Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Transkriptio

1 Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

2 Lauri Penttinen 2

3 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää Asunnon hoitovastikkeesta jopa puolet kuluu energiaan ja veteen Esim. 50 m2 kerrostalohuoneiston kulut = / kk Asumisessa on hyvät mahdollisuudet päästä keskimäärin 10 % energiansäästöön. Keskimäärin lämmityksessä on säästetty 5-10 %, kiinteistösähköä % ja vettä % (Motiva) Keinoja säästöön pääsemisessä Tarpeettoman kulutuksen karsiminen Huonelämpötilat, tuuletustottumukset, vedenkäyttö Sähkölaitteiden ja valaistuksen oikea käyttö Energiaa säästävät laitteet ja järjestelmät Uusia hankittaessa ja vanhaa kunnostettaessa Sekä kotona että kiinteistössä yleisesti

4 Energian hintakehitys

5 Kodin energiankulutuksen jakaantuminen

6 Kulutustason muodostuminen ja siihen vaikuttaminen

7 Millaisia talomme ovat? Suomessa on asunto-osakeyhtiötä joissa asuu 2 miljoonaa ihmistä 700 isännöintialan yhtiötä ja 2500 isännöitsijää välillä on rakennettu 60% kerrostaloistamme ja % rivitaloistamme

8 Asuinkerros- ja rivitalojen ikäjakauma

9 Lämpöenergiatase

10

11

12 Asumisen energiankulutus energialähteittäin 2013 Käytetyt energialähteet GWh. Ryhmä Muu sisältää seuraavat energialähteet: maakaasu 0,5 %, turve 0,1 %, raskas polttoöljy 0,1 % ja hiili 0,005 % asumisen energiankulutuksesta. Lähde: Asumisen energiankulutus 2013, Tilastokeskus

13 Lämmityksen, sähkön ja veden osuus on noin 30-45% hoitokuluista

14 Tavoite; yksinkertaiset asiat kuntoon aluksi

15

16 Patteriverkoston tasapaino

17 Sisälämpötilat Pari astetta oleskelutilaa viileämmässä uni maistuu Lomamatkan ajaksi lämpöä kannattaa vähentää Hyvä järjestelmä mahdollistaa lämpötilojen alentamisen myös lyhyiden poissaolojen ajaksi Tavarat säilyvät viileässä

18 Mistä lämpölasku muodostuu Kaukolämpöä käyttävien taloyhtiöiden lämmityskustannukset muodostuvat: tilausvesivirran mukaan määräytyvä kk-maksu energiankulutukseen perustuva energiamaksu Perusmaksun osuus yleensä noin 20% kokonaislaskusta (Tampere) Yksikköhinta Vuosikustannus Perusmaksu (alv 24 %) 239 /kk 239 /kk x 12 kk = Kaukolämpöenergia (alv 24 %) 69,32 /MWh 69,32 /MWh x 210 MWh = Kaukolämpökustannukset yht. (alv 24 %) =

19 Mistä lämpölasku muodostuu 2017 Yksikköhinta Vuosikustannus Perusmaksu (alv 24 %) 405 /kk 405 /kk x 12 kk = Kaukolämpöenergia (alv 24 %) 62,00 /MWh 62,00 /MWh x 210 MWh = Kaukolämpökustannukset yht. (alv 24 %) =

20 Mistä sähkölasku muodostuu Kiinteistön ja huoneistosähkökulut muodostuvat perusmaksusta sähkön kulutusmittaukseen perustuvasta energia ja siirtomaksuista Sähkön perusmaksun osuus koko laskusta noin 5-15%

21 Mistä vesilasku muodostuu Vesilasku muodostuu perusmaksusta kulutusmittaukseen perustuvasta vesimaksusta ja jätevesimaksusta Kerroin 0,058 kertoo, kuinka paljon lämmitysenergiaa tarvitaan [MWh] yhden vesikuution lämmittämiseen 5⁰ C:sta 55 ⁰ C:een

