KAARINAN KAUPUNGIN PALVELUSTRATEGIA

KAARINAN KAUPUNGIN PALVELUSTRATEGIA Kaupunginvaltuusto 17.10.2016

1. Palvelustrategian valmistelu Palvelustrategiassa linjataan, kuinka kuntapalvelut järjestetään vuosiksi eteenpäin eri toimialoilla hyödyntäen sekä omaa tuotantoa että yhteistyömahdollisuuksia muiden kuntien ja yritysten kanssa. Palvelustrategian määrittäminen edellyttää Kaarinan kaupungin toimintaympäristön arviointia - sitä millaisia muutoksia on tapahtunut, millaisia muutoksia on nähtävissä ja miten ne vaikuttavat kaupungin toimintaan jatkossa. Palvelustrategia onkin varautumista tuleviin palvelutarvemuutoksiin. Palvelustrategian laatimisen tavoitteena on turvata kaupungin palvelujen saatavuus ja laatu. Palvelustrategia antaa tietoa siitä, mitä toimintoja ja palveluja Kaarinan kaupunki aikoo kehittää omana toimintanaan. Sen avulla kuntalaiset saavat tietoa ja voivat varautua palvelutarjonnan muutoksiin. Myös kaupungin henkilöstö osaa varautua palvelutarjonnan muutosten edellyttämiin vaatimuksiin, joita aiheutuu kaupungin tarjoamien palvelujen lisäämisestä tai supistamisesta taikka yhteistoiminnasta muiden toimijoiden kanssa. Samoin ulkopuoliset toimijat, mm. yksityiset yritykset, voivat valmistautua mm. investointitarpeisiin, joita tarvitaan palvelutoimintojen käynnistämiseen, mikäli kaupunki siirtää palvelutuotantoaan osittain tai kokonaan ulkopuolisten toimijoiden hoidettavaksi. Kaarinan kaupunki hyväksyi vuonna 2007 ensimmäisen palvelustrategiansa. Palvelustrategiaa tarkistettiin kuntaliitoksen jälkeen vuonna 2010. Vuonna 2012 palvelustrategiaan tehtiin vähäisiä tarkistuksia, jotka perustuivat muuttuneisiin olosuhteisiin, olivat luonteeltaan teknisiä tai täsmensivät aikaisempaa linjausta. Nykyinen palvelustrategia on voimassa vuoden 2016 loppuun. Tämän vuoksi vuoden 2016 talousarviossa on todettu, että osana toiminnan kehittämis- ja talouden tasapainottamistyötä Kaarinan kaupungin palvelustrategia päivitetään. Palvelustrategian valmistelu käynnistyi helmikuussa 2016, jolloin kaupunginhallitus hyväksyi palvelustrategian valmistelun periaatteet. Lautakunnat ovat tehneet ehdotuksensa palvelustrategiaksi kesä-elokuussa 2016. Luottamushenkilöseminaari aiheesta pidettiin elokuussa. Kaupunginhallitus ja -valtuusto ottavat kantaa ehdotukseen syys-lokakuussa 2016. Palvelustrategiassa on aiemmasta poiketen luovuttu toimialakohtaisesta jaottelusta. Uudistetussa strategiassa palvelut on ryhmitelty elämänkaarimallin mukaisesti lasten ja nuorten palveluihin, terveyden ja toimintakyvyn palveluihin sekä ikäihmisten palveluihin. Niin konsernijohdon palvelut, hallintopalvelut kuin ympäristöpalvelut on koottu yhteen "Yhteisiin palveluihin". 2. Vaihtoehtoiset toimintatavat Kaarinan kaupungin omien ja kuntien yhteistoimintaorganisaatioiden lisäksi palveluntarjoajina voivat tulevaisuudessa olla yksityiset yritykset ja liiketoiminnan harjoittajat, ns. kolmannen sektorin toimijat, osuuskunnat, valtion alue- ja paikallisyksiköt, seurakunnat sekä vapaaehtoisyhteisöt ja esimerkiksi omaishoitajat. Vaihtoehtoisia toimintatapoja ovat esimerkiksi: - kunnassa tai kuntakonsernissa tuotettava palvelu

- toisten kuntien kanssa yhteistyönä tuotettu palvelu - ostopalvelu, jossa kunta sopii palveluntuottajan kanssa asiakkaalle tarjottavista palveluista - kunnan tarjoama tietyn toimialan palveluseteli, jolla asiakas voi ostaa tarvitsemiaan palveluita haluamaltaan palvelun tarjoajalta - ulkopuoliselle yritykselle annettava toimilupa - palvelutuotannossa tarvittavan käyttöomaisuuden vuokraus ulkopuoliselle yritykselle julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö - yksityistäminen eli kunnan toiminnan myyminen yksityiselle liiketoiminnan harjoittajalle - kunnan tukema vapaaehtois- tai omaistyö - harrastus- ja vapaaehtoispohjaisten toimijoiden tukeminen avustuksin Peruslähtökohta vaihtoehtoisten toimintatapojen käyttöönotolle tulee olla, että uusien toimintatapojen on tuotettava asiantuntevaan ja luotettavaan selvitykseen perustuvaa lisäarvoa palveluiden käyttäjille ja kaupungin asiakkaille. Muutosta ei tehdä muutoksen vuoksi, ja sen on perustuttava punnittuihin tosiseikkoihin. Lisäksi palvelutuotannossa on oltava olemassa markkinat, joilta ostaminen aidon kilpailutuksen kautta on mahdollista. Lisäksi on huomioitava, että Kaarinan kaupungin organisaatiossa tulee olla riittävä määrä erityisasiantuntijuutta vaihtoehtoisten toimintatapojen käyttöönottoa, seurantaa ja valvontaa varten, koska viime kädessä kaupunki vastaa järjestämänsä palvelun laadusta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Uusi tuottamistapa voidaan valita ainoastaan tilanteessa, jossa tiedetään oman toiminnan todelliset kustannukset sekä laadullinen taso. Ainoastaan tällöin erilaiset palveluntuotantomenetelmät ovat vertailukelpoisia. Uuden tuottamistavan valinnassa on huomioitava seuraavat periaatteet: - uuden tuottamistavan valintaan on perusteltu syy - palvelun uudesta tuottamistavasta tehdään aina erillinen päätös - uusi tuottamistapa voi koskea myös vain osaa toiminnasta - tieto siitä, mitä palvelun tuottaminen kaupungin omana toimintana maksaa, on edellytys uuden tuottamistavan valinnan käynnistämiselle - uutta tuottamistapaa valittaessa kiinnitetään huomiota myös palveluiden laatuun - uuden tuottamistavan valinnan yhteydessä pyritään turvaamaan kaupungin henkilökunnan asema. Vaihtoehtoina ovat mm. siirtyminen kaupungin organisaation sisällä vapautuviin tehtäviin tai liikkeenluovutuksen periaattein mahdollisen uuden työnantajan palvelukseen. Joustavan uudelleensijoittumisen edesauttamiseksi voidaan tarjota järjestelyiden kohteena oleville henkilöille myös täydennyskoulutusta - ennen uuden tuottamistavan valintaa koskevaa päätöstä valmistellaan myös selvitys muutoksen vaikutuksista henkilöstön asemaan. 3. Palvelujen tavoitteelliset vuoteen 2020 mennessä toimialoittain Seuraavassa on linjattu, millä tavoin Kaarinan kaupunki järjestää palvelut vuoteen 2020 mennessä. On huomioitava, että palveluille määritelty tuottamistapa on tavoitteellinen: mikäli vaihtoehtoisten toimintatapojen arviointi osoittaa, että palvelustrategiaan kirjattu toimintatapa ei tuota riittävästi lisäarvoa kaupungin palveluiden käyttäjille ja kaarinalaisille, ei linjausta toteuteta. Myöskään tuottamistavan yhteydessä mainitut prosenttiluvut eivät ole sitovia, vaan osoittavat suunnan, jota kohti seuraavan kuuden vuoden aikana on tarkoitus edetä. Mikäli palvelustrategian mukaisesta prosenttiluvusta poiketaan yli viisi prosenttiyksikköä, asia tuodaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Sote- ja

maakuntauudistus edellyttävät joka tapauksessa palvelustrategian uudelleenarviointia viimeistään vuoden 2019 alussa.

