Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY Loppuraportti

Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY3 1.12.2013 30.6.2015 Loppuraportti

2 (25) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Hankkeen toimijat, kohderyhmät ja organisointi... 4 3 Hankkeen tavoitteet ja tulokset... 5 4 Yhteistyö erityisopetuksen rajatun erityistehtävän saaneiden koulutuksen järjestäjien ja muiden kehittämiskumppaneiden kanssa... 9 4.1 Valtakunnallinen yhteistyö rajatun erityistehtävän oppilaitosten kanssa... 9 4.2 Alueellinen yhteistyö rajatun erityistehtävän oppilaitosten kanssa... 10 4.3 Arvio yhteistyön toteutumisesta... 11 4.4 Yhteistyö kehittämiskumppaneiden kanssa... 12 4.5 Kehittämiskumppaneiden arvio yhteistyöstä... 13 5 Asiantuntijapalvelut yksilöllisten opintopolkujen toteuttamisen tukena... 14 5.1 Asiantuntijapalveluiden toteuttaminen ja sisällöt... 14 5.2 Työelämälähtöistä koulutusta ja työelämään siirtymistä tukevien asiantuntijapalveluiden kehittäminen... 16 5.3 Asiantuntijanana toimiminen... 18 5.4 Asiantuntijapalveluiden laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja kehittäminen... 19 6 Yhteistyö tutkimustahojen kanssa, selvitystoiminta ja muu yhteistyö... 22 7 Johtopäätökset... 23 LIITTEET LIITE 1. Koulutuksen järjestäjäkohtainen toiminta ja tulokset LIITE 2. Rajatun erityistehtävän oppilaitosten loppuarvioinnin koonti LIITE 3. Talouden toteutuminen

3 (25) 1 Johdanto Ammatillisten erityisoppilaitosten tehtävänä on edistää yhteiskunnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista tukemalla koulutusmahdollisuuksien luomista erityistä tukea tarvitseville nuorille ja aikuisille. Tämä tarkoittaa ammatillisen erityisopetuksen järjestämistä ko. kohderyhmälle sekä erityisopetuksen kehittämistä yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja sidosryhmien kanssa. Ammatilliset erityisoppilaitokset tarjoavat monimuotoisia koulutuksia sekä neuvonta-, ohjaus- ja konsultaatiopalveluita erityisopetuksen asiantuntijapalveluina yleisille oppilaitoksille ja muille erityistä tukea tarvitsevien nuorten ja aikuisten parissa toimiville sidosryhmille. Tätä tehtävää on toteutettu eri hankkeissa sekä maksullisena palvelutoimintana. YTY-hanke on mahdollistanut tehtävän edelleen kehittämisen ja vahvistumisen osana ammatillisen koulutuksen palvelujärjestelmää. Tämä loppuraportti kuvaa Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä -jatkohankkeen (YTY3) toteutumista ajalla 1.12.2013 30.6.2015. Hankkeessa jatkettiin ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalveluiden kehittämistä ja toteuttamista, mille on luotu perusta aiemmissa YTY1- ja YTY2- hankkeissa. Erityisenä painopisteenä YTY3-hankkeessa oli työelämälähtöisen koulutuksen vahvistaminen erityisopetuksen asiantuntijapalveluiden avulla. Työelämälähtöisen koulutuksen toteuttamiseen ja työelämään siirtymisen tukemiseen liittyvää osaamista koottiin ja jaettiin hankkeen toimijoiden kesken sekä tuotteistettiin edelleen työelämälähtöisiksi erityisopetuksen asiantuntijapalveluiksi. Näiden rinnalla toteutettiin edelleen laajasti myös muihin ammatillisen erityisopetuksen osaamisalueisiin liittyviä asiantuntijapalveluita. Hankkeessa kehitettiin myös asiantuntijapalveluiden laadunhallintaa ja vaikuttavuutta sekä vahvistettiin erityisopetuksen asiantuntijapalveluiden näkyvyyttä valtakunnallisesti ja alueellisesti. YTY3-hankkeessa rakennettiin lisäksi yhteistyömalli ammatillisen erityisopetuksen rajatun erityistehtävän saaneiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Yhteistyön tuloksena rajatun erityistehtävän oppilaitosten osaaminen saatiin käyttöön täydentämään asiantuntijapalveluiden palvelutarjontaa. Hankkeen toteuttamisesta vastasi ammatillisten erityisoppilaitosten (AMEO) kumppanuusverkosto yhteistyössä erityisopetuksen rajatun erityistehtävän saaneiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Toiminta-alueena oli koko Suomi.

4 (25) 2 Hankkeen toimijat, kohderyhmät ja organisointi Hankkeen toteuttajina toimivat ammatilliset erityisoppilaitokset Ammattiopisto Luovi Bovallius-ammattiopisto Keskuspuiston ammattiopisto Kiipulan ammattiopisto Validia Ammattiopisto (31.7.2014 asti Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus). Nämä oppilaitokset muodostavat ammatillisten erityisoppilaitosten AMEO-verkoston, joka tekee tiivistä yhteistyötä erityisopetuksen kehittämisen ja vaikuttavuuden edistämiseksi. Lisäksi AMEO-verkostoon kuuluvat Optima Samkommun ja Aitoon koulutuskeskus ovat olleet hankkeessa yhteistyökumppaneina ja oppilaitosten osaamista on hyödynnetty alueellisessa yhteistyössä. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat lisäksi ammatillisen erityisopetuksen rajatun erityistehtävän saaneet koulutuksen järjestäjät (jatkossa: rajatun erityistehtävän oppilaitokset) Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö (Helsingin Diakoniaopisto) Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä (JEDU) Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä (Koulutuskeskus Salpaus) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä (Lapin Ammattiopisto) Savon koulutuskuntayhtymä (Savon ammatti- ja aikuisopisto) Hanketta hallinnoi Invalidisäätiön ylläpitämä Keskuspuiston ammattiopisto. Hankkeen toimintaa ohjasi ja arvioi ohjausryhmä, jonka jäsenet edustivat seuraavia organisaatioita: Opetushallitus, työ- ja elinkeinoministeriö, Valtakunnallinen työpajayhdistys, Helsingin kaupungin opetusvirasto, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Lapin ammattiopisto, Keskuspuiston ammattiopisto, Bovallius-ammattiopisto ja Validia Ammattiopisto. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana seitsemän kertaa. Hankkeen valtakunnallinen organisointi YTY3-hankkeen projektipäällikkönä toimivat Laura Jauhola (1.12.2013 28.2.2014) sekä Jonna Roos (1.4.2014 30.6.2015). Valtakunnallinen YTY-projektiryhmä yhdessä projektipäällikön kanssa vastasi hankkeen toiminnan suunnittelusta, toteuttamisesta, alueellisen toiminnan ohjaamisesta, tiedottamisesta ja raportoinnista. Projektiryhmän muodostivat AMEO-verkoston asiantuntijapalvelutyöryhmän jäsenet ja alueelliset YTY-vastaavat. Projektiryhmän vetäjinä toimivat projektipäällikkö sekä asiantuntijapalvelutyöryhmän puheenjohtaja. Puheenjohtajina toimivat Seija Eskola Validia Ammattiopistosta (1. 31.12.2013, 19.2. 31.7.2014) ja Marja Jäntti Bovalliusammattiopistosta (1.1. 18.2.2014, 1.8.2014 30.6.2015). Asiantuntijapalvelutyöryhmän puheenjohtaja työskenteli hankkeessa myös projektipäällikön työparina vastaten hankkeen sisältöjen toteutumisesta sekä yhteistyösuhteista esimerkiksi rajatun erityistehtävän koulutuksen järjestäjien kanssa. Hankkeen toteuttamista tukivat AMEO-verkoston johtoryhmä sekä muut työryhmät, joista hankkeen toteuttamiseen osallistuivat asiantuntijapalvelutyöryhmän lisäksi viestintätyöryhmä, laatutyöryhmä ja

