KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma / Sairaanhoitaja HO5A

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma / Sairaanhoitaja HO5A Riikka Ahosuo ja Marja-Leena Multanen 7-12-VUOTIAANA HARRASTETUN LUULIIKUNNAN MERKITYS OSTEOPO- ROOSIN ENNALTAEHKÄISYSSÄ Verkko-opas luuliikunnasta 1-6-luokkalaisille ja heidän kasvattajilleen Opinnäytetyö 2008

TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Terveysala, Kotka AHOSUO, RIIKKA MULTANEN MARJA-LEENA Opinnäytetyön ohjaajat Työelämäohjaaja Opinnäytetyö 7-12-vuotiaana harrastetun luuliikunnan merkitys osteoporoosin ennaltaehkäisyssä Verkko-opas luuliikunnasta 1-6-luokkalaisille ja heidän kasvattajilleen Satu Sällilä Mirja Nurmi Sari Virkki, murtumahoitaja 73 sivua + 17 liitesivua Toukokuu 2008 Avainsanat lapsi, tuki- ja liikuntaelimistö, osteoporoosi, luuliikunta, kasvattajat Opinnäytetyö on osa lasten ja nuorten terveys- ja tapakasvatushanketta. Tavoitteena on lisätä lasten, nuorten ja kasvattajien tietoa luuston terveestä kehityksestä ja osteoporoosin vaaroista. Opinnäytetyön tarkoituksena on kirjallisuuden ja aikaisempien tutkimusten avulla tarkastella luuliikunnan osteoporoosilta ehkäiseviä luustovaikutuksia 7-12-vuotiailla lapsilla. Opinnäytetyön tuloksena syntynyt opas on tiivistetty opinnäytetyön teoriaosasta deduktiivisen sisällönanalyysin avulla ja on suunnattu 1-6- luokkalaisille ja heidän vanhemmille sekä opettajille. Luuston elinikäisen kestävyyden perusta luodaan lapsuudessa kouluvuosien aikana kasvattamalla luja luusto sekä omaksumalla luuston terveyttä edistävät elämäntavat. Luun huippumassan muodostumiseen vaikuttavat perinnölliset tekijät, liikunta, ravitsemus ja päihteiden käyttö. Liikunnan vaikutukset luustoon ovat suurimmillaan murrosiän nopean kasvuvaiheen aikana. Luustoa vahvistavaa ja ylläpitävää sekä luuston heikentymistä hidastavaa liikuntaa kutsutaan luuliikunnaksi. Pelkkä luuliikunta ei turvaa luuston lujuuden ja kestävyyden kehitystä, vaan siihen tarvitaan myös riittävä kalsiumin, fosfaatin ja D-vitamiinin saanti. Koska lapsen kasvuympäristö vaikuttaa lapsen liikunnallisiin ja ravitsemuksellisiin tapoihin sekä asenteisiin ja terveystottumuksiin, kasvattajien rooli mallin antajina ja ennaltaehkäisevän tiedon viejinä eteenpäin korostuu. Opinnäytetyössä tuotettu luuliikuntaopas on kohdennettu ensisijaisesti kouluikäisille lapsille ja se on liitetty verkkotyövälineeksi Peda.net-kouluverkkoon. Verkkosivut on laadittu lapsille ymmärrettävään muotoon ja ne käyvät kouluopetuksen tueksi. Kouluterveydenhuollolla on hyvät mahdollisuudet hyödyntää opasta sekä ohjata lapset, nuoret, vanhemmat ja opettajat löytämään tietoa luun kasvua sekä vahvistumista tukevasta ravitsemuksesta ja liikunnasta

ABSTRACT KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU University of Applied Science Health Care, Kotka AHOSUO, RIIKKA MULTANEN, MARJA-LEENA The significance of bone exercise in the age of 7-12 for the prophylactics of osteoporosis Supervisors Working life counsellor Barcelor`s Thesis Satu Sällilä, MNSc Mirja Nurmi, MNSc Sari Virkki, fracturenurse 73 pages + 17 appendices May 2008 Keywords Children, musculoskeletal system, osteoporosis, bone exercice, pedagogs The thesis is a part of a health and behavioral education project which aims to increase the children s, youth s and educator s awareness of healthy skeletal development and the dangers of osteoporosis. The purpose of the assignment is to study the skeletal effects of excercise on preventing osteoporosis for 7-12 years old children by using literature and previous studies as sources. The guide created as a result of the development assignment has been condensed from the theoretical part of the thesis by using deductive content analysis. It is aimed at 1-6 graders and their parents as well as their teachers. The lifelong basis of the durability of the skeletal system is created during childhood school years by building a strong skeletal system and by adopting living habits that promote the health of the skeletal system. The formation of the peak bone mass is a combination of genetic factors, excercise, nutrition and the usage of intoxicants. The effects of excercise on the skeletal system are greatest during the teenage fast growth period. The excercise which strenghtens and maintains the skeletal system and also slows down the weakening of the skeletal system, is called bone excercise. Bone excercise alone cannot ensure the development of the strenght and durability of the skeletal system. Sufficient supply of calcium, phosphate and vitamin-d is also required. Because the growth environment of the child affects the child s behavior, attitudes and health habits, the role of the pedagogs as models and as carriers of preventive information is pronounced. The bone excercise guide produced through this thesis work is aimed predominantly to school aged children and it is available as a network tool on the Peda.net school network. The web pages have been created so that the children can easily digest the information and it can used to support school education. The school health care system has a good opportunity to exploit the guide and lead children, youths, parents and teachers in finding information on nutrition and excercise supporting bone growth and strenghtening.

SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 OPINNÄYTETYÖN TAUSTA JA TARKOITUS.. 6 2 OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET.. 9 3 OPINNÄYTETYÖN KULKU 10 4 SISÄLLÖNANALYYSI.16 5 LAPSET LUONNOLLISINA LIIKKUJINA.. 20 6 LAPSEN FYYSINEN KASVU JA KEHITYS.. 23 7 LAPSEN TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN KEHITYS.25 7.1 Luuston kehitys 27 7.1.1 Luun rakenne...29 7.1.2 Luuston tehtävä 31 7.2 Lihasten kehitys... 32 7.2.1 Luustolihaksen rakenne...32 7.2.2 Lihasten tehtävä...33 7.3 Nivelien ja jänteiden rakenne ja tehtävä...34 8 OSTEOPOROOSI JA SEN ENNALTAEHKÄISYN TARKASTELU..36 8.1 Osteoporoosin jaottelu..38 8.2 Osteoporoosin oireet.39 8.3 Osteoporoosin riskitekijät.....40 8.3.1 Ruokavalion ja vähäisen liikunnan merkitys...40 8.3.2 Tupakan, alkoholin, ruumiinrakenteen ja painon merkitys.41 8.3.3 Perintötekijöiden, ikääntymisen ja hormonitoiminnan merkitys 42

8.3.4 Lasten sairauksien ja lääkityksen merkitys..43 9 7-12-VUOTIAILLE SUUNNATUN LUULIIKUNNAN MERKITYS LUUSTOTERVEY- TEEN..44 9.1 Luihin kohdistuvan liikunnan vaikutus 46 9.2 Luihin kohdistuvan liikunnan määrän ja tehon vaikutus.48 9.3 Luihin kohdistuvan liikunnan laadun ja muodon vaikutus..49 10 TERVEYSVIESTINTÄ 51 10.1 Terveysviestintä internetissä..51 10.2 Internetissä olevan terveysviestinnän laatu ja laadun arviointi..52 10.3 Verkkoon kirjoittaminen.53 11 LUULIIKUNTAOPPAAN LAADINTAPROSESSI 55 11.1 Luuliikuntaoppaan suunnittelu...55 11.2 Luuliikuntaoppaan toteutus 56 11.3 Luuliikuntaoppaan arviointi...60 12 POHDINTA..61 12.1 Opinnäytetyön tulosten tarkastelu..61 12.2 Opinnäytetyön luotettavuuden arviointi.64 12.3 Opinnäytetyön hyödynnettävyys ja jatkotutkimusaiheet....65 LÄHTEET..67 LIITTEET Liite 1. Taulukko aikaisemmista tutkimuksista Liite 2. Lapsuusiän sairaudet ja tilat, joihin liittyy suurentunut osteoporoosin riski Liite 3. Opinnäytetyön verkko-osuuden sivustosuunnitelma Liite 4. Luuliikuntaoppaan tehtävän kysymysten muodostumistaulukko

6 1 OPINNÄYTETYÖN TAUSTA JA TARKOITUS Teknistyvä maailma, erityisesti televisio ja tietokoneet ovat vähentäneet lasten ja nuorten liikkumista. Istuva elämäntapa ja epäterveelliset tottumukset ovat pysäyttäneet monen lapsen liikkumisen. Kulkeminen ja asioiminen kävellen tai pyörällä on vähentynyt, koska matkat kuljetaan yhä useammin autolla. Sosiaaliset suhteet hoidetaan kännyköillä tai netissä ulos menemisen sijaan. (Koululaisten liikunnan edistämisen yhteistyöverkosto 2006, 4.) Alle puolet kouluikäisistä pojista ja alle kolmasosa tytöistä liikkuu viikoittain riittävästi. 11 13-vuotiaiden tyttöjen epäillään olevan väliinputoajaryhmä, joka kokee osan liikuntamuodoista liian lapsellisiksi (esim. pelit ja hyppynarulla hyppiminen) eikä vielä koe omikseen aikuisten lajeiksi miellettyjen liikuntamuotojen harrastamista (kävely, jumppa, hiihto). Tarjolla olevat liikuntapaikat myös mahdollisesti suosivat nuorempien koululaisten ja poikien liikuntamuotoja. (Terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunta 2001, 29; vrt. Halme 2003, 33 34.) Monet kansanterveyttämme uhkaavat tautien aihiot syntyvät lapsuusiässä. Muutokset lasten terveyskäyttäytymisessä altistavat osteoporoosin kehittymiseen ja murtumien lisääntymiseen yhä nuoremmalla iällä. Lapsilla osteoporoosin esiintyvyys varsinaisena sairautena on vähäistä ja liittyy yleensä liitännäissairauksiin tai/ja lääkkeiden sivuvaikutuksiin. (Arikoski- Kröger-Mäkitie 2005, 2059 2060.) Häiriöt luuston kehittymisessä lapsuuden ja nuoruuden aikana voivat aiheuttaa akuutteja ongelmia, kuten osteoporoottisia murtumia (Kröger & Arikoski 2004, 2180 2181). Osteoporoosin ennaltaehkäisy tulee aloittaa lapsena, koska lapsuudessa luodulla vahvalla ja kestävällä luustolla voidaan estää luuston haurastumista ja murtumia myöhemmällä iällä (Vuori ym. 2005, 149). Pitkällä aikavälillä on myös taloudellisesti kannattavaa suunnata voimavaroja osteoporoosin ehkäisyyn, koska luuston haurastuminen ja siitä johtuvat murtumat vaativat runsaasti hoitoa ja syövät yhteiskunnan varoja (Nikander-Karinkanta-Lepola- Sievänen 2006, 1-2; Arikoski ym. 2005, 2067). Osteoporoosin riskitekijöihin puuttuminen ja asiasta tiedottaminen on tärkeää, sillä suurin osa osteoporoosia aiheuttavista riskitekijöistä voidaan ehkäistä terveellisillä elämäntavoilla. Riittävällä kalsiumin ja D-vitamiinin saannilla, tupakoimattomuudella ja säännöllisellä luustoa kuormittavalla liikunnalla saadaan aikaan tuloksia, jotka vaikuttavat laajasti terveyteen ja

