25.8.2012 Ajankohtaista Kouvolasta 1
Kouvolan kehityksen muutosvoimat Elinkeinorakenteen muutos Metsäteollisuus, kauppa, matkailu, julkiset palvelut Julkisen talouden haasteet Ikääntyvä väestö, muuttoliike, sote-palvelujen kysyntä, kuntatalous Kuntarakenteen uudistuminen ja alueellisen työnjaon muuttuminen Tiivistyvä yhdyskuntarakenne, keskusten välisen kilpailuasetelman muuttuminen Metropolien lähestyminen Nopeutuvat liikenneyhteydet, saavutettavuus, Allegro Vetovoimainen ympäristö ja luonto Pinta-ala, luonnon monimuotoisuus, vapaa-ajan asutuksen kasvava merkitys TAUSTAA 2
Työpaikkamenetykset heikentäneet kunnallisten palvelujen rahoituspohjaa Suomen teollisen historian mittavin rakennemuutos UPM:n Voikkaan paperitehtaan lakkautus UPM Kymin tuotannon leikkaus ja muut tehostustoimet Stora Enson Anjalankosken leikkaukset Myllykosken paperitehtaan lakkautus Metsäteollisuuden alihankkijat, logistiikka, raaka-ainehuolto Välilliset vaikutukset muuhun alihankintaan ja palveluihin suorat ja välilliset työpaikkamenetykset n. 4 000 tp v. 2005 jälkeen Kouvolan seutukunta äkillisen rakennemuutoksen alueena 2012 loppuun asti Valtionhallinnon palvelujen tulevaisuus Kouvolassa? Kouvolan hätäkeskuksen lakkautus, kansalaisen yleisneuvontapalvelu??? Hovi- ja hallinto-oikeus Kuopioon (esitys eduskuntaan) Puolustusvoimien rakenneuudistus, Itä-Suomen sotilasläänin lakkautus ELY:n, TE-toimistoverkon, poliisin, verohallinnon ja KELA:n supistukset, ym. Viisumipalvelukeskus Kouvolaan (pilottikokeilu) Poliisin rakenneuudistus, Kaakkois-Suomen pääpoliisiaseman paikka TAUSTAA 3
Yritysten liikevaihto ja henkilöstö Kouvolan seudulla (indeksi) 110 105 100 Indeksi (2007=100) 95 90 85 80 2007/4 2008/4 2009/4 2010/4 2011/4 Liikevaihto Henkilöstö Lähde: Kaupunkitutkimus TA Oy, 2012 TAUSTAA 4
Kaupungin talous Keskeiset tunnusluvut Kokonaismenot 619 M (ta 2012) Veroprosentti 20, yksi veroprosentti tuottaa noin 13 M Vuosikate (tp 2011) 17,9 M, (90 % poistoista) Investoinnit 45,8 M brutto (ta 2012) Lainamäärä 1505 /as. (tp 2011) Taseen kertynyt ylijäämä 1,6 M (tp 2011) Verotulojen kasvu 2009-2012 selvästi alle maan keskiarvojen (v. 2011 0,6 %) Toimintatuottojen osuus selvästi vertailukaupunkeja pienempi Tulosennuste - 20 M (2012), virhemarginaali 2% Tiedossa olevat muutokset Vos-leikkaukset 26 M Poistojärjestelmän uudistamminen lisää poistojen määrää Uusi lainsäädäntö, vanhuspalvelulaki 5,7 M /v. (laitoshoito + tuettu palveluasuminen) Kv hyväksyi maaliskuussa yleisohjeena 35 M :n sopeutusohjelman Rakenteellinen sopeutustarve kasvaa, nyt noin 60 M (ilman poistoohjelman muutoksia) 27.8.2012 Kaupunginjohtaja Lauri Lammminmäki TAUSTAA 5
Kouvolan väestökehitys ikäluokittain 190 170 150 130 110 90 70 50 2010* 2015 2020 2025 2030 1-6 -vuotiaat 100 97 95 93 89 7-18 - -vuotiaat 100 89 85 84 82 Työikäiset (17-64) 100 92 86 82 78 65-74 -vuotiaat 100 122 132 123 119 Yli 74 - -vuotiaat 100 111 126 157 178 Väestö 100 98 96 95 94 Lähde:Tilastokeskus 2010* 2 015 2 020 2 025 2 030 alle 1 -vuotiaat 628 754 737 708 679 1-6-vuotiaat 4 873 4 726 4 625 4 514 4 342 7-18-vuotiaat 11 691 10 425 9 968 9 808 9 645 Työikäiset (17-64 v) 54 597 50 291 47 053 44 537 42 611 65-74-vuotiaat 9 919 12 052 13 055 12 209 11 758 Yli 74-vuotiaat 8 639 9 577 10 909 13 588 15 393 Kaikki 88 094 85 951 84 663 83 681 82 770 *Väestön ennakkotieto 24.10.2010, Kouvolan kaupunki TAUSTAA 6
