marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 1 TILAAJA: Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 PORI Hirvikoski Pia 040 520 4517 pia.hirvikoski@oikeus.fi KOHDE: Vaahteratie 17 Vaahteratie 17 28800 PORI Vakuutusyhtiö: Vahinkonumero: Puh1: Puh2: Vahinkopvm: Mittauspvm: 28.10.2015 TIETOJA Talotyyppi: Ok-talo Rakennusvuosi: 1964 KIINTEISTÖSTÄ: Rak.materiaali: Puu/lauta, kellari betonia Rakennusala n. 95m² Kattotyyppi: Harjakatto/pelti Huoneala n. 78m² Tekniikka Asenn. Materiaali Putkien sijainti Lämpöjohdot 1964 Teräs Pinta-asennus + välipohjassa Käyttövesi Lv: Ei tiedossa Kupari Pinta-asennus+ rakenteissa Kv: Ei tiedossa Kupari Pinta-asennus+ rakenteissa Viemäröinti 1964/ 2000 Valurauta / muovi Alapohjassa + välipohjassa + kellarin katossa pinta-asennuksena Pohjalaatta Maanpintaa alempana, kellarikerros FINANSSIALAN KESKUSLIITON AUKTORISOIMA VAHINKOALAN URAKOITSIJA (AVU)
marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 2 / 2 Yleistä Suoritettiin asuinkerroksen välipohjan eristetilan kosteusmittaus pohjakuvaan merkatuista kohdista. Lisäksi asuinkerroksen osalla kosteus mitattiin vesipisteiden läheisyydestä pintaosoitinmittarilla pinnoitteiden päältä. Kellarikerroksen osalla kosteus mitattiin pintaosoitinmittarilla pinnoitteiden päältä. HUOM! kellarikerroksen osalla ei tehty rakenneavauksia eikä porareikämittauksia. Talon yläpohjassa, vesikatolla sekä ulkopuolella suoritettiin silmämääräinen tarkistus. Toimenpiteet suoritettiin asuntokauppaa varten. Kohde on v. 1964 valmistunut kellarillinen omakotitalo. Rakennus on ollut asumaton noin 1,5 vuotta ennen mittausta. Saadun tiedon mukaan rakennuksessa on koko tämän ajan ollut lähes normaali asumislämpö. Kartoitushetkellä käyttövesi oli suljettu. Kellaritilat Kellarikerroksen alapohja on rakenteeltaan alkuperäisellä osalla suurella todennäköisyydellä maanvastainen betonilaatta. Osalla jossa on pinnoitteena klinkkeri, alapohja on rakenteeltaan suurella todennäköisyydellä betoninen kaksoisvalulattia, jonka välissä on lämmöneriste (kyseisillä osilla pintalattia on muita tiloja ylempänä). Kellarikerroksen ulkoseinät ovat betonirakenteisia, joiden sisäpinnassa on tiilimuuraus, ns. rivinteeraus. Kellarikerroksen seinien pintaan on osin asennettu koolaus, jonka päällä on paneeliverhoilu. Lisäksi seiniin on osin asennettu levyrakenteita, joiden päällä on pinnoite. Takkahuoneen, pukuhuoneen, pesuhuoneen ja osin saunan lattiassa on kupariputkella oleva vesikiertoinen lattialämmitys (tarkistettu lämpökameralla). Mahdollisien salaojien olemassa olosta ei ole tietoa (todennäköisesti ei ole). Syöksytorvista tuleva vesi on johdettu pintapuolisin kouruin pois sokkelin vierustalta. Asuinkerroksen välipohja Asuinkerroksen välipohja on rakenteeltaan betoniholvin päälle puukoolattu lattia, jonka lämmöneristeenä on kutterinlastu/ puru. Runko/ulkoverhous Asuinkerroksen ulkoseinät ovat puurunkoisia, joiden eristeen on puru. Ulkopuolen pinnoitteena on vaakapanelointi. Asuinkerroksen ikkunat ovat jossakin vaiheessa uusittu (arvioitu uusimisajankohta 1990 2000 luvun taitteessa). Yläpohja ja vesikatto Yläpohjan lämmöneristeenä on kutterinlastu/ puru. Rakennuksen vesikatto on muodoltaan harjakattoinen, jonka pinnoitteena on tiilikuviollinen peltikate. Peltikatteen alla on lasikuituvahvisteinen aluskate. Pinnoite sekä aluskate on asennettu v. 2008. Märkätilat Pesuhuoneen ja saunan remontoimisen ajankohdasta ei ole tietoa. Mitään havaintoa mahdollisen vedeneristeen tms. olemassa olosta ei tehty. Pesuhuoneen seinäpinnoitteena oleva klinkkeri on paikoin rikki. Ilmanvaihto Rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto, joka perustuu ilman lämpötilaeroihin ja tuulen aiheuttamiin paine-eroihin ulko- ja sisäilman välillä. Poistoilma kulkee hormikanavien kautta. Korvausilmaa varten olevia venttiileitä ei ole. Ulkoilman olosuhteista riippuen painesuhde rakennuksen sisällä vaihtelee. Jos rakennuksen sisätilojen osalle muodostuu alipaine, pyrkii se tasoittumaan rakenteiden läpi korvausilmaventtiilien puuttuessa. Tällöin rakenteessa sekä eristeissä olevat epäpuhtaudet pääsevät asuintilojen huoneilmaan.
marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 3 / 3 Muut havainnot Asuinkerroksen viemärit on uusittu. Viemäriputkien kyljessä oleva valmistumisvuosi on 2000, josta uusimisen ajankohta on päätelty. Kellarikerroksen osalla olevat lattiakaivot ovat osin muovisia, joten kellarikerroksen lattiat ovat täytyneet olla auki ainakin jossakin määrin näiltä osin. Mittaustulokset Kellarikerros Kellarikerroksen pintalattiat ovat monin paikoin kosteita. Kosteus on koholla varsinkin väli sekä ulkoseinien vierustalta. Kyseinen kosteus johtuu maasta kapilaarisesti nousevasta maakosteudesta. Lisäksi kellarikerroksen lattialla on nähtävissä paikoin kalkkihärmää, mikä tippuu paneelin taustassa olevasta tiili tai betonirakenteesta. Kyseinen kalkkihärmä muodostuu rakenteen ajoittaisen kuivumisen seurauksena. Asuinkerros Kaikki mitatut rakenteet olivat kuivia, kts. pohjakuva. Toimenpide-ehdotus Kellarikerros suositellaan seinien kunnon sekä kosteuden tarkistamista avaamalla rakenteita, osalta jolla pinnoitteena on levy tai paneeli rakenne osalla jolla kellarin lattiat ovat suurella todennäköisyydellä rakenteeltaan betonisia kaksoisvalulattioita (alat joilla lattiapinnoitteena on klinkkeri + vesikiertoinen lat. läm.), suositellaan kosteusmittausta porareikämittauksella kyseisien töiden jälkeen päätetään korjaustarpeesta/ tavasta. Kaikissa kellarikerroksen osalla suoritettavissa remonteissa tulee huomioida maakosteuden vaikutus rakenteisiin Asuinkerros suositellaan korvausilmaventtiilien asentamista asuinosalle
marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 4 / 4 Rakenne Välipohja Asuinkerros Alapohja Huone 2 pinnoite lastulevy niskat + eriste betoniholvi kellarin katto Mittaustulokset Mittauspvm: 28.10.2015 Klo: 10.00< Mittarit: Vaisala hmi 41 / hmp 46 C RH% Vesisisältö g/kg Gann pinta Ulkoilma: 2 75,0 3,26 Sisäilma: 23 33,0 5,74 Mittalaitteet kalibroitu 05/2015 Mittauspiste C RH% Vesisisältö g/kg Reiän syvyys Laskennallinen kosteusarvo 1 25 40,0 7,87 31 Normaali 2 8 43,0 2,84 31 Normaali 3 10 47,0 3,56 31 Normaali
marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 5 / 5 Pohjakuva 2 1 Keittiön pintalattia allaskaapin edustalta Gann 26-31. Wc-tilan pintalattia Gann 27-35. 3 Autotallin pintalattia Gann 74-105, ns. kellarikuiva Takkahuoneen pintalattia Gann 52-70. Pannuhuoneen edustilan pintalattia, osalta jossa lattiapinnoitteena on muovimatto Gann 84-94. Kosteus on paikoin koholla seinien vierustalta. Pesuhuoneen, saunan, pukuhuoneen, edustilan ja varastotilan seinien alaosa sekä pintalattiat ovat paikoin kosteita Gann 110-135. Pohjakuvan väriselitykset: Kosteutta Lievää kosteutta Kuiva Vuotopaikka Laho/mikrobivaurio
marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 6 / 6 Pesuhuoneen ja saunan pinnoitteissa on kosteuden aiheuttamia vaurioita sekä kosteutta. Pukuhuoneen pinnoitteiden taustassa on kosteutta. Lisäksi lattialla on rakenteen ajoittaisen kuivumisen seurauksena syntynyttä kalkkihärmää. Pukuhuoneen lattiakaivossa on tiivisteetön korokerengas, mikä tulee uusia seuraavan remontin yhteydessä.
marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 7 / 7 Varastohuoneen seinien alaosissa sekä pintalattiassa on kosteutta. Varastohuoneen ympärillä olevien laatoitettujen tilojen pintalattiat ovat varastotilaa ylempänä. Pintalattian päällä on paikoin kalkkihärmää. Pannuhuoneen edustilan pintalattian pinnoitteena on muovimatto. Muovimaton tausta oli nyt pääsääntöisesti kuiva.
marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 8 / 8 Öljysäiliönä on 2 kpl lasikuitusäiliötä, jotka sijaitsevat kellarikerroksessa. Vesikaton pinnoitteena olevan peltikatteen alla on lasikuituvahvisteinen aluskate. Vesikatolle oleva läpivienti on tehty tehdasvalmisteisella läpivientikauluksella.
Yleiskuvat vesikatolta. MITTAUSPÖYTÄKIRJA marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 9 / 9
marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 10 / 10 Mittarit: Vaisala hmi 41/ hmp 46: Vaisala hmi 41/ hmp 44: Gann pinta: Gann puu: Suhteellisen kosteuden mittari (Rh%). Lämpötilan ollessa +20 C ja suhteellinen kosteus 0-90% mittaustarkkuus on ±3% (työmaaolosuhteissa ±4%). 90-100 Rh% mittaustarkkuus on ±4%. Pohjakuvaan on merkitty mittauspisteet numeroilla ja kosteusluokitus väreillä. Mittaus suoritetaan rakenteen sisältä. Kohonneen kosteuden raja-arvona on 10g/kg. Betonin suhteellisen kosteuden mittari. Mittaus suoritetaan RT 14-10984 mukaisesti. Gann Hydrometer Uni 1, pintakosteusmittari. Mittari on tarkoitettu rakennusmateriaalien kosteuserojen mittaamiseen rakenteita rikkomatta. Mittauspisteet on merkitty pohjakuvaan merkillä gann. Kosteusluokitus on ilmaistu värein pohjakuvassa. Materiaalin suuntaa-antava kriittinen raja-arvo on todennettavissa vertailumittauksin. Gann Hydrometer HT 95, puun kosteuden mittari. Mittauspisteet on merkitty pohjakuvaan painoprosentteina (P%). Kosteusluokitus on ilmaistu värein. Puun kosteuden mittaus suoritetaan puun sisältä. Kuivan puun kosteus on alle 19 P%. Toimeksiannoissamme noudatamme konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE 1995. Tämän mittauspöytäkirjan toimenpide-ehdotukset perustuvat havaittujen tutkimus- ja mittaustulosten tulkintaan. Tutkimus ei sulje pois mahdollisuutta, että muualla rakenteissa olisi piilossa olevia rakennusvirheitä tai vaurioita.