5 (25) pedagoginen työryhmä. Viestintätyöryhmä tuki hanketoimijoita viestinnän, markkinoinnin ja julkaisujen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Laatutyöryhmä tarjosi asiantuntemustaan laadunhallinnan ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittämisessä ja käyttöönotossa. Laatutyöryhmä tuki hanketoimijoita myös hankkeen arvioinnin suunnittelussa. Pedagoginen työryhmä osallistui hankkeessa tuotettujen palveluiden, materiaalien ja julkaisujen sisällön kehittämiseen ja arviointiin. Alueellisten osahankkeiden organisointi Rahoitusta saaneet oppilaitokset perustivat osahankkeen projektiryhmän. Projektiryhmä yhdessä osahankkeen projektipäällikön kanssa vastasi alueellisen yhteistyön ja toiminnan suunnittelusta, toteuttamisesta, arvioinnista ja raportoimisesta. Oppilaitosten toimintasuunnitelmat laadittiin yhteistyössä kehittämiskumppaneiden kanssa alueellisten tarpeiden pohjalta. Kuvaukset oppilaitoskohtaisista hankeorganisaatioista ja alueellisista toteutuksista löytyvät liitteestä 1. Kohderyhmät Hankkeen toimenpiteet suunnattiin seuraaville kohderyhmille: ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstö sekä johto (pääasiallisin kohderyhmä) työpajojen ohjaushenkilöstö yleisten ammatillisten oppilaitosten yhteistyöyritykset ja -työpaikat peruskoulunsa päättävien opetusryhmien opetus- ja ohjaushenkilöstö ammatilliseen koulutukseen ja nivelvaiheen koulutuksiin ohjaavat toimijat muut erityistä tukea tarvitsevien nuorten ja aikuisten parissa toimivat ammattihenkilöt Yllä luetellut kohderyhmät osallistuivat erityisopetuksen asiantuntijapalveluiden kehittämiseen tai toteuttamiseen osallistujina ja palvelun saajina. Muutamien asiantuntijapalveluiden osallistujina oli myös opiskelijoita, tosin niin, että palvelun suunnitteluun ja toteutukseen osallistui myös opettaja, ohjaaja tai muu ammattilainen hänen oppilaitoksestaan. Pääsääntöisesti hankkeen toimenpiteet kohdistuivat opetus-, ohjaus- ja ammattihenkilöstöön, jonka osaamisen kehittymisen myötä opiskelijat olivat hankkeen toimenpiteiden välillisiä hyödynsaajia. 3 Hankkeen tavoitteet ja tulokset YTY3-hankkeen päätavoitteet olivat: A. Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalveluiden, palveluiden laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen sekä koulutuksen työelämälähtöisyyden vahvistaminen B. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa tutkimus- ja selvitystoiminnassa C. Yksilöllisten opinto- ja jatkopolkujen vahvistaminen osaksi ammatillisen koulutuksen järjestäjien toiminta- ja laadunhallintajärjestelmää Alla olevassa taulukossa esitetään edellä mainituista kolmesta ylätavoitteesta johdetut tarkemmat osatavoitteet ja tulokset tiivistettynä. Tarkemmat tulokset on esitelty raportin luvuissa 4 6.

6 (25) Taulukko 1. Hankkeen tavoitteet ja tulokset Tavoite A: Asiantuntijapalveluiden, palveluiden laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen A.1. Asiantuntijapalveluiden kehittäminen ja toteuttaminen kehittämiskumppanuudessa: erityisesti koulutuksen työelämälähtöisyyden vahvistaminen erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ammattiin valmistumisessa ja työllistymisessä A.2. Yhteistyömallin rakentaminen rajatun erityistehtävän saaneiden koulutuksen järjestäjien kanssa A.3. Asiantuntijapalveluprosessin ja palveluiden vaikuttavuuden arvioinnin edelleen kehittäminen A.4. Asiantuntijapalveluiden sisäistä ja ulkoista tiedottamista kehitetään. Tulosten levittämisessä hyödynnetään sosiaalisen median mahdollisuuksia. Toimijaverkosto osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tulokset Asiantuntijapalveluiden kehittäminen ja toteuttaminen jatkui yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen kanssa. (Toteutuneiden palveluiden määrät taulukossa 2.) Kehittämiskumppanuudet syvenivät ja uusia muodostettiin. Kehittämiskumppanuus työtapana koettiin edelleen toimivaksi ja hyödylliseksi. (Kehittämiskumppaneiden määrät taulukossa 2.) Erityisesti pitkäaikaiset kehittämiskumppanuudet ja palveluprosessit koettiin mielekkäiksi ja vaikuttaviksi. Työelämälähtöistä koulutusta tukevia asiantuntijapalveluita kehitettiin ja tuotteistettiin yhteistyössä ammatillisen erityisoppilaitosten ja rajatun erityistehtävän oppilaitosten kanssa. Palveluiden toteuttaminen jatkuu YTY4-hankkeessa. Yhteistyö rajatun erityistehtävän oppilaitosten kanssa käynnistyi sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Yhteistyössä kokeiltiin valtakunnallisia ja alueellisia osaamisen jakamisen ja kehittämisen toimintatapoja sekä asiantuntijapalveluiden toteuttamismalleja, esim. osaamisen jakamisen päivät, tuotteistamistyöryhmät ja työparimalli. Yhteistyön vakiinnuttaminen jatkuu YTY4-hankkeessa. Asiantuntijapalveluiden vaikuttavuuden arviointia pilotoitiin kaikkien AMEO-verkoston oppilaitosten toimesta. Palveluiden vaikuttavuudesta saatiin alustavia tuloksia. Asiantuntijapalveluiden toteuttamisprosessin mallintaminen aloitettiin keväällä 2015. Työ jatkuu YTY4-hankkeessa. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden kehittämiseksi luotiin valtakunnallisesti yhdenmukainen asiakaspalautekysely, jossa on mukana laatu- ja vaikuttavuusmittarit. Laadun ja vaikuttavuuden arviointia ja parantamista jatketaan YTY4-hankkeessa. Asiantuntijapalveluita markkinoitiin aktiivisesti kaikille Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjille, mukaan lukien ruotsinkieliset koulutuksen järjestäjät manner-suomessa ja Ahvenanmaalla. Asiantuntijapalveluiden viestinnän tueksi laadittiin viestintäsuunnitelma ja vuosikello. Sisäiseen viestintään käytössä oleva Sharepoint-työtila päivitettiin. Asiantuntijapalveluiden Facebook-sivuilla tiedotettiin palveluista, tapahtumista, julkaisuista sekä ajankohtaisista ammatillista erityisopetusta koskevista teemoista.

