1/16 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1/16 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Sosiaali- ja terveyslautakunta Jämsän kaupunki ja Kuhmoisten kunta ovat muodostaneet 1.1.2013 lähtien kuntalain 76 :n 2 momentin mukaisen sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen siten, että järjestämisvastuu on Jämsän kaupungilla, järjestämisen ja tilaamisen valmistelun ja toimeenpanon vastuu on yhteisellä sosiaali- ja terveyslautakunnalla. Sosiaali- ja terveyslautakunta ja yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveystoimi kuuluvat vastuukunnan hallintoon. Yhteistoiminta-alueen tehtävinä ovat kunnille kuuluvien lakisääteisten ja sopijakuntien yhteisesti hyväksymien muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen. Yhteistoiminta-alue sekä ostaa, tuottaa itse ja välittää palveluita. Yhteistoiminta-alueen hallinto hoitaa sosiaali- ja terveystoimen kunnille kuuluvat viranomaistehtävät. Jämsän kaupungin palveluiden järjestämisvastuuseen kuuluu oikeus ja velvollisuus huolehtia sopimuksen piiriin kuuluvien palveluiden saatavuudesta yhteistoiminta-alueella. Hallinnon järjestämisessä noudatetaan vastuukuntana toimivan Jämsän kaupungin valtuuston hyväksymää hallintosääntöä ja sen nojalla annettuja muita määräyksiä ja ohjeita. Kustannusten kohdentaminen tapahtuu erillisen sopimuksessa olevan liitteen mukaisesti. Pääperiaatteena kohdentamisessa on aiheuttamisperiaate. Toiminnan vuosittaiset ja taloussuunnitelmakauden tavoitteet määrittelevät sopijakuntien valtuustot vuosittain tehtävän tilauksen yhteydessä. Kuntien tavoitteet sovitetaan yhteen neuvotteluissa tilausten yhteistoimintaalueen tuottamien tai välittämien palveluiden tai palvelukokonaisuuksien sisällöistä. Neuvotteluja käyvät sopijakuntien edustajat yhteistä sosiaali- ja terveyslautakuntaa edustavien henkilöiden kanssa. Sopijakuntien yhteinen toimielin on 9-jäseninen Jämsän kaupungin hallinnossa oleva sosiaali- ja terveyslautakunta, jossa Jämsän kaupungilla on 7 jäsentä ja Kuhmoisten kunnalla 2 jäsentä. Jäsenille on nimetty varajäsenet. Yhteistoiminta-alueen kunnat nimeävät hallituksistaan yhden edustajan sosiaali- ja terveyslautakuntaan. Hallituksen edustajilla on puhevalta, mutta ei äänivaltaa lautakunnan kokouksissa. Sosiaali- ja terveyslautakunta toimii Jämsän kaupungin organisaatiossa ja siihen sovelletaan kuntalain ja erityislakien määräyksiä tältä pohjalta. Lautakunnan toimikausi on valtuuston toimikausi. Lautakunnan tehtävistä ja esittelystä määrätään Jämsän hallintosäännössä. Sosiaali- ja terveyslautakunta toimii myös terveydenhuoltolain 12 :n mukaisena terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahona. Toimintaympäristö ja sen muutokset Yhteistoiminta-alueen väestömäärä on noin 25 000 asukasta ja alue on pinta-alaltaan hyvin laaja. Alueen väestö vähenee ja ikääntyy ja erityisesti yli 85 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy huomattavasti nykyisestä. Tästä syystä erityisesti vanhuspalveluiden alueella tullaan tarvitsemaan erilaisia tapoja hoitaa palvelujen kysynnän kasvu. Tähän vastataan erityisesti jatkamalla palvelurakennemuutosta ja panostamalla kotihoitoon. Esimiesten johtamisosaamiseen ja yksikköjen kehittämiseen panostetaan pitkäkestoisella johtamis- ja kehittämiskoulutuksella yhteistyössä muiden toimialojen kanssa. Samoin toimistotyön ja taloushallinnon tehtävien suorittamiseen etsitään yhdessä muiden toimialojen