MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA IISALMI 2007 2008
SISÄLLYS 1. Arvopohja... 3 2. Opetuksen järjestäminen koulussa / kunnassa... 3 3. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen oppilaan ja vanhempien vastaanotto koulussa... 5 4. Suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden kehittäminen, eri kielten ja kulttuurien tuntemuksen lisääminen ja kulttuurivähemmistöjen ja valtakulttuurin yhteyksien edistäminen... 6 5. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden monikulttuurisen identiteetin kehittäminen.. 7 6. Eri kieli- ja kulttuuriryhmien oppimismahdollisuuksien edistäminen... 7 7. Monikulttuurisen kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen... 9 8. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen henkilökunnan aseman kehittäminen... 9 2
1. Arvopohja Monikulttuurisuus perustuu yhdenvertaisuuteen, tasa-arvoon ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Iisalmen kaupungin monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelman pohjana on Perustuslain 6, Yhdenvertaisuuslaki, voimaan 1.2.2004, Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 sekä Lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2003. 2. Opetuksen järjestäminen koulussa / kunnassa Iisalmen kaupungissa eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten ja nuorten kasvatuksen pohjana on yleiset kasvatuksen tavotteet, opetussuunnitelmat sekä lapsen/nuoren kulttuurinen tausta ja äidinkielen huomioiminen. Vanhemmille korostetaan vastuuta oman äidinkielen ja kulttuuriperimän säilyttämisestä. Eettistä kasvatusta toteutetaan arkipäivän tilanteissa. Lähtökohtana on yhteistyö kodin kanssa, erilaisten vakaumusten kunnioittaminen ja kasvatusyhteisön myönteinen ilmapiiri. Lapsella/nuorella on mahdollisuus olla osallistumatta toimintaan, jossa on mukana tunnustuksellisia elementtejä. Iisalmessa ei ole tällä hetkellä maahanmuuttajille valmistavaa opetusta, vaan oppilaat ovat integroituneina lähikoulun yleisopetusluokkiin. Suomi toisena kielenä opetuksessa käytäntö vaihtelee. Peruskoulussa osa oppilaista on integroitu äidinkielen opetusryhmiin, osalle opetus on järjestetty omana S2 ryhmänä, lukiossa voi suoritta S2 -kurssit joko itsenäisesti tai luokkakursseina. Suomi toisena kielenä -opettajat tekevät tarvittaessa yhteistyötä. Kaupungissa pyritään järjestämään kaikki suomi toisena kielenä -opetus omana ryhmänä. Myös lukion maahanmuuttajataustaiset opiskelijat pyritään saamaan S2 opetukseen. Oman äidinkielen opetusta voi olla 2,5 vuosiviikkotuntia. Tarvittaessa oppilaalle voidaan antaa vapautus B2 ruotsin kielen opetuksesta ja antaa sen sijaan äidinkielen opetusta. 3
Lukiossa on venäläisille opiskelijoille oman äidinkielen (venäjä) opetusta, jos opiskelijoita on vähintään kaksi. Opetusta järjestetään myös yhteistyössä peruskoulun kanssa. Oman äidinkielen opetukseen on lukiossa pyritty löytämään yhteinen aika joko lukujärjestyksessä tai sen ulkopuolella. Perusopetuksessa tunnit järjestetään ennen koulun alkua tai heti koulun jälkeen alakouluilla ja klo 16.00 17.30 joillakin ala- sekä yläkoululla. Opetukseen osallistuu myös muiden kuntien oppilaita. Perusopetuksessa uskonnon opetus järjestetään Perusopetuslain 13 :n mukaisesti. Lukiossa maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden UO-opetus on suomalaisten mukana joko lukujärjestyksessä tai sen ulkopuolella (riippuen opettajan aikataulusta). Tällä hetkellä Iisalmessa järjestetään ortodoksiuskonnon opetusta, muiden uskontojen opetuksen ryhmäkoot eivät täyty. Perusopetuksessa oppilaat saavat