7 elämänlaatuun. (Nikander ym. 2006, 8-9.) Lehtonen-Veromaa toteaa tutkimuksessaan, että luustoa rasittava liikunta, erityisesti voimistelu ja D-vitamiinin puutoksen korjaaminen ennen murrosikää ja murrosiän aikana saattavat osoittautua tärkeiksi myöhemmän iän osteoporoosin ja murtumien ennaltaehkäisyn kannalta (Lehtonen-Veromaa 2000, 68). Elämäntapojen muutosten aikaansaaminen edellyttää kasvattajilta lapsen kasvun ja kehityksen sekä terveellisten elämäntapojen omaksumisen tukemista. Lapsille tulee luoda ja löytää heidän ikä- ja kehitystasolleen sopivia ja heitä kiinnostavia liikkumisen tapoja ja mahdollisuuksia. Ilon, hauskuuden, sosiaalisuuden ja kokemuksellisuuden pitäisi sisältyä kaikkeen liikkumiseen. (Koululaisten liikunnan edistämisen yhteistyöverkosto 2006, 8, 9, 21.) Luuliikunta tulisi ottaa osaksi peruskouluissa järjestettävää koululiikuntaa. Kouluissa järjestettävän luuliikunnan tulisi olla osittain terveysliikuntatyyppistä toimintaa esim. välituntien yhteydessä kiipeilyä, juoksemista, hyppyjä. Se ei vaadi erillistä oppituntia eikä varusteita vaan toteutuu muun opetuksen ohella virkistyttävänä ja luustoa kuormittavana toimintana. (Heinonen & Karinkanta 2003, 3755 3758.) Valdimarsson-Linden-Johnell-Gardsell-Karissonin (2005) tutkimuksessa, jossa peruskoulun opetussuunnitelmassa muutettiin liikunnan määrää niin, että liikuntaa lisättiin 60 minuutista viikossa 40 minuuttiin päivässä, havaittiin 7-9-vuotiailla tytöillä jopa 5 % selkärangan luuston vahvistumista lukuvuoden aikana. Vastaavanlaisia tuloksia saatiin MacDonald- Kontulainen-Khan-McKayn (2007) tutkimuksessa, jossa tutkittiin tyttöjen ja poikien sääriluiden massan ja mineraalipitoisuuden lisäystä koululiikuntaan liitetyn päivittäisen jumppaohjelman avulla. Suurimmat muutokset havaittiin esimurrosiässä olevien poikien sääriluissa. Tutkimukset osoittavat, että koululiikunnan muutoksilla tuetaan lasten luuston vahvistumista. (Valdimarsson ym. 2005, 65 71; MacDonald ym. 2007, 434 446.) Työelämästä lähteneen tarpeen, osteoporoosia koskevan teoriatiedon ja tutkimuksien pohjalta opinnäytetyön aiheeksi päädyttiin valitsemaan osteoporoosin ennaltaehkäisy luuliikunnan näkökulmasta. Opinnäytetyöllä halutaan tuoda esiin, että 7-12-vuotiaana hankitaan luuston massa, muoto ja lujuus. Lisäksi kasvuiässä voidaan liikunnalla lisätä luuston kasvua ja kokoa eli vahvistaa luita jopa 40 50 %. (Vuori ym. 2005, 149 150, 300.) Lapsuudessa liikunta tukee kasvua ja kehitystä sekä edesauttaa osaltaan terveellisten elämäntapojen kehittymistä. Liikunnallisesti aktiivisella elämäntavalla voidaan ehkäistä myöhemmällä iällä kehittyviä

8 kansansairauksia tai niiden riskitekijöiden kehittymistä. (Koululaisten liikunnan edistämisen yhteistyöverkosto 2006, 8.) Lisäksi aiheella halutaan tukea 7-12-vuotiaiden lasten, vanhempien ja opettajien toimintaa luuston haurastumisen ennaltaehkäisyssä. Tarkoituksena on selvittää lapsille ja kasvattajille, miten ja mistä luusto ja sen terveys koostuu sekä miten sitä voidaan terveyskäyttäytymisellä edistää. Tavoitteena on luoda luustoterveyttä ja luuliikuntaa käsittelevä opas ja liittää se peruskoulujen Peda.net kouluverkkoon. Oppaan tavoitteena on saada luustoterveyden edistäminen pysyväksi osaksi 7-12-vuotiaiden lasten perusopetusta ja kotien arkipäivää.