Väestöllinen huoltosuhde 2010-2030 Alle 17- ja yli 64 -vuotiaat yhtä työikäistä kohti (17-64 -vuotiasta kohti) 1,1 Kouvola Koko maa Kymenlaakso 0,9 0,7 0,5 0,3 2 010 2 015 2 020 2 025 2 030 Kouvola 0,61 0,71 0,80 0,88 0,94 Koko maa 0,57 0,65 2 010 0,71 2 015 2 020,76 2 025 0,802 030 Kymenlaakso 0,62 0,71 0,79 0,86 0,91 Lähde:Tilastokeskus TAUSTAA 7
Väestö ikääntyy, palvelutarpeet muuttuvat 200 Vanhuspalvelut 136 M? 180 160 140 120 100 80 60 Vanhuspalvelut 76 M Vanhuspalvelut 96 M? 2010 2015 2020 2025 2030 Päivähoito ja esiopetus 100 97 95 93 89 Perusopetus 100 92 89 87 86 Lukio (amm. koulutus) 100 83 76 75 74 Vanhusten hoito 100 111 126 157 178 Perusterv.huolto, avoh. 100 100 100 101 102 Erikoissairaanhoito 100 100 100 98 97 Muut tehtävät 100 98 96 95 94 - vanhuspalvelujen menojen kasvu v. 2010-2030 n. 60 M - Veroprosentin korotuspaine 4,6 % - Yksi veroprosentti tuottaa 13 M - Mikäli väestö vähenee ja/tai eläköityy, verotuotto laskee - Miten valtionosuudet kehittyvät? - Asiakasmaksut? - Tuottavuus? - Vanhuspalvelulaki: - 0,6 mitoitus = + 1,2 M /v. - 0,7 mitoitus = + 5,7 M /v. Palvelutarpeet on laskettu väestötekijöiden muutosten perusteella. 'Muut tehtävät' kattavat kaikki muut kuin nimetyt tehtävät, esim. yleishallinnon ja kulttuuripalvelut. Muut tehtävät luokan palvelutarpeet muuttuvat kuten väestön kokonaismäärä. Vanhusten hoidossa on mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito. TAUSTAA 8
Kouvolan seudun kuntien yhdistyminen 1.1.2009 Jaala 563 km² asukkaita n. 2 000 Valkeala 1004 km² asukkaita n. 11 500 Kuusankoski 114 km² asukkaita n. 20 000 Elimäki 391km² asukkaita n. 8 400 - kolme keskikokoista kaupunkia, kolme maalaiskuntaa ja kolme kuntayhtymää yhdistyi - kulttuurisesti ja poliittisesti kirjava kokonaisuus - pinta-ala 2800 km2, pitkät etäisyydet - 88.500 asukasta, 10. suurin kaupunki Suomessa - riittävä väestöpohja sote-palvelujen järjestämiseen - henkilöstö 6.500, kokonaismenot n. 620 M Kouvola 45 km² asukkaita n. 31 000 Anjalankoski 752 km² asukkaita n. 17 000 TAUSTAA 9
Yhdistymisen strategiset tavoitteet (yhdistymissopimus) Alueen kilpailukyvyn, vetovoiman ja huomioarvon lisääminen elinvoiman turvaamiseksi Elinkeinorakenteen monipuolistaminen Väestön elinehtojen ja palveluiden turvaaminen Kuntatalouden tasapainottaminen Hallinnon rakenteiden kehittäminen Demokraattisen päätöksenteon vahvistaminen palauttamalla kunnallista päätösvaltaa eri yhteistyöorganisaatioista kuntalaisille tilivelvolliselle valtuustolle TAUSTAA 10
Vahva peruskunta? Jaala - sosiaali- ja terveyspalvelut? Iitti? -työssäkäynti -asiointi -valtion palvelut -yhdyskuntarakenne -saavutettavuus Kuusankoski Valkeala Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Kouvola Lahteen 40 km Päijät-Häme Kouvolaan 20 km Elimäki Kymenlaakso Anjalankoski Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma TAUSTAA