tukiopetusta suomen kielellä sekä omalla äidinkielellään venäjäksi. Lyseossa tarjotaan opiskelijalle tukiopetusta omalla äidinkielellään venäjäksi. Kaupungissa pyritään lisäämään maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tukiopetusresurssia. Kaupungissa on kiertävä erityisopettaja maahanmuuttajaoppilaita varten, mutta maahanmuuttajille ei ole omia nimettyjä avustajia, vaan avustajina käytetään kunkin koulun omaa avustajaresurssia. Avustajatarve kartoitetaan ja tarvittaessa avustajien määrää lisätään. Suomi toisena kielenä, oman äidinkielen ja uskonnon opettajien yhteisiä kokouksia pidetään tarvittaessa. Perusopetuksessa viikoittaiset oppilashuoltoryhmät kokoontuvat yläkouluissa ja yhdellä alakoululla. Jos oppilashuoltopalaveri on oppilaskohtainen, vanhemmat ja oppilas ovat siinä mukana, mahdollisesti mukana on myös muita asiantuntijoita (terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori tms.). Luokkakohtaisia oppilashuoltoryhmiä kokoontuu kuukausittain neljällä alakoululla. Suunnittelu-, ohjaus- ja koordinointiryhmiä toimii Juhani Ahon koululla. Lukion oppilashuoltoryhmä kokoontuu tarpeen mukaan. Mahdollisissa ongelmissa käytetään kaikkia oppilashuollollisia tukitoimia. Tarvittaessa tehdään aktiivista yhteistyötä koulu- ja sosiaalitoimen kesken. 4
Parhaillaan on käynnissä Ylä-Savon seudullinen oppilashuollon kehittämishanke, jonka avulla käytäntöjä yhtenäistetään ja kehitetään. Lukiossa tehdään yhteistyötä peruskoulun kanssa (selvitetään, mitä siellä on tehty, mitä tukitoimia tarvitaan lukio-opiskelussa). Lukiossa tarkennetaan erityisen tuen tarpeessa olevien suunnitelma lukuvuonna 2007 2008. Lukiossa annetaan lukuvuonna 2008 2009 erityisopetusta lähinnä luku- ja kirjoitusvaikeuksista ja oppimisvaikeuksista kärsiville 2 4 vuosiviikkotuntia. 3. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen oppilaan ja vanhempien vastaanotto koulussa Iisalmessa perusopetuksessa koulun oppilashuoltoryhmä, johon kuuluu rehtori, maahanmuuttaja-opetuksen vastaava erityisopettaja, mahdollinen oman äidinkielen opettaja, terveydenhoitaja, kuraattori ja OPO, ottaa maahanmuuttajaoppilaan vastaan. Maahanmuuttajaopetuksen vastaava erityisopettaja laatii yhteistyössä luokanopettajan/ luokanvalvojan kanssa oppilaan oppimissuunnitelman. Oppimissuunnitelman osana on oppilaan kotoutumissuunnitelma. Lyseossa maahanmuuttajaoppilas keskustelee opintojen aluksi opinto-ohjaajan kanssa, mukana voi olla huoltaja ja/tai tulkki tai peruskoulun opettaja tarpeen mukaan. Tarvittaessa käytetään sosiaalitoimen tukea. Perusopetuksessa luokanopettaja, aineenopettaja, oman äidinkielen opettaja, kuraattori tai OPO ohjaa oppilasta harrastuksiin. Tukioppilaat antavat maahanmuuttajaoppilaille vertaistukea ja ovat tarvittaessa uuden oppilaan seurana. Oman äidinkielen opettaja toimii kulttuuritulkkina vanhempien ja kouluyhteisön välillä. Iisalmessa ei ole käytössä maahanmuuttajaoppilaille erillistä koulutiedotetta. Koko kaupungille yhteisten omakielisten tiedotepohjien tekemistä on suunniteltu. Lyseossa omakielisiä kirjallisia tiedotteita on vain venäjä äidinkielenä opetuksesta. Lukio-opintojen alussa perusvalmiuksien kurssilla maahanmuuttajaoppilas tutustuu oppilaskunnan ja koulun toimintaan, kuten kaikki muutkin lukiolaiset. 5