9 2 OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET Edellytykset luuston kestävyydelle aikuisiässä luodaan lapsuuden kasvukauden aikana. Opinnäytetyön tavoitteena on luoda selkeä kuvaus lapsen fyysisestä kasvusta ja kehityksestä, tuki- ja liikuntaelimistön rakenteesta ja tehtävistä sekä oikeanlaisen ravinnon ja liikunnan merkityksestä osteoporoosin ehkäisytyössä. Tavoitteena on antaa lapsille sekä kasvattajille luustoterveyttä tukevaa perustietoa luuliikunnan ja ravinnon näkökulmasta. Opinnäytetyössä korostetaan osteoporoosia ennaltaehkäisevää näkökulmaa. Kasvattajien tulisi huomioida lasten terveyskäyttäytymiseen liittyvät tekijät sekä tukea, kehittää ja ohjata lapsia ymmärtämään terveellisen ravinnon ja liikunnan vaikutuksen tärkeys osteoporoosin ennaltaehkäisyssä. Opinnäytetyölle on luotu seuraavat ohjaavat tavoitteet: 1. perehtyä lapsen fyysiseen kasvuun 2. perehtyä lasten luuston, luita yhdistävien liitosten ja lihaksien rakenteisiin sekä tehtäviin 3. perehtyä osteoporoosiin ja sen luustolle tuomiin ongelmiin 4. perehtyä siihen, miten luuliikunta vaikuttaa luustoterveyteen sekä osteoporoosin ennaltaehkäisyyn 5. perehtyä lasten luuliikuntamuotoihin 6. perehtyä terveysviestinnän laatimiseen internetissä 7. suunnitella teoriatiedon pohjalta 7-12-vuotiaille lapsille ja heidän kasvattajilleen luuliikuntaopas Opinnäytetyön tavoitteet: 1. tuoda esille osteoporoosin ennaltaehkäisyn keinoja kouluiässä 2. tuoda esille luuliikuntakeinoja, joilla vaikutetaan 7-12-vuotiaiden lasten luuston vahvistumiseen 3. tuoda esille kasvattajien ohjaava merkitys 7-12-vuotiaiden lasten luustoterveyden tukemisessa 4. laatia teoriaosan pohjalta 1-6-luokkalaisille ja heidän kasvattajilleen nettiopas helpottamaan luuston rakenteen, tehtävien, ravinnon ja luuliikunnan merkityksen ymmärtämistä osteoporoosin ennaltaehkäisytyössä.

10 3 OPINNÄYTETYÖN KULKU Opinnäytetyön aihe sai alkunsa työelämälähtöisesti osteoporoosin ennaltaehkäisytyön tarpeesta, sillä osteoporoosia pidetään tulevaisuudessa kansanterveyden uhkana. Tulevaisuudessa osteoporoosin ja osteoporoosisten murtumien nähdään tilastojen valossa lisääntyvän. (Nikander ym. 2006, 1-2.) Kiinnostava ja ajankohtainen aihe, osteoporoosin ennaltaehkäisy luuliikunnan näkökulmasta, valittiin ideavaiheessa opinnäytetyön aiheeksi. Opinnäytetyö rajattiin koskemaan lapsia, liikuntaa ja osteoporoosia. Opinnäytetyön kohderyhmäksi valittiin 7-12-vuotiaat lapset, sillä heihin kohdistuva terveyden edistäminen on yhä ratkaisevamassa roolissa. Jos terveellisiin elämäntapoihin ei lapsena kiinnitetä huomiota, aikuisväestön elintapasairaudet yleistyvät ja niiden puhkeaminen varhaistuu ja elinikä lyhenee. (Koululaisten liikunnan edistämisen yhteistyöverkosto 2006, 8.) Lisäksi osteoporoosin ennaltaehkäisyn näkökulmasta 7-12-vuotiaiden lasten luusto on parhaimmillaan ottamaan vastaan liikunnan vaikutuksia (Vuori ym. 2005, 44). Opinnäytetyön aiheen valintaan vaikuttivat tekijöiden kiinnostus liikuntaa kohtaan sekä opintojen mukanaan tuoma tietous luuliikunnan vaikutuksista kehittyvän lapsen luuston vahvistumiseen. Luuliikunnan näkökulmaa puolsi myös se, että aikaisemman vuosikurssin opiskelijat olivat valinneet opinnäytetyön aiheeksi osteoporoosin ennaltaehkäisyn ravinnon näkökulman avulla. Opinnäytetyön alustaviksi keskeisiksi käsitteiksi muodostuivat lapset, osteoporoosi, tuki- ja liikuntaelimistö ja luuliikunta. Koska osteoporoosin tiedettiin olevan luuston sairaus, otettiin tuki- ja liikuntaelimistö keskeisiin käsitteisiin mukaan. Tuki- ja liikuntaelimistön käsitteleminen anatomian näkökulmasta on tärkeää, jotta ymmärretään osteoporoosin luustovaikutukset sekä luuliikunnan luustoa vahvistavat vaikutukset lapsuudessa. Alustavien keskeisten käsitteiden myötä alkoivat muodostua myös alustavat opinnäytetyön tavoitteet. Menetelmäksi valittiin oppaan tekeminen, koska sen katsottiin toimivan ja palvelevan parhaiten kouluikäisiä valistustyössä osteoporoosin ennaltaehkäisemiseksi. Aineiston lähdettiin keräämään alustavien keskeisten käsitteiden pohjalta. Hankinta kohdennettiin kymenlaaksolaisten kirjastojen tietojärjestelmään, josta aineistoa haettiin monipuolisesti. Tietokannoissa hakusanoina olivat osteoporoosi, lasten osteoporoosi, lasten tuki- ja

