PERSOONA, KOGNITIIVISET RAKENTEET JA TYÖSSÄ JAKSAMINEN. Pauli Juuti

Samankaltaiset tiedostot
TYÖELÄMÄN POLITIIKAT JA TYÖSSÄ KESTÄMINEN

SELÄTÄ TYÖPAHOINVOINTI Pauli Juuti, emeritusprofessori

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

JOHTAJUUDEN HAASTEET. Kymenlaakson Kauppakamari Reserviupseerikoulu, Maneesi Pauli Juuti

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

YHTEISÖLLINEN JOHTAMINEN TYÖHYVINVOINNIN TUKENA

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Työhyvinvointi. Janita Koivuranta

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI


Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

huono JOHTAM NEN Tuhon tieltä toimivaan työyhteisöön

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen

NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

HENKILÖKUNNAN HENKISEN TURVALLISUUDEN Lapin ammattiopisto, Rovaniemi. Hyvinvointipäivä

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Seinäjoki

Psyykkinen toimintakyky

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

Työhyvinvointia yhdessä Pori

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Sote-liikelaitoksen visio ja arvot

Hyvinvointia työstä. Oma jaksaminen työpaineiden keskellä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen

Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki

MILLAINEN MINÄ OLEN?

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

JOHTAJUUS. Rotarypiiri 1420 PETS Omnia Pauli Juuti

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

KKI-PÄIVÄT

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi Anne Hyvén Työpsykologi

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

TYÖPAJAPÄIVÄT. Erkka Westerlund.

Henkinen väkivalta ja siitä selviytyminen

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tuottavuutta ja hyvinvointia finanssialalle

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

University of Tampere University of Jyväskylä

Työnilo ja läsnäolon taito klo Henry ry, Tampere.

Työhyvinvoinnin edistäminen muutoksissa

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Itsemyötätunto S O N J A K U M L A N D E R

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

Ihmisenä verkostoissa

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

LUOTTAMUS JOHTAMISEN PERUSTANA

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Toimiva työyhteisö DEMO

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Varhaiskasvatussuunnitelma

KANNUSTAVA PALAUTTEENANTO

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

ESITYS Kulttuuri / Voittava pelaaminen

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Kouluttajien täydennys Pia Yli-Pirilä

Yhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Transkriptio:

PERSOONA, KOGNITIIVISET RAKENTEET JA TYÖSSÄ JAKSAMINEN Pauli Juuti

Yksilön kokemushistoria Objektit Siirtymäobjektit K U L T T U U R I n 18 kk Subjekti Itseobjektit

Narsismi Narkissoksen tarina Henkilö on äärimmäisen itsekeskeinen Henkilö kuvittelee olevansa kaikkivoipainen Henkilö ihailee ja rakastaa itseään Narsisti kuvittelee olevansa äärettömän vahva, rikas, kaunis yms. Narsisti on äärimmäisen herkkä eikä siedä sitä, että häntä nöyryytetään Narsismilla on tekemistä sen kanssa mitä haluan tehdä muille ja mitä haluan muilta

Narsismi Vaadin muilta paljon Olen mielelläni huomion keskipisteenä Minusta tulee suurmies/nainen Katselen mielelläni itseäni peilistä Esittelen mielelläni vartaloani Hämmennyn, jos muut eivät huomaa minua Jos minä olisin maailman valtias, olisi maailma paljon nykyistä parempi paikka

Projektiivisuus Oma paha olo heijastetaan muihin ja sisäistetään heidän aikaansaannoksenaan sekä itse lohkoutuu niin, ettei itsessä ole mitään vikaa 1 2

Projektiivinen kulttuuri 1. Johto pitää työntekijöitä laskoina 1. 2. Työntekijät pitävät johtoa pässinä 3. 4. 2. 3. Osastojen välillä on kaunaa 4. Esiintyy työpaikkakiusaamista