kanssa sopivia ratkaisuja. Alueen elinkeinorakenteesta johtuva työttömyyden lisääntyminen tuo haasteita palvelujärjestelmälle ja lisää myös työttömyyden hoitoon liittyviä kustannuksia. Lisäksi uudet säädökset pitkään työttöminä olleiden kunnalle tulevan maksuosuuden huomattavasta noususta lisää kustannuksia. Erityisesti nuorten työttömyyden vähentäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa on eräitä painopistealueita. Asumisneuvojatoimintaan panostetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Myös lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen suunnataan voimavaroja. Erikoissairaanhoidon ja muiden ostopalveluiden hallinta on osoittautunut haasteelliseksi ja siihen tulee kiinnittää huomiota etenkin uusia sopimuksia solmittaessa. Heikentyvä valtion ja kuntien taloudellinen tilanne sekä erityisesti Jämsän kaupungin heikkenevä talous edellyttävät merkittäviä muutoksia myös sosiaali- ja terveyspalveluissa. Palveluja on sopeutettava vastaamaan kaupungin kantokykyä. Tämä merkitsee toimipisteiden vähentämistä, palvelujen antokriteerien tiukentamista, palvelutason heikentämistä ja henkilötyövuosien vähentämistä suunnitelmakaudella. Ulkopuolelta tulevat toimintaympäristön muutokset, kuten tekeillä oleva Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöjen yhdistäminen, terveydenhuollon kiireellistä hoitoa koskeva ns. päivystysasetus. Merkittävin uudistus tulee olemaan sote-palvelujen järjestämislaki, joka voimaantultuaan nyt suunnitellun mukaisena tulee muuttamaan huomattavasti nykyistä järjestelmää ja kaven-

tamaan kunnan päätösvaltaa sote-palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa. Sote-palvelujen osa- tai kokonaisulkoistussuunnitelmat tuovat palveluiden nykyisille tuottamistavoille haasteen, johon on syytä varautua saattamalla nykyinen toiminta läpinäkyväksi ja helposti vertailtavaksi. Lisäksi monet muut jo suunnitellut muutokset velvoitteissa ja valtionosuuksissa tuovat lisää epävarmuutta talouden ja toiminnan suunnitteluun. Toiminta-ajatus ja tehtävän kuvaus Sosiaali- ja terveystoimen toiminta-ajatuksena on tuottaa vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluja yhdessä asiakkaiden ja muiden palveluntuottajien kanssa. (Sosiaali- ja terveyslautakunta kokous 7.6.2011 40). Sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on järjestää vähintään lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut kuntalaisille/yhteistoiminta-alueen asukkaille. Jotkut palvelut ovat sisällöltään määriteltyjä (ns. subjektiivisia oikeuksia), jotka pitää asiakkaille antaa, vaikka talousarvossa ei olisi niihin riittävästi budjetoitu; muut palvelut annetaan talousarvioon sisältyvien määrärahojen puitteissa. Tavoitteena on yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen elämänkaaren eri vaiheissa. Kaikissa palveluissa painotetaan ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista, kuntouttavaa lähestymistapaa sekä ohjaamista omahoitoon ja vastuunottoon omasta hyvinvoinnista. Palveluja tuotetaan omana toimintana ja yhdessä kumppaneiden kanssa, ostetaan kunnilta, kuntayhtymiltä, yrityksiltä ja yksityisiltä palveluntuottajilta. Yhteistoiminta-alueella järjestetään kustannustehokkaat, tarkoituksenmukaiset ja kaikkien yhteistoimintaalueen asukkaiden saatavilla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut. Erityisenä tavoitteena on Jokilaakson sairaalan tarkoituksenmukaisen työnjaon kehittäminen