22 Mistä vesilasku muodostuu Esimerkki vesikuluista: Keskimäärin henkilö kuluttaa vettä 150L/vrk. Kylmän veden vesimaksu 1,35 /m 3 ja jätevesimaksu 1,98 /m 3, yhteensä 3,33 /m 3. Kaukolämmön hinta 69,32 /MWh (hinnat sisältää ALV 24%) Kylmä/kuuma suhteessa 60/40% Lämpimän veden hinta = 3,33 + 0,058 MWh/ x 69,32 /MWh = 7,35 /m 3 Kylmävesi=(1/1000) x (365/12) x 0,60 x 150 m 3 /hlö,kk x 3,33 /m 3 = 9,11 /hlö,kk Lämminvesi=(1/1000) x (365/12) x 0,40 x 150 m 3 /hlö,kk x 7,33 /m 3 =13,37 /hlö,kk Vesimaksu kuukaudessa yhteensä = 9, ,37 = 22,48 /hlö,kk Kerroin 0,058 kertoo, kuinka paljon lämmitysenergiaa tarvitaan [MWh] yhden vesikuution lämmittämiseen 5⁰ C:sta 55 ⁰ C:een

23 Toimenpiteiden vaikutuksia

24 Toimenpiteiden vaikutuksia

25 Lämmönkulutuksen normitus (lämmitystarpeen sää- ja paikkakuntakorjaus) Lämmitysenergian kulutuksen normitus antaa säästä riippumattoman lämmitysenergian kulutuksen (korjataan normaaliin säävuoteen ja vertailupaikkakunnalle ) Mahdollistaa vertailun: eri kuukausina tai vuosina saman rakennuksen lämmitysenergiankulutuksia eri paikkakunnilla sijaitsevien rakennusten kulutuksia.

26 Lämmitystarvekorjaus 1/2 Tehdään normaalivuoden ( ) ja toteutuneen lämmitystarveluvun avulla (sekä tarvittaessa paikkakuntakorjaus)

27 Lämmitystarvekorjaus 2/2 Normaalivuoden ( ) lämmitystarveluvut ja paikkakuntakertoimet sekä toteutuneet lämmitystarveluvut saadaan ilmatieteen laitokselta: Motivan tietosivut: tojen_energianhallinta/kulutuksen_normitus/mita_ovat_lammitystarv eluvut

28 Miten lämmitystarveluku lasketaan ilmatieteenlaitoksella? Lämmitystarveluku saadaan laskemalla yhteen kunkin kuukauden päivittäisten sisä- ja ulkolämpötilojen erotus. Yleisimmin käytetään lämmitystarvelukua S17, joka lasketaan +17 C:ksi oletetun sisälämpötilan ja ulkolämpötilan vuorokausikeskiarvon erotuksen perusteella. Kuukauden lämmitystarveluku on vuorokautisten lämmitystarvelukujen summa ja vuoden lämmitystarveluku on vastaavasti kuukausittaisten lämmitystarvelukujen summa. Lämmitystarveluvun yksikkö Cvrk. Vertailuarvona eli normaalivuoden lämmitystarvelukuna käytetään vuosien keskimääräistä lämmitystarvelukua. Lämmitystarveluvun laskennassa ei oteta huomioon päiviä, joiden keskilämpötila on keväällä yli +10 C ja syksyllä yli +12 C. Laskentatavassa siis oletetaan, että kiinteistöjen lämmitys lopetetaan ja aloitetaan päivittäin ulkolämpötilan ylittäessä tai alittaessa mainitut rajat.

29 Lämmitystarvekorjaus, esimerkki (kerrostalo, Tampere) Lämmitysenergian kulutus (kaukolämpö) kwh vuonna 2015 Käyttöveden kokonaiskulutus 3080 m 3 Lämpimän käyttöveden energia = 3080 m 3 x 0,4 x 58 kwh/m 3 = kwh Normaalivuoden lämmitystarveluku 4424 ja toteutuneen vuoden lämmitystarveluku 3619 Lämmitystarvekorjattu kulutus = 4424 / 3619 * ( kwh kwh) kwh = kwh Kulutus voidaan edelleen korjata paikkakunnille - esim. Jyväskylään 1,01 ja Helsinkiin 0,96