TYÖPAIKKAKIUSAAMINEN VEROTTAA TYÖTEHOA JA TUOTTAVUUTTA Työpaikkakiusaamista EU:ssa 9 % Työpaikkakiusaamista Skandinavian maissa 3-4 % Työpaikkakiusaamista Suomessa 4 % Työpaikkakiusatut kokevat stressiä Työpaikkakiusaaminen alentaa työtehoa 40 % kiusatuista 53 % kiusatuista

Työpaikkakiusaamisen eteneminen - Ristiriita kahden ihmisen välillä - Kukaan ei puutu - Nimittelyä - Selän takana puhumista - Useampi henkilö kiusaa - Syntyy huhuja - Leimaaminen

IHMISSUHTEIDEN HUONOT KIERTEET ON KATAKAISTAVA HETI ALKUUNSA Kyräily > ristiriidat > viha Epäluottamus Epäily >> aliarvostus NEUTRAALI IHMISSUHDE, esim. uuden henkilön tapaaminen Sympatia >> hyväksyntä Pitäminen >> luottamus Avoimuus >> arvostus

LUOTTAMUKSESSA JA AVOIMUUDESSA ON PUUTTEITA JOS esiintyy syyttelyä on epäonnistujia ja syntipukkeja on suosikkijärjestelmiä esiintyy pilkantekoa puhutaan selän takana esiintyy piiloviestintää ajetaan vain omaa etua rajoja korostetaan ja puolustetaan on taisteltava selvitäkseen huumori on toiseen (toisiin) kohdistettua keskustelut ovat väittelyä, jossa vahvin voittaa

LUOTTAMUSTA JA AVOIMUUTTA LISÄÄ, KUN sanat ja teot vastaavat toisiaan ihmisiä kohdellaan oikeudenmukaisesti henkilö on rakentava eli on tämän puolella, tapahtui mitä vain henkilö arvostaa toista, haluaa olla tämän lähellä ja päästää toisen lähelleen henkilö pitää toisen esittämiä asioita merkittävinä, kuulemisen arvoisena ja tosina tasapainotetaan rehellisyys ja hienotunteisuus pyritään siihen, että kumpikin osapuoli voittaa

Depressiivinen kulttuuri Ihmiset tiedostavat oman vastuunsa siitä, mitä pitäisi saada aikaan, mutta kokevat jatkuvaa kroonista riittämättömyyttä sen suhteen mitä saavat aikaan 1. 2. 3.

Aikuismaisuus on ratkaisu Itseen ja toisiin tulee suhtautua rakentavasti: Arvostan itseäni ja toisia: Minä OK, Sinä OK asenne

TUNTEET KUULUVAT TYÖELÄMÄÄN, KOSKA NE OVAT KOKEMUKSEN PERUSTA Järjen ja tunteiden logiikat ovat erilaisia Järki: tosi/epätosi Tunteet: on vain hyväksyttävä Kumpi vaikuttaa viestintään, järki vai tunteet? Ihmiset tekevät työtään tunnetasolla Monien asiantuntijoiden työkaluna on hänen oma persoonansa Jokaisen on huolehdittava omasta jaksamisestaan

JOKAINEN ON AVAINASEMASSA MILLÄ MIELELLÄ OLEMME? Vihainen, surullinen, hyökkäävä, hämmentynyt, myönteinen, iloinen, hauska

Ihmisten maailmassa ei ole tasaisia tarinoita ORGANISAATIO YKSILÖ

Vuorovaikutuksessa on hyvä omaksua samanarvoinen asenne toista kohtaan VIRHE 1: ALISTAMINEN VIRHE 2: RIPUSTAUTUMINEN

Saavuttaakseen tasa-arvoisen suhteen muihin on kohdattava oma kaikkivoipaisuutensa Jokaisella meistä on narsismin haava Eräs syy liiallisen narsismin syntymiselle on tämän alemmuudentunteen kompensoiminen Minä, minä ihmisellä ei ole tunteita Narsisimin harhat: Nojaa sairaasti organisaatioon Luulee olevansa ainoa ja paras osaaja Puhuu suuria Kerää ympärilleen jees-miesten lauman Pompottaa toisia Ei kestä mitään kritiikkiä Kostaa suhteettomasti