7 (25) Ruotsinkielistä tiedotus- markkinointimateriaalia ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalveluista tuotettiin yhteistyössä ruotsinkielisen Optima Samkommunin kanssa. Tavoite B: Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa tutkimus- ja selvitystoiminnassa Tulokset B.1. Tutkimus- ja selvitystoiminnan jatkaminen alueellisesti ja valtakunnallisesti erityisesti ammatillisten opettajakorkeakoulujen kanssa. Pysyvien yhteistyöverkostojen muodostaminen. B.2 Erityisopetuksen perusteluokittelun kehittämistyö Yhteistyötä jatkettiin ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja muiden tutkimus- ja kehittämistahojen kanssa alueellisesti ja valtakunnallisesti. Yhteistyö VALTERI-verkoston aloitettiin, ja sitä jatketaan YTY4- hankkeessa VALTERI-koulujen hallinnollisen yhdistymisen jälkeen. Valtakunnalliset verkkoluentosarjat Erkkaa verkossa ja Ammatillinen erityisopetus areenalla toteutuivat ja jatkuvat edelleen. (Rahoitus Erkkaa verkossa -luentosarjan toteuttamiseen tulee NET-hankkeesta. Luentosarjan sisältöjä suunnitteleva ERIKO-verkosto jatkoi toimintaansa.) Erityisopetuksen määrittelyn ja perusteluokituksen valmistelutyö saatiin päätökseen ja se oli vaikuttamassa hallituksen lakiesitykseen ammatillisesta koulutuksesta. Tavoite C. Yksilöllisten opinto- ja jatkopolkujen vahvistaminen osaksi ammatillisen koulutuksen järjestäjien toiminta- ja laadunhallintajärjestelmää Tulokset C.1. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden yksilöllisten opinto- ja jatkopolkujen toteutumisen arviointimalli levitetään osaksi oppilaitosten laadunhallintajärjestelmää C.2. Arvioinnilla tuotetaan malleja onnistuneiden yksilöllisten opintopolkujen toteuttamisesta Hankkeessa toteutettiin kaksi yksilöllisten opinto- ja jatkopolkujen vertaisarviointia osana asiantuntijapalvelua. Yksilöllisten opinto- ja jatkopolkujen vertaisarvioinneista saaduista toimintamalleista sekä muista hyvistä käytännöistä koottiin Polut työelämään -julkaisu, joka on saatavissa painotuotteena ja pdfjulkaisuna ameo.fi-sivuilla. Julkaisu toimii oppaana yksilöllisten opinto- ja jatkopolkujen toteuttamisessa yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa.

8 (25) Toteutuneet asiantuntijapalvelut YTY3-hankkeessa toteutettiin yhteensä 552 yksittäistä erityisopetuksen asiantuntijapalvelua. Palveluihin osallistui 7 852 ammatillisen koulutuksen, työpajojen ja muiden hankkeen kohderyhmien toimijaa. Palveluiden toteuttajina toimi 166 ammatillisten erityisoppilaitosten ja rajatun erityistehtävän oppilaitosten asiantuntijaa. Palveluiden kehittämiseen ja toteuttamiseen aktiivisesti osallistuneita kehittämiskumppaneita oli 116 kpl. Kehittämiskumppaneista valtaosa oli ammatillisia oppilaitoksia (99 oppilaitosta) ja työpajoja (9 pajaa). Alla olevassa taulukossa on YTY3-hankkeen asiantuntijapalveluiden määrälliset toteutumat. Lukuja on vertailtu YTY2-hankkeen toteumiin. Taulukko 2. YTY3-hankkeessa toteutuneiden toimenpiteiden määrälliset tulokset (suluissa YTY2- hankkeen vertailuluvut) Ammattiopisto Luovi Bovalliusammattiopisto Keskuspuiston ammattiopisto Kiipulan ammattiopisto Validiaammattiopisto Yhteensä Asiantuntijapalvelut (kpl) 203 (157) 87 (91) 96 (132) 76 (104) 90 (111) 552 (595) Palveluihin osallistuneet (hlöt) 3 581 (3 045) 1 076 (1 305) 1 384 (1 382) 687 (1 192) 1 124 (1 309) 7 852 (8 233) Asiantuntijat 39 (41) 23 (36) 51 (57) 19 (29) 34 (38) 166 (201) Kehittämiskumppaniorganisaatiot (kpl) 32 (16) 19 (20) 16 (11) 27 (15) 22 (24) 116 (86) Toteutuneiden asiantuntijapalveluiden ja palveluihin osallistuneiden määrä laski hieman YTY2- hankkeen toteumista. Tämä johtuu mm. siitä, että hankkeen resursseja suunnattiin YTY3:ssa yhteistyömallin rakentamiseksi rajatun erityistehtävän oppilaitosten kanssa. Uusien yhteistyökumppanien myötä myös rahoitus jakaantui useammille toimijoille. Keväällä 2015 oli lisäksi havaittavissa, että useita jo tilattuja asiantuntijapalveluita peruuntui oppilaitosten kiireiden takia, esimerkiksi liittyen tutkinnonuudistukseen valmistautumiseen. Palvelumäärien vähetessä myös asiantuntijana toimineiden työntekijöiden määrä laski. Osin tähän vaikuttavat laskentatekniset syyt, osin myös se, että toiminnan laadun ja vakiintumisen myötä myös asiantuntijatehtävät keskittyvät vain osalle AMEO-oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstöä. Rajatun erityistehtävän oppilaitosten työntekijöistä erityisopetuksen asiantuntijapalveluiden toteuttamiseen osallistui muutama henkilö. Kehittämiskumppaneiden määrä hankkeessa sen sijaan kasvoi: mukaan saatiin uusia aktiivisia ammatillisen erityisopetuksen kehittäjä- ja toteuttajakumppaneita.

9 (25) 4 Yhteistyö erityisopetuksen rajatun erityistehtävän saaneiden koulutuksen järjestäjien ja muiden kehittämiskumppaneiden kanssa Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena oli yhteistyömallin rakentaminen AMEO-oppilaitosten ja ammatillisen erityisopetuksen rajatun erityistehtävän saaneiden koulutuksen järjestäjien välille. Hankkeessa olivat mukana seuraavat rajatun erityistehtävän oppilaitokset: Helsingin Diakoniaopisto, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU, Koulutuskeskus Salpaus, Lapin Ammattiopisto, Optima Samkommun ja Savon ammatti- ja aikuisopisto. Yhteistyön tarkoituksena oli molempien oppilaitosverkostojen osaamisen saaminen käyttöön ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyden vahvistamiseksi sekä erityisopetuksen asiantuntijapalveluiden kehittämiseksi ja toteuttamiseksi. Rajatun erityistehtävän oppilaitosten rooli hankkeessa oli toimia palveluiden kehittäjinä ja toteuttajina yhteistyössä ammatillisten erityisoppilaitosten kanssa. Lisäksi niillä oli mahdollisuus saada AMEO-oppilaitosten toteuttamia asiantuntijapalveluita oman oppilaitoksen erityisopetuksen ja yksilöllisten opinto- ja jatkopolkujen toteuttamisen tueksi. Rajatun erityistehtävän oppilaitoksille varattiin yhteensä 90 000 hankkeen tavoitteiden mukaista toimintaa varten. Rahoituksen saaminen edellytti oppilaitoskohtaisen toteutussuunnitelman laatimista. Toteutussuunnitelmat arvioitiin, hyväksyttiin ja niiden toteutumista seurattiin hankkeen projektiryhmässä. Seuraavissa alaluvuissa on esitelty hankkeen toimintaa ja tuloksia rajatun erityistehtävän oppilaitosten kanssa tehdyn yhteistyön osalta. 4.1 Valtakunnallinen yhteistyö rajatun erityistehtävän oppilaitosten kanssa AMEO-verkoston ja rajatun erityistehtävän oppilaitosten yhteistyö valtakunnallisella tasolla eteni alla kuvatun prosessin mukaisesti. Yhteistyön suunnittelu Yhteistyösopimukset Toimintasuunnitelmat Työelämälöhtöisen koulutuksen toteuttamiseen liittyvän osaamisen kartoittaminen ja jakaminen Työelämälähtöistä koulutusta ja työelämään siirtymistä tukevien erityisopetuksen asiantuntijapalveluiden kehittäminen ja tuotteistaminen Asiantuntijapalveluiden toteuttaminen alueilla Kuvio 1. Yhteistyö AMEO-verkoston ja rajatun erityistehtävän oppilaitosverkoston kanssa