Iisalmessa toimii vanhempainyhdistys, jonka johtokunnan jäsenet valitaan kaikille oppilaiden huoltajille avoimessa yhdistyksen vuosikokouksessa. Maahanmuuttajilla on mahdollisuus tulla valituksi yhdistyksen johtokuntaan. 4. Suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden kehittäminen, eri kielten ja kulttuurien tuntemuksen lisääminen ja kulttuurivähemmistöjen ja valtakulttuurin yhteyksien edistäminen Ihmisoikeuksien, erityisesti lastenoikeuksien, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden käsittely ja tunnetuksi tekeminen sisältyy opetussuunnitelmaan. Peruskoulussa aihepiirejä toteutetaan läpäisyperiaatteella ja tarvittaessa pidetään aihepiireittäin teemapäiviä tai viikkoja. Lukiossa on kansainvälisyyskurssit 1-2. Kaupungissa toteutettava KIVA- hanke painottaa myös näitä asioita. Kouluilla voi olla kummilapsia eri puolilta maailmaa, esim. Afrikasta tai Thaimaasta, joiden koulutusta oppilaat tukevat. Yläkoulussa on vuosittain taksvärkkipäivä, jonka tuotto lahjoitetaan yleensä kansainvälisiin avustusprojekteihin. Iisalmen lyseossa on vuosittain vaihto-opiskelijoita. He vierailevat myös muissa kouluissa tehden samalla kansainvälisyyskasvatusta. Koulu pyrkii tekemään kulttuurista monimuotoisuutta tunnetuksi valtaväestön keskuudessa. Koulussa otettaan huomioon oppilaan ja perheen näkemykset luokissa, yhteisissä tilaisuuksissa, käytävillä, ruokalassa ym. tiloissa, materiaaleissa, vanhempien tilaisuuksissa sekä koulun ulkopuolisissa tilaisuuksissa että yhteistyössä järjestöjen ym. kanssa. Sekä Iisalmen lyseo että peruskoulut osallistuvat EU:n rahoittamiin Lingua ja Comenius - projekteihin. 6
5. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden monikulttuurisen identiteetin kehittäminen Perusopetuksessa toimitaan valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden periaatteiden mukaisesti (6.4. Maahanmuuttajat) ja lukiossa lukion valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden periaatteiden mukaan (4.5 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus). Iisalmessa korostetaan maahanmuuttajaoppilaiden vanhempien vastuuta oman äidinkielen ja kulttuuriperimän säilyttämisessä. Oman äidinkielen käyttö on jokaisen oppilaan oikeus ja rikkaus. Eri taustakulttuurien juhlapäiviä vietetään mahdollisuuksien mukaan luokan- ja aineenopetuksessa, S2 -opetuksessa sekä oppilaan oman äidinkielen / uskonnon opetuksessa. Kaikissa oppiaineissa otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan oppilaiden oma kulttuuritausta (esim. projektityöt, eri teemojen käyttö oppiaineissa) ja noudatetaan maahanmuuttajien oppilasarvioinnissa arvioinnista annettuja ohjeita. Oman äidinkielen opetus auttaa oppilasta ymmärtämään monikulttuurisuutta ja sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Opetus tuo tasapainoa oppilaan elämään, koska se luo siltaa oman kulttuurin ja suomalaisen kulttuurin välille. Välitunneilla oppilaat kommunikoivat omalla äidinkielellä tai suomen kielellä. Eri tilaisuuksissa oman äidinkielen opettaja voi auttaa oppilasta. 6. Eri kieli- ja kulttuuriryhmien oppimismahdollisuuksien edistäminen Opetuksessa huomioidaan maahanmuuttajaoppilaan tausta. Opetusta eriytetään tarvittaessa perusopetuksessa ja lyseossa. Tarvittaessa S2 opettaja auttaa opettajaa kokeiden suunnittelussa. Oppilas voi saada tarvittaessa mahdollisuuksien mukaan samanaikaisopetusta omalla äidinkielellään. Oman äidinkielen opettaja toimii tukiopettajana eli opettaa muita oppiaineita omalla äidinkielellään. Kokeessa oppilas voi vastata omalla äidinkielellä, jos hän ei osaa tehdä sitä suomen kielellä. Oppilas saa tarpeen mukaan lisäaikaa kokeissa tai hän voi osallistua suullisiin kokeisiin. Oman äidinkielen opettaja toimii tulkkina oppilaan ja eri oppiaineiden opettajien välillä. 7
