Maahanmuuttajataustaisten nuorten kokemukset Irene Pelander, Heidi Potinoja, Pauliina Ranta
Suomalainen monikulttuurisuus Yhteiskunnassa elää rinnakkain monia, kulttuuriltaan toisistaan poikkeavia ryhmiä. Suomessa viitattu erilaisten ryhmien ja ihmisten elämiseen samassa tilassa ja ajassa Tulevaisuuteen suuntautuva, tavoitteita ja ihanteita asettava sana Tarkoittaa myös uudenlaisia arkipäiväisiä haasteita, jotka kohdistuvat esim. kouluihin ja terveydenhuoltoon + yksilön arkisiin tilanteisiin (Rastas, A.; Huttunen, L.; Löytty, O. 2005.)
Identiteetin rakentuminen Monikulttuurisuutta voi tarkastella yksilön näkökulmasta ja kiinnittää huomiota psykologiseen sopeutumiseen ja identiteetin muutoksiin muuttuvissa oloissa (Rastas, A.; Huttunen, L.; Löytty, O. 2005.) Muuton yhteydessä identiteetti on koottava uudelleen ja muunnettava sopivaksi uuteen kulttuuriin. Uuteen kulttuuriin muutettaessa oma identiteetti alkaa ohentua muuttuu aikaisempaa monimuotoisemmaksi ja itse luoduksi elämänmuodoksi. (Turunen, Minna. 2013)
Kokemuksia Yhteisö näkee henkilön maahanmuuttajana, kun taas maahanmuuttaja näkee itsensä suomalaisena Eri asemassa olemisen tunne valtaväestön kanssa Uuden kielen opettelu on vaikeaa ja hankaloittaa uuden identiteetin rakentumista Suurin osa on tyytyväisiä itseensä ja pärjäämiseensä Uuden identiteetin rakentuminen eri valinnoilla Pienet muutokset tai totaalinen uuden elämän aloitus (Turunen, Minna. 2013)
Kokemukset koulussa Tummaihoisten oppilaiden mukaan kokeiden epäonnistuminen ja hylkääminen johtui aasialaisia useammin syrjinnästä Opettajan ja maahanmuuttajaoppilaan välinen suhde ei poikkea millään tavalla muihin verrattuna Iso osa oppilaista kiinnittää huomiota koulussa samankaltaisuuksiin, kuin eroihin ja maahanmuuttajaoppilaan taustoihin Kavereiden saanti helppoa kielellisistä ongelmista huolimatta lukuunottamatta huonosta kielitaidosta johtuvat väärinkäsitykset koulussa Koulussa oli kivaa, koska siellä oli kavereita. Häkkinen & Koskela, 2000) (Turunen, M. 2013)
Maahanmuuttajan odotukset koulusta Avun tarve sosiaalisissa ja kielellisissä tilanteissa. Opettaja puhuu ja ohjeistaa selkeästi. Autetaan oppikirjojen vaikeiden tekstien ymmärtämisessä. Luokassa etninen tausta ei olisi korostetusti esillä, mutta se huomioitaisiin. Opettajat tutustuisivat oppilaiden etniseen kulttuuriin sekä äidinkieleen. Häkkinen,J. & Koskela, J. 2000
Kokemukset koulussa PLUSSAT: Kaikki kiitollisia hyvästä vastaanotosta ja avusta. Tutustuminen toisiin oppilaisiin myönteistä, opettajan apu ystävyyssuhteiden solmimisessa oli avuksi. Luokkatovereiden luonteva suhtautuminen ja ystävällisyys. Tutustuttaminen koulurakennukseen loi turvallisuuden tunnetta. Opettajien vierailut etnisissä tilaisuuksissa. Suhtautuivat kouluun myönteisesti. (Häkkinen,J. & Koskela,J. 2000.)
Kokemukset koulussa MIINUKSET: Uudessa koulussa jännitti mm. uuden opettajan käytännöt, uudet kasvot ja kavereiden hankkiminen. Heikko kielitaito, joka vaikuttaa selviytymiseen koulutehtävistä sekä sosiaalisista tilanteista. (Ymmärtämisvaikeuksia yritettiin peittää). Fyysinen sekä henkinen kiusaaminen tavallista. Riittämätön koulutus maahanmuuttajien opettamiseen Kodin ja koulun välinen ymmärtäminen ei suju. (Häkkinen,J. & Koskela,J. 2000.) (Salmela, M. 2012.)