10 (25) Yhteistyö aloitettiin tammikuussa 2014 suunnittelukokouksessa, jossa määriteltiin yhteistyön tavoitteet, toteutukset valtakunnallisella ja alueellisella tasolla sekä laadittiin toimintasuunnitelma toimenpiteineen ja aikatauluineen. Tarkennettu toimintasuunnitelma lähetettiin rahoittajalle osana koko hankkeen suunnitelmaa. Helmikuussa 2014 solmittiin yhteistyösopimukset oppilaitosten välillä. Maaliskuussa aloitettiin koulutuksen järjestäjäkohtaisten toteutussuunnitelmien laatiminen. Suunnitelmat sisälsivät valtakunnallisen yhteistyön sekä alueellisen asiantuntijapalveluiden toteutuksen ja kehittämisyhteistyön. Hyväksyttyjen toteutussuunnitelmien perusteella määriteltiin toimijakohtaiset hankerahoitusosuudet. Valtakunnallisina yhteistyön toimintamalleina toteutettiin seuraavat toimenpiteet: YTY-yhteiskokoukset, joihin osallistuivat kaikkien AMEO-oppilaitosten ja rajatun eritystehtävän oppilaitosten YTY-yhteyshenkilöt. Kokousten tarkoituksena oli valtakunnallisen yhteistyömallin rakentaminen, alueellisen kehittämistyön tukeminen sekä mahdollisen yhteisen julkaisun tuottaminen. Työelämälähtöisen koulutuksen toteuttamiseen liittyvän osaamisen kartoittaminen. Kartoitus tehtiin sähköisenä kyselynä ja koottiin yhteiselle työalustalle toimijoiden hyödynnettäväksi. Osaamisen jakamisen päivät 19.5.2014 Oulussa sekä 29.4.2015 Tampereella. Osaamisen jakamisen päivissä esiteltiin alueellisen yhteistyön malleja ja oppilaitosten työelämälähtöisen koulutuksen hyviä käytäntöjä sekä levitettiin hankkeen työryhmissä tuotteistettuja työelämälähtöisiä erityisopetuksen asiantuntijapalveluita. Kaksi tuotteistamistyöryhmää, joissa kehitettiin ja tuotteistettiin työelämälähtöistä koulutusta ja työelämään siirtymistä vahvistavia erityisopetuksen asiantuntijapalveluita. Työryhmien toiminta ja tulokset on esitelty luvussa 5.2. Edellä esiteltyjä yhteistyömalleja jatketaan YTY4-hankkeessa yhteiskokousten ja osaamisen jakamisen päivien osalta. 4.2 Alueellinen yhteistyö rajatun erityistehtävän oppilaitosten kanssa AMEO-oppilaitokset ja rajatun erityistehtävän oppilaitokset muodostivat alueellisia kumppanuuksia ja yhteistyöfoorumeita. Ne on esitelty seuraavalla sivulla kuviossa 2.

11 (25) Ammattiopisto Luovi Bovalliusammattiopisto Keskuspuiston ammattiopisto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU Lapin ammattiopisto Savon ammatti- ja aikuisopisto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU Savon ammatti- ja aikuisopisto Helsingin Diakoniaopisto Kiipulan ammattiopisto Koulutuskeskus Salpaus Ammattiopisto Validia Optima Samkommun Kuvio 2. AMEO-oppilaitosten ja rajatun erityistehtävän oppilaitosten alueelliset kumppanuudet Alueellinen yhteistyö rajatun erityistehtävän oppilaitosten kanssa toteutui säännöllisinä aluekokouksina ja -tapaamisina, joissa suunniteltiin yhteistyössä alueella toteutettavia erityisopetuksen asiantuntijapalveluita sekä erityisopetuksen kehittämisverkostojen tukemista. Rajatun erityistehtävän oppilaitokset osallistuivat jonkin verran asiantuntijapalveluiden toteuttamiseen. Pääasiassa palvelujen toteutus järjestettiin työparimallilla, jossa AMEOoppilaitoksen ja rajatun erityistehtävän oppilaitoksen asiantuntijat työparina suunnittelevat ja toteuttavat palvelun asiakasorganisaatiolle. Yhteistyössä tehtyjen palveluiden toteumat sisältyvät taulukossa 2. esitettyihin AMEO-oppilaitosten palvelutoteutumiin. Rajatun erityistehtävän oppilaitokset olivat hankkeessa myös palveluiden saajina AMEO-oppilaitosten toteuttaessa palveluita rajatun erityistehtävän oppilaitoksen tarpeisiin. Osahankkeiden liitteissä on tarkemmin kuvattu alueellista yhteistyötä. Validia Ammattiopiston ja Optiman yhteistyön myötä myös ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen järjestäjät pääsivät ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalveluiden piiriin. 4.3 Arvio yhteistyön toteutumisesta Rajatun erityistehtävän oppilaitosten yhdyshenkilöt osallistuivat YTY3-hankkeen loppuarviointiin vastaamalla heille suunnattuun sähköiseen arviointikyselyyn. Kyselyssä arvioitiin hankkeen tavoitteiden toteutumista ja toimintaa yhteistyön osalta kuluneella seurantakaudella. Kyselyyn vastasi kuusi henkilöä. Vastausten perusteella onnistuneinta yhteistyössä oli valtakunnallinen kehittäminen ja yhteistyömallien luominen, asiantuntijapalveluiden toteuttaminen yhteistyössä, osaamisen jakamisen päivät sekä tuotteistamistyöryhmien työskentely ja tulokset. Yhdyshenkilöt kokivat, että

12 (25) yhteistyö on tuonut uudenlaista osaamista, kehittänyt henkilöstöä sekä vahvistanut oppilaitoksen profiilia erityisopetuksen osaajana. Heikoimmin toteutuneeksi arvioitiin oman organisaation toiminnan suunnittelu, työnjako, rooli ja tehtävät YTY-hankkeessa sekä asiantuntijapalvelutoiminnassa. Haastavaksi koettiin myös kehittämiskumppanuuksien luominen omalla alueella. Yhdyshenkilöt toivoivat myös rajatun erityistehtävän oppilaitosten vahvuuksien huomioimista ja hyödyntämistä jatkossa yhteistyössä AMEO-verkoston kanssa. Saatujen kehittämistoiveiden mukaan YTY-projektiryhmä päätti selkeyttää rajatun erityistehtävän saaneiden koulutuksen järjestäjien kanssa tehtävää yhteistyötä, tehtäviä ja rooleja syksyllä 2015 (YTY-yhteistyön kehittämispäivät 15. 16.9.2015 Helsingissä). 4.4 Yhteistyö kehittämiskumppaneiden kanssa Kehittämiskumppanuus valittiin toimintatavaksi jo YTY1-hankkeessa (2011 2012) ja sen toteuttamista ja kehittämistä on jatkettu edelleen. YTY3-hankkeen aikana yhteistyö lujittui entistä pidemmiksi kehittämiskumppanuuksiksi, mikä mahdollistaa asiakasorganisaation tarpeista lähtevän palveluiden suunnittelun ja toteuttamisen. Pitkät palveluprosessit lisäävät myös palveluiden laatua sekä vaikuttavuutta. Kehittämiskumppanuudella tarkoitetaan tarvelähtöistä ammatillisen erityisopetuksen palveluiden ja yhteistyön suunnittelua, toteuttamista ja arviointia yhdessä. Kehittämiskohteet valitaan paitsi organisaatioiden ja alueiden tarpeista lähtien, myös valtakunnallista erityisopetuksen kehittämisen tarpeet huomioiden. YTY1-hankkeessa tehtiin aluejako, jossa määriteltiin jokaiselle Suomen koulutuksen järjestäjälle ensisijainen yhteysoppilaitos AMEO-verkostosta. Tavoitteena on, että koulutuksen järjestäjillä on tiedossa lähin ammatillinen erityisoppilaitos, jonka kanssa yhteistyössä on mahdollisuus kehittää erityisopetuksen järjestämistä ja saada erityisopetuksen asiantuntijapalveluita. YTY3-hankkeessa aluejako ohjasi edelleen pääsääntöisesti kehittämiskumppanuuksien muodostamista ja asiantuntijapalveluiden tarjontaa. Asiantuntijapalveluiden tuottamisessa pyrittiin myös kustannustehokkuuteen siksi lähin AMEO-oppilaitos toimi ensisijaisena palvelun toteuttajana. Aluejakoa on kuitenkin joustava, ja palveluita oli YTY3-hankkeessakin mahdollisuus saada myös muilta AMEO-oppilaitoksilta, esimerkiksi kun kyse oli erityisosaamisesta, jota ei lähimmästä AMEO-oppilaitoksesta löytynyt. Samoin resursseja (rahoitus, tilat, materiaalit, toimijat) hyödynnettiin yhteiskäyttöön tilanteissa, joissa se oli mahdollista ja järkevää. AMEO-oppilaitokset vastasivat oman alueensa koulutuksen järjestäjien, työpajojen ja muiden sidosryhmien kontaktoimisesta, tiedottamisesta, alueellisesta yhteistyöstä, kehittämiskumppanuuksien rakentamisesta ja ylläpitämisestä sekä palveluiden toteuttamisesta. YTY3-hankkeessa kaikki Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjät olivat hankkeen ja asiantuntijapalveluiden tiedotuksen piirissä. Uusina tiedotuksen kohderyhminä olivat