Aina oikeassa oleminen Johtaa monologiin eli yksinpuheluun Puhuja ei ota huomioon toisten ajatuksia Puhuja on sankari, toinen ei ole mitään Sankari on sulkeutunut Hän ei uskalla tulla muuksi Hän ei uskalla ylittää rajojaan Hän ei voi sietää toiseuden tuomaa epävarmuutta

Saavuttaakseen samanarvoisuuden tason, on kohdattava oma riittämättömyytensä? Työyhteisössä kaikki palvelevat asiakkaita ja toisia työyhteisön jäseniä, siksi henkilölle voi tulla riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteita Me ihmiset saamme tuloksia aikaan muiden kanssa, siksi muihin on saatava yhteys Toista on ymmärrettävä ja kuunneltava, mutta ei loputtomasti Jos vuorovaikutukseen mennään täysin toisen ehdoilla, vuorovaikutus ei tuo uutta ymmärrystä kummallekaan osapuolelle

Aito vuorovaikutus on empaattista yhteisasiantuntijuutta ja tutkivaa oppimista Aina oikeassa oleminen Loputon kuunteleminen ja joustaminen

VUOROVAIKUTUKSESSA TULEE OLLA LÄSNÄ On vaikea olla tietoisesti läsnä Aitoa läsnäoloa haittaa, jos: Menee asioiden taakse Menee kiireen tai teorian tai asiantuntemuksensa taakse

MITÄ TEHDÄ, JOS TOIMINTA ON LUISUNUT POIS PERUSTEHTÄVÄSTÄ? Yhteiset mielikuvat liikkuvat helposti pois perustehtävästä seuraavilla kolmella tavalla: TYÖYHTEISÖN PERUSTEHTÄVÄ, joka on märitelty sen missiossa, visiossa, arvoissa ja strategiassa TAISTELU PAKO Työyhteisö on kuin taistelutanner RIIPPUVUUS Toimitaan lapsenomaisten riippuvuusmielikuvien varassa PARINMUODOSTUS Muutama henkilö asetetaan toimimaan, muut odottavat passiivisesti

KOGNITIIVISET RAKENTEET käsitteellisesti yhteen liittyneitä mielikuvia objekteista, tilanteista, tapahtumista, seurauksista jne. rakentuvat aikaisemman kokemuksen varaan yksinkertaistavat monimutkaista ympäristöä rakentuvat aktiivisten prosessien kautta lisäävät puuttuvaa ja poistavat epäolennaista kutsutaan esimerkiksi nimellä skeema asenne prototyyppi

ASENTEET ovat valmiuksia reagoida johonkin kohteeseen (esimerkiksi myönteisesti tai kielteisesti) ovat suhteellisen pysyviä aiheuttavat pysyvyyttä käyttäytymiseen ohjaavat käyttäytymistä muuttuvat hitaammin kuin motiivit, mutta nopeammin kuin arvot

SKEEMA on kognitiivinen rakenne, joka edustaa tiettyyn tilanteeseen liittyvää organisoitunutta tietoa ja toimintasääntöjen joukkoa, jonka avulla tietoja hankitaan ja organisoidaan vaikuttaa siihen, miten tietoa vastaanotetaan, tulkitaan ja organisoidaan vaikuttaa siihen, miten tietoa muistetaan parhaiten muistetaan tieto, joka sopii aikaisempiin tietoihin skeema kuvailee tavoitteet ja roolit sekä tapahtumien etenemisjärjestyksen

BEHAVIORISMI - realistinen, dualistinen maailmankuva - sisäiset prosessit eivät merkitse - oppiminen tapahtuu ulkoisen käyttäytymisen varassa - älykkyys - persoonallisuus - kotitausta Opettaminen tapahtuu: 1. Asetetaan tavoitteet 2. Jaetaan oppimateriaali osiin 3. Määritellään vahvistajat 4. Edetään vaiheittain 5. Arvioidaan tulokset