11 liikuntaelimistö, luu, lapsi ja luusto, lihaksisto, lapsi ja luuliikunta, lapsi ja liikunta, alaasteikä ja koululainen. Aihetta käsittelevää tietoutta haettiin myös internetin kautta löytyviltä Osteoporoosiliiton, UKK-instituutin, Nuori-Suomen, Kansaterveyslaitoksen, Sosiaali- ja terveysministeriön ja Lääninhallituksen sivuilta. Työssä käytettiin kotimaisia ammattilehtiä, joita ovat Luu-lehti, Liikunta ja Tiede, Suomen Lääkärilehti ja Duodecim. Tietoa haettiin selaamalla lehtien vuosikerrat läpi. Kerättyä aineistoa löytyi paljon ja se, mitä ei vielä voitu hyödyntää, jätettiin odottamaan myöhempää tarkastelua varten. Saatu aineisto työstettiin sisällönanalyysia apuna käyttäen. Sisällönanalyysi käsitellään kappaleessa 4. Käytäessä läpi tietokantahakujen tuottamaa aineistoa sieltä nousi esiin lisää tärkeitä lasten osteoporoosin ennaltaehkäisyssä huomioitavia seikkoja. Keskeiset käsitteet laajenivat lapsen fyysiseen kasvuun ja kehitykseen sekä kasvattajiin. Uudet käsitteet lisättiin alustavien käsitteiden joukkoon, mistä saatiin opinnäytetyön lopulliset viisi pääkäsitettä (taulukko 1). Taulukko 1. Opinnäytetyön keskeiset käsitteet (pääkäsitteet) ALAKÄSITE YLÄKÄSITE PÄÄKÄSITE 7-12-vuotiaat imeväisiän alkukasvu lapsuuden kasvu murrosiän kasvu luun rakenne luun tehtävä lihaksen rakenne lihaksen tehtävä nivelen ja liitoksen tehtävä vaikutus luussa oireet yleisyys riskitekijät motivointi mallin antaminen tuki ja kannustus tiedon jakaminen kierto, vääntö, isku, paine, tärähdys lihasvoima monipuolisuus päivässä / viikossa lihasvoimaharjoittelun aloitus liikkeen voimakkuus luiden tasapuolinen kuormitus tauotus luunmukainen liikesuunta kasvun vaiheet LAPSEN FYYSINEN KASVU JA KEHITYS luut lihakset LAPSEN TUKI- JA LIIKUN- TAELIMISTÖ nivelet ja liitokset luuston haurastuminen OSTEOPOROOSI vanhemmat opettajat luihin kohdistuvan liikunnan laadun vaikutus luihin kohdistuvan liikunnan määrän vaikutus luihin kohdistuvan liikunnan keston vaikutus luihin kohdistuvan liikunnan tehon vaikutus KASVATTAJAT LUULIIKUNTA

12 luuston rakenteeseen luuston muodostumiseen luuston lujuuteen lihaksistoon telinevoimistelu, jumppa, tanssi ja yleisurheilu naruhyppy, kinkkaus, juoksu, kiipeily maila- ja pallopelit / leikit D-vitamiini kalsium fosfaatti luihin kohdistuvan liikunnan vaikutus luihin kohdistuvan liikuntamuodon vaikutus ravinto Lapsen fyysinen kasvu ja kehitys lisättiin pääkäsitteisiin, jotta ymmärretään elintapojen vaikutukset kasvavan lapsen luustoon eri kehitysvaiheissa. Lisäksi ravinnon merkitystä haluttiin tuoda esille, sillä pelkän liikunnan avulla ei pystytä saavuttamaan riittävän vahvaa luustoa. Ravinnosta saadaan luuston tarvitsemat rakennusaineet. Opinnäytetyö haluttiin suunnata käsittelemään luuliikuntaa, joten ravintoa ei nostettu omaksi käsitteeksi vaan liitettiin luuliikunnan alle. Kasvattajat nostettiin omaksi käsitteeksi, sillä heillä on merkittävä rooli osteoporoosin ennaltaehkäisytyössä. Vanhempien omasta mielestä liikunnan avulla syntyvät terveelliset elämäntavat, sosiaaliset taidot ja liikunnalliset taidot ovat tärkeitä. Perheen yhteinen liikunnan harrastamiseen käyttämä aika tukee lasten omaehtoista liikkumista. Myös vanhempien oma liikunnallinen aktiivisuus luo lapsen liikunnallisen kasvatuksen pohjan. (Rautava-Laakso- Nupponen 2002, 28 30.) Vanhemmat kaipaavat tietoa ja käytännön malleja lapsensa kasvatuksessa ja vanhemmuudessa. Koulut ovat avainasemassa perheiden yhteiseen liikkumiseen kannustamisessa. Koulujen on helppo käyttää liikuntaa toteutettaessa kasvatuskumppanuutta vanhempien kanssa (mm. liikunnalliset vanhempainillat). Liikunnanopetuksen keskeinen tehtävä on tarjota lapsille mahdollisimman paljon iloisia ja monipuolisia liikekokemuksia. Liikuntatuntien toivotaan saavan aikaan lisää liikettä välitunneille ja lasten vapaa-aikaan. Tärkeää on muistaa, että lasten päivittäisen liikunnan suositus täyttyy ainoastaan omaehtoista liikuntaa lisäämällä. (Koululaisen liikunnan edistämisen yhteistyöverkosto 2006, 19.)