13 (25) ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen järjestäjät manner-suomessa ja Ahvenanmaalla*. Kehittämiskumppaneiden määrä kasvoi 116 organisaatioon, joista 85 organisaatiota oli ammatillisen koulutuksen järjestäjiä. YTY3-hankkeen aktiivisina kehittämiskumppaneina toimi siten 65 % Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjistä (OKM:n tilaston mukaan ammatillisen koulutuksen järjestäjiä oli 131 kpl/ 31.12.2014). Näiden koulutuksen järjestäjien ylläpitämiä oppilaitoksia toimi kehittämiskumppanuusyhteistyössä 99 kappaletta. *Yhteistyö Ahvenanmaan koulutuksen järjestäjien kanssa tehtiin YTY-hankkeen ulkopuolisella rahoituksella. 4.5 Kehittämiskumppaneiden arvio yhteistyöstä Kehittämiskumppanien yhdyshenkilöille lähetettiin sähköinen kysely keväällä 2015. Vastanneita oli yhteensä 32, joista valtaosa (29 kpl) oli ammatillisen koulutuksen järjestäjiä. Vastausprosentti jäi alhaiseksi (28 %). Jatkossa palautteen kysymistä kehittämiskumppaneilta tuleekin kehittää. Vastauksissa kehittämiskumppanuutta pidettiin hyvänä ja toimivana työtapana. Syntyneitä pitkäaikaisia kumppanuuksia arvostettiin. Yhdyshenkilöt kokivat, että heidän organisaationsa tarpeet ja toiveet oli huomioitu hyvin palveluiden suunnittelussa ja toteutuksissa. Vastaajien mukaan YTY-hankkeen ja kehittämiskumppanuuden tavoitteiden saavuttamista tukivat mm. alueellinen yhteistyö ja verkostotapaamiset sekä YTY-toimijoiden tuki ja asiantuntijuus. Haasteina yhteistyölle koettiin kiire, oman organisaation kankeus ja asenteet. Eniten kehitettävää vastaajat arvioivat olevan siinä, miten asiantuntijapalveluilla pystytään vaikuttamaan organisaation pysyviin toimintamalleihin sekä yksilöllisiin opinto- ja jatkopolkuihin. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on koonti kehittämiskumppaneiden vastauksista koskien YTY3-hankkeen ja erityisopetuksen asiantuntijapalveluiden suunnittelua, toteutumista, laatua ja vaikutuksia.

14 (25) Taulukko 3. Kehittämiskumppaneiden arviot YTY3-hankkeesta ja erityisopetuksen asiantuntijapalveluiden toteutumisesta, laadusta ja vaikutuksista (asteikko 1 5, 1=erittäin huonosti, 5=erittäin hyvin) Asiantuntijapalveluiden suunnittelussa on huomioitu organisaatiomme toiveet ja tarpeet Luovi Bovallius Keskuspuisto Kiipula Validia Yhteensä 4,7 4,4 3,8 4,0 4,8 4,4 Palveluiden toteutustavat ovat olleet onnistuneita 4,1 3,9 4,0 4,0 4,6 4,1 Palveluiden sisältö on vastannut organisaatiomme tarpeita Palveluihin osallistuneen henkilöstön osaaminen on kehittynyt Organisaatiomme toimintamallit ja rakenteet ovat kehittyneet Asiantuntijapalvelut ovat vahvistaneet opiskelijoiden/valmentautujien yksilöllisten opinto- ja jatkopolkujen toteutumista YTY-hankkeen alueellinen verkostoyhteistyö on vahvistanut yksilöllisten opinto- ja jatkopolkujen toteutumista organisaatiossamme YTY-hankkeen alueellinen verkostoyhteistyö on vahvistanut erityisopetuksen alueellisten toimintamallien kehittämistä ja toteuttamista 4,0 4,0 4,2 4,0 4,4 4,1 4,1 3,6 3,7 3,8 4,2 3,8 3,9 2,9 3,5 3,3 4,4 3,5 3,4 3,2 2,7 3,5 3,4 3,2 3,4 3,3 2,5 3,8 4,0 3,4 3,6 3,3 2,8 3,8 4,4 3,5 Yhteensä 3,9 3,6 3,4 3,8 4,3 3,8 5 Asiantuntijapalvelut yksilöllisten opintopolkujen toteuttamisen tukena YTY3-hankkeessa toteutettiin yhteensä 552 asiantuntijapalvelua. Seuraavissa alaluvuissa kuvataan tarkemmin hankkeen painopisteiden mukaisia asiantuntijapalveluiden toteutuksia, palveluiden organisoimista ja asiantuntijana toimimista. 5.1 Asiantuntijapalveluiden toteuttaminen ja sisällöt Asiantuntijapalveluiden toteutustavat olivat seuraavat: Koulutukset: avoimet koulutustilaisuudet, verkkoluennot ja organisaatiokohtaiset räätälöidyt koulutukset Konsultoinnit: yksilö- ja ryhmäkonsultoinnit, työnohjaus Opiskelijoille suunnatut palvelut Verkostotapahtumat ja vertaiskehittäminen, joka oli osa asiantuntijapalveluprosessia

15 (25) Alla olevassa kuviossa havainnollistetaan asiantuntijapalveluiden toteutustavat ja määrät. 61 kpl (57 kpl) 4 kpl (6 kpl) 167 kpl (252 kpl) Konsultointi Koulutus Verkosto Opiskelijapalvelut 320 kpl (272 kpl) Kuvio 2. Toteutuneiden asiantuntijapalveluiden määrät toteutusmuodoittain (suluissa YTY2) YTY3-hankkeessa koulutukset olivat yleisin palveluiden toteutusmuoto. Koulutusten määrä suhteessa muihin toteutusmuotoihin kasvoi, ja konsultoinnit vähenivät. Pitkät ja luottamukselliset kehittämiskumppanuudet takasivat kuitenkin myös koulutuksissa konsultatiivisen palveluotteen ja räätälöityjen tarvelähtöisten palveluiden tuottamisen. Opiskelijoille suunnatut palvelut jäivät vähäisiksi tarkoituksella opiskelijat ovat hankkeen välillinen kohderyhmä, joka hyötyy hankkeen kehittämistoimenpiteistä opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen kehittymisen myötä. Asiantuntijapalveluiden sisällöt suunniteltiin lähtökohtaisesti kehittämiskumppanien tarpeita ja toiveita vastaaviksi. Samalla tuotiin kuitenkin esille AMEO-oppilaitosten ja rajatun erityistehtävän oppilaitosten asiantuntemus ja tieto siitä, mitä laadukkaan ammatillisen erityisopetuksen järjestäminen ja yksilöllisten opinto- ja jatkopolkujen rakentaminen edellyttää. Haasteeksi muodostui se, että hankkeen painopisteenä olleiden työelämälähtöistä koulutusta tukevien asiantuntijapalveluiden kysyntä ei ollut erityisen suurta niitä oli 33 % kaikista toteutuneista palveluista. Työelämälähtöistä koulutusta ja työelämään siirtymistä tukevista asiantuntijapalveluista suosituin oli Aikuisen erityinen tuki ja ohjaus -koulutuskokonaisuus. Kysynnän kohdistumisesta on pääteltävissä, että ammatillisissa oppilaitoksissa on edelleen tarvetta erityisopetuksen järjestämisen perusasioissa tukemisesta, kuten yksilöllisen opintopolun suunnittelu ja toteutus, erityisen tuen tarpeet ja oppimisen tukeminen sekä erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan kohtaaminen. Lisäksi on todettava, että työelämälähtöisyyden näkökulma sisältyy myös näihin teemoihin.