yhdessä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Toimialalla panostetaan palvelujen laadun valvontaan ja uudistamiseen sekä muuhun kehittämistyöhön edelleenkin. Asiakaslähtöisyyttä pyritään lisäämään osallistavilla toimenpiteillä. Yhteistoiminta-alueella on vakinaisessa työ- tai virkasuhteessa yhteensä noin 590 henkilöä. Määräaikaista henkilökuntaa on tämän lisäksi noin 200 määrän vaihdellessa eri vuodenaikoina. Henkilöstö on Jämsän kaupungin palveluksessa olevaa ja sitä käytetään koko alueella tarpeen mukaan turvaten kaikissa yksiköissä kulloinkin tarvittava henkilökuntamitoitus. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöstä on jo nyt pulaa ja eläkkeelle on siirtymässä vuosittain 20-30 henkilöä. Koulutetun henkilöstön saannin turvaaminen ja erityisesti lääkäri-, hammaslääkäri- ja sosiaalityöntekijä- ja sairaanhoitajatyövoiman riittävyys on yhteistoiminta-alueen toiminnan osalta erityisen tärkeää. Henkilöstön riittävyyden ja osaamisen turvaamiseksi sekä sen tehokkaan käytön varmistamiseksi yhteistoiminta-alueella on käytössä vakinaisia varahenkilöitä ja sähköinen sijaishallintajärjestelmä, joiden käyttöä koordinoidaan yhdestä yksiköstä. Sosiaali- ja terveystoimen toiminta jakaantuu seuraaviin tulosalueisiin: - sosiaali- ja terveystoimen hallinto - sosiaalityö ja perhepalvelut - vammaispalvelut - vanhuspalvelut - terveyspalvelut - erikoissairaanhoito Tulosalueet jakaantuvat tulosyksiköihin ja edelleen kustannuspaikkoihin. Palvelujen tilaukset tehdään tulosalueittain hallinnon tulosaluetta lukuun ottamatta, koska sen kulut kohdistetaan eri yksiköille. Yhteistoiminta-alueen toiminnalliset tavoitteet - Varautuminen tuleviin sote-lakeihin ja muihin muutoksiin tehostamalla oman toiminnan läpinäkyvyyttä ja kustannustehokkuutta - Henkilöstön osaamisen ja saatavuuden turvaaminen - Asiakaslähtöisyyden lisääminen - Esimiesosaamisen ja työyhteisöjen kehittäminen kaksivuotiseen koko kaupunkia koskevaan osaamisen kehittämisohjelmaan osallistumalla 2/16

Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Tulosalueen esimies: sosiaali- ja terveysjohtaja Tuula Liehu 3/16 Tulosalue järjestää sosiaali- ja terveystoimen hallintopalvelut sisältäen potilasasiamies- ja sosiaaliasiamiestoiminnan, koko toimialan hyvinvointi- ja kehittämispalvelut sekä henkilöresurssiyksikön palvelut sisältäen varahenkilö-, asiantuntija- ja osastonsihteeriyksikköpalvelut. Tulosalueen toiminnalliset tavoitteet - Palvelujen järjestäminen ja palvelutilausten toteutuminen sovitulla tavalla - Toiminnan johtaminen ja yksiköiden tukeminen - Palvelujen valvonnan ja toiminnan ohjauksen tehostaminen - Keskitetty kustannustehokas sijaistoiminnan ohjaus - Henkilöstöresurssiyksikön toiminnan tehostaminen palauttamalla varahenkilöyksikköön 5 lähihoitajan vakanssia TOIMINNAN TAVOITTEET JA TAVOITETASOT SUUNNITELMAKAUDELLA 2015 2017 (lautakunnalle) Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Tuottaa toimialan hallinto- ja talouspalveluita sisältäen lautakunnan toiminnan. Hyvinvointi- ja kehittämisyksikkö Hyvinvointi- ja kehittämisyksikössä valmistaudutaan Sote-lain tuomiin muutoksiin ja tiivistetään yhteistyötä sairaanhoitopiirin kanssa etenkin hoitoketjuasioissa päällekkäisen työn vähentämiseksi. Yksikkö kehittää yhdessä esimiesten kanssa toimialan tiedolla johtamista ja toiminnan seurantaa mm. uuden Effica- Raportoinnin avulla. Yksiköiden omavalvontaa sekä laatua ja potilasturvallisuutta