Kouvolan rakenteet uudistuvat (1) Organisaatiouudistuksen 2. vaihe käynnissä, siirtyminen uuden sukupolven prosessiorganisaatioon 2013 Hallinnon, tukipalvelujen sekä teknisen toimialan henkilöstö on vähentynyt Sivistyksen henkilöstömäärä ennallaan, vaikka asiakasmäärä laskee nopeasti Perusturvan henkilöstön kasvu ylittää kääntää kokonaissaldon kasvun puolelle Maapoliittinen ohjelma hyväksytty, yhdyskuntarakenne tiivistyy Joukkoliikenteen asiakasmäärässä 25-35 %:n kasvu Energia-, asunto- ja elinkeinoyhtiöiden rakennejärjestelyillä lisätty tuottavuutta ja vapautettu pääomia elinkeino- ja palvelurakenteen uudistamiseen Tukipalvelujen uudelleenjärjestelyillä (mm. taloushallinto, ict) merkittävä tuottavuuden kasvu RAKENTEET JA JOHTAMINEN 12
Kouvolan rakenteet uudistuvat (2) Taloushallinto aluksi talouspalvelukeskukseen, joka TAITOA:lle 2012 alussa ICT-palvelut yhtiöitetty, palvelujen kysyntä kasvaa Maaseudun kehittämispanokset lisääntyneet (vesihuolto, laajakaista, yksityistiet, joukkoliikenne ) SOTE-integraatio etenee, aluesairaala siirtyi sairaanhoitopiiriltä kaupungin organisaatioon vuoden 2011 alussa Terveydenhuollon palveluverkosto uudistuu, uuden RATAMO -keskuksen suunnittelu käynnistynyt Perusopetuksen ja 2. asteen kouluverkot tiivistyvät, 13 opetuspistettä lakkaa Kansalaisopisto tuottaa pienemmällä hallinnolla enemmän palveluja Museo-, kirjasto- ja liikuntapaikkaverkostot tiivistyvät RAKENTEET JA JOHTAMINEN 13
Kuntaliitoksen kustannukset ja hyödyt 6000 4000 Yhdistyminen kasvattaa alkuvaiheessa menoja Peruskuntien taloudenpito ennen yhdistymistä Yhdistymissopimuksessa sovitut investoinnit ja muut tukiratkaisut Toiminnan ja hallinnon järjestäminen, muutosjohtaminen Omistusjärjestelyt (esim. säätiöt) Toimitilajärjestelyt, muuttokustannukset Tietojärjestelmien yhteensovitus, uudet ohjelmisto-investoinnit Palkkojen harmonisointi, henkilöstön koulutus Palvelujen harmonisointi (esim. kotihoidon Valkeala-lisä) Uudet palvelut (esim. joukkoliikenteen kaupunkilippu) Palvelujen laatutason harmonisointi (esim. lastensuojelu) Toiminnalliset järjestelyt (esim. ammatillinen koulutus siirtyi kaupungille) 2000 Talouden hyödyt syntyvät pitemmällä aikajänteellä Hallinnon tehostuminen, toiminnan järkeistäminen Konsernirakenteen uudistaminen Palveluverkostojen uudistaminen Henkilöstöresurssien tehokkaampi käyttö Erikoistuminen, osaamisen parempi hyödyntäminen Tilankäytön tehostuminen Järkevä omistajapolitiikka Investointien järkevä kohdentaminen Vähemmät ja tehokkaammat tietojärjestelmät Mittakaavaedut mm. hankinnoissa Järkevämpi yhdyskuntarakenne, taloudellisempi infrastruktuuri Vahvempi alueellinen painoarvo, edunvalvonta Yhteiset kehittämistavoitteet ja -resurssit mm. elinkeinopolitiikassa 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 Kouvola, ilman rakenteellisia uudistuksia Kouvola, toimenpiteiden vaikutukset Koko maa TAUSTAA 14
Kunnallinen demokratia ja omistajaohjaus 2007 2013 Kunnat 6 1 Lautakunnat 47 8 Luottamushenkilöpaikat n. 700 n. 160 Kuntayhtymät 9 4 Tytäryhtiöt 40 20 RAKENTEET JA JOHTAMINEN 15
Vakinaisen henkilöstön lukumäärän kehitys 2009 2011 2 500 Vakinainen henkilöstö 2009-2011 PoKS:n siirto kaupungille 1.1.2011 2 000 1 500 1 000 500 Pohjois- Kymen Tiedon yhtiöittäminen 1.1.2011 Iitin ja Haminan lomituspalvelut kaupungille 1.1.2010 0 Konsernipalvelut Elinkeino Sivistys Perusturva Tekninen Kouvolan Vesi 31.12.2009 233 73 1 842 1 606 891 62 31.12.2010 230 169 1 895 1 623 854 61 31.12.2011 181 159 1 888 1 970 826 60 HENKILÖSTÖ