16 (25) Alla olevassa taulukossa esitetään asiantuntijapalveluiden sisällölliset toteumat ja niiden määrät. Taulukko 4. Toteutuneet asiantuntijapalvelut sisällöllisten teemojen mukaan (YTY3-painopisteet lihavoitu) Sisältö/teema kpl %-osuus kaikista 1 Ammatillisen erityisopetuksen järjestäminen: suunnittelun ja toteuttamisen tukeminen 27 5 2 Yksilöllisen opintopolun suunnittelu 72 13 3 Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan kohtaaminen 35 6 4 Erityisen tuen tarpeet ja oppimisen tukeminen 116 21 5 Menetelmiä erityistä tukea tarvitsevan opetukseen 47 9 6 Opiskelijan arviointi ammatillisessa erityisopetuksessa 32 6 7 Uraohjauksen kehittäminen nivelvaiheessa 30 5 8 Työvaltaisen oppimisen eri muodot ja oppimisympäristöt 39 7 9 Työssäoppimisen tuki 21 4 10 Työpajayhteistyö 15 3 11 Työllistymisen tuki 14 3 12 Tuettu oppisopimuskoulutus 5 1 13 Erityinen tuki aikuiskoulutuksessa 57 10 14 Opiskelijahuolto opintojen tukena 5 1 15 Opetus- ja ohjaushenkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen 31 6 Yhteensä 552 100 5.2 Työelämälähtöistä koulutusta ja työelämään siirtymistä tukevien asiantuntijapalveluiden kehittäminen YTY3-hankkeen yhtenä painopisteenä olivat työelämälähtöistä koulutusta tukevien asiantuntijapalveluiden kehittäminen, tuotteistaminen ja toteuttaminen. Työelämälähtöisiä asiantuntijapalveluita kehitettiin hankkeessa seuraavin toimenpitein:

17 (25) Työelämälähtöisen koulutuksen toteuttamista koskevan osaamisen, hyvien käytäntöjen, toimintamallien ja materiaalien koonti sekä osaamisen jakaminen AMEO-oppilaitosten ja rajatun erityistehtävän oppilaitosten kesken. Hyvien käytäntöjen ja toimintamallien tuli olla ammatilliseen erityisopetukseen ja erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille sopivia. Yhteistyö kehittämiskumppaneiden kanssa: tarpeiden kartoittaminen sekä työelämälähtöisten asiantuntijapalveluiden suunnittelu ja toteuttaminen Hankkeen ohjausryhmän vahvistaminen työelämän asiantuntijoilla Keväällä 2014 koottiin työelämälähtöiseen koulutukseen liittyvää osaamista ja hyviä käytäntöjä hankeverkoston toimijoilta. Tuloksena saatiin kymmeniä hyviä toimintamalleja, menetelmiä, työkaluja ja opetusmateriaalia, joista on mahdollista jatkokehittää ja tuotteistaa työelämälähtöisiä asiantuntijapalveluita. Toukokuussa 2014 järjestettiin osaamisen jakamisen päivä Ammattiopisto Luovissa Oulussa. Siihen osallistui hankeverkoston työelämälähtöisen koulutuksen osaajia ja asiantuntijoita. Tapaamisessa työskenneltiin YTY3-hankkeen painopisteiden mukaisissa teemaryhmissä, joissa asiantuntijat esittelivät työelämälähtöisiksi asiantuntijapalveluiksi sopivaa osaamista ja hyviä käytäntöjä. Elokuussa 2014 AMEO-oppilaitosten edustajat kokoontuivat Tampereelle kokoamaan osaamisen jakamisen päivän tuloksia ja hyviä käytäntöjä. Koko hankeverkoston (AMEO-verkosto sekä rajatun erityistehtävän oppilaitokset) toimijoista päätettiin koota kaksi työryhmää, joiden tehtävänä on tuotteistaa työelämälähtöistä koulutusta tukevia asiantuntijapalveluita alla olevan kuvion mukaisesti. Tuotteistamistyöryhmä 1 ASIANTUNIJAPALVELU: Koulutuskokonaisuus erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjauksesta KENELLE: Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen ohjaushenkilöstölle: ammattimiehille, ohjaajille ja tukihenkilöille Tuotteistamistyöryhmä 2 ASIANTUNTIJAPALVELU: YTO-aineiden integrointi työssäoppimisjaksoilla KENELLE: Opetushenkilöstölle ammatillisissa oppilaitoksissa (erityisesti yhteisten tutkinnon osien opettajille) Kuvio 3. Työelämälähtöistä koulutusta tukevien asiantuntijapalveluiden tuotteistamistyöryhmät YTY3-hankkeessa Tuotteistamistyöryhmät työskentelivät syksystä 2014 kevääseen 2015. Työn tuloksena syntyi kaksi asiantuntijapalvelua, koulutuskokonaisuutta, joiden toteuttaminen ympäri maata käynnistyy syksyllä 2015 YTY4-hankkeessa.

18 (25) Työelämälähtöistä koulutusta ja työelämään siirtymistä tukevia asiantuntijapalveluita kehitettiin myös yhteistyössä VATES-säätiön ja Valtakunnallisen työpajayhdistyksen kanssa. VATES-säätiö osallistui työllistymisaiheisen koulutuskokonaisuuden Duunivalmennuksen ABC suunnitteluun keväällä 2015. Koulutuskokonaisuus on tarkoitettu ammatillisten oppilaitosten opettajille ja ohjaushenkilöstölle. VATES-säätiön rooli kehittämisessä oli tuoda osatyökykyisten henkilöiden työllistymiseen liittyvää tutkimustietoa ja asiantuntemusta yhteiseen suunnitteluun. Duunivalmennuksen ABC -koulutusta aletaan toteuttaa erityisopetuksen asiantuntijapalveluna YTY4-hankkeessa ympäri valtakuntaa. Valtakunnallinen työpajayhdistys (TPY) puolestaan tarjosi asiantuntemustaan työpajahenkilöstölle tarkoitettujen työelämälähtöisten asiantuntijapalveluiden kehittämiseen. Osahankkeiden raporteissa on esitelty tarkemmin työelämälähtöisten asiantuntijapalveluiden toteutuksia. 5.3 Asiantuntijanana toimiminen YTY3-hankkeessa asiantuntijapalveluiden toteuttajina toimi 166 ammatillisten erityisoppilaitosten työntekijää. Hankkeen loppuarvioinnin yhteydessä keväällä 2015 heille tehtiin sähköinen kysely, johon vastasi yhteensä 76 asiantuntijaa. Kyselyn vastausprosentti oli 46 %. Vastaajien mukaan parhaiten asiantuntijana toimimisessa toteutuivat oma valmistautuminen asiantuntijatehtäviin toteutuksiin liittyvät järjestelyt (esim. tila- ja ravitsemispalvelut) YTY-hanketoimijoiden tuki ja ohjaus palveluiden toteuttamiseen Asiantuntijana toimimisen hyvinä puolina mainittiin tukijana toimiminen ja vertaisoppiminen oman osaamisen jakaminen sekä yhteistyö ja verkostoituminen. Vastaajien mukaan toiminnassa tulisi erityisesti kehittää asiantuntijoiden vertaistukea ja työnohjausta sijaisjärjestelyitä ja resurssointia sekä asiantuntijuuden kehittämisen mahdollisuuksia. Asiantuntijoiden näkemyksen mukaan erityisopetuksen asiantuntijapalveluilla voidaan vaikuttaa yleisten oppilaitosten erityisopetuksen kehittymiseen tarjoamalla uusia ideoita, näkökulmia, menetelmiä ja onnistumisen mahdollisuuksia. Asiakasorganisaatioissa tulisi heidän mukaansa vahvistaa uusien toimintatapojen juurtumista oppilaitosarkeen.

