Elinvimaa maahanmuutsta ennakintiseminaarissa (Jensuussa 8.12.2016) järjestettiin klme teematyöpajaa. Työpajjen teemina livat: Maahanmuuttajat ja työllistyminen/työllistäminen, maahanmuuttajat ja kulutus sekä maahanmuuttajat ja yrittäjyys. Kussakin työpajassa li teemaan jhdatteleva alustuspuheenvur, jta seurasi ryhmäkeskustelu etukäteen annetuista teemista. Työpajan tehtävänantna li käydä pienryhmissä/parikeskusteluna läpi asiita, jtka auttavat tai vaikeuttavat maahanmuuttajan työllistymistä, kulutusta tai yrittäjyyttä. Ryhmissä nusseet aiheet käytiin yhdessä läpi ja ketettiin löytää myös ratkaisuja esitettyihin esteisiin. Alla n tiiviit ksteet työpajissa käydystä keskustelusta. Teemassa 1 phdittiin maahanmuuttajien työllistämistä/työllistymistä Phjis-Karjalan TE-timistn asiantuntija Hanna Veijnmaan puheenvurn jälkeen. Millainen n maahanmuuttajan työllisyysplku vunna 2025? Mitä hyvää ja huna n nykyisessä tilanteessa? Miten maahanmuuttajan työllisyysplku saataisiin nykyistä timivammaksi vunna 2025? Mitkä asiat pitäisi tehdä paremmin ja mitä nykyhetkestä tulisi humiida tulevaisuutta suunniteltaessa? Ryhmän tuts: MIINUKSIA / VAIKEUKSIA Yksilön tilanne: Perheen yhdistäminen n vaikea Vastaantetaan massana ja yksilöllinen humiiminen puuttuu Pitkä työttömyys heijastuu negatiivisesti matuntn ja uskn palata taas työmaailmaan vaikka ma halukkuus n krkea Saadakseen töitä, kielitait ei riittävä Perhesuhteet/lähisuhde/parisuhde vi estää työllistymisen esim. alkhlismi, perheväkivalta tai taludellinen riippuvuus pulissta (autn käyttö, asuminen) Oman saamisen esilletumisen haasteet (vaikeaa kantasumalaisillekin, mutta maahanmuuttajalle vielä vaikeampaa) Järjestelmät ja timintatavat Mamu-hankkeiden hyvät käytännöt eivät siirry arkeen byrkratia ja lainsäädäntö esti -timist / yrittäjät neuvtteluun
Pienillä paikkakunnilla yritysten vähyys: vähän työpaikkja yrityksissä ja paljn työttömiä Liian pitkä ktutumisjaks (j nyt vaihtelee paljn ja vi siirtyä työelämään npeallakin tahdilla) Pankkitilin saaminen helpmmaksi Keskitytään liikaa tutkintihin, vaikka työllistyminen n mahdllista ilman ammatillista tutkintakin Työssäppimispaikkja n vaikea saada Ammatilliseen kulutukseen n vaikea päästä Kulutusert - ei tunnisteta kulutusta / pätevyyttä, erilaiset pätevyysvaatimukset eri maissa Byrkratia Täydellisen kielitaidn vaatimus Sumessa hankitun kulutuksen vaatimus Asenteet ja ennakkluult Työnantajien ennakkluult ja asenteet esteenä Yrittäjiltä puuttuu uskallusta ttaa maahanmuuttajia työhön (keskusteltiin aiheesta ja tilanteet vaihtelee tarvitaan työntekijän tunteva susittelija ja työnantaja tarvitsee tuttavan työntekijän) Työnantajien steretypiat Tuntematn pelttaa työnantajia Epäusk miin mahdllisuuksiin Liian pitkä kielikulutus ilman knkreettista hyötyä työelämävierailuista Kva kilpailu työpaikista j työllistyneiden sekä työkkemusta maavien kanssa Työelämän kulttuuriert Yleiset asenteet PLUSSIA/ HYVÄÄ Sumen kielen piskelu hyvää, mutta usein laitetaan ihmisiä kurssilta tiselle Sumen kielen petusta n tarjlla Maahanmuuttajien asenteet ja mtivaati hyvät Osa työnantajista näkee maahanmuuttajat hyvinä vimavarina Hyviä kkemuksia ja nnistumisia n, näitä jakn enemmän Hyvä, että n hyviä hankkeita Ktutumiskulutus humii työllistymistavitteen ja työ n sa kulutusta