kehitetään. Hyvinvointikertomus vakiintuu osaksi toiminnan ja talouden suunnittelua sekä kuntastrategiaa. Henkilöstöresurssiyksikkö (varahenkilöyksikkö, osastonsihteeriyksikkö, asiantuntijahoitajat) Tulosyksikön tavoitteena on tuottaa yhteistoiminta-alueen yksiköiden tarvitsemia sijaistyövoimapalveluja vakituisilla varahenkilöillä ja/tai määräaikaisilla sijaisilla sekä henkilöstövuokrausyritysten vuokratyöntekijöillä, tuottaa osastonsihteeripalvelua sekä koordinoida asiantuntijahoitajien toimintaa. Merkittävimmät muutokset edellisiin toimintavuosiin: - Palvelujen valvontaa tehostetaan erityisesti omavalvontasuunnitelmilla - Varahenkilöitä lisätään (+5) Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso Seurantatapa SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HALLINTO tulosyksikkö Palvelujen järjestäminen ja palvelutilausten toteutuminen sovitulla tavalla sekä otettu käyttöön. Toimintaa kuvaavat mittarit talouden ja toiminnan tavoitteiden toteutumisen seuranta ja raportointi asian- Palvelutilaus toteutuu. omaisille tahoille sovituin määräajoin. Toiminnan johtaminen ja yksiköiden tukeminen. sovittu ja Sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti. Esimiesten johtamisosaaminen ja tiedonkulku paranee. Työhyvinvointisuunnitelmat ja perehdytyssuunnitelmat ajan tasalla. Talousraportit, tilinpäätös ja toimintakertomus, palvelutilaus Kokousmuistiot.Henkilöstöinfot Kokousmuistiot.Esimieskokoukset. Johtamiskoulutukseen osallistuvien määrät. Yhteisessä osaamisohjelmassa olevien kehittämishankkeiden tavoitteiden toteutuminen. Suunnitelmien ja koulutusten toteutuminen.

4/16 Toimisto- ja talouspalveluiden kehittäminen yhteistyössä muiden toimialojen kanssa. Yhteistyön tiivistäminen erityisesti sivistystoimen kanssa. Henkilöstön tiedottaminen ennakoivaa. Palveluista ja toiminnasta tiedottaminen on ajantasaista. Sovitut toimintatavat on otettu käyttöön. Yhteiset toimintamuodot on käynnistetty. Henkilöstöinfot.Intranet Viestintävastaavan raportit. HYVINVOINTI- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ tulosyksikkö Hoito ja palvelu on turvallista ja vaikuttavaa paikoissa toimitaan valmistuneiden oma- Sosiaalihuollon ikäihmisiä hoitavissa valvontasuunnitelmien mukaisesti. Toiminta on omavalvontasuunnitelman mukaista. Toiminta on kustannustehokasta Seutukunnan väestön terveys ja hyvinvointi Sisäinen laadun- ja potilasturvallisuuden seuranta on systemaattista. Toiminnan määrällinen seuranta on aiempaa helpompaa ja tunnusluvut palvelevat toiminnan seurantaa ja kehittämistä aiempaa paremmin. Hyvinvointikertomus vakiintuu osaksi toiminnan ja talouden suunnittelua, kuntastrategiaa sekä tiedolla johtamista. Kustannuspaikoittain / tulosyksiköittäin on kuvattu toiminnan keskeiset laatu- ja potilasturvallisuus- ja omavalvontamittarit. Terveydenhuollon potilastietojärjestelmän uusi raportointiohjelma on otettu käyttöön ja tunnusluvut palvelevat toiminnan kustannustehokkuuden kehittämistä. Kysely esimiehille. Hyvinvointikertomuksen vuotuiset mittarit ja hyvinvointitilinpito 2015 HENKILÖSTÖRESURSSIYKSIKKÖ tulosyksikkö Keskitetty kustannustehokas sijaistoiminnan Toimiva ja oikein mitoitettu varahenkilöjär- ohjaus jestelmä Keskitetty rekrytointi Nopeampi ja tehokkaampi hoitohenkilöstön sijaishankinta ja käytön koordinointi ajantasaisella rekrytointi- ja sijaishallintajärjestelmällä. Asiantuntijahoitaja-verkoston kehittäminen Asiantuntijahoitajien palvelut vastaavat