KOGNITIIVINEN OPPIMISNÄKEMYS S - O - R: Ärsyke - ajatteluprosessi - reaktio - oppimisprosessi Syöte Muunnos käyttäytyminen Tulos - oppimisstrategiat Palaute tsunkkaus - METAKOGNITIO

KONSTRUKTIVISTINEN OPPIMISNÄKEMYS - oppiminen on yhteinen tuote, jossa aktiivinen toimija rakentaa todellisuutta ja itseään - kulttuuri korostuu - vuorovaikutus on keskeistä - tulkinnat rakennetaan aktiivisesti - keskustelu kampuksella ja netissä on yhtä tärkeää kuin virallinen opetus

KONSTRUKTIVISTINEN OPPIMISNÄKEMYS - perinteisesti painotettiin identiteettiä - jos ei oppinut, johtui persoonallisuudesta tai kognitiivisista kyvyistä - perinteisesti ei kiinnitetty huomiota kieleen, tekstiin eikä arkiajatteluun - monet oppimisvaikeudet johtuivat arjen kontekstien ja oppimisympäristöjen (luokkien, oppilaitosten) kontekstien eroista - perinteisesti opettaja pyrki kaatamaan tietoa oppilaan päähän - jos ei osannut harjoituksia, se johtui oppimattomuudesta, ei näkökulmien eroista

KONSTRUKTIVISTINEN OPPIMISNÄKEMYS - tieto sitoutuu kontekstiin ja tilanteisiin, on luonteeltaan paikallista arjen tietoa - maailma tuotetaan ja tulkitaan tekstuaalisesti - oppiminen on seurausta uusista tarinoista ja sanoista, joiden avulla omia kokemuksia voidaan tulkita uudelleen - oppiminen on seurausta valtuuttavasta puheesta ja positioinnista - suhde oppijaan on rakentava, lämmin ja tukeva - positiointi teistä ei tule mitään korvautuu positioinnilla Sinä osaat ja Sinä olet arvokas

KOLBIN MALLI Aktiivinen kokeilu Elämisen kautta saadut kokemukset Y m m ä rt ä m in e n Transformaatio Reflektiivinen havainnointi Abstrakti käsitteellistäminen

KOKEMUKSET OPETTAVAT kaikki tieto on viimekädessä organisoitunut kokemuksiin syvällisintä osaamista on vaikea kuvata ihmisellä on kyky tarkastella omia kokemuksiaan uudelleen omien kokemusten turvallinen ja pohdiskeleva tarkastelu yhdessä muiden kanssa auttaa jäsentämään niitä uudelleen kaikkia kokemuksia voidaan aina tarkastella uusista näkökulmista kokemusten muuttaminen on oppimista

USKALLA OTTAA OMAT VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN Uskalla unelmoida?

STRESSIOIREET -hermostuneisuus ja jännittyneisyys -vaikeudet päästä uneen tai heräileminen -päänsärky -väsymys, haluttomuus, tarmottomuus -huimauksen tunne -sydämentykytykset tai epäsäännölliset sydämenlyönnit -närästys, vatsakivut tai ripuli

TYÖUUPUMUS -fyysinen, emotionaalinen ja henkinen uupumustila -jatkuva väsymys -liian tunnepitoinen suhtautuminen työtä kohtaan -ihanteet ovat kadonneet -toivottomuuden ja tyhjyyden tunne -elämä tuntuu epätodelliselta -kielteinen asenne työtä, elämää ja muita ihmisiä kohtaan -kielteinen minäkuva

TYÖUUPUMUS - stressioireet - huumorintajun katoaminen - fyysinen ja psyykkinen väsymys - heikko itseluottamus - eristäytyminen ja etääntyminen - kielteisyys, halveksunta, kyynisyys - alistuminen