Maahanmuuttajataustaisen kkemuksestani krstan miten tärkeää n päästä työyhteisön sisäpiiriin eli saada työpaikan sillä kielen saaminen parantuu humattavasti VUONNA 2025 Perheen yhdistäminen helpmmaksi Yksilöllisyys (maahanmuuttajan tausta ja hankittu saaminen humiitava) Turvapaikanhakijat esim. vanhusten ulkiluttamisella ppisivat sumenkielen alkeita. mlemminpulinen hyöty. On ymmärrettävä, että yrittäjän ensisijainen intressi ei le työllistää maahanmuuttajia, vaan löytää tuttavia työntekijöitä. Yritysyhteistyössä pitää lähteä liikkeelle yrityksen tarpeesta ja mtivaatista Yrittäjien tukeminen eri keinin työllistämisessä. Edistää sumen kielen ppimista ja timeliaisuutta Pätevöitymistä ja työhön siirtymistä visi edistää tukemalla satutkintja ja näyttöjä Byrkratiaa pitäisi pystyä vähentämään esim. Työllistämisen, pankkitili, työntekijän vakuutukset (talktyöhön sallistumiseenkin tarvitsee vakuutuksen). Työnantajan vastuut krttavat työllistämisen kynnystä. Tarvitaan justavampia palveluja, jissa yhdistyy: Työ, piskelu, tuki/hjaus Siirretään kulutukseen menevät maksut ppispimuskulutukseen Visivatk ktitaludet timia entistä enemmän työnantajina? Esim. kdinhit, lastenhit jne. tehtäviin visi lla tarvetta. Mahdllisesti useampi ktitalus visi työllistää yhdessä maahanmuuttajataustaisen työntekijän.
Teemassa 2 phdittiin maahanmuuttajien kulutusta Tilastkeskuksen yliaktuaari Liisa Larjan puheenvurn jälkeen. Millainen n maahanmuuttajan kulutusplku vunna 2025? Mitä hyvää ja huna n nykyisessä tilanteessa? Miten maahanmuuttajan kulutusplku saataisiin nykyistä timivammaksi vunna 2025? Mitkä asiat pitäisi tehdä paremmin ja mitä nykyhetkestä tulisi humiida tulevaisuutta suunniteltaessa? Ryhmän tuts: MIINUKSIA / VAIKEUKSIA Paljn prukkaa syrjäytymisvaarassa heikk kielitait yms. Kielitait esteenä kulutukseen pääsyllä Ongelmien periytyminen sukuplvelta tiselle Kulutuksesta leikataan asiita katstaan hyvin lyhytnäköisesti kv. piskelijiden kielitaitn kiinnitettäviä humiita Ulkmaalaistaustaisia tarvitaan mniin ammatteihin jissa heitä ei le perinteisesti, (ssiaalityöntekijä, pliisi) kv ylipist-piskelijat ylipistkuplassa, myös ylipistn kv. henkilöstö Ylipistn kv. piskelijat eivät tarvitse eivätkä pi sumea -> eivät jää Sumeen Ylipistkulutusta vain sumeksi (kandi) (maisteripintja myös englanniksi) Paklais-/turvapaikanhakijanaiset ktna, heidän vastuulla kti ja lapset, miesten vastuulla kdin ulkpulinen elämä -> js kurssille/kulutukseen kkevat, että tuplatyö PLUSSAA / HYVÄÄ Räätälöityjä kulutuksia n lemassa Kulutustarjnta n mnipulistunut ja ttaa humin yksilön tarpeita Erilaisia kulutusmahdllisuuksia n varsin paljn ja justavuuskin n lisääntynyt Ulkmaalaistaustaisilla paljn mnenlaista ja hyödynnettävissä levaa saamista -> vastaus eläköitymiseen/tulevaisuuden työvimapulaan MUUT KOMMENTIT Verkstjen ja mallien puute ihmisillä työllistymisvaikeuksien taustalla Kielitaidt usein myös työnantajien asenteesta kiinni. Helpmpi vedta kielisyihin kuin muihin.