Oman äidinkielen opettaja konsultoi opettajia oman äidinkielen hallinnasta ja mahdollisista oppimisvaikeuksista sekä oppilaan taustakulttuuriin liittyvistä kysymyksistä. Opetuksessa käytetään selkokirjoja, sanakirjoja sekä saatavilla olevaa omakielistä materiaalia. Mahdollisiin ongelmiin puututaan välittömästi. Apuna käytetään oppilashuoltoryhmää ja eri alojen oppilashuollon asiantuntijoita. Ongelmien arvioinnissa ja oppilaan mahdollisessa testauksessa otetaan huomioon testien kulttuurisidonnaisuus. Oman äidinkielen opettaja voi konsultoida opettajia ongelmatilanteissa. Oppimisvaikeuksissa yritetään tunnistaa tuen tarve varhain. Venäläiset oppilaat, joita on eninten, saavat samanaikais-, tuki- ja pienryhmäopetusta omalla äidinkielellä opetussuunnitelman mukaan. Tukea annetaan yhteistyössä luokan / aineenopettajan / S2-opettajan / oman äidinkielen opettajan kanssa. Oppimisvaikeuksissa annetaan koulujen omaa erityisopetusta, lisäksi maahanmuuttajaopetuksen vastaava erityisopettaja auttaa oppilaita tarpeen mukaan. Lukiossa on lukuvuonna 2008 2009 2 4 tuntia erityisopetusta lähinnä oppimisvaikeuksista ja luku- ja kirjoitusvaikeuksista kärsiville. Oppilaan asioissa toimitaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Vanhemmat ovat aina mukana lapsen asioiden hoidossa. Luokanvalvoja, muut opettajat ja maahanmuuttajaopetuksen vastaava erityisopettaja ovat yhteydessä heti tarvittaessa oppilaan huoltajiin, mikäli oppimisvaikeuksia ilmenee. Luokanopettaja /-valvoja, maahanmuuttajaopetuksen vastaavan erityisopettaja, OPO, kuraattori tai oppilashuoltoryhmän muu jäsen tiedottaa vanhemmille tarjolla olevista tukitoimista. Oppilaanohjaaja ohjaa oppilasta tarvittaessa joustavaan valintaan ja huomio oppimisvaikeuksien vaikutuksen jatkokoulutukseen siirtymävaiheessa. Oppilaanohjauksella edistetään kotoutumista muiden oppilaiden mukana: maahanmuuttajaoppilas voi tarvita erityisohjausta TET:n aikana, oppilaitosvierailuilla, koulutusmessuilla, elinkeinoelämään ja koulutusmahdollisuuksiin tutustumisessa. Oppilaan kaksikielisyyttä hyödynnetään jatkokoulutuksessa ja työelämässä. 8
7. Monikulttuurisen kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen Monikulttuuriset kodit osallistuvat kaikkeen koulun ja kodin väliseen yhteistyöhön samoin kuin suomalaiset perheet. Koulutyöstä tiedotetaan vanhempainilloissa, arviointikeskusteluissa, koulutiedotevihkosissa, erillisissä tiedotteissa, reppuvihkoissa ja koulun nettisivuilla. Tarvittaessa maahanmuuttajaopettaja kääntää tiedotteita oppilaan omalle äidinkielelle. Vanhempien kanssa käytävien kasvatuskeskustelujen kautta saadaan tietoa lapsesta, perheen taustasta ja kulttuurista. Vanhempien kanssa tehdään lapsen oma oppimissuunnitelma, jota laadittaessa otetaan huomioon lapsen ikä, yksilölliset tarpeet, kieli- ja kulttuuritausta sekä uskonnollinen vakaumus. Iisalmessa on vähän maahanmuuttajia mukana vanhempainyhdistysten tai Iivareiden toiminnassa. Kokoukset ovat säännöllisesti, kutsu lähetetään tekstiviestillä, sähköpostilla tai lasten mukana kirjeellä. Tällä hetkellä kieli on suomi, tarvetta muuhun kieleen tai tulkkaukseen ei ole ollut. Vanhempainyhdistyksen ja koulun yhteistyö on toimivaa. 8. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen henkilökunnan aseman kehittäminen Iisalmen kaupunki on palkannut eri kieli- ja kulttuuritaustaista henkilökuntaa. Perehdyttämisestä vastaa kukin työyksikkö omien yleisten käytänteidensä mukaan. Tarvittaessa käytetään tulkkipalveluja. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen henkilökunnantyöskentely-, koulutus- ja kokousmahdollisuudet sekä palkkaus ja työsuhde-etuudet ovat samat kuin Iisalmen kaupungin muillakin työntekijöillä. 9