TYÖUUPUMUS VOI KEHITTYÄ SEURAAVASTI 1. Käynnistymisvaihe: Liian innostunut suhtautuminen työhön 2. Hälytysvaihe: Toivottuja tuloksia ei saada, tulee tyytymättömyyttä 3. Vastustusvaihe: Turhautuneisuutta, jännittyneisyyttä, riittämättömyyttä ja väsymystä 4. Suojautuminen: Uupumus, ahdistus, kyynisyys itsetunnon menetys 5. Antautuminen: alkoholin tai lääkkeiden liikakäyttö, välinpitämättömyys, masennus

SYITÄ TYÖUUPUMUKSEEN -byrokraattinen työyhteisö, jossa ei saa mitään aikaan -liian tiukat säännöt, joiden noudattaminen on mahdotonta -huono ilmapiiri, joka ei tue ja jossa ei saa lävitse omia ajatuksia -huono johtamistapa -epäselvät päämäärät -ristikkäiset arvot -liiallinen työmäärä -täydellisyyden tavoittelu -arvostuksen puute -mahdottomat tehtävät

KEINOJA VÄLTTÄÄ STRESSIÄ -riittävä lepo -riittävä liikunta -perhesuhteiden hoitaminen -hyvät harrastukset -työn säätely -raittiit elämäntavat -lepojaksojen pitäminen -rentoutuminen -ystävyyssuhteet -itsestä pitäminen

LIIAN SUURET VAATIMUKSET - tunnollinen syyllistyy - on liian armottomia esikuvia - otetaan itselle liian helposti muiden lähettämiä piileviä vaatimuksia - pelätään oman arvon tai aseman menettämistä, jos ei kyetä vastaamaan vaatimuksiin

HYVINVOIVA JA TERVE IHMINEN TEKEE TULOKSIA ihminen on kokonaisuus. Fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja henkinen puoli kietoutuvat monin tavoin toisiinsa ihmisen elämässä monet ilmiöt omaavat kasautuvan luonteen: On onnistumisia ja noidankehiä noidankehien katkaiseminen mahdollisimman varhain on tärkeää on samantekevää, mistä kehittämisen aloittaa, kunhan aloittaa pienetkin muutokset auttavat

TYÖHYVINVOINTI LISÄÄ ORGANISAATION LUOVUUTTA pahoinvoiva ihminen sulkeutuu itseensä ja syrjäytyy hyvinvoiva ihminen on uudelle avoin elämme innovaatioista. Niiden tuottaminen vaatii henkistä panosta, jota vain hyvinvoivat ihmiset voivat antaa jokainen ihminen on luova. Luovuus ei vain ehkä ole puhjennut kukkaan monien ihmisten luovuus on siinä määrin lannistettu, että he tarvitsevat uskomattoman määrän rohkaisua voidakseen kehittyä esimiehen on vaalittava työyhteisöään rakkaudella, jotta ihmisissä oleva potentiaali pääsisi esille

TYÖELÄMÄN JA PERHE-ELÄMÄN VÄLILLÄ VALLITSEE HIENOJAKOINEN YHTEYS nykyinen työ kuormittaa tunnetasoisia prosesseja perhe on tunteiden tyyssija parhaimmillaan perheessä voi työstää tunnetasoisia prosesseja, niin myönteisiä kuin kielteisiäkin ja saada niistä voimaa parisuhde käy lävitse erilaisia kehitysvaiheita ja ne sinänsä luovat varjonsa myös työelämän päälle hyvän suhteen löytäminen työelämän ja perhe-elämän sekä muun vapaa-ajan välille vaatii herkkää havainnoimista ja jatkuvaa eri alueiden vaalimista

LIIKUNTA ANTAA VOIMAA liikunta antaa tyydytyksen tunteita, jotka heijastuvat koko ihmiseen omien tavoitteiden asettaminen ja saavuttaminen lisäävät itseluottamusta nykyiset henkisesti kuormittavat työt tarvitsevat liikunnallisen vastapainon liikunta lähentää ihmistä luontoon ja ne yhdessä tyhjentävät mieltä yhdessä liikkuminen on hauskaa ja ihmisiä lähentävää toimintaa