19 (25) 5.4 Asiantuntijapalveluiden laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja kehittäminen YTY3-hankkeessa jatkettiin asiantuntijapalveluiden laadun ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittämistä sekä palveluprosessien yhtenäistämistä. Asiantuntijapalveluiden toteutumista ja vaikuttavuutta seurattiin määrällisillä ja laadullisilla mittareilla. Hankkeessa kehitettiin käytössä olevaa yhteistä seurantajärjestelmää ja -pohjaa, johon osahankkeet kokosivat tiedot toteutettujen asiantuntijapalveluiden, osallistujien, asiantuntijoiden ja kehittämiskumppanien määrästä, palveluiden kestosta, toteutustavoista ja sisällöistä. Määrälliset mittaritiedot löytyvät luvusta 3 (taulukko 2). Asiantuntijapalveluiden laadun ja vaikuttavuuden selvittämiseksi hankkeessa luotiin asiakaspalautepohja, joka sisältää yhdenmukaiset laatu- ja vaikuttavuusmittarit. Yhteiset mittarit mahdollistavat entistä laajemman tiedon keräämisen, analysoinnin ja käytön sekä laadun ja vaikuttavuuden vertailun toimijoiden kesken. Saadun tiedon perusteella palveluita voidaan edelleen kehittää. Palvelun jälkeen kerätyn asiakaspalautteen mukaan asiantuntijapalveluiden laatu ja vaikuttavuus ovat hyvällä tasolla (asteikolla 1 5, arvot 1=täysin eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä). Laatu- ja vaikuttavuusmittarit ja niiden tulokset havainnollistetaan seuraavassa kuviossa. Laatumittari "Olen tyytväinen palveluun kokonaisuutena" Keskiarvo 4,2 Vaikuttavuusmittari "Voin hyödyntää palvelusta saamiani tietoja omassa työssäni" Keskiarvo 4,1 Kuvio 4. Asiantuntijapalveluiden osallistujien arvio palveluiden laadusta ja vaikuttavuudesta omaan työhön Arviointitietoa asiantuntijapalveluiden laadusta ja vaikuttavuudesta hankittiin myös hankkeen keskeisiltä asiakas- ja toimijaryhmiltä: kehittämiskumppanien yhdyshenkilöiltä ja asiantuntijoilta. Arviointituloksia esitellään luvuissa 4.5. ja 5.3.

20 (25) Hankkeessa arvioitiin asiantuntijapalveluiden ja kehittämiskumppanuuden vaikuttavuutta asiakasorganisaation toimintaan myös pidemmällä aikavälillä. Tätä toteutettiin sähköisellä kyselyllä (ks. luku 4.5) ja laajennettiin vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseen osana organisaatiokohtaista toteutussuunnitelmaa ja sen arviointia. Arviointeihin osallistui kumppanioppilaitosten johtoa, erityisopetuksen vastuuhenkilöitä ja YTY-yhdyshenkilöitä. He arvioivat asiantuntijapalveluiden vaikuttaneen oppilaitoksessaan seuraaviin asioihin: Useita palvelutapahtumia sisältäneiden pitkien palveluprosessien tuloksena erityisopetuksen järjestämisen rakenteet ja toimintamallit kehittyivät kumppanioppilaitoksissa, esimerkiksi erityisopetuksen vastuuopettajien (ervat) toiminta vahvistui, rooli ja tehtävät selkiytyivät erityisopettajien rooli vahvistui, heille annettiin lisää toimintaresursseja opetuksen ohjaajia palkattiin HOJKSien käyttöönotto ja laatiminen kehittyivät, laatu parani luki-testaukset otettiin käyttöön yksilöllisten opintopolkujen rakentaminen kehittyi valmentavan koulutuksen toteuttaminen kehittyi työvaltainen oppiminen lisääntyi yhteisopettajuus lisääntyi Kehittämiskumppanuus aktivoi oppilaitoksen sisäistä yhteistyötä sekä avasi näköaloja ja tavoitteellisuutta erityisopetuksen kehittämiseen. Henkilöstön tietämys ja osaaminen lisääntyi esimerkiksi seuraavissa asioissa erilaisten tuen tarpeiden tunnistaminen ja tuen suunnittelu erityisopetuksen kehittämiskohteiden tunnistaminen omassa oppilaitoksessa opetukselliset variaatiot ja erilaisten pedagogisten menetelmien käyttö Henkilöstön asenne erityistä tukea tarvitsevia nuoria ja aikuisia kohtaa muuttui positiivisemmaksi. Asioiden puheeksi ottaminen lisääntyi. Opetus- ja ohjaushenkilöstön jatkokoulutushalukkuus lisääntyi. Vaikutukset opiskelijoihin: rästisuoritukset ja suoritus kesken -merkinnät vähenivät poissaolot vähenivät opintojen läpäisy parani. Alueellinen yhteistyö mahdollisti osaamisen jakamisen ja toisilta oppimisen. Verkosto laajeni ja ihmiset tulivat tutuiksi. Ammatillinen erityisoppilaitos koettiin alueyhteistyön neutraaliksi yhteistyön koordinaattoriksi.

21 (25) Vaikuttavuuden arvioinnista menetelmänä saatiin seuraavia kokemuksia ja kehittämisajatuksia: Asiantuntijapalveluiden vaikuttavuuden arviointi sopii pidempikestoisiin palveluprosesseihin, jotka sisältävät useita palvelukertoja. Palveluiden vaikutuksia arvioidaan yksilö-, ryhmä-, ja organisaatiotasolla. On hyvä arvioida myös välittömästi näkyvät lyhyen aikavälin vaikutukset sekä pitkäaikaiset vaikutukset. Vaikutuksia on helpompi arvioida yksittäisten henkilöiden vaikutusten tasolla. Laajempien ryhmä- tai oppilaitostason vaikutusten arvioiminen on haastavampaa. Vaikutusten selvittämiseksi on tärkeää asettaa konkreettiset tavoitteet ja odotetut vaikutukset jo palveluiden suunnitteluvaiheessa sekä sopia miten niiden saavuttamista mitataan. Vaikuttavuuden arvioinnin lähtökohtana on kehittämiskumppanin toteutussuunnitelma. Kumppaniorganisaation tiedottaminen palveluprosessiin liittyvästä vaikuttavuuden arvioinnista ja siitä saaduista tuloksista on tärkeää. Vaikutusten arvioinnissa olisi hyvä olla mukana asiakasorganisaation johdon edustaja, kehittämiskumppanuuden yhteyshenkilö sekä asiantuntijapalveluihin osallistuneita työntekijöitä. Pitkäaikaisia vaikutuksia, esim. opiskelijan yksilöllisiin opinto- ja jatkopolkuihin on haastavaa arvioida palvelujen toteutuksen aikana. Vaikutukset ovat nähtävissä vasta viiveellä. Vaikuttavuuden arviointi kaiken kaikkiaan on haastavaa: välillisiä ja epäsuoria vaikutuksia yksilön ja tai kumppaniorganisaation toimintaan on vaikea eristää. Saatuja arviointitietoja ja kokemuksia hyödynnetään asiantuntijapalveluiden laadun ja palveluprosessin kehittämisessä. Samoin vaikuttavuuden arviointimallia kehitetään edelleen YTY4- hankkeessa. Erityisopetuksen asiantuntijapalveluiden toteuttamisen prosessi Keväällä 2014 Validia Ammattiopisto ja Ammattiopisto Luovi pilotoivat Opetushallituksen Toimivaa laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän kriteeristöä. Arviointiin sisältyi ammatillisen erityisopetuksen kehittämis-, tuki- ja ohjaustehtävä eli erityisopetuksen asiantuntijapalvelutoiminnan itsearviointi (arviointikohta 4.8 kriteeristössä). Keväällä 2015 kaikki AMEO-oppilaitokset toteuttivat kyseisen itsearvioinnin. Tulosten perusteella AMEO-oppilaitosten yhteisenä erityisvahvuutena on asiakaslähtöisyys asiantuntijapalvelutoiminnassa. Tähän on ollut vahvasti vaikuttamassa YTY-hankkeissa kehitetty kehittämiskumppanuustoimintamalli. Itsearvioinnin tulokset toimivat pohja-aineistona erityisopetuksen asiantuntijapalvelutoiminnan kehittämiselle. YTY3-hankkeessa asiantuntijapalveluprosessin laadun ja sen arvioinnin kehittämistä jatkettiin mm. kuvaamalla prosesseja, keräämällä systemaattisesti seuranta- ja arviointitietoja sekä hyödyntämällä niitä tiedottamisessa ja toiminnan kehittämisessä. Työ käynnistyi maaliskuussa 2015 benchlearning-päivällä, jossa AMEO-oppilaitokset jakoivat asiantuntijapalvelutoimintaan liittyviä prosessinkuvauksia, hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja. Päivän jälkeen perustettiin