13 Tutkimuksia opinnäytetyöhön haettiin viiden pääkäsitteen pohjalta. Kohteina käytettiin kotimaisten yliopistojen tietokantoja, joista haettiin tutkimuksia, pro graduja ja väitöstutkimuksia vuosilta 2002 2007. Opinnäytetyöhön valittujen tutkimusten tuli koskea lapsen kasvua ja kehitystä sekä luuliikunnan vaikutuksia lasten näkökulmasta. Valintakriteerinä toimivat tutkimuksen tuoreus ja kohderyhmän ikä. Vaikka kaksi tutkimusta on vuodelta 2000, päätettiin ne ottaa mukaan, koska ne osoittavat liikunnan ja D-vitamiinin yhteyden myöhemmän iän osteoporoosin ja murtumien ennaltaehkäisyssä. Tutkimuksille asetettujen kriteerien pohjalta ei löytynyt riittävästi kotimaista materiaalia, joten lisäksi haettiin ulkomaalaisia tutkimuksia. Hakukohteina toimivat ulkomaalaiset asiantuntijalehdet: Osteoporosis Int, Br J. Sports Med, Calif tissue Int ja J. Bone Miner res, joiden kautta löytyi yhteensä kolme tutkimusta. Näistä merkittävimpänä voidaan pitää Mckayn ym. (2005) tutkimusta, jonka mukaan jo viisi minuuttia kestävällä ja 10 hyppyä kolme kertaa päivässä sisältävällä suorituksella lasten jalkojen luuston mineraalimäärän lisääntyminen oli merkittävää. (Mckay ym. 2005, 521 526.) Opinnäytetyöhön löytyi lapsen kasvua ja kehitystä sekä luuliikunnan vaikutuksia eri näkökulmista käsitteleviä aikaisempia tutkimuksia seitsemän, väitöskirjoja neljä ja pro graduja yksi (liite 1). Taulukosta 2 ilmenee käyttämämme hakukohde, menetelmä, osumat ja tutkimukset. Taulukko 2. Opinnäytetyössä käytettyjen tutkimusten hakutulokset Hakukohde Menetelmä Osumat Tutkimukset Jyväskylän yliopisto Manuaalinen v. 2002 2007 4 Kontulainen 2002 Takalo 2004 Wang 2005 Suuriniemi 2006 Turun yliopisto Manuaalinen v. 2002 2007 2 Lehtonen-Veromaa 2000 Puustinen 2006 Liikunta & Tiede-lehti Manuaalinen v. 2002 2007 2 Rautava 2003 Osteoporos Int Manuaalinen v. 2000 2007 1 Heinonen 2000 Br J. Sports Med Manuaalinen v. 2002 2007 1 Mckay 2005 Calif tissue Int Manuaalinen v. 2002 2007 1 Valdimarsson 2006 J. Bone Miner res Manuaalinen v. 2002 2007 1 Macdonald 2007 Nuori-Suomi/Likes Manuaalinen v. 2000 2007 1 Halme 2003

14 Opinnäytetyössä on käytetty pääasiassa vuosilta 2000 2008 olevaa kirjallista dokumenttiaineistoa: kirjoja, tutkimuksia, tieteellisiä artikkeleita ja julkaisuja. Harisen & Karkelan Kasvuikäisen fyysinen kehitys ja sen tukeminen on vuodelta -88 ja vanhahko lähde. Teoksen käyttämistä opinnäytetyön lähteenä puoltaa sen monipuolisuus sekä se, että ihmisen rakenne ja kehitys eivät ole muuttuneet kahdenkymmenen vuoden aikana. Liikuntafysiologi Tapio Pöyhönen ja aikuislukion opettaja Anne Rongas ovat antaneet asiantuntija-apua materiaalin hankinnassa ja luuliikuntaoppaan teossa. Aineiston haun jälkeen lähdettiin tarkentamaan opinnäytetyön tavoitteita. Opinnäytetyön neljä tavoitetta syntyi pääkäsitteitä (lapsen fyysinen kasvu ja kehitys, lapsen tuki- ja liikuntaelimistö, osteoporoosi, luuliikunta ja kasvattajat) apuna käyttäen. Opinnäytetyön työstämistä helpottamaan muodostettiin seitsemän ohjaavaa tavoitetta. Opinnäytetyön ohjaavat tavoitteet helpottivat sisällyttämään oleellisen tiedon osteoporoosin ennaltaehkäisystä lapsilla luuliikunnan näkökulmasta. Aineiston perusteellisen keräämisen, valinnan, tutustumisen ja raportoinnin jälkeen se päädyttiin jakamaan puoliksi tekijöiden kesken. Opinnäytetyön teoriaosan valmistuminen edellytti molempien tekijöiden kirjallista osuutta. Valmistuvaa teoriaosaa analysoitiin yhdessä täydentäen ja karsien sen sisältöä. Tärkeää oli saada yhtenäinen näkemys koko kehittämistehtävän sisällöstä, jotta tehtävä voitiin koota teoriaksi. Opinnäytetyön tuloksena syntynyt opas luotiin alusta asti yhdessä teoriatiedon pohjalta tiivistäen. Luuliikuntaoppaan laadintaprosessi käsitellään omana kokonaisuutena kappaleessa 11. Kuviossa 1 esitellään opinnäytetyön kulku.

15 1. AIHEEN VALINTA JA RAJAUS 2. ALUSTAVIEN KESKEISTEN KÄSITTEIDEN JA TAVOITTEIDEN LAATIMINEN -lapsi - tuki- ja liikuntaelimistö -osteoporoosi - luuliikunta 3. AINEISTON KERÄÄMINEN TEHTÄVÄN NIMEN POHJALTA 4. ANALYYSIRUNKO, DEDUKTIIVINEN SISÄLLÖNANALYYSI -lapsi - tuki- ja liikuntaelimistö -osteoporoosi - luuliikunta 5. INDUKTIIVINEN SISÄLLÖNANALYYSI - luuliikunta 6. DEDUKTIIVINEN SISÄLLÖNANALYYSI -lapsi - tuki- ja liikuntaelimistö -osteoporoosi 11. LUULIIKUNTAOPAS 7. PÄÄKÄSITTEET - lapsen fyysinen kasvu ja kehitys - lapsen tuki- ja liikuntaelimistö -osteoporoosi - luuliikunta - kasvattajat 8. TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN 9. TEORIAN KIRJOITTAMINEN 10. DEDUKTIIVINEN SISÄLLÖNANALYYSI Kuvio1. Opinnäytetyön kulku