toimivaksi kokonaisuudeksi toimintayksiköiden tarvetta Tehokkaat osastonsihteeripalvelut Osastonsihteeriyksikön toiminta vastaa hoitoyksiköiden palvelun tarvetta ja määrää Tilastot Palveluyksikköjen palaute Palveluyksikköjen palaute Palautekysely Palautekysely Palvelukuvaus: Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Vastaa sosiaali- ja terveystoimen hallinnosta ja taloudesta sekä lautakunnan päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Koordinoi tulosalueiden toimintaa. Hyvinvointi- ja kehittämisyksikkö Hyvinvointi- ja kehittämisyksikkö vastaa koko toimialan tuotannon ja palveluiden kehittämisestä sekä sisäisten ja ulkoisten palvelujen laadun valvonnasta ja potilasturvallisuudesta, hyvinvointikertomuksen tekemisestä sekä potilas- ja sosiaaliasiamiestoiminnasta. Se avustaa tulosalueita niiden omissa kehittämishankkeissa. Yksikkö koordinoi järjestämissuunnitelman laatimista yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Henkilöstöresurssiyksikkö Varahenkilöyksikkö hallinnoi ja ohjaa hoitohenkilökunnan sijaisjärjestelyä, osastonsihteeriyksikkö tuottaa sosiaali- ja terveystoimen hoitoyksiköiden sihteeripalveluita sekä asiantuntijahoitajat toteuttavat hoitotyön erityisosaamisalueensa koulutus- ja asiakaspalveluita. Määräaikaiset sijaisuudet (kesto alle 3 vkoa) järjestellään keskitetysti varahenkilöyksikössä, jolloin lyhyet määräaikaiset työsopimukset saadaan koottua yhtenäisiksi jaksoiksi.

Sosiaalityö ja perhepalvelut Tulosalueen esimies: tulosaluejohtaja Heikki Oksanen 5/16 Tulosalue järjestää sosiaalityön, perhepalvelukeskuksen ja päihde- ja mielenterveyspalvelut. Alueella on sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon toimintoja. Sosiaalityö ja perhepalvelut tukevat yhteistoiminta-alueen asukkaiden väestön hyvinvointia varhaisen puuttumisen, oikean hoidonporrastuksen ja moniammatillisen yhteistyön osalta. Tulosalueen toiminnalliset tavoitteet: - Toimintojen turvaaminen ja säilyttäminen monipuolisina koko yhteistoiminta-alueella - Perhetyön vahvistaminen omana toimintana - Sosiaalityön asiakkaiden asumisen ohjaamisen tehostaminen yhteistyössä työvalmennussäätiö Avituksen, seurakunnan ja vuokranantajien kanssa (Asumisneuvojatoiminta) - Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen yhteistyötahojen kanssa - Asetuksen (338/2011) mukaisten suositusten toteutuminen neuvolatoiminnassa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa - Perhepalvelukeskuksen (Perheneuvola, Jämsän neuvola ja terapiatyö) toiminnan vakiinnuttaminen uusiin toimitiloihin sairaalalla - Päihde- ja mielenterveyspalveluja kehitetään valtuuston v. 2011 hyväksymän Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma vuosille 2010-2016 linjausten mukaisesti - Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden asumispalvelujen kokonaisvaltainen kehittäminen. Tavoitteena kaupungin oma kuntouttava asumisyksikkö (15 paikkaa) ja palveluprosessi, jossa kuntoutumisnäkökulma keskiössä. TOIMINNAN TAVOITTEET JA TAVOITETASOT SUUNNITELMAKAUDELLA 2015 2017 (lautakunnalle) Sosiaalityö Sosiaalityön yksikössä tuotetaan yhteistoiminta-alueen aikuis- ja lapsiperheiden sosiaalityön palvelut (ohjaus, neuvonta, toimeentulotuki, lastensuojelu, lastenvalvojan palvelut). Sosiaalityössä palvelujen kysynnän volyymi on pysynyt edelleen varsin korkeana etenkin toimeentulotuessa sekä lastensuojelussa. Pitkään jatkunut, yhä syvenevä talouden taantuma ja siitä johtuva