22 (25) valmistelutyöryhmä, joka jatkoi palveluprosessin kuvaamista, laatujärjestelmän rakentamista sekä vaikuttavuuden arvioinnin kehittämistä itsearviointitulosten ja benchlearning-materiaalien pohjalta. Valmistelutyöryhmä jatkaa työtään YTY4-hankkeessa syksyllä 2016. 6 Yhteistyö tutkimustahojen kanssa, selvitystoiminta ja muu yhteistyö YTY3-hankkeessa yhteistyötä tutkimus- ja kehittämistahojen kanssa jatkettiin aiemmissa YTYhankkeissa luodun mallin mukaisesti. Yhteistyötä tehtiin ammatillisten opettajakorkeakoulujen, yliopistojen ja muiden tutkimus- ja kehittämistahojen kanssa. Kehittämis- ja tutkimusyhteistyön tavoitteena oli toimijoiden yhteen kokoaminen ja tunnetuksi tekeminen, tiedon jakaminen ammatillista erityisopetusta koskevista tutkimuksista ja kehittämishankkeista, tutkimusteemojen ja aineistojen tarjoaminen sekä oman tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukeminen. Tutkimustiedon hyödyntäminen sekä ammatillisen erityisopetuksen arjessa että asiantuntijapalveluita toteutuksessa koettiin tärkeäksi. Yhteistyömallin kautta tunnistettiin myös valtakunnallisia ajankohtaisia kehittämis- ja selvitysteemoja, joista osaa lähdettiin viemään eteenpäin. Tutkimukseen perustuvaa tietoa hyödynnettiin asiantuntijapalveluiden kehittämisessä, suunnittelussa ja toteuttamisessa. Lisäksi Keskuspuiston ammattiopisto ja Validia Ammattiopisto toteuttivat yhteistyössä verkkoluentosarjaa Ammatillinen erityisopetus Areenalla, jonka teemat liittyvät uusimpaan tutkimustietoon ja ajankohtaisiin uudistuksiin ammatillisessa erityisopetuksessa. Ammattiopisto Luovin koordinoima Erkkaa verkossa -verkkoluentosarja jatkui toisen hankkeen rahoituksella, mutta erityisopetuksen asiantuntijoista koostuva ERIKO-nivelvaihetyöryhmä jatkoi edelleen toimintaansa yhtenä YTY-projektin tutkimus- ja kehittämisfoorumina. Yhteistyö selvitystoiminnassa YTY2-hankkeessa käynnistettiin ammatillisen erityisopetuksen määrittelyyn liittyvä pohdintatyö. Tavoitteena oli koota tietoa opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen säädösten valmistelutyön pohjaksi. Työryhmä koostui AMEO-verkoston, ammatillisten opettajakorkeakoulujen, yliopistojen ja muiden tutkimustahojen sekä Opetushallituksen asiantuntijoista. Työryhmä valmisteli ammatillisen erityisopetuksen määritelmäehdotuksen Erityinen tuki ja erityisopetus ammatillisessa koulutuksessa, joka lähetettiin opetus- ja kulttuuriministeriöön 31.3.2014. YTY3-hankkeessa seurattiin lakiesityksen voimaantuloa ja toteutumista sekä tiedotettiin erityisopetuksen uudistustyön vaiheista ja lakiuudistuksista alueilla. Lisäksi työn alla oli Mukautettujen opintojen tavoitteet, arviointi ja opetus -virikeaineiston päivittäminen Opetushallituksen toimeksiantona.

23 (25) Muu yhteistyö YTY3-hankkeessa aloitettiin yhteistyö Valtion erityiskoulujen eli VALTERI-koulujen kanssa. Tavoitteena oli kehittämisyhteistyö perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen nivelvaiheessa. Lisäksi haluttiin jakaa osaamista ja hyviä malleja erityisopetuksen asiantuntijapalvelutoiminnan kehittämiseksi. VALTERI-koulut järjestävät vastaavaa toimintaa perusasteella toimimalla oppimis- ja ohjauskeskuksina. Yhteistyö aloitettiin AMEO- ja VALTERI-verkostojen tapaamisella syksyllä 2014. Tapaamisessa esiteltiin verkostojen toimintaa puolin ja toisin, kartoitettiin yhteistyön tarpeita ja mahdollisuuksia sekä laadittiin esitys yhteistyön jatkosta. VALTERI-koulujen yhdistymisen vuoksi yhteistyö kuitenkin siirtyi jatketavaksi YTY4-hankkeessa syksyllä 2015. Alueellista yhteistyötä VALTERI-koulujen kanssa kuitenkin tehtiin esimerkiksi verkostotapaamisten ja tapahtumien muodossa. Yhteistyötä tehtiin lisäksi VATES-säätiön ja Valtakunnallisen työpajayhdistyksen kanssa. VATES-säätiö osallistui Duunivalmennuksen ABC -koulutuskokonaisuuden suunnitteluun tarjoten osatyökykyisten työllistymiseen liittyvää tutkimustietoa ja asiantuntemusta. (Tarkemmin Duunivalmennuksesta luvussa 5.4). Valtakunnallisen työpajayhdistyksen kanssa käynnistettiin yhteistyö keväällä 2015. Yhteistyön tavoitteeksi nimettiin työpajojen ohjaushenkilöstön osaamisen kehittäminen liittyen erityistä tukea tarvitseviin nuoriin ja aikuisiin erilaisissa oppimisympäristöissä (esimerkiksi työpajoilla) hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kehittäminen vaikuttamisyhteistyö osatyökykyisten ja tukea tarvitsevien aseman ja työllistymisen edistämiseksi. Yhteistyö jatkuu YTY4-hankkeessa. Lisäksi YTY3-hankkeessa tehtiin yhteistyötä valtakunnallisten ja alueilla toimivien hankkeiden kanssa esimerkiksi yhteisten tapahtumien, kokousten tai foorumien järjestämisessä. 7 Johtopäätökset Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalveluiden kehittämistä ja toteuttamista jatkettiin aiemmissa YTY-hankkeissa luodun mallin mukaan. Uusina yhteistyökumppaneina mukaan toimintaan tuli kuusi erityisopetuksen rajatun erityistehtävän saanutta koulutuksen järjestäjää. Yhteistyö loi mahdollisuuden tarjota erityisopetuksen kehittämistukea ja asiantuntijapalveluita entistä useammille oppilaitoksille, työpajoille ja alueellisille toimijaverkostoille. Uusina asiakasorganisaationa palveluita tarjottiin ruotsinkielisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille. Palvelut ja erityisopetuksen kehittämisen tuki