Eläkepoistuman hyödyntäminen ammattiryhmittäin v. 2009 2011 Ammattiryhmä Eläkkeelle Jätetty täyttämättä lkm Hallinto- ja toimistohenkilöstö 39 16 41 % Opetushenkilöstö 101 8 8 % Varhaiskasvatus (sis. koulunk.ohj.) 42 3 7 % Muu sivistystoimen henkilöstö 10 1 10 % Hoitohenkilöstö 83 1 1 % Muu sos. ja terveydenhuolto (sis. laitoshuoltajat) 72 17 24 % Ruokapalveluhenkilöstö 15 8 53 % Puhtauspalveluhenkilöstö 26 17 65 % Maatalouslomituksen henkilöstö 8 6 75 % Tekninen henkilöstö 69 Yhteensä 465 HENKILÖSTÖ Jätetty täyttämättä %
Vanhusten hoidon henkilöstötarpeen kehitys palvelutarveindeksien perusteella 1400 1200 1000 Arvioitu henkilöstötarve 800 600 400 Käytettävissä oleva henkilöstö (nykyinen - eläköityvät) 200 0 2007 2012 2017 2025 HENKILÖSTÖ
Energiayhtiöt Kuntien yhdistyessä uuden Kouvolan omistukseen kuusi 100 % omistettua energiayhtiötä: Anjalankosken Energia Oy, Korian Aluelämpö Oy, KSS Energia Oy, Kuusankosken Aluelämmitys Oy, Valkeakaasu Oy ja Vari Oy. KPMG Oy:n selvitys vaihtoehtoisista omistusjärjestelyistä tammikuussa 2009 Energiayhtiöiden rakennejärjestely toteutettiin uuden Kouvolan ensimmäisen toimintavuoden aikana. Neljä lämpö- ja kaasuyhtiötä (Anjalankosken Energia Oy, Korian aluelämpö Oy, Kuusankosken Aluelämmitys Oy ja Valkeakaasu Oy) sulautuivat Vari Oy:ön ja Vari Oy:n osakekanta myytiin KSS Energia Oy:lle. Tavoitteena turvata liiketoiminnan edellytykset, omistajatuloutus ja kilpailukykyinen energiahinnoittelu Järjestelyn yhteydessä kaupungille (pääomarahastoon) tuloutui 35 M, josta puolet lainana takaisin KSS Energia Oy:lle Yhdistymisen tuloksena henkilöstö väheni 5 henkilöllä ja lisäksi sisäisiä järjestelyjä siirtyneen henkilöstön tehtävissä Vuonna 2010 synergiaedut n. 1,5 M, vuodelta 2011 arvio samaa luokkaa RAKENTEET JA PALVELUT UUDISTUVAT 19
Liikelaitos Kouvolan Vesi Liikelaitos Kouvolan Vesi aloitti toimintansa vuoden 2009 alusta Liikelaitokseen siirtyivät Jaalan, Elimäen, Kouvolan ja Kuusankosken vesihuoltolaitokset Perustamisessa hyödynnettiin aikaisempia yhteistyöselvityksiä Tavoitteena on turvata toimintakyky, vesihuollon palvelut korkeatasoisina, vakaa omistajatuloutus sekä kilpailukykyiset vesihuoltopalvelut Henkilöstö 61, liikevaihto 12,5 M, Veden myynti 3,9 milj. M3, jäteveden puhdistus 10 milj. m3 Yhdistymisvaiheessa henkilöstö väheni 5 henkilöllä (n.10 %) Veden hinta on 20 suurimman kunnan keskitasolla Kaupungin sijoittamalle peruspääomalle korvaus 2012 alkaen 6 % pääomasta (n. 1,3 M ), lisäksi haittakorvaus verkostoista katualueella n. 0,25 M Omavaraisuusaste laski 13 %, nyt n. 70 % Saavutettavat synergiaedut vuodessa n. 0,8 M (puhdistamoiden yhdistäminen, yhtenäinen asiakaspalvelujärjestelmä, automaatiojärjestelmien yhtenäistäminen) Yhtiöittämistä koskeva selvitys on käynnistymässä (KPMG Oy) RAKENTEET JA JOHTAMINEN 20