Kokemukset arjessa Monet maahanmuuttajat pitävät yllä suhteita lähtömaahansa tai ystäviin ja sukulaisiin muualla maailmassa (Rastas, A.; Huttunen, L.; Löytty, O. Esiin tuli huoli sukulaisten selviytymisestä kotimaassa Syrjintäkokemukset arjessa 2005.) Jokainen maahanmuuttaja on kokenut jonkinasteista syrjintää Traumaattiset kokemukset voivat aiheuttaa fysiologisia ja psykosomaattisia oireita pääkivusta masennukseen Esiin tuli myös sosiaalisten verkostojen vähäisyys Mukavuutta lisää kielen ja arjen pienten sääntöjen ja tapojen oppiminen (Turunen, M. 2013.) (Salmela, M. 2012.)
Kokemukset yhteiskunnassa Työpaikoilla valtaväestöä edustavat työnantajat & työtoverit saattavat mieltää jotkut asiat monikulttuurisuuden tuomiksi ja usein työntekijän kulttuurista johtuviksi ongelmiksi (Rastas, A.; Huttunen, L.; Löytty, O. 2005.) Maahanmuuttajaperheissä lapset omaksuvat uuden kulttuurin nopeammin kuin vanhemmat ristiriidat kotona. Tärkeää opettajan ja vanhempien yhteistyö. Työpaikan saaminen ongelmallista isolla osalla (Turunen,M. 2013)
Kokemukset yhteiskunnassa Viidesosa sosiaalitoimistossa asioineista maahanmuuttajista oli saanut huonoa tai melko huonoa palvelua tai kohtelua Joka viidennellä oli samoja kokemuksia työvoimatoimistossa ja poliisin palveluista Koulut ja muut oppilaitokset saivat hyvää palautetta Tiedon puute omista oikeuksistaan (Salmela, M. 2012.)
Maahanmuuttajapositiot 1. SYRJITTY: usein työllistymiseen liittyvää, epäoikeudenmukaisuuden kokemukset, kielteiset asenteet (ei koettu johtuvan persoonasta vaan yleisistä asenteista maahanmuuttajia kohtaan) 2. ULKOPUOLINEN: Kyse suomalaisten ihmisten ja kulttuurin ulkopuolelle jäämisestä. Työ koetaan tärkeänä, mutta ulkopuolisuus korostuu heti töistä lähdettäessä. 3. ALTAVASTAAJA: Maahanmuuttajalla suomalaisia huonommat lähtökohdat, täytyy ponnistella enemmän 4. HYVIN KOHDELTU: Suopea kohtelu (avun saaminen, ystävällisyys), mahdollisuuden saaminen 5. KIITOLLINEN: Maahanmuuttaja itse aktiivisesti positiivisuuden luoja, kohdistuu yleensä yksittäiseen henkilöön (esim. lääkäreihin, asiakaspalvelijoihin) 6. AVUTON: Riippuvainen suomalaisten avusta, koska uusi kieli ja kulttuuri 7. OSALLISTUJA: Asema suomalaisten kanssa tasavertainen, halu yhteistyöhön suomalaisten kanssa (Varjonen S., 2013)
Lähteet Häkkinen, J. & Koskela, J. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Syksy 2000. Kun maahanmuuttajaoppilas ja luokanopettaja kohtaavat: Maahanmuuttajaoppilaiden ja luokanopettajien kokemuksia maahanmuuttajaoppilaiden sopeutumisesta kouluun. Opettajankoulutuslaitos, Jyu. Rastas, A.; Huttunen, L.; Löytty, O. 2005. Suomalainen vieraskirja: kuinka käsitellä monikulttuurisuutta. Tampere. Vastapaino Salmela, M. Maahamuuttajien kokemuksia sopeutumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan. Pro gradu -tutkielma 2012. Jyväskylän yliopisto. Turunen, M. Maahanmuuttajalasten sopeutuminen yleisopetukseen: luokanopettajien näkemyksiä. Pro gradu -tutkielma 2013. Jyväskylän yliopisto Varjonen S., 2013. Ulkopuolinen vai osallistuja? Identieetit, ryhmäsuhteet ja integraatio maahanmuuttajien elämäntarinoissa. Sosiaalitieteiden laitos, Helsingin yliopisto