YHTEISET PALVELUT (TUKIPALVELUT)

TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSEN KUVAUS Alla on kuvattu, mitä palveluiden tuottamistavan valintaa vaikuttavia muutoksia toimintaympäristössä ennakoidaan tapahtuvan vuosina - Kuntalaki edellyttää, että työterveyshuolto on yhtiöitettävä tai ulkoistettava vuoden 2017 alusta lukien. - Sote- ja maakuntauudistuksella vuonna 2019 on merkittävä vaikutus myös tukipalveluihin ja niiden tarpeeseen. - Sote vaikuttaa kiinteistöjen vuokraukseen ja niihin liittyvien palveluiden tuottamiseen. - Edellistä palvelustrategiaa laadittaessa oletettiin, että PARAS-hanke lisää merkittävästi kuntayhteistyötä. Tosiasiassa PARAS-hanke ei tuonut mitään muutoksia Kaarinan toimintaympäristöön. - Itäisten kuntien palkkahallinnon ja kirjanpidon yhteistyöselvitys. - Itäisten kuntien tietohallinto- ja tietotekniikkapalveluiden yhteistyöselvitys. - Markkinnoinnin ja matkailun uudelleenorganisointi. - Viestintätehtävien uudelleenorganisointi. - Eläköitymisiin varautuminen. - Hankinnan ja logistiikan uudelleenorganisointi valmistuneen tutkimuksen tulosten perusteella. - Tietotekniikassa pilvipalveluiden laajempi käyttö. - Digitaalisuuden hyödyntäminen. - Pelastustoimi siirtyy maakunnan vastattavaksi 1.1.2019 alkaen. - Rakennusvalvontayksiköiden kokoon liittyvät mahdolliset lainsäädännön muutokset.

PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA YHTEISISSÄ PALVELUISSA (TUKIPALVELUT) Palvelu Talousarvio 2016 (brutto) Asiakkaat Nykyinen tuottamistapa Nykyisen lisäksi Konsernijohto Kaupunginjohtaja Luottamushenkilötoiminta (hallitus, valtuusto, tarkastusltk) 340 000 sisäiset, viranomaiset, luottamushenkilöt, kuntalaiset, yritykset, naapurikunnat 530 000 sisäiset, viranomaiset, luottamushenkilöt, kuntalaiset ja yritykset oma tuotanto Oma tuotanto 100 % Pääosin viranomaistoimintaa oma tuotanto Oma tuotanto 100 % Lakisääteistä toimintaa Elinkeinopalvelut 540 000 kuntalaiset, yritykset kuntayhteistyö 60 %, oma tuotanto 40 % ostopalvelut Kuntayhteistyö 60 % oma tuotanto 40 % Nykyinen malli on toimiva Vuokratalotoiminta ei määrärahaa kuntalaiset oma tuotanto 100 % kuntayhteistyö, yksityistäminen Kanslia- ja viestintäpalvelut Oma tuotanto 100 % Nykyinen malli on toimiva Kaupunginvaltuuston ja hallituksen kokous- ja asiakirjahallinto 250 000 sisäiset, kuntalaiset, ulkopaikkakuntalaiset, luottamushenkilöt oma tuotanto 100 % Kuntayhteistyö Oma tuotanto 70 % Kuntayhteistyö 30 % Pääsääntöisesti viranomaistoimintaa. Kuntayhteistyön osuutta voidaan lisätä sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa, jolloin hallinnon tukipalvelujen tarve yksittäisessä kunnassa vähenee. Tällöin on mahdollisuus hoitaa vähentyneitä tukipalvelutehtäviä yhdessä muiden kuntien kanssa.

PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA YHTEISISSÄ PALVELUISSA (TUKIPALVELUT) Palvelu Talousarvio 2016 (brutto) Asiakkaat Nykyinen tuottamistapa Nykyisen lisäksi Kaupunginarkiston hoito ja kaupungin arkistotyön ohjaus ja valvonta 55 000 sisäiset, kuntalaiset, ulkopaikkakuntalaiset, luottamushenkilöt oma tuotanto 100 % Kuntayhteistyö Oma tuotanto 70 % Kuntayhteistyö 30 % Pääsääntöisesti viranomaistoimintaa. Kuntayhteistyön osuutta voidaan lisätä sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa, jolloin hallinnon tukipalvelujen tarve yksittäisessä kunnassa vähenee. Tällöin on mahdollisuus hoitaa vähentyneitä tukipalvelutehtäviä yhdessä muiden kuntien kanssa. Postipalvelut 30 000 sisäiset oma tuotanto 50 %, ostopalvelu 50 % Oma tuotanto 50 % ostopalvelu 50 % Ei muutostarpeita nykyiselle toimintatavalle. Viestinnän toteuttaminen ja kehittäminen 125 000 media, sisäiset, kuntalaiset, yritykset, luottamushenkilöt oma tuotanto 70 %, ostopalvelu 30 % Oma tuotanto 50 %, ostopalvelu 50 % Viestinnän henkilöstöresurssien vähetessä lisätään ostopalveluiden käyttöä kulloisenkin tarpeen mukaan. Yhteispalvelu 290 000 sisäiset, kuntalaiset, ulkopaikkakuntalaiset, luottamushenkilöt, yritykset, yhteistyökumppanit oma tuotanto 100 % viranomaisyhteistyö, kuntayhteistyö Oma tuotanto 70 %, viranomais- ja kuntayhteistyö 30 % (mm. Kela, verohallinto, Tetoimisto) Aktiivinen toiminta uusien yhteistyökumppanien hankkimiseksi. Henkilöstöhallinto Henkilöstönkehittäminen (sis. rekrytointipalvelu, koulutukset, kesätyöntekijät, kannustuspalkkiot, toimistoja asiantuntijapalvelut, uudelleensijoittaminen, ICT) 416 000 sisäiset asiakkaat oma tuotanto 90 % ostopalvelu 10 % Kuntayhteistyö oma tuotanto 90 % ostopalvelu 10 % Ei muutostarpeita nykyiselle toimintatavalle.

PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA YHTEISISSÄ PALVELUISSA (TUKIPALVELUT) Palvelu Talousarvio 2016 (brutto) Asiakkaat Nykyinen tuottamistapa Nykyisen lisäksi Työterveyshuolto* 514 000 sisäiset asiakkaat oma tuotanto 100 % (ostetaan Kaarinan kaupungin terveyspalveluilta) Ostopalvelu Ostopalvelu 100 % Kuntalain muutos Henkilöstöpalvelut (sis. tykytoiminta, koulutus, muistamiset) 152 000 sisäiset asiakkaat oma tuotanto 35 % ostopalvelu 65 % Kuntayhteistyö Oma tuotanto 35 %, ostopalvelu 65 % Ei muutostarpeita nykyiselle toimintatavalle; Muistamiset sekä asiantuntija-, virkistys- ja koulutuspalveluita ostetaan. Työyhteisön kehittäminen (sis. työsuojelu, työhyvinvointi, koulutus) 130 000 sisäiset asiakkaat oma tuotanto 95 % ostopalvelu 5 % Kuntayhteistyö Oma tuotanto 75 %, kuntayhteistyö 20 % /ostopalvelu 5 % Työhyvinvointia tukevaa työtä kuntayhteistyönä (esim. työkyvynkoordinointi). Taloushallinto Pääkirjanpito, talousarviolaskenta, myyntija ostoreskontrien pääkäyttäjätoiminnot 470 000 sisäiset, viranomaiset, luottamushenkilöt, kuntalaiset oma tuotanto ostopalvelu, kuntayhteistyö Kuntayhteistyö 100 %. Varaudutaan sote- ja Kehitetään palvelutuotantoa niin, maakuntauudistukseen. että yksikkö (osakeyhtiö tai vastuukuntamalli) voi tarjota Ohjelmistojen tehokkaampi käyttö. Synergiaedut. palveluja kunnille ja mahdollisesti Sijaistaminen ja myös konserniyhteisöille. erityisosaaminen. Perintätoiminnot asiakkaat maksavat kuntalaiset, yritykset ostopalveluna perintätoimistossa Ostopalvelu 100 % Perintätoimistoilla valmiit ohjelmat, prosessit ja osaaminen. Ostolaskujen skannaus esikäsittely 30 000 sisäiset ostopalvelu Ostopalvelu 100 % Rutiinityötä ja skannaus poistuu tulevaisuudessa.

PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA YHTEISISSÄ PALVELUISSA (TUKIPALVELUT) Palvelu Talousarvio 2016 (brutto) Asiakkaat Nykyinen tuottamistapa Nykyisen lisäksi Hankinta ja logistiikka 260 000 sisäiset oma tuotanto 95 %, kuntayhteistyö 5 % (seudullinen hankintayhteistyösopim us, KL-kuntahankinnat) Ostopalvelut Oma tuotanto 75 % Kuntayhteistyö 20 % (ml. KLkuntahankinnat, seutuyhteistyö) Ostopalvelut 5 % Lakiosaaminen ostopalveluna. Logistiikan ja hankinnan uudelleenorganisointi. Kuntayhteistyön tarjonta lisääntyy. Palkanlaskenta 460 000 sisäiset, viranomaiset, luottamushenkilöt oma tuotanto ostopalvelu, kuntayhteistyö Kuntayhteistyö 100 %. Varaudutaan sote- ja Kehitetään palvelutuotantoa niin, maakuntauudistukseen. että yksikkö (osakeyhtiö tai vastuukuntamalli) voi tarjota Ohjelmistojen tehokkaampi käyttö. Synergiaedut. palveluja kunnille ja mahdollisesti Sijaistaminen ja myös konserniyhteisöille. erityisosaaminen. Tietohallinto Työasemien peruspalvelut hallintoympäristössä (laitepalvelut, tukipalvelut ja kehityspalvelut) 373 000 pääosin sisäiset asiakkaat 85 % omaa tuotantoa, 15 % ostopalvelua kuntayhteistyö Oma tuotanto, ostopalvelu tai kuntayhteistyö (osakeyhtiö tai vastuukuntamalli) Vuonna 2015 tehdyn selvityksen perusteella nykyinen tuottamistapa on laadultaan kiitettävää ja kustannuksiltaan kilpailukykyistä. Tuottamistapaan otetaan kantaa erillisen itäisten kuntien selvityksen valmistumisen jälkeen.

PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA YHTEISISSÄ PALVELUISSA (TUKIPALVELUT) Palvelu Talousarvio 2016 (brutto) Asiakkaat Nykyinen tuottamistapa Nykyisen lisäksi Työasemien peruspalvelut opetusympäristössä (laitepalvelut, tukipalvelut ja kehityspalvelut) 158 000 pääosin sisäiset asiakkaat 85 % omaa tuotantoa, 15 % ostopalvelua kuntayhteistyö Oma tuotanto, ostopalvelu tai kuntayhteistyö (osakeyhtiö tai vastuukuntamalli) Vuonna 2015 tehdyn selvityksen perusteella nykyinen tuottamistapa on laadultaan kiitettävää ja kustannuksiltaan kilpailukykyistä. Tuottamistapaan otetaan kantaa erillisen itäisten kuntien selvityksen valmistumisen jälkeen. Tietoliikenneverkko-palvelut 173 000 pääosin sisäiset asiakkaat omaa tuotantoa 25%, 75% ostopalveluna kuntayhteistyö Oma tuotanto, ostopalvelu tai kuntayhteistyö (osakeyhtiö tai vastuukuntamalli) Vuonna 2015 tehdyn selvityksen perusteella nykyinen tuottamistapa on laadultaan kiitettävää ja kustannuksiltaan kilpailukykyistä. Tuottamistapaan otetaan kantaa erillisen itäisten kuntien selvityksen valmistumisen jälkeen. Hallintoympäristön perusohjelmistopalvelut 212 000 pääosin sisäiset asiakkaat omaa tuotantoa 0%, 100% ostopalveluna Ostopalvelu 100 % Kaarinan kaupunki ei tee itse perusohjelmistoja, vaan ostaa tarvittavat käyttöoikeudet.

PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA YHTEISISSÄ PALVELUISSA (TUKIPALVELUT) Palvelu Talousarvio 2016 (brutto) Asiakkaat Nykyinen tuottamistapa Nykyisen lisäksi Opetusympäristön perusohjelmistopalvelut 13 000 pääosin sisäiset asiakkaat omaa tuotantoa 0%, 100% ostopalveluna Ostopalvelu 100 % Kaarinan kaupunki ei tee itse perusohjelmistoja, vaan ostaa tarvittavat käyttöoikeudet. Sovellusympäristön hallintaja käyttöpalvelu 295 000 pääosin sisäiset asiakkaat omaa tuotantoa 90 %, 10 % ostopalveluna kuntayhteistyö Oma tuotanto, ostopalvelu tai kuntayhteistyö (osakeyhtiö tai vastuukuntamalli) Vuonna 2015 tehdyn selvityksen perusteella nykyinen tuottamistapa on laadultaan kiitettävää ja kustannuksiltaan kilpailukykyistä. Tuottamistapaan otetaan kantaa erillisen itäisten kuntien selvityksen valmistumisen jälkeen. Puhelinpalvelut (sisältää kaikki kaupungin puhelinympäristön palvelut puhelukustannuksineen 195 000 pääosin sisäiset asiakkaat omaa tuotantoa 20 %, 80 % ostopalveluna kuntayhteistyö Oma tuotanto, ostopalvelu tai kuntayhteistyö (osakeyhtiö tai vastuukuntamalli) Vuonna 2015 tehdyn selvityksen perusteella nykyinen tuottamistapa on laadultaan kiitettävää ja kustannuksiltaan kilpailukykyistä. Tuottamistapaan otetaan kantaa erillisen itäisten kuntien selvityksen valmistumisen jälkeen.

PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA YHTEISISSÄ PALVELUISSA (TUKIPALVELUT) Palvelu Talousarvio 2016 (brutto) Asiakkaat Nykyinen tuottamistapa Nykyisen lisäksi Tila- ja ravintopalvelut Ruokapalvelujen strateginen johtaminen Sisältyy koulu-, päivähoito- sekä vanhus- ja vammaishuollon ateriakustannuk-siin sisäiset asiakkaat, luottamushenkilöt oma tuotanto Yhtiöittämien Oma tuotanto 100 % Laadun ja palvelun varmistaminen kaikissa olosuhteissa erittäin tärkeää. Osto-osaaminen ja kokonaisuuden hallinta säilytettävä. Koulu- ja päivähoitoateriat 3 848 152 sisäiset ja kaupugin yhteistyökumppanit oma tuotanto osittainen ostopalvelu Valmistus: Oma tuotanto 100 % Kevyt organisaatio, olemassa olevat resurssin tehokkaasti käytössä ja hyvä toimitusvarmuus. Palvelu tuotetaan tarpeen mukaan ulkoisesti, yhdessä siivouspalveluiden kanssa. Palvelun tuotannon (=työntekijäresurssi) ulkoistus 4 %. Vanhus- ja vammaishuollon ateriat 1 452 640 sisäiset, kuntalaiset (ateriapalvelu) oma tuotanto osittainen ostopalvelu Valmistus: Oma tuotanto 100 % Vanhus- ja vammaishuollon ateriat keskitetty vuoden 2010 alusta peruskorjattuun Voivalan ravitsemiskeskukseen ja kehittämistyöitä jatketaan yhdessä siivouspalveluiden kanssa. Palvelun tuotanto (=työntekijäresurssi) on mahdollista ulkoistaa, esim. Värttinän osuus n. 10 %. Sote? Henkilöstöruokailu, kokouskahvitukset, tarjoilut yms. 172 700 pääosin kaupungin henkilökunta, luottamushenkilöt Oma tuotanto 100 % (kaupunginvirasto, terveyskeskus, kaarinakoti) osittainen ostopalvelu Ostopalvelu 35 % Tuleva virastotalo Oma tuotanto 65 % Terveyskeskus ja Kaarinakoti

PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA YHTEISISSÄ PALVELUISSA (TUKIPALVELUT) Palvelu Talousarvio 2016 (brutto) Asiakkaat Nykyinen tuottamistapa Nykyisen lisäksi Siivous** 2 823 745 oma tuotanto, ostopalveluina tuotetaan 15 % -Siivous; koulut 1 157 735 sisäiset oma tuotanto ostopalvelu n. 14 % -Siivous; päiväkodit 423 562 sisäiset oma tuotanto ostopalvelu n.17 % -Siivous; vanhus- ja vammaistyö 338 849 sisäiset oma tuotanto ostopalvelu n. 14 % yhtiöittäminen, osittainen ostopalvelu Pääosa tuotetaan omana toimintana, mutta osia toiminnasta on mahdollista kilpailuttaa. Tilakeskus kilpailuttaa 15 % toiminnasta. Valtuuston asettama ostopalveluiden tavoite saavutettu ja omatoiminta todettu joustavammaksi. Jatkossa ostopalvelut lisäys toteutetaan ruokapalveluiden kanssa yhteistyössä. -Siivous; muut 903 599 sisäiset oma tuotanto ostopalvelu n. 5 % Kiinteistönhoito 1 367 397 sisäiset oma tuotanto, ostopalvelut n. 20 % Yhtiöittäminen, ostopalvelut Pääosa tuotetaan omana toimintana. Ostopalveluja n. 20 %. Kiinteistönhoidon ydintoimintojen tuottaminen on kiinteistönomiostajalle kuuluvaa työtä. Kunnossapito 1 102 441 sisäiset oma tuotanto 65 % ostopalvelut 35 % työnjohto, oma 100 % yhtiöittäminen, osittainen ostopalvelu Palvelut tuotetaan puoliksi omana tuotantona ja puoliksi ostopalveluina. Oman tuotannon säilyttäminen takaa osaamisen säilymisen omassa organisaatiossa ja mahdollistaa joustavia toimintamuotoja sekä toimintavarmuuden vaihtelevissa suhdannetilanteissa. Ostopalveluita käytetään tasaamaan ajoittaisia työkuormia. Isännöinti 168 693 sisäiset oma tuotanto ostopalvelu Tuotetaan omana toimintana. Omistajalle ja käyttäjälle kuuluva työ. Rakennuttaminen ja hankesuunnittelu 95 511 sisäiset oma tuotanto ostopalvelu Pääosa tuotetaan omana toimintana, mutta osia toiminnasta on mahdollista kilpailuttaa. Omistajalle ja käyttäjälle kuuluva työ. Erillisselvitykset voidaan kilpailuttaa.

PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA YHTEISISSÄ PALVELUISSA (TUKIPALVELUT) Palvelu Talousarvio 2016 (brutto) Asiakkaat Nykyinen tuottamistapa Nykyisen lisäksi Infrapalvelut Liikenneväylät 1 623 946 oma tuotanto 5 %, ostopalvelu 95 % ostopalvelu Ostopalvelu 100 % Pääosa tuotetaan jo tällä hetkellä ostopalveluna ja liikenneväylät muodostavat selkeän kilpailutettavan kokonaisuuden. Lisäksi omaa kalustoa ei kannata ylläpitää tätä tarkoitusta varten. -Kesäkunnossapito 260 000 kuntalaiset osto 90 %, oma 10 % -Päällysteiden korjaus 90 000 kuntalaiset osto 90 %, oma 10 % -Auraus 280 000 kuntalaiset osto 100 % -Hiekoitus ja hiekanpoisto 200 000 kuntalaiset osto 100 % -Muut 533 946 kuntalaiset osto 90 %, oma 10 % -Valaistus 260 000 kuntalaiset ostopalvelu 100 % Yleiset alueet 1 224 227 oma tuotanto 55 %, ostopalvelu 45 % ostopalvelu, yhtiöittäminen Oma tuotanto 40 % ja ostopalvelut 60% Voimakkaampi ostopalveluihin laajentaminen ei ole mahdollista, koska tarjontaa sopivasta osaamisesta ei ole riittävästi tarjolla. Lisäksi erityistuotantoa kannattaa säilyttää omana toimintana osaamisen ja toimintavarmuuden säilyttämiseksi. -I-hoitoluokka 293 639 kuntalaiset oma tuotanto 75 %, ostopalvelu 25 % -II -hoitoluokka 542 621 kuntalaiset oma tuotanto 40 %, ostopalvelu 60 % -III -hoitoluokka 190 664 kuntalaiset oma tuotanto 70 %, ostopalvelu 30 % -Erityisalueet 197 303 kuntalaiset oma tuotanto 65 %, ostopalvelu 35 %

PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA YHTEISISSÄ PALVELUISSA (TUKIPALVELUT) Palvelu Talousarvio 2016 (brutto) Asiakkaat Nykyinen tuottamistapa Nykyisen lisäksi Joukkoliikenne 1 580 000 Seudun joukkoliikenneltk ostopalveluna Hallinto: kuntayhteistyönä Liikennöinti: ostopalveluna Hallinto viranomaistoimintaa. Suunnittelu 289 642 kuntalaiset oma tuotanto 80, ostopalvelu 20 ostopalvelu Oma tuotanto 80 % ja ostopalveluna 20 % Keskeinen omistajan osaaminen kannattaa säilyttää kaupungilla. Lämpölaitos 1 152 896 kuntalaiset toiminta ulkoistettu Seudullinen yhtiö Seudullinen yhtiö Sopimus Turku Energian kanssa Turku Energialle 100 % voimassa vuoteen 2026. Maankaatopaikka Ostopalvelu 100 % Ei omaa maankaatopaikkaa olemassa. Satamat ** 63 195 ostopalvelu 100 % oma tuotanto Ostopalvelu 100 % Vesihuoltolaitos Vesilaitos 1 440 134 kuntalaiset oma tuotanto 55 % ostopalvelu 45 % yhtiöittäminen Jatketaan nykykäytännön mukaan omana tuotantona, ostopalveluna tai yhtiön kautta. Asiaan otetaan erikseen kantaa erillisen yhtiöittämisselvityksen yhteydessä. Viemärilaitos 3 369 673 kuntalaiset oma tuotanto 30 % ostopalvelu 70 % yhtiöittäminen Jatketaan nykykäytännön mukaan omana tuotantona, ostopalveluna tai yhtiön kautta. Asiaan otetaan erikseen kantaa erillisen yhtiöittämisselvityksen yhteydessä. Rakennuttaminen 55 300 sisäiset, kuntalaiset oma tuotanto 100 % ostopalvelu Pääosa tuotetaan omana toimintana, mutta osia toiminnasta on mahdollista kilpailuttaa. Keskeinen omistajan osaaminen tulee säilyttää kaupungilla. Maankäyttö Asemakaavoitus 368 000 sisäiset, kuntalaiset, yritykset oma tuotanto 75 %, ostopalvelu 25 % kuntayhteistyö Pääosa tuotetaan omana toimintana. Osia toiminnasta voidaan kilpailuttaa. Pääosa kilpailutuksen ulkopuolella osto-osaamisen palvelun laadun ja toimintavarmuuden turvaamiseksi.

PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA YHTEISISSÄ PALVELUISSA (TUKIPALVELUT) Palvelu Talousarvio 2016 (brutto) Asiakkaat Nykyinen tuottamistapa Nykyisen lisäksi Yleiskaavoitus 90 000 sisäiset, kuntalaiset, yritykset oma tuotanto 75 %, ostopalvelu 25 % kuntayhteistyö Pääosa tuotetaan omana toimintana, mutta osia toiminnasta on mahdollista kilpailuttaa. Keskeinen kaupungin strategisen johtamisen väline. Maanhankinta, -myynti ja sopimukset 357 000 sisäiset, kuntalaiset, yritykset oma tuotanto 70 %, ostopalvelu 30 % kuntayhteistyö Oma tuotanto 100 % Keskeinen kaupungin strategisen johtamisen väline. Ostopalveluna markkinointia ja erilaisia selvityksiä. Kiinteistönmuodostus -Tonttijako 65 000 sisäiset, kuntalaiset, yritykset oma tuotanto 80 %, ostopalvelu 20 % kuntayhteistyö Oma tuotanto 100 % Pääsääntöisesti viranomaistoimintaa. -Kiinteistötoimitukset 122 000 sisäiset, kuntalaiset, yritykset oma tuotanto 80 %, ostopalvelu 20 % kuntayhteistyö Oma tuotanto 100 % Pääsääntöisesti viranomaistoimintaa. Paikkatieto 304 000 sisäiset, kuntalaiset, yritykset, viranomaiset oma tuotanto 80 %, ostopalvelu 20 % kuntayhteistyö Oma tuotanto 100 % Pääsääntöisesti viranomaistoimintaa. Rakennusvalvonta 456 000 sisäiset, kuntalaiset, yritykset oma tuotanto 85 %, ostopalvelu 15 % kuntayhteistyö Oma tuotanto 100 % Pääsääntöisesti viranomaistoimintaa. Ympäristönsuojelu Ympäristönsuojelun neuvonta ja valvonta 280 000 sisäiset, kuntalaiset, yritykset, viranomaiset oma tuotanto 90 %, ostopalvelu 10 % kuntayhteistyö Oma tuotanto 100 % Pääsääntöisesti viranomaistoimintaa. Ympäristönsuojelu projektit ja selvitykset 170 000 sisäiset, kuntalaiset, yritykset, viranomaiset oma tuotanto 5 %, ostopalvelu 95 % kuntayhteistyö Oma tuotanto 100 % Pääsääntöisesti viranomaistoimintaa. Yleishallinto 216 346 sisäiset, kuntalaiset, yritykset, viranomaiset Ympäristöpalveluiden yleishallinto oma tuotanto Oma tuotanto 100 % Pääsääntöisesti viranomaistoimintaa.

PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA YHTEISISSÄ PALVELUISSA (TUKIPALVELUT) Palvelu Talousarvio 2016 (brutto) Asiakkaat Nykyinen tuottamistapa Nykyisen lisäksi Kiinteistöjen osto 250 000 oma tuotanto Oma tuotanto 100 % Omistajalle kuuluva tehtävä. Katujen uudisinvestoinnit 1 850 000 ostopalvelu 100 % kuntayhteistyö, yhtiöittäminen Ostopalvelut 100 % (Koko infra) Uudisrakentamiskohteet ovat helposti kilpailutettavia. Katujen peruskorjausinv. 1 515 000 ostopalvelu 100 % kuntayhteistyö, yhtiöittäminen Ostopalvelu 100 % Tuotetaan jo tällä hetkellä ostopalveluna. Lisäksi omaa kalustoa ei kannata ylläpitää tätä tarkoitusta varten. Puistojen uudisinvestoinnit 240 000 oma tuotanto 60 % ostopalvelu 40 % Puistojen peruskorjausinv. 205 000 oma tuotanto 60 % ostopalvelu 40 % kuntayhteistyö, yhtiöittäminen Ostopalvelu 100 % Vaadittavia resursseja ei ole järkevää ylläpitää kaupungin toimintana. kuntayhteistyö, yhtiöittäminen Oma tuotanto 60 %, ostopalvelu 40 % Pienet erityisosaamista vaativat kohteet kannattaa toteuttaa omana tuotantona. Vesihuollon uudisinv. 1 490 000 ostopalvelu kuntayhteistyö, yhtiöittäminen Ostopalvelu 100 % Vaadittavia resursseja ei ole järkevää ylläpitää kaupungin toimintana. Vesihuollon peruskorjausinv. 980 000 oma tuotanto 70 % ostopalvelu 30 % kuntayhteistyö, yhtiöittäminen Omatuotanto 50 %, ostopalvelu 50 % Pienet erityisosaamista vaativat kohteet kannattaa toteuttaa omana tuotantona. Kaukolämmön uudisinv. toiminta ulkoistettu 100 Turku Energia 100 % Toiminta vuokrattu. % Kaukolämmön toiminta ulkoistettu 100 Turku Energia 100 % Toiminta vuokrattu. peruskorjausinv. % Satamien investoinnit 30 000 ostopalvelu Ostopalvelu 100 % Edellyttää erityisosaamista ja kalustoa. Talonrakennuksen uudisinvestoinnit 7 152 000 ostopalvelu Ostopalvelu 100 % Vaadittavia resursseja ei ole järkevää ylläpitää kaupungin Talonrakennuksen peruskorjausinvestoinnit 3 725 000 omatuotanto 5 %, ostopalvelu 95 % Investoinnit Ostopalvelu n. 100 % toimintana. Vaadittavia resursseja ei ole järkevää ylläpitää kaupungin toimintana.

PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA YHTEISISSÄ PALVELUISSA (TUKIPALVELUT) Palvelu Talousarvio 2016 (brutto) Asiakkaat Nykyinen tuottamistapa Nykyisen lisäksi Yksityiskohtaisen tarkastelun ulkopuolella olevat palvelut Yksityistiet (avustukset ja tietoimitukset) Ympäristölupa Hallintopalveluiden ja sen vastuualueiden strateginen suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen Kuntatyönantajien jäsenmaksu Henkilöstölautakunta Vaalien järjestäminen Työ- ja virkaehtospimuksen perusteella valitut luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut sekä niihin liittyvät toiminnot Jäsenmaksut, avustukset, kehittämisraha Pelastustoimi * Palvelu on kuntalain yhtiöittämisvelvollisuuden piirissä ** Palvelu toimii kilpailutilanteessa markkinoilla, mutta palvelulla ei yhtiöittämisvelvollisuutta->palvelu on hinnoiteltu markkinaperusteisesti *** Palvelu toimii kilpailutilanteessa markkinoilla, mutta palvelulla ei yhtiöittämisvelvollisuutta->palvelu ei ole hinnoiteltu markkinaperusteisesti Taulukkoon on merkitty punaisella, mikäli uuden palvelustrategian mukainen tavoitteellinen tuottamistapa eroaa merkittävästi edellisessä palvelustrategiassa asetetusta tavoitteesta.

PALVELUSTRATEGIAN HENKILÖSTÖ- JA YRITYSVAIKUTUKSET PALVELUSTRATEGIAN HENKILÖSTÖVAIKUTUKSET - Työterveyshuollon ulkoistamisen seurauksena nykyinen työterveyshuollon henkilöstö tulee siirtymään uudelle palvelun tuottajalle vanhoina työntekijöinä (liikkeen luovutus). Tämä koskee yhteensä kuutta työntekijää. - Hallinnon tukipalveluissa kuntayhteistyön osuutta on tarkoitus lisätä palvelustrategiakaudella. Sen avulla voidaan sopeuttaa resursseja, kun hallinnon tukipalveluiden tarve vähenee sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa 1.1.2019. Tällä tavalla voidaan hyödyntää eläköitymisistä aiheutuvat henkilöstövähennykset ja samalla varmistaa erityisosaamisen säilyminen kunnissa. PALVELUSTRATEGIAN YRITYSVAIKUTUKSET - Ostopalveluiden osuutta on tarkoitus lisätä palvelustrategiakaudella (esim. työterveyshuolto, viestintä, juridiset palvelut). Nämä lisäävät yritystoimintaan Kaarinassa ja sen lähialueella.

LASTEN JA NUORTEN PALVELUT

TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSEN KUVAUS Alla on kuvattu, mitä palveluiden tuottamistavan valintaa vaikuttavia muutoksia toimintaympäristössä ennakoidaan tapahtuvan vuosina 2016-2020 - SOTEn vaikutusten ennakointi ja lähipalveluiden turvaaminen. - Painopisteen siirtäminen korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin vaatii toimintatapojen muutosta. Palveluiden määräaikaisuuden ja prosessiluontoisuuden kautta voidaan tehostaa toimintaa. Universaaleihin palveluihin kytketyt tukipalvelut voivat osaltaan lyhentää palveluntarvetta. - Taloudellisten reunaehtojen kaventuessa, palvelutarpeiden kasvamisen ja moninaistumisen myötä toiminnan vaikuttavuuden ja arvioinnin merkitys kasvaa nykyisestä. Toimintatapojen muutoksessa vahvistettava; - ryhmätyömuotoisia palveluita - Järjestöyhteistyön tekemisen tapoja universaalipalvelujen rinnalla, jotka parhaimmillaan avaavat mahdollisuuksia tukea asiakasta aikaisemmin ilman korjaavien palveluiden tarvetta. - itsemääräämisoikeuden ja kuluttaja-asiakkuutta koskevan tietoisuuden lisääntyesssä valinnanvapauden ja vaihtoehtoisten palvelunjärjästämistapojen lisääminen (palveluseteli) - Vaikuttavuuden mittaamisen ja todentamisen merkitys lisääntyy palveluiden tuottamisessa. - Seutukunnallinen tuottaminen perusteltua ja harkittava esimerkiksi erityisosaamista vaativissa spesifeissä tehtävissä. - Painopistettä on siirrettävä palveluissa vahvemmin varhaiseen tukeen ja kotiin vietäviin palveluihin, yhdistys- ja järjestö sekä hankeyhteistyöhön (monitoimijamalli). Oman kunnan toiminnan sijaan tarkasteltava seudullisen yhteistyön tiivistämistä ja yhteistyönä toteutettavia palveluita mutta myös yritysyhteistyön tarjoamia mahdollisuuksia. - Omais- ja perhehoitolain muutos tuottaa kustannusten nousua palveluiden järjestämisen kuten omais- ja perhehoitajien valmennukset ja terveystarkastukset sekä vapaapäiväoikeuden laajeneminen. - Perhepäivähoitajien määrän vähenee. - Varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten määrä lisääntyy. - Ruotsinkielisten lasten määrän kasvaa muuttoliikkeen myötä. - Kauppojen aukiolojen vapautuminen kasvattaa vuoro- ja iltahoidon tarvetta. - Kuntakoon kasvaessa lisääntyy mahdollisuus tuottaa erityisempiä, vain pienen joukon tarvitsemia palveluita itse.

PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA LASTEN JA NUORTEN PALVELUISSA Palvelu Talousarvio 2016 Asiakkaat Nykyinen tuottamistapa Nykyisen lisäksi Lasten ja nuorten palveluiden hallinto Toimistopalvelut 541 357 kuntalaiset, sisäiset asiakkaat, luottamushenkilöt ja viranomaiset oma tuotanto 100 % kuntayhteistyö oma tuotanto 100 % Organisaatio on kapea ja sitä on tehostettu viime vuosina merkittävästi. Synergian hakeminen muiden toimialojen kanssa on järkevää. Perhe- ja sosiaalipalvelut SEUDULLINEN SIJAISHUOLTOYKSIKKÖ 224 202 22 kunnan yhteinen yksikkö, jossa asiakkaina sopimuskunnat, perhehoitajat, lastensuojelulaitokset 8 % Kaarina, 92 % muut kunnat Nykyisen toiminnan jatkaminen, mahdollisuus laajentaa kuntapohjaa Maakunnallinen tuottamistapa perustelluin. Noudattelee SOTEratkaisua. 8 % Kaarina, 92 % muut kunnat Maakunnallinen tuottamistapa perustelluin. Noudattelee SOTEratkaisua. NEUVOLAPALVELUT, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHU OLTO Ehkäisy- ja äitiysneuvola 560 909 fertiili-ikäiset kuntalaiset, raskaana olevat naiset ja ja sikiö + perhe. oma tuotanto, ostopalvelut oma tuotanto, ostopalvelut oma tuotanto 95 %, tarvittaessa Perheiden tukeminen ostopalvelut 5 %. Äitiys- ja yksilöllisesti pidempien lastenneuvolan yhdistäminen, hoitokontaktien kautta. ryhmämuotoinen toiminta rinnalla Lastenneuvola 524 907 alle kouluikäiset lapset + perhe oma tuotanto, ostopalvelut oma tuotanto, ostopalvelut oma tuotanto 95 %, tarvittaessa ostopalvelut 5 %. Yksilötyön rinnalla ryhmämuotoinen toiminta Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto 494 982 peruskouluikäiset lapset + perhe, nuoret opiskelijat oma tuotanto oma tuotanto, ostopalvelut oma tuotanto 95 %, ostopalvelut 5 % Puhe-, toimintaterapia -ja psykologipalvelut 274 987 terapiaan ohjautuvat kuntalaiset oma tuotanto, ostopalvelut, yliopistoyhteistyö Oma tuotanto, ostopalvelu, seudullisesti tuotettuna "puheterapiayksikkö" Oma tuotanto, ostopalvelut Arvioinnin ensisijaisuus omana tuotantona, ostopalveluiden kohdentuminen tarvittaessa terapiajaksoihin, yksilötyön sijaan tulevaisuudessa vahvemmin ryhmämuotoisena tuotettuna. PERHEKESKUS Perhetalo Oskariina 63 000 kaarinalaiset lapsiperheet oma tuotanto, yhdistysyhteistyö Oma tuotanto. Yhdistys- ja järjestöyhteistyö 50 % oma tuotanto 50 % yhdistys/ järjestöt Lisää matalankynnyksen palveluita alueellisesti. Avoin matalankynnyksen perhetalo alueellisesti yhdessä yhdistysten ja järjestöjen kanssa.

PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA LASTEN JA NUORTEN PALVELUISSA Palvelu Talousarvio 2016 Asiakkaat Nykyinen tuottamistapa Nykyisen lisäksi Lapsiperheiden kotipalvelu 74 600 kaarinalaiset lapsiperheet oma tuotanto 50 % ostopalvelu 50 % oma tuotanto, palveluseteli, ostopalvelu Tilapäinen lapsiperheiden kotipalvelu palvelusetelin piiriin 80 %. Oma tuotanto 20 %. Pidempiaikaisessa lapsiperheiden kotipalvelussa oma tuotanto. Palveluseteli lisää asiakkaan valinnanvapautta. Tukihenkilö ja tukiperhetoiminta 207 000 Lapsiperheet, joissa tarve sosiaalihuollon tukipalveluista toimeksiantosuhteiset tukihenkilöt ja -perheet 45 %, ammatilliset tukihenkilöt ostopalvelu 55 % toimeksiantosuhteiset tukihenkilöt ja -perheet, ammatilliset tukihenkilöt ostopalvelu. Järjestöyhteistyön lisääminen, palveluseteli, ostopalvelu Järjestöyhteistyö, toimeksiantosuhteiset tukihenkilöt ja -perheet, ammatilliset tukihenkilöt ostopalveluna ja/tai palvelusetelinä. Järjestöyhteistyö vapaaehtoistoiminnan kautta tuottamaan laajemmin tukihenkilöpalveluita. Tukiperhepalveluissa useamman lastensuojelujärjestön hyödyntäminen kumppanina. Kasvatus- ja perheneuvonta, lastenvalvojan palvelut 470 000 Kaarinan, Sauvon ja Paimion lapsiperheet, jotka kaipaavat tukea kasvatuksessa tai parisuhteessa tai erotilanteessa. Avoparit (isyyden tunnustaminen), Eroperheet (lasten elatus ja asumissopimukset) oma tuotanto perheneuvonta ja lastenvalvojapalvelut. Ostopalveluna valvotutvaihdot ja tapaamiset 100 % oma tuotanto, ostopalvelu. Seudullista tuottamista arvioidaan lastenvalvojapalveluiden osalta ja yhteistyömahdollisuuksien lisäämistä yli kuntarajojen. Oma tuotanto. Ostopalvelu. Seudullinen tuottaminen erityisesti lastenvalvojapalveluissa Nykyinen yhden lastenvalvojan malli kunnassa on haavoittuvainen. Kasvatus- ja perheneuvonnan terapia ja hoidollisten palveluiden sekä lastenvalvojan palveluiden seudullinen toteuttaminen järkevää henkilöstörekrytoinnin ja osaamisen varmistamiseksi. Asumisen palvelut 170 000 kaarinalaiset tuetun asumisen tarpeessa olevat nuoret aikuiset 60 % oma tuotanto ostopalvelu 40 % Omien tukiasuntojen rinnalla asumisen tuen laajentaminen yleiseksi sosiaalipalveluksi yli yksikkörajojen. Järjestöyhteistyö Oma tuotanto 60 %, ostopalvelut 40 % Erilaiset tuen tarpeet asumisen palveluissa. Ostopalvelua hyöydynnetään erityisen tuen tarpeisten nuorten osalta. Perhetyö ja ohjaus, mielenterveystyö 900 000 kaarinalaiset lapsiperheet 85 % oma tuotanto 15 % ostopalvelu Oma tuotanto, ostopalvelu Oma tuotanto. Ostopalvelut lisäresurssina. Palvelusetelin käyttöönoton kartoittaminen lisäämään asiakkaan valinnanvapautta. Palvelujen oikea-aikaisuus ja riittävä tuki lyhentää asiakkaan palveluntarvetta. Palveluseteli vahvemmin osaksi palvelurakennetta, vaihtoehtoisesti seudullisesti kilpailutettuna.

PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA LASTEN JA NUORTEN PALVELUISSA Palvelu Talousarvio 2016 Asiakkaat Nykyinen tuottamistapa Nykyisen lisäksi LASTENSUOJELU Lastensuojelun sosiaalityö 740 843 kaarinalaiset lapset, jotka ovat lastensuojelulain mukaisten tukitoimien tarpeessa Oma tuotanto 100 % Oma tuotanto 98 %, ostopalvelu 2 % (esimerkiksi laitoksessa olevan koulun sosiaalityö) Lastensuojelun lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän palvelut tuotetaan 100 % omana tuotantona. Muu sosiaalityö (esim. erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen sosiaalityö) pääsääntöisesti omana työnä, mahdollisuus ostaa myös ostopalveluna. Peruspalveluiden vahvistaminen esim. koulun sosiaalityön osalta. Kunnalla on järjestämisvastuu lastensuojelulain mukaisista tukitoimista. Viranhaltija tekee sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaiset päätökset. Avohuollon tukipalvelut 481 830 Lastensuojelulain mukaiset tukitoimet lastensuojelun avohuollon perheille Oma työ 20 % ostopalvelut 80 % Oma tuotanto, ostopalvelut, seudullinen kuntayhteistyö Seudullisen yhteistyön lisääminen, oman työn osuuden kasvattaminen 10-30 %. Seudullisesti kilpailutetut ostopalvelut Kunnan peruspalveluita riittävästi vahvistamalla voidaan vähentää raskaampien lastensuojelun toimenpiteiden tarvetta. Tavoitteena on vahvistaa kunnan omia peruspalveluita, joiden kautta avohuollon tukipalveluita on mahdollista saada oikeaaikaisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Lastensuojelun perhehoito 1 294 308 Perheisiin sijoitetut lapset Toimeksiantosopimus 100 % Toimeksiantosopimus Toimeksiantosopimukset. Seudullisen yhteistyön vahvistaminen, uusien mallien kokeileminen esimerkiksi hankeyhteistyön kautta Perhehoitolain mukaisesti toimeksiantosopimusten kautta. Lastensuojelun laitoshoito 1 912 250 Laitoksiin sijoitetut lapset Ostopalvelut 90 %. V-S lastensuojelun kuntayhtymä 10 % Ostopalvelut 90 % ja V-S lastensuojelun kuntayhtymä 10 % Maakunnallisesti kilpailutettu ostopalvelu 90 %, kuntayhtymä 10 % Laitoshoito palvelee haastavimpia lastensuojelun lapsia ja nuoria. Maakunnallisesti toteutettava kilpailutus valmisteilla. Toimeentulotuki 410 000 Viimesijaisen toimeentulon tarpeessa olevat lapsiperheet Oma työ 100 % Perustoimeentulotuen siirto Kelaan 1.1.2017

PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA LASTEN JA NUORTEN PALVELUISSA Palvelu Talousarvio 2016 Asiakkaat Nykyinen tuottamistapa Nykyisen lisäksi Koulutus Perusopetus -Yleisopetusta saavan opetus 27 507 502 Oppivelvollisuusikäiset ja heidän huoltajansa (kuntalaiset ja ulkokuntalaiset) Oma tuotanto 93 % kuntayhteistyö 7 % Oma tuotanto 93 % kuntayhteistyö 7 % Osa yläkouluikäisistä hakeutuu edelleen Turkuun erikoisluokkatoimintaan. Ruotsinkielisen yläkoulun osalta jatketaan edelleen yhteistyötä Turun kanssa. -Erityistä tukea tarvitsevan opetus 3 561 723 Oppivelvollisuusikäiset ja heidän huoltajansa (kuntalaiset ja ulkokuntalaiset) Oma tuotanto 77 % kuntayhteistyö 23 % Oma tuotanto 80 % kuntayhteistyö 20 % Oman erityisopetuksen kehittäminen edelleen pitkän tähtäimen tavoitteena. -Iltapäiväkerhot 558 615 Lapset, vanhemmat ja perheet (kuntalaiset) Oma tuotanto 100 % ostopalvelu (yksityinen tai kolmas sektori) Oma tuotanto 100 % Koulunkäynninohjaajat toimivat koulun puolella avustajina ja iltapäivätoiminnassa ohjaajina. Toimiva tapa. Lukiokoulutus -Nuorten koulutus 2 523 527 Perusopetuksen oppimäärän suorittaneet kuntalaiset ja ulkokuntalaiset Oma tuotanto 100 % kuntayhteistyö (seutulukio) Oma tuotanto 100 % Oman lukion vetovoimaisuutta pyritään parantamaan mm. focuslinjalla, joka käynnistyy syksyllä 2017. -Aikuislinja 477 100 Kuntalaiset ja ulkokuntalaiset Oma tuotanto 100 % kuntayhteistyö (seutulukio) Oma tuotanto 100 % Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuspalvelut -Päiväkotihoito 12 994 654 Lapset, vanhemmat ja perheet Oma tuotanto 65 %, muu tuotanto 35 % (ostopalvelu, kuntayhteistyö) palveluseteli Oma tuotanto 65 %, muu tuotanto 35 % (ostopalvelu, kuntayhteistyö) Nykyinen malli toimiva. Palvelusetelijärjestelmä nykyisellään ostopalveluihin verrattuna kallis. Yksityisen hoidon tuen kuntalisää kasvattamalla voidaan lisätä tuen käyttöä ja vapauttaa kunnallisia päiväkotipaikkoja -Esiopetus 2 706 333 Lapset, vanhemmat ja perheet Oma tuotanto 80 %, muu tuotanto 20 % (ostopalvelu, kuntayhteistyö) Oma tuotanto 80 %, muu tuotanto 20 % (ostopalvelu, kuntayhteistyö) Nykyinen malli toimiva.

PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA LASTEN JA NUORTEN PALVELUISSA Palvelu Talousarvio 2016 Asiakkaat Nykyinen tuottamistapa Nykyisen lisäksi * Perhepäivähoito 3 354 518 Lapset, vanhemmat ja perheet Oma tuotanto 100 % Oma tuotanto 100 % Yksityisen hoidon tuen kuntalisää kasvattamalla voidaan lisätä tuen käyttöä ja vapauttaa kunnallisia perhepäivähoidon paikkoja. -Varhaiserityiskasvatus 1 496 330 Lapset, vanhemmat ja perheet Oma tuotanto 90 %, muu tuotanto 10 % (ostopalvelu, kuntayhteistyö) -Vuorohoito 1 261 943 Lapset, vanhemmat ja perheet Oma tuotanto 100 % kuntayhteistyö, ostopalvelu, palveluseteli -Leikkipuistot ja muu avoin toiminta 238 369 Lapset, vanhemmat ja perheet Oma tuotanto 100 % ostopalvelu (yksityinen tai kolmas sektori), palveluseteli Oma tuotanto 90 %, muu tuotanto 10 % (ostopalvelu, kuntayhteistyö) Oma tuotanto 77 %, muu tuotanto 23 % (ostopalvelu iltahoidon osalta, kuntayhteistyö) Oma tuotanto 100 % Nykyinen malli toimiva. Vuorohoidon kysyntä on kasvanut. Tarvittavat lisäpaikat hankitaan ostopalveluna iltahoidon osalta. Myös kuntayhteistyötä hyödynnetään, jos se on mahdollista. Nykyinen malli toimiva. Yksityiskohtaisen tarkastelun ulkopuolella olevat palvelut Kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki Ammatillinen koulutus (osa kuntayhtymää) * Palvelu on kuntalain yhtiöittämisvelvollisuuden piirissä ** Palvelu toimii kilpailutilanteessa markkinoilla, mutta palvelulla ei yhtiöittämisvelvollisuutta->palvelu on hinnoiteltu markkinaperusteisesti *** Palvelu toimii kilpailutilanteessa markkinoilla, mutta palvelulla ei yhtiöittämisvelvollisuutta->palvelu ei ole hinnoiteltu markkinaperusteisesti Taulukkoon on merkitty punaisella, mikäli uuden palvelustrategian mukainen tavoitteellinen tuottamistapa eroaa merkittävästi edellisessä palvelustrategiassa asetetusta tavoitteesta.

PALVELUSTRATEGIAN HENKILÖSTÖ- JA YRITYSVAIKUTUKSET PALVELUSTRATEGIAN HENKILÖSTÖVAIKUTUKSET - Sosiaali- ja terveyspalveluissa on ostettu sekä palvelutarpeen arviointia että itse palvelua. Jatkossa ostopalveluiden käyttö kohdentuu itse palveluihin ja kaupunki tekee arvioinnin omana työnä. - Henkilöstösiirtojen toteuttaminen joustavasti painopisteen siirtämisen edistämiseksi mm. lastensuojelun sosiaalityöstä sosiaalihuoltolain mukaiseen erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja perheiden sosiaalityöhön. - Seudullinen tuottaminen vähentää tiettyjen erityispalveluiden haavoittuvuutta - Henkilöstön kouluttaminen arviointityöhön ja työn johdonmukaiseen tavoitteistamiseen. - Ostopalveluiden kautta erityisosaamista vaativia palveluita tai selkeästi määriteltyjä palvelukokonaisuuksia, joita ei järkevää tuottaa itse sekä täydentämään resursseja. - Palvelustrategialla ei ole sivistyspalveluiden osalta merkittäviä henkilöstövaikutuksia. Päivähoitopalveluiden osalta sekä oma tuotanto että ostopalvelut tulevat tulevina vuosina lisääntymään jonkin verran kuntakoon ja lasten määrän kasvaessa. Palveluiden suhteelliseen osuuteen ei kuitenkaan ole tiedossa muutoksia. Erityisopetuksessa oman tuotannon lisääminen tarkoittaa pientä henkilöstöresurssien kasvua ja samalla ostopalveluiden vähennystä lähinnä Turusta hankittavien perusopetuspalveluiden osalta.