Kaupungin asuntoyhtiöt Lähtötilanne v. 2008: 13 yhtiötä, n. 4350 asuntoa, henkilöstöä 42 12 yhtiötä sulautettiin Kouvolan Asunnot Oy:öön Tavoitteena toiminnan tehostaminen ja vuokrauksen keskittäminen Nykytila v. 2012: 1 vuokrataloyhtiö, n. 4350 asuntoa, henkilöstöä 37 Vuokraustoimintojen ja tuottavuuden kehitys (muutos 2010 -> 2011: käyttöaste 92 % -> 96,5 %, liikevaihto 20,0 M -> 21,0 M ) Kiinteistöjen ylläpidon ja rakennuttamisen ammattimaisuus toteutuu Kehittämistarpeet kiinteistöjen ylläpidossa (huolto- ja korjaustoiminnot, energiatalous) sekä kiinteistökannan koon hallinnassa (kaupungin laitamien tyhjät asunnot) RAKENTEET JA PALVELUT UUDISTUVAT 21
Elinkeinotoimi Lähtötilanne v. 2008: kuntayhtymän elinkeinotoimi, Kuusankosken Kehitys Oy, Kouvolan Yritysmagneetti Oy ja kunnat; (henkilöstö: 15 vakituista +19 määräaikaista = 34 h.) Kv 15.6.2009: yksi elinkeinojen kehitysyhtiö Nykytilanne v. 2012: elinkeinotoimen tilaajaorganisaatio (5 + 5 = 10 h.) in house elinkeinokehitysyhtiö Kouvola Innovation Oy + tytäryhtiö (12 + 30 = 42 h.) Elinkeino- ja maaseutupalvelujen ja Kinnon budjetti yht.10 M Kaupungin rahoitus yhtiön toimintoihin n. 2 M /v. (palvelusopimus) kaupungilla n. 80 % omistus EBICK Oy:stä, Iitti n. 10% Tavoitteita: yksi elinkeinoyhtiö, laajoissa kehittämishankkeissa yhteistyön tiivistäminen seutujen kesken RAKENTEET JA PALVELUT UUDISTUVAT 22
Yhdyskuntarakenne Ennen kuntaliitosta maapolitiikkaa ohjasi kuntien välinen asukaskilpailu, jonka seurauksena seudulla on paljon pientaloalueita Uuden maapoliittisen ohjelman toiminta-ajatuksena on kaupunkirakenteen tiivistäminen taloudellisesti tehokkaaksi Maankäyttöä ohjataan kaupunkirakenteen ja liikennejärjestelmän sekä asumisen tarpeet yhteen sovittavalla rakennesuunnittelulla Alueita, joita ei tarvita maapoliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi, myydään tai niitä käytetään vaihtokohteina, maaomaisuutta on realisoitu noin 180 ha Kaupunkimaisen asumisen edellytyksiä parannetaan Kouvolan ja Kuusankosken keskusten tuntumassa Kehittämisen painopisteet VT6:n liittymäalueella (Korjala - Tervaskangas) sekä ydinkeskustassa Mittavia kaupan investointeja (yli 100.000 k-m2) käynnissä ja suunnittelupöydällä Elinkeinorakenne uudistuu ja elinvoima vahvistuu RAKENTEET JA PALVELUT UUDISTUVAT 23
Joukkoliikenne Uudessa Kouvolassa toteutettiin laaja-alainen, toimialarajat ylittävä hanke joukkoliikenteen kehittämiseksi Uusi 40 euron hintainen kaupunkilippu koko kaupungin alueelle Kaupungin tuki joukkoliikenteen kehittämiselle oli 1,4 M vuonna 2011 Joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen määrä on kasvanut noin 200 000 matkalla eli yli 20 % Kuukausilipuilla matkustavien määrä kasvanut yli 35 % Henkilöliikennesuoritetta on siirtynyt joukkoliikenteeseen noin 3 milj. km CO2- päästöt ovat vähentyneet n. 300 tn vuodessa Kustannustehokkuuden ja maaseutualueiden joukkoliikenteen tarjonnan parantumisen seurauksena vuoroja on lisätty, palvelut ovat parantuneet Koulukuljetusten linja-autoreitit on avattu kaikille käyttäjille RAKENTEET JA PALVELUT UUDISTUVAT 24