Kt kulutukset piltteja, jissa kielenpiskelu viety työpaikille, hyviä kkemuksia kun kielen ppiminen n ammattiin ja työtehtäviin räätälöity, npeuttaa työllistymistä. Pluttamisen vaikeus; maahanmuuttajat itse pelkäävät, että kielitait ei riitä. Hakeudutaan ammatteihin, jtka eivät vastaa maa kulutusta, sillä ma kielitait ketaan kynnykseksi. Työllistyminen haetaan tisen asteen työpaikista. Asenteet ja arvt siirtyvät lapsiin. VUONNA 2025 Krkeakulutetut ulkmaalaiset n ryhmä mihin tarvitaan erityistimenpiteitä, sillä menee hukkaan saamista ja valmista kulutusta Kknaan kulutuksen ulkpulella levat ja ktiäidit vat tärkeät ryhmät, jilla ylisukuplvisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Kuluttautumisprsessit pitäisi saada npeammiksi ja justavammiksi, kielitaidn puute ei saisi lla este. Mitä npeammin maahanmuuttajat pääsevät kiinnittymään yhteiskuntaan (pis vastaanttkeskuksista ym.) niin ktutumisprsessi ja yhteiskuntaan kiinnittyminen alkaisi npeasti. Perheiden ja piskelijiden ktutuminen; sumenkieli ei ehdi kehittyä kun piskellaan englanniksi Yhteiskunnan asenteet - pyrittäisiin siihen, että suvaitaan laajemmin erilaisuutta ja ulkmaalaisuutta ja tetaan saksi rakenteita (ajateltava laajemmin kuin työmarkkina- ja kulutuskysymyksenä)
Teemassa 3 phdittiin maahanmuuttajien yrittäjyyttä Ktn Sumessa hankkeen aluekrdinaattri Tanja Mannerin puheenvurn jälkeen. Millainen n maahanmuuttajan plku yrittäjäksi vunna 2025? Mitä hyvää ja huna n nykyisessä tilanteessa? Miten maahanmuuttajan yrittäjyysplku saataisiin nykyistä timivammaksi vunna 2025? Mitkä asiat pitäisi tehdä paremmin ja mitä nykyhetkestä tulisi humiida tulevaisuutta suunniteltaessa? Ryhmän tuts: MIINUKSET / VAIKEUDET Alkuvaiheen rahituksen saaminen n vaikeaa Rekisterien mnimutkaisuus/mninaisuus Viranmaisten/yritysneuvjien näkemys, että palvelevat hyvin alittelevia yrittäjiä, kska heillä n paljn tieta, mutta asiakas vi hukkua siihen tietn pitäisi sata kiteyttää se tiet, mitä alitteleva yrittäjä kullinkin tarvitsee Yritysneuvntaan pitäisi mennä j valmiin yritysidean kanssa -> näkemys siitä, ettei yritysneuvjilla mahdllisesti le tarpeeksi aikaa hia yritysideaa yrittäjyyttä suunnittelevan maahanmuuttajan kanssa Kuka määrittää, mikä n hyvä yritysidea? Js halutaan edistää yrittäjyyttä, miten ELYn virkamies vi päättää/määrittää, mikä n hyvä yritysidea? Miksi ei vida antaa aikaa kkeilla yrittäjyyttä tai miksi jku tinen yrittäjä ei visi antaa lausunta yritysideasta ELYn sijaan? Lakiviidakk Miksi yrittäjien leskelulupia valvtaan? Yrittäjyyden ja ktutumisen yhdistäminen n vaikeaa -> ei le ikeutta kulutukseen PLUSSAA / HYVÄÄ Yhteiskunnallinen tilaus maahanmuuttajayrittäjyydelle, psitiivinen suhtautuminen maahanmuuttajien yrittäjyyteen Jensuun Yrittäjät perustivat Vuden maahanmuuttajayrittäjä -palkinnn vunna 2016 arvstuksen situs maahanmuuttajayrittäjille JOSEK ja Jensuun Yrittäjät panstavat maahanmuuttajayrittäjiin neuvnnassaan maahanmuuttajille n tarjlla hyvää ja ilmaista yritysneuvntaa, jka n kaikille avinta