korkea työttömyys heijastuu perheiden toimeentuloon ja hyvinvointiin ja edelleen palvelujen kysyntään. Sosiaalityön palveluprosessien avaaminen ja läpinäkyvyyden lisääminen. Aikuissosiaalityössä painopiste on aktivointi- ja kuntoutustoimenpiteissä ja mm. Jämsän alueella kuntouttava työtoiminta on sosiaaliohjauksen yhtenä kohdealueena. Toimitaan tiiviissä yhteistyössä vv. 2012-2015 toteutettavan työllisyyden kuntakokeilun (Jyväskylä- Muurame-Jämsä) kanssa tavoitteena pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Varaudutaan 1.1.2015 voimaan tulevaan työttömyysturvalain muutokseen, jonka mukaan kunnat maksaisivat työttömyysaikaisesta työmarkkinatuesta puolet niiden henkilöiden osalta, jotka olisivat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella 300-999 päivää ja 70 % niiden henkilöiden osalta, jotka olisivat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 1000 päivää. Lapsiperheiden sosiaalityössä jatketaan vv. 2014-2015 toteutettavaa jälkihuollon kehittämishanketta, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa nuorille tarjottavaa jälkihuoltoa ja kuvata jälkihuollon prosessia. Perhepalvelukeskus Perhepalvelukeskuksessa on toiminnallisesti ja hallinnollisesti yhdessä yhteistoiminta-alueen lasten ja lapsiperheiden parissa työtä tekeviä erityisosaajia eli neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, perheneuvola sekä lapsiperheiden terapiatyö. Toiminnan periaatteena on ongelmien varhainen havaitseminen, viiveetön ja nopea hoito sekä tarvittaessa kuntoutus. Neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa toteutetaan laki-

sääteisiä, ennaltaehkäiseviä ja terveyttä edistäviä peruspalveluja. Valtakunnallisen uuden asetuksen mukaiset laajat terveystarkastukset otettiin käyttöön 1.1.2011 lähtien. Perheneuvola palvelee 0-12 -vuotiaita lapsia ja heidän perheitään. Lapsiperheiden terapiatyössä tarjotaan puheterapeutin, fysioterapeutin, toimintaterapeutin ja psykologin palveluja. Useiden vuosien ajan on huomattu, että vaikka lasten ja lapsiperheiden määrä seutukunnalla pienenee, palveluiden tarve ei ole samassa suhteessa vähentynyt. Näin ollen sujuva moniammatillinen yhteistyö ja toimivat palveluketjut ovat oleellinen ja jatkuva toiminnan kehittämisen kohde. Vuoden 2014 alussa suurin osa perhepalvelukeskuksen työntekijöistä (Jämsän neuvola, perheneuvola ja osa terapiatyön työntekijöistä) siirtyi Jämsän sairaalalle yhteisiin tiloihin, mikä parantaa yhteistyötä edelleen ja tuo synergiaetua haastavassa Jämsän kaupungin taloudellisessa tilanteessa. Perhepalvelukeskuksen toiminnassa korostuu yhteistyö myös perussosiaalitoimen, päivähoidon, lastensuojelun, nuorten ja aikuisten mielenterveystyön, koulujen ja muiden seutukunnan toimijoiden kanssa. Päihde- ja mielenterveyspalvelut Tuottaa seutukunnan yli 13-vuotiaiden asukkaiden monipuoliset ja yksilölliset psykiatriset - ja päihdepalvelut. Akuutti hoitoon pääsy on toteutunut Jämsän alueella ja hoitotakuu rajoissa on edelleen pysytty. A-klinikan käyntien määrä on viime vuosina noussut. A-klinikan päivystysvastaanottoa on vahvistettu toisella sairaanhoitajalla, jonka työpanos on siirretty pois mielenterveyskeskuksen vastaanottotoiminnasta. Korvaushoidot ja sekakäyttäjät työllistävät a-klinikan aamuvastaanottoa ja toisen sairaanhoitajan työpanos on välttämätöntä toiminnan turvaamiseksi. Mielenterveyskeskuksen toiminnassa on lisätty erilaisia ryhmäkäyntejä depressiohoitajan työn