Kuntien yhdistyminen ja maaseutu Valkealassa ja Elimäellä vaikea päätös Suomalainen muisti on pitkä, kuntaliitosta vastustanutta mielipidettä tuskin lähivuosina muutetaan Mitä maaseudulla on liitoksen jälkeen tapahtunut? Väestömuutos jatkuu entisellään, yksityiset palvelut seuraavat asiakkaita Kunnallisten palvelujen uudistaminen jäissä kolme vuotta (palveluverkkosuoja) Normaalioloissa kunnat olisivat jo joutuneet karsimaan palvelujaan Kaupungin taloudelliset panokset maaseudun kehittämiseen ovat vähintään kaksinkertaistuneet (säätiöt, neuvontaresurssit, yksityistie- ja vesihuolto-avustukset, takaukset, laajakaista- ja hanketuki, joukkoliikenne,.) Ratkaisuhakuisuus vs. kriisihakuisuus Keskusten kehittäminen vs. maaseutu Miten vahvistetaan kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta? Miten saadaan maaseudun yhteisöllisyydestä voimavara? Lähidemokratian mallit? Kuntaliitoksen yhteydessä aluelautakunnista luovuttiin (maaseudun oma tahto) Kouvolan valintana maaseudun kehittämissäätiöt, maaseutulautakunta ja kylätoiminnan tuki Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki RAKENTEET JA PALVELUT UUDISTUVAT 25
Talous- ja henkilöstöpalvelut Kuntaliitos mahdollisti seudun kuntien taloushallinnon keskittämisen Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus aloitti 1.1.2009 Alkuvaiheessa painopiste prosessien yhtenäistämisessä ja sähköisen tiedonsiirron kehittämisessä Henkilöresurssit yhdistymisvaiheessa n. 80, nyt n. 70 Kustannussäästöt n.1,6 M /v. = 23%/v. Talouspalvelukeskus siirtyi 1.1.2012 osaksi valtakunnallista Kunnan Taitoa Oy:tä. Tavoitteena on raportoinnin ja prosessien kehittäminen sekä kustannustehokkuuden kasvattaminen RAKENTEET JA PALVELUT UUDISTUVAT 26
Tietohallinto Tilaajan (tietohallinto) ja tuottajan erottaminen (Kaakkois-Suomen Tieto Oy) Lähtötilanne: 6 kuntaa, 3 kuntayhtymää. V. 2006 Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymässä seitsemästä potilastietojärjestelmästä yhteen aluetietojärjestelmään (Kaapo-Effica). Nykytilanne: Tietojärjestelmät harmonisoitu, päällekkäisyydet lähes poistettu. V. 2011 säästöarvio 200 000 300 000 euroa. Investoinnit keskitetysti tietohallinnon ohjauksessa, näin turvataan yhteen toimivuus ja estetään päällekkäisyydet. Palvelinympäristö virtualisoitu, n. 6300 työasemaa. Haasteet: Vuonna 2010 tiukalla aikataululla Pohjois-Kymen Sairaalan käyttöönotto osaksi Kouvolan kaupunkia. Muutostilanteessa tuettava palvelurakenteen muutoksia ja esim. sähköistä asiointia mutta saman aikaisesti turvattava olemassa oleva tuotanto (esimerkiksi potilastietojärjestelmät). Tulevaisuuden haasteena integraatioarkkitehtuuri. Muuta: Tietohallinto/IT henkilöstö määrässä ei kasvua. Hankittu merkittävä osaamispääoma suuriin ICT muutoksiin ja niiden läpivientiin. RAKENTEET JA PALVELUT UUDISTUVAT 27
Ratamo-keskus (SoTe intergraatio) Terveydenhuollon kansallisten kehittämistavoitteiden mukaisesti suunniteltu sosiaali- ja terveyspalveluiden keskus Kytkeytyy terveyspalveluverkon uudistamiseen (kv:n verkkopäätös 3/2012) Tavoitteena perusterveydenhuollon, perustason erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen toiminnallinen yhdistäminen saman katon alle Yhteiset tukipalvelut (laboratorio, röntgen, ravinto, apuväline, välinehuolto) Integraatio vanhusten palveluasumiseen Palvelukokonaisuuden integroiminen kaupunkirakenteeseen Modernit ict- ja logistiikkaratkaisut, langaton sairaala Yksityisten ja kolmannen sektorin palveluiden sijoittelu samaan kokonaisuuteen Alustava mitoitus n. 200 vuodepaikkaa, investointikustannus n. 85 M Varovasti arvioitu tuottavuushyöty 4-6 M /v. Kaupunginvaltuuston hankepäätös 11/2011 RAKENTEET JA PALVELUT UUDISTUVAT 28