VAATIMUSTEN VÄHENTÄMINEN - tunnista omat toiveesi - aseta rajoja - luokittele vaatimukset - uskalla karsia - tee pieniä muutoksia - mitään katastrofia ei tapahdu, vaikka toimit toisin - uskalla etsiä iloa

ITSENSÄ RAKASTAMINEN - on uskallettava tuoda esille omat tarpeensa - mitä keho tarvitsee - mitä tunteiden tasolla tarvitset - mitä tarvitset kokeaksesi elämän mielekkäänä - on voitettava omanarvontunnetta vähättelevät sisäiset viestit - on voitava hyväksyä itsensä sellaisena kuin on - on voitava välttää sellaisia tilanteita, joista ei pidä - on koettava oma elämä ja toiminta arvokkaana

PIENET MUUTOKSET AUTTAVAT PALKITSEMINEN - palkitse itseäsi jokaisen osatavoitteen toteutumisesta - arkeen kuuluu myös juhlaa TAVOITTEET - selvitä työsi tavoitteet - älä tee täydellistä työtä PRIORISOI - priorisointiin kuuluu myös kyky sanoa EI

TYÖNILO - ilottomuus tappaa elämänvoiman - me voimme löytää ilon sydämestämme - myös kielteiset tunteet ovat arvokas osa elämää - leikki on ilon lähde: työ on kuin leikki - kuinka monet aikuiset ovat innoissaan kuin lapset? - huumori antaa meille toivoa - ystävät iloitsevat yhdessä: - käykö työporukka yhdessä syömässä? - vähäinenkin yhteyden lisääminen luontoon lisää elämäniloa

MYÖNTEISET AJATUKSET - ellet aktiivisesti täytä mieltäsi myönteisillä mielikuvilla ja ajatuksilla, sen pintaan laskeutuu lyijynraskas kerros pahaa oloa - hyvä olomme ja mielialamme ovat omissa käsissämme - kielteisyys on usein totunnainen paha tapa - kielteisyys myrkyttää: viha lisääntyy vihaamalla - kielteisyydellä on kuitenkin myös kerrottavaa, jos osaamme kuunnella sisäisiä tunteitamme ajoissa

MIELENRAUHA - arvosta itseäsi - etsi vahvuuksiasi ja elä niissä. Pienennä kielteisten kokemusten merkitys elämässäsi - ajattele sitä, mikä tuottaa Sinulle mielihyvää ja tee sitä - älä arvostele suorituksiasi ja vertaile sitä muihin, vaan anna arvoa omille suorituksillesi - anna itsellesi anteeksi: Olet riittävän hyvä - rakasta sitä, mitä haluat ja saat sen. Älä vihaa sitä, mitä Sinulta puuttuu

LUO ITSELLESI AIKAA - karsi elämästäsi kaikki epäoleellinen - opi olemaan jouten - opi nauttimaan siitä, ettei mielessäsi ole ajatuksia - muista, että leikki ja juhla virkistävät - anna arvoa arkipäivälle - uppoudu nykyhetkeen - luo itsellesi aikaa ilman kelloa, spontaania, lapsen aikaa - mene luontoon

RAJOJEN VETÄMINEN - Sinä päätät kuinka lähelle muut voivat Sinua tulla - Sinun ei tarvitse selitellä kieltäytymistäsi - Sinulla on oikeus muuttaa mieltäsi - Sinulla on oikeus tehdä virheitä - Sinulla on oikeus sanoa: En tiedä - Sinulla on oikeus olla oma itsesi - Sinulla on oikeus kokea iloa

JOKAISELLA ON VOIMAVAROJA - niiden varassa on eletty tähänkin asti - ratkaisut pahimpiinkin pulmiin ovat jo iduillaan, niitä vain ei ehkä vielä huomaa - JOKAINEN ON OMAN ELÄMÄNSÄ PARAS ASIANTUNTIJA