PALVELUSTRATEGIAN HENKILÖSTÖ- JA YRITYSVAIKUTUKSET PALVELUSTRATEGIAN YRITYSVAIKUTUKSET - Sosiaali- ja terveyspalveluissa on ostettu sekä palvelutarpeen arviointia että itse palvelua. Jatkossa ostopalveluiden käyttö kohdentuu itse palveluihin ja kaupunki tekee arvioinnin omana työnä. - Palvelusetelivalikoiman laajentaminen lisää yksityisten palveluiden kysyntää. - Oman tuotannon rinnalla yritykset tuottavat palveluita kumppaneina, ei erillisenä osana. Yhteistyö ja aito kumppanuus lisääntyy palveluntuottajien kanssa. - Siirtyminen ostopalveluista palvelusetelien käyttöön edellyttää palvelutuottajilta asiakaslähtöisten palveluiden kehittämistä, markkinoinnin osaamisen vahvistamista sekä sähköisten palveluiden kehittämistä. - Yritysyhteistyötä lisätään mm. seudullisesti kilpailutettavissa palvelukokonaisuuksissa. - Palvelustrategialla ei ole sivistyspalveluiden osalta merkittäviä yritysvaikutuksia. Päivähoitopalveluiden osalta sekä oma tuotanto että ostopalvelut tulevat tulevina vuosina lisääntymään jonkin verran kuntakoon ja lasten määrän kasvaessa. Palveluiden suhteelliseen osuuteen ei kuitenkaan ole tiedossa muutoksia. Erityisopetuksessa oman tuotannon lisääminen tarkoittaa pientä henkilöstöresurssien kasvua ja samalla ostopalveluiden vähennystä lähinnä Turusta hankittavien perusopetuspalveluiden osalta.

TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN PALVELUT

TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSEN KUVAUS Alla on kuvattu, mitä palveluiden tuottamistavan valintaa vaikuttavia muutoksia toimintaympäristössä ennakoidaan tapahtuvan vuosina Hyvinvoinnin edistäminen Vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä säilyy kunnilla, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät itsehallintoalueille. Tehtävä kuuluu kunnille, koska hyvinvointi ja terveys ovat yhteydessä koulutukseen, liikunta-, ruoka- ja kulttuuripalveluihin, kaavoitukseen, liikennejärjestelyihin sekä moniin muihin kuntien hoitamiin tehtäviin. Sote-palveluiden siirtyessä maakunnille useissa kunnissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät tulee organisoida uudella tavalla. Jatkossa on kyettävä nykyistä paremmin ja säännönmukaisemmin analysoimaan terveyden ja hyvinvoinnin tilannetta kunnassa ja kohdentamaan toimenpiteitä tarpeiden mukaisesti. Perhe- ja sosiaalipalvelut - SOTE-uudistus vaatii palveluiden järjestämisen suhteen ennakointia ja tulee toteutuessaan vaikuttamaan palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen merkittäviä muutoksia. - Taloudellisten reunaehtojen kaventuessa, palvelutarpeiden kasvamisen ja moninaistumisen myötä toiminnan vaikuttavuuden ja arvioinnin merkitys kasvaa nykyisestä. Toimintatapojen muutoksessa vahvistettava; - ryhmätyömuotoisia palveluita - järjestöyhteistyön tekemisen tapoja universaalipalvelujen rinnalla, jotka parhaimmillaan avaavat mahdollisuuksia tukea asiakasta aikaisemmin ilman korjaanvien palveluiden tarvetta. - itsemääräämisoikeuden ja kuluttaja-asiakkuutta koskevan tietoisuuden lisääntyesssä valinnanvapauden ja vaihtoehtoisten palvelunjärjästämistapojen lisääminen (palveluseteli). - Vaikuttavuuden mittaamisen ja todentamisen merkitys lisääntyy palveluiden tuottamisessa. - Vuoden 2017 alusta toteutettava perustoimeentulotuen Kela-siirto tulee todennäköisesti lisäämään perustoimeentulotuesta aiheutuvia kuluja. Kunnan perustoimeentulotuen rahoitusosuus vähennetään jatkossa kuntakohtaisesti suoraan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta. - Perustoimeentulotuen siirtyminen Kelaan 1.1.2017 vapauttaa henkilöstöresurssia sosiaalityön, sosiaaliohjauksen ja muiden sosiaalihuoltolain edellyttämien palvelutehtävien hoitamiseen. - Pakolaistaustaisten asiakkaiden määrän ennakoidaan lisääntyvän merkittävästi aiemmasta, jolloin niin sosiaali- ja terveys kuin kotouttamispalveluiden kysyntä kasvaa. - Työttömyyden, pitkäaikaistyöttömyyden ja osatyökykyisten työttömien lisääntymisen myötä paine ostopalveluihin kasvaa esim. kuntouttavan työtoiminnan ja työkykyselvitysten osalta. - Kuntien taloudelliset reunaehdot huomioiden ryhmämuotoisten toimintojen sekä yhdistys- ja järjestöyhteistyön lisääminen ja kehittäminen on keskeistä kautta linjan.

TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSEN KUVAUS - Toiminnan kannalta muutoksia toimintaympäristössä ja palveluissa tuottavat muutokset keskeisissä toimintaa ohjaavissa laeissa. Muutoksia tuottavat esimerkiksi kehitysvammalain muutos ja itsemäärämisoikeuslain sisällöt. - Omais- ja perhehoitolain muutos tuottaa kustannusten nousua palveluiden järjestämisen kuten omais- ja perhehoitajien valmennukset ja terveystarkastukset sekä vapaapäiväoikeuden laajeneminen. - TEOS-työryhmä. Työryhmän työn tavoitteena on selvittää sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan palvelujärjestelmän rakennetta ja lainsäädännön kokonaisuutta sekä asiakkaiden kannustimia palvelujärjestelmässä ja antaa tehdyn työn pohjalta esitys lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistuksiksi. - Vammaispalvelujen järjestämistä koskevan lain (VALAS) sisältö, muutokset nykyiseen toimintaan ja aikataulu? HE 2017, voimaan 2019? Lisäksi YK:n 10.6.2016 ratifioitu vammaissopimus. - Painopistettä on siirrettävä palveluissa vahvemmin varhaiseen tukeen ja kotiin vietäviin palveluihin, yhdistys- ja järjestö sekä hankeyhteistyöhön (monitoimijamalli). Oman kunnan toiminnan sijaan tarkasteltava seudullisen yhteistyön tiivistämistä ja yhteistyönä toteutettavia palveluita. - Seutukunnallinen tuottaminen perusteltua ja harkittava esimerkiksi erityisosaamista vaativissa spesifeissä tehtävissä. Terveyspalvelut Nykyisen Terveyspalveluiden osalta: SOTE-uudistus: suunnitelmakauden loppupuolella pelkkä tuotantovastuu, eikä sitäkään siis Kaarinan kaupungilla vaan SOTE-alueella. Sote-toiminnan yhtiöittäminen ainakin osittain muuttanee merkittävästi nykyistä tuottamistapaa. Tätä kirjoitettaessa yhtiöittämisen tarkemmat määrittelyt puuttuvat. sitä ennen: - Askel-hankkeen keskeinen tavoite on asiakaslähtöisyyden korostuminen, mikä terveyspalveluiden tarjonnan osalta tarkoittaa prosessien kriittistä tarkastelua ja yksinkertaistamista ja kuntalaisten ottamista enemmän mukaan itseään koskevaan päätöksentekoon. - Kuntalaisten aktivointi oman terveyden ylläpitoon korostuu. Yhteistyö hyviunvoinnin edistämisen toimintojen kanssa on keskeistä. - Painopistettä pitäisi pystyä siirtämään erikoissairaanhoidosta varhaisemman puuttumisen suuntaan. - Riskiryhmät pitää tunnistaa aiempaa paremmin ja resursseja pitää kohdistaa erityisesti riskiryhmiin (moniasiakkuudet, muistisairaat, ym.) - Vaikka Askel-hanke sellaisenaan ei toteutuisi, sen tavoitteet ovat aivan keskeisiä myös sote-uudistukseen valmistauduttaessa.