Kilpauintikoulu luo pohjan seuran kilpauinnin opetukselle. Tavoitteena on saada Vesirallista tullut uimari kilparyhmään maksimissaan neljässä

Transkriptio

1 Tampere

2 Kilpauintikoulu luo pohjan seuran kilpauinnin opetukselle. Tavoitteena on saada Vesirallista tullut uimari kilparyhmään maksimissaan neljässä kaudessa (2 vuotta.) Kilpauintikoulu tuottaa kilparyhmiin uimareita jotka kykenevät uimaan sääntöjen mukaisesti 100m sekauintia sekä 50m vapaauintia alle 60 sek. Kilpauintikoulun ensimmäinen taso on nimeltään Tekniikkakoulu.

3 Tekniikkakoulu ( 1 krt/vko): Vesirallista tulleet tai vastaavat asiat osaavat Opetuksen pääpainotukset vartalon hallinta, vu ja su. Lisäksi ru ja pu perusteet Kilpauintikoulu (2 krt/vko): Tekniikkakoulun käyneet tai vastaavat asiat osaavat Opetuksen pääpainotukset vartalon hallinta, ru ja pu. Myös nopeus- ja kestävyysharjoittelu alkaa.

4 Kilpauintikoulun johtaja Harri Leinonen Valmentajat ryhmittäin: Tekniikkakoulu: Kilpauintikoulu:

5 Uimaharjoituksissa, kilpailuissa ja muissa uintiin liittyvissä tapahtumissa noudatetaan UiTa:n pelisääntöjä ja kunkin tapahtumapaikan yleisiä sääntöjä ja ohjeita. Tekniikka/kilpauintikoulussa sääntöjen rikkomisesta seuraa penkitys. Useammasta penkityksestä keskustelu kilpauintikoulun johtajan kanssa. Vakavissa tapauksissa määrätään harjoituskielto. Vanhemmille tiedotetaan aina.

6 Harjoitus alkaa tekniikka/kilpauintikoulussa 30 minuuttia ennen allasajan alkua. Tällöin uimarit aloittavat lämmittelyn, venyttelyn ja lihaskuntoharjoittelun valmentajan tekemän suunnitelman mukaisesti. Harjoittelu tapahtuu sään salliessa ulkona. Altaalla kuivaharjoittelun on tapahduttava muita ryhmiä häiritsemättä. Kuivaharjoittelun kilpauintikoulussa tulee sisältää keskivartaloa vahvistavia harjoitteita sekä lajinomaisia liikkeitä. Altaaseen mennään suihkun kautta. Uimareiden on riisuttava uima-asu suihkun ajaksi. Harjoitus aloitetaan ja päätetään täsmällisesti annetun rata-ajan puitteissa. Harjoituksen jälkeen muistutetaan uimareita omatoimisesta venyttelystä.

7 Allasharjoitus aloitetaan ryhmän tasoon nähden sopivalla alkuverryttelyllä jonka tulee sisältää jo opittujen asioiden kertausta. Uudet taidot opetetaan alkuverryttelyn jälkeen yleensä etenemällä vaiheittain kohti kokonaissuoritusta. Harjoituksen loppuosa käytetään uusien taitojen harjoitteluun ja vanhan kertaukseen

8 Tekniikkakoulusta siirrytään Kilpauintikouluun pääsääntöisesti kauden päättyessä ryhmäkokonaisuutena. Yksilölliset siirrot ovat mahdollisia poikkeustapauksessa. Siirroista päättää Kilpauintikoulun johtaja valmentajien esityksestä. Kilpauintikoulusta siirrytään kilparyhmiin testiuinnin kautta. Pääsääntöisesti siirrytään kauden vaihtuessa. Testinä toimii yleensä Kilpauintikoulun omat kilpailut ennen kauden loppua. Siirrosta päättää vastaanottavan kilparyhmän vastuuvalmentaja.

9 Hallilla on paljon erilaisia kilpailuja kevään aikana. Mahdollisista harjoitusten siirroista tai peruutuksista tiedotetaan heti kun ne ovat tiedossa. Ohessa alustavaa poikkeusaikataulua syksyn harjoituksiin: PERUTTU Kalevassa järjestettävien kilpailuiden vuoksi Pyritään järjestämään Varalassa. Infoamme aikataulusta myöhemmin Pyritään järjestämään Varalassa. Infoamme aikataulusta myöhemmin PERUTTU Kalevassa järjestettävien kilpailuiden vuoksi Tapahtumapäivä marraskuussa. Suunniteltu päivä Tonttu-uinnit

10

11 Lähde: Herkkyyskausilla tarkoitetaan lapsen ja nuoren biologisen kehityksen vaiheita, jolloin eri ominaisuudet kehittyvät helpoiten. Lähtökohtana herkkyyskausien määrittelyssä on ihmisen biologinen kehitys eli elimistön eri osat kehittyvät eri tahdissa. Kuvasta pystyy päättelemään, että nuorempana on hyödyllistä harjoitella sellaisia ominaisuuksia, jotka vaativat kehittyvää hermostoa, mutta eivät rasita tuki- ja liikuntaelimiä. Lisäksi sukuelimien myöhäinen kehittyminen siirtää tiettyjen ominaisuuksien harjoittelun aloittamisen myöhäisempään vaiheeseen urheilijan uralla. Lisäksi kuvasta käy ilmi murrosiän ajoittumisen merkitys eli nuorilla elimistö ei kehity suoraan kalenteri-iän mukaan ja varsinkin tytöillä murrosikä alkaa poikia varhaisemmin. Elinjärjestelmien kehittymisen pohjalta on kuitenkin mahdollista luoda suurpiirteinen ikään perustuva jaottelu milloin mikäkin ominaisuus kehittyy nuorella parhaiten.

12 Lääkäri/valmentaja Harri Hakkarainen on hahmotellut kirjassaan herkkyskausien sijoittumisen seuraavalla tavalla:

13

14 Noste Kelluvat kehonosat Alas painaminen käsillä ja jaloilla Painovoima Uppoavat kehonosat Pään asento Katseen suunta Vartalon tukilihakset Vatsalihasten aktiivisuus

15

16 Pään liikkeet Vartalon liikkeet Raajojen liikkeet