16 4 SISÄLLÖNANALYYSI Sisällönanalyysi on menettelytapa, jonka avulla voidaan analysoida dokumentteja systemaattisesti ja objektiivisesti. Analysoitava dokumentti voi olla esimerkiksi kirja, artikkeli, päiväkirja, kirje, puhe, keskustelu, dialogi, raportti tai miltei mikä tahansa kirjalliseen muotoon saatettu materiaali. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 105.) Sisällönanalyysissä edettiin kahdella aineistoa luokittelevalla tavalla: aineistosta lähtevällä eli induktiivisella ja aikaisemmasta käsitejärjestelmästä lähtevällä eli deduktiivisella tavalla. Opinnäytetyön analysoinnissa käytettiin teorialähtöistä eli deduktiivista analyysiä. Sisällönanalyysi auttoi laajan aiheen kokoamista yleiseen ja tiivistettyyn muotoon. (vrt. Kyngäs & Vanhanen 1999, 3-7.) Opinnäytetyössä on tarkoitus testata vanhaa tietoa uudesta näkökulmasta ja tehdä uusia johtopäätöksiä. (vrt. Tuomi & Sarajärvi 2002, 95 102.) Sisällönanalyysiprosessi on erilainen sen mukaan perustuuko analyysi induktiiviseen vai deduktiiviseen päättelyyn. Tietoa opinnäytetyöhön kerättiin deduktiivisen eli teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Teorialähtöinen sisällönanalyysi alkoi analyysirungon muodostamisella, jota ohjasi aikaisemmin luotu käsitekartta (kuvio 2). LUUSTO NIVELET KASVU TUKI- JA LIIKUNTA- ELIMISTÖ LIHAKSET KEHITYS JÄNTEET LIIKUNTASUOSITUKSET VAIKUTUS MÄÄRÄ LUULIIKUNTA MUODOT LAPSI LUULIIKUNTASUOSITUKSET RISKITEKIJÄT OSTEOPOROOSI MÄÄRITELMÄT TUTKIMINEN OIREET Kuvio 2. Käsitekartta

17 Analyysirungon sisälle muodostetaan erilaisia kategorioita aineistosta. Analyysirunko voi ohjata analyysiä hyvin tarkasti, mutta se voi olla myös hyvin väljä. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 116.) Opinnäytetyön aineiston deduktiivisen tutkiskelun avulla muodostuneista keskeisimmistä käsitteistä laadittiin analyysirunko. Lapsi, osteoporoosi, tuki- ja liikuntaelimistö ja luuliikunta olivat teemoja, joiden avulla aineistoa kerättiin. Analyysirunko ja alustavat tavoitteet ohjasivat työskentelyä. Aineiston deduktiivinen tutkiskelu keskeisempien käsitteiden avulla auttoi kehittämistehtävän kannalta keskeisempien dokumenttien rajaamisessa. (vrt. Kyngäs & Vanhanen 1999, 4-5.) Dokumenttiaineisto rajattiin, minkä jälkeen aineiston tutkiminen jatkui induktiivisen analyysimallin avulla. Aineistosta nostettiin esille alleviivaamalla ja marginaalimerkintöjä tehden alkuperäisilmaisuja. Induktiivinen analyysimalli auttoi pelkistämään rajattua aineistoa ja kokoamaan opinnäytetyön keskeisimmät asiat. Tämän jälkeen käsitteet rajattiin tarkemmin niin, että tehtävän pääkäsitteiksi muodostuivat lapsen fyysinen kasvu- ja kehitys, tuki- ja liikuntaelimistö, osteoporoosi, kasvattajat ja luuliikunta. Näille tärkeimmille pääkäsitteille muodostui alakäsitteitä, jotka puolestaan helpottivat dokumenttiaineiston käsittelyä. (vrt. Kyngäs & Vanhanen 1999, 4-5.) Aineistosta lähtevä induktiivinen sisällönanalyysi kuvattiin aineiston pelkistämisenä, ryhmittelynä ja abstrahointina (käsitteellistämisenä). Ensin löydetystä aineistosta kerättiin opinnäytetyön keskeisiin käsitteisiin liittyviä ilmaisuja. Seuraavaksi yhteen kuuluvat asiat ryhmiteltiin ja abstrahoitiin, jolloin muodostuivat opinnäytetyön tutkimuskohteet eli pääkäsitteet. Taulukoista 3 ja 3a käy ilmi sisällönanalyysi, jossa pelkistämisvaiheessa opinnäytetyön ohjaavana tavoitteena oli perehtyä siihen, miten luuliikunta vaikuttaa luuston terveyteen sekä osteoporoosin ennaltaehkäisyyn. (vrt. Kyngäs & Vanhanen 1999, 5.)