Sivistyksen palvelurakenteet Vuoden 2009 aikana laajat selvitykset koulutuksen palveluverkoista Valtuuston päätös 22.2.2010: vuonna 2012 kahdeksan perusopetuksen yksikköä lakkautetaan (48 => 40) vuonna 2014 kaksi (40=>38) yksikköä uusia investointeja mm. Mansikka-ahon koulu 10 M, päiväkotihankkeita Taustalla vähenevä oppilasmäärä, tavoitteena opetuksen laadun turvaaminen Ammatillinen koulutus keskitetään seitsemästä toimipisteestä yhdelle kampusalueelle Tornionmäen kampuksen investoinnit 2012-2015 yhteensä n. 25 M Museo- ja kirjastoverkot tiivistyvät Verkkoratkaisujen tuottavuustavoite 6 M /v. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ja Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteisen holdingyhtiön perustamisasiakirjat allekirjoitettiin 1/2012 Yhtiölle vastuu strategisista tehtävistä ja tavoitteiden yhteensovittamisesta Yhtiön kotipaikka Kouvolassa RAKENTEET JA PALVELUT UUDISTUVAT 29
Kuntaliitos ei ole ratkaisu, vaan mahdollisuus Vuoden 2009 aikana laajat selvitykset koulutuksen palveluverkoista Valtuuston päätös 22.2.2010: vuonna 2012 kahdeksan perusopetuksen yksikköä lakkautetaan (48 => 40) vuonna 2014 kaksi (40=>38) yksikköä uusia investointeja mm. Mansikka-ahon koulu 10 M, päiväkotihankkeita Taustalla vähenevä oppilasmäärä, tavoitteena opetuksen laadun turvaaminen Ammatillinen koulutus keskitetään seitsemästä toimipisteestä yhdelle kampusalueelle Tornionmäen kampuksen investoinnit 2012-2015 yhteensä n. 25 M Museo- ja kirjastoverkot tiivistyvät Verkkoratkaisujen tuottavuustavoite 6 M /v. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ja Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteisen holdingyhtiön perustamisasiakirjat allekirjoitettiin 1/2012 Yhtiölle vastuu strategisista tehtävistä ja tavoitteiden yhteensovittamisesta Yhtiön kotipaikka Kouvolassa RAKENTEET JA PALVELUT UUDISTUVAT 30
Kuntaliitoksen väliarviointia (Audiapro Oy) Onnistumisia Uudet lähidemokratian ja vaikuttamisen keinot sekä säätiöiden toiminta Tehdyt palveluverkkoselvitykset ja niiden päätökset Parannettavaa Kuntalaisten vaikuttamis- ja palautekanavien laajentaminen Usean tahon epäilys lähipalvelujen heikentymisestä Joukkoliikenteen toimivuus ja kattavuus Maaseudun elinvoimaisuuden ja palveluiden turvaaminen Hyväksytty talouden tasapainottamisohjelma Elinkeinorakenteen monipuolistaminen Talousjohtamisen ja oikea-aikaisen talousraportoinnin keittäminen (talouskoulutus) Elinkeinotoimen tehokas organisointi ja selkeät vastuut Alueen kaavoitus ja rakentaminen yhdessä organisaatiossa Päätöksentekokyky haastavissa asioissa (palveluverkkopäätökset ja talouden tasapainotusohjelma) Alueiden pitkäjänteinen kehittäminen maaseutu ja kaupunkikeskus Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välinen hyvä yhteistyö sekä vastuiden selkeyttäminen Hallinnon rakenteiden kehittäminen vähemmän ylikunnallisia organisaatioita Strategisen johtamisen ja strategian toimeenpanon tehostaminen sekä toimijoiden vastuunjako RAKENTEET JA PALVELUT UUDISTUVAT 31
32