Maahanmuuttajat haluavat yrittäjiksi Halukkuutta kkeiluihin, mm. palvelututteet ja kulutusideat Kevytyrittäjyys helpp tapa kkeilla itsensä työllistämistä ja alittaa ikea yrittäjyys MUUT KOMMENTIT / YLEISIÄ HUOMIOITA Maahanmuuttajan yritysprjekti tai -plku vi lla hyvin yksinäinen apu alittavalle yrittäjälle tulee luultavasti tiselta maahanmuuttajayrittäjältä kuin sumalaiselta yrittäjältä. Ryhmässä esitettiin kysymys, miten sumalaiset eläköityvät yrittäjät saataisiin siirtämään saamistaan maahanmuuttajayrittäjille tai löytyisikö maahanmuuttajista jatkajia yrityksiin, jiden yrittäjät vat siirtymässä eläkkeelle. Jsekin sivuilla n Yritystulkki-sivust, jssa rautalangasta väännetään kuinka yritys perustetaan. Js asia n sumalaiselle alittavalle yrittäjälle vaikea, kuinka vaikea se n sumen kieltä hunsti saavalle. Millin maahanmuuttajayrittäjä ei le enää maahanmuuttajayrittäjä? Jssain vaiheessa yritystimintaa maahanmuuttajayrittäjällä n aivan samat tarpeet kuin kantasumalaisellakin yrittäjällä. Millin käsitteellinen erttelu n tarpeen ja millin ei? VUONNA 2025 Byrkratia n vähentynyt Yhteisöyrittäjyyden muta (ssiaalista yrittäjyyttä) n kehitetty, se n lisääntynyt ja sitä hyödynnetään maahanmuuttajien yrittäjyyden edistämisessä maahanmuuttajat vat yhteisöllisiä Yrittäjyys n kaikille avinta nykyisin turvapaikanhakijana yrittäminen n kiellettyä, mutta leskeluluvan saaneena tivttua Alittavat maahanmuuttajayrittäjät saavat mentrintia tarpeidensa mukaan Rahitusvälineet tukevat yrittäjyyden kasvua prrastetusti Maahanmuuttajayrittäjät timivat yhdessä sumalaisten yrittäjien kanssa Maahanmuuttajayrittäjät vat mukana yrittäjäpleissa ja -klustereissa Maahanmuuttajayrittäjät suuntautuvat suraan kansainvälisille markkinille, eivätkä vain paikallisille markkinille Yrittäjät pystyvät keskittymään yrittämiseen ja yritystiminnan kehittämiseen muut hyvät yrittäjyyttä tukevat palvelut edistävät tätä
Lisäaineista aiheeseen ja puheenvurn liittyen: http://www.ktuttaminen.fi/ktuttaminen/tyn_tueksi/kehittamishankkeet/ktna_sumessa http://www.ktuttaminen.fi/ktuttaminen/tyn_tueksi/kehittamishankkeet/ktna_sumessa www.ktuttaminen.fi http://www.ktuttaminen.fi/ktuttaminen/tyn_tueksi/tykalut/paklaisten_vastaantn_tietpaketti http://www.ktuttaminen.fi/ktuttaminen/tyn_tueksi/tykalut/maahanmuutn_ja_ktutumisen_tiet paketti