18 Taulukko 3. Esimerkki sisällönanalyysistä AINEISTON PELKISTÄMINEN huomioida monipuolinen kuormitus yksittäisen suorituksen antama huippukuormitus luulle kuormitus on sellaista johon se ei ole tottunut liikunnan tulee olla säännöllistä ja pitkäaikaista liikuntasuorituksen ei tarvitse kestää pitkään päivittäinen 10 minuuttia kestävä ja riittävällä voimalla tapahtuva MONIPUOLISUUS KUORMITUS TOTTUMUS SÄÄNNÖLLISYYS/ PITKÄAIKAISUUS KESTO PÄIVITTÄINEN 10 MINUUTTIA VOIMA kuormittaminen ei saa olla jatkuvaa suositeltava määrä on kolme kertaa viikossa noin tunnin pituisia jaksoja jakaa tasaisesti päivän aikana tehtäviin JATKUVUUS KOLME KERTAA VIIKOSSA TUNTI TASAISUUS

19 Taulukko 3a. Esimerkki sisällönanalyysistä Pelkistetyt ilmaisut AINEISTON RYHMITTELY AINEISTON ABSTRAHOINTI Alakäsite Yläkäsite Pääkäsite MONIPUOLISUUS KUORMITUS TOTTUMUS TEHO LUIHIN KOHDISTUVAN LIIKUNNAN TEHON VAIKUTUS SÄÄNNÖLLISYYS / PITKÄAIKAISUUS KESTO LUULIIKUNTA PÄIVITTÄINEN 10 MINUUTTIA VOIMA JATKUVUUS KOLME KERTAA VIIKOSSA MÄÄRÄ LUIHIN KOHDISTUVAN LIIKUNNAN MÄÄRÄN VAIKUTUS TUNTI TASAISUUS Aineiston ryhmittelyvaiheessa etsittiin ilmaisujen erilaisuuksia ja yhtäläisyyksiä. Samaa asiaa tarkoittavat ilmaisut yhdistettiin saman käsitteen alle, antaen niille sisältöä kuvaavat nimet. Aineisto abstrahoitiin niin, että alakäsitteeksi muodostuivat liikunnan määrä ja teho, yläkäsitteiksi muotoutuivat luihin kohdistuvan liikunnan määrän ja tehon vaikutus ja pääkäsitteeksi muodostui luuliikunta. (vrt. Kyngäs & Vanhanen 1999, 6.) Opinnäytetyön tekijät ovat vastuussa siitä, että tutkimustulos vastaa aineistoa. Sisällönanalyysiprosessin viimeinen vaihe on analyysin luotettavuuden arviointi. Luotettavuuden kannalta on oleellista, että tutkija pystyy osoittamaan yhteyden tulosten ja aineiston välillä. Tutkijan muodostamilla tutkittavaa ilmiötä kuvaavilla kategorioita pitää olla selkeä yhteys tutkittavaan aineistoon. Jos yhteyttä aineistoon ei löydy, ei tulosta voi pitää luotettavana. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 10.)

20 5 LAPSET LUONNOLLISINA LIIKKUJINA Tässä luvussa käsitellään lapsia luonnollisina liikkujina eli lapsen liikunnan tarvetta ja kasvattajien roolia osteoporoosia ennaltaehkäisevässä työssä. Esiin tuodaan myös liikunnan ja erityisesti päivittäin tapahtuvan liikunnan määrään merkitys lasten jokapäiväisessä elämässä ja vanhempien osuus lasten liikunta-aktiivisuuteen vaikuttamisessa. Liikunta on tahtoon perustuvaa, hermoston ohjaamaa lihasten toimintaa. Sen vaikutuksesta syntyvät liikkeet ja elimistön liikkuminen. Koska liikunta kuluttaa energiaa, tulee ihmisen syödä monipuolisesti jaksaakseen liikkua. (Vuori 2003, 12.) Liikunnan vaikutukset näkyvät fyysisen kunnon ja terveyden kohentumisena. Samalla se tuottaa elämyksiä ja kokemuksia, jotka vaikuttavat liikkumiseen ja liikunnan mielekkyyden kokemiseen. (Vuori ym. 2005, 18.) Lapsilla on kasvusta ja kehityksestä johtuva, luontainen tarve liikkua. Lapsi liikkuu automaattisesti, se näkyy kaikessa toiminnassa esim. leikkien kautta. (Vuori ym. 2005, 145 148.) Liikunnassa ei tule erotella tyttöjen ja poikien liikuntaa, vaan liikunta tulee soveltaa lapsen tarpeita ja kehitystasoa vastaavaksi. Näin ollen tytöt ja pojat voivat liikkuessaan leikkiä ja harrastaa samoja lajeja. (Autio & Kaski 2005, 38 57.) Nykyään lasten liikunta-aktiivisuus on muuttunut. Lasten kasvaessa on vaarana, että liikunta-aktiivisuus vähenee, jollei sitä ei tueta tarpeeksi. Orjalan mukaan Telford, ym. (2005) ovat todenneet tutkimuksessaan, että 5-6-vuotiaiden lasten liikunta-aktiivisuus on suurempaa kuin 10 12-vuotiaiden lasten. Pojat harrastavat enemmän joukkueseuratoimintaa ja tyttöjen liikunta painottuu puolestaan omaehtoiseen liikkumiseen. (Orjala 2006, 12.) Salmela (2005) käsittelee väitöstutkimuksessaan lasten liikunta-aktiivisuuden muutosta siirryttäessä lapsuudesta nuoruuteen. Tutkimuksesta käy ilmi, että alaluokilla (10 12-vuotiaat) olleet lapset ilmoittivat kaikki harrastavansa liikuntaa. Tulosten mukaan siirryttäessä lapsuudesta nuoruusikään (16 18-vuotiaat) liikunta aktiivisuus oli laskenut tytöillä 82 % ja pojilla 88 %. Tämä kertoo, että tässä elämän muutoskohdassa työ, seurustelu ja ystävät nousevat mielenkiintoisimmiksi asioiksi, joten terveellisten elämäntapojen huomioiminen jää sivummalle. Monesti nuoruuden myötä liikunnalliset elämäntavat unohtuvat, jollei sosiaalinen ympäristö tue niitä. Tutkimuksesta ilmenee lisäksi, että joka viides tyttö ilmoitti lopettaneen-