päätyttyä huhtikuussa 2014. Yksilöterapioissa ohjataan määräajan jälkeen Kelan yksilö- ja ryhmäpsykoterapiaan. Psykiatrinen päivätoiminta tarjoaa tavoitteellisia ja tarpeeseen vastaavia suunniteltuja palveluja. Toiminta sisältää ryhmä, yksilö- ja kotikäyntejä sekä valvottua lääkehoitoa. Mielenterveyssuunnitelman mukaisesti tavoitteena on ollut mielenterveyskuntoutujien vertaistuen ja kolmannen sektorin toiminnan kehittäminen. Paikallinen päiväkuntoutuskurssi yhdessä Mielenterveyden Keskusliiton kanssa. on suunniteltu vuosittaiseksi. Mielenterveysyhdistys Ankkurin toiminta on jatkunut vireänä, samoin a-killan. Kuntoutuskeskuksen toimitilojen puute keväästä 2012 alkaen on hajauttanut toimintaa merkittävästi. Toiveena on löytää jatkossa yhteinen toimitila kolmannen sektorin kanssa. Tandem-projektia on käynnistelty kuluvana vuonna tavoitteenaan päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämisen tukeminen edelleenkin. Palvelurakennetta kuvataan ja vertailukohteeksi on sovittu Imatran kaupunki. Sairaalahoitojen määrä on pysynyt toimivien palveluketjujen ansioista maakunnan keskitason alapuolella. 2012 alkaen Kaivannon sairaalaa on käytetty ensisijaisesti niin psykiatrisen kuin päihdeongelmankin hoidossa. Lähivuosien huolena on sairaalapaikkojen alasajo ja sopivan laitoskuntoutuspaikan löytäminen. Psykiatrista asumispalvelua ostetaan eri palveluntuottajilta hyvin laajalta alueelta. Kustannusten nousu on ollut jatkuvaa vaikka palvelua käyttävien määrä ei olekaan lisääntynyt. Oman toiminnan käynnistäminen lähivuosina olisi sekä taloudellisesti että henkilöresurssien käytön kannalta kustannustehokasta. Nuorisopsykiatrian poliklinikan siirtyminen 2013 alussa omaan palvelujärjestelmäämme sekä muutto toukokuun alussa 2014 samaan tilaan on mahdollistanut sujuvan yhteistyön jatkumisen. Nuorten käytöshäiriöiden hoito (MDFT) on jatkunut psykiatrisen sairaanhoitajan työnkuvassa, samoin Kolikko-konsultaatiot eri oppilaitoksille Varhainen ongelmiin puuttuminen on tärkeä työmuoto jatkossakin. Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso Seurantatapa Palvelut tuotetaan taloudellisesti ja Kustannusten muodostusta ja kehitystä Benchmarking tehokkaasti seurataan tuotteittain Valtakunnalliset tilastot 6/16 SOSIAALITYÖ tulosyksikkö Lastensuojelulain asettamiin velvoitteisiin vastaaminen Jälkihuollon kehittämishankkeen käynnistäminen Määräaikojen noudattaminen Palveluprosessin läpinäkyvyys ja kehittäminen Asiakasmäärän / lastensuojeluilmoitusten määrän seuranta Lastensuojelun toimenpiteiden määrän seuranta Määräaikaseuranta Perhetyön vahvistaminen Perhetyön asiakasmäärien seuranta Sosiaalityön palvelujen Palvelujen tasapuolinen saatavuus Sosiaali- ja terveyslautakunta tarjoaminen koko yhteistoimintaalueelle koko yhteistoiminta-alueella Asiakastyytyväisyys Toimeentuloturvan kattavuus Aikarajojen noudattaminen Määräaikaseuranta

Sosiaalityön asiakkaiden elämänhallinnan paraneminen Sosiaalityön asiakkaiden asumisen ohjaamisen tehostaminen yhteistyössä vuokranantajien kanssa Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden asumispalvelujen kokonaisvaltainen suunnittelu ja kohdentaminen Kuntouttava työtoiminta osaksi vakiintuneita käytänteitä Työllisyyden kuntakokeilun tavoitteiden toteuttaminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Asumispalveluiden hankkiminen kustannustehokkaasti asiakkaan toimintakykyä vastaavasta yksiköstä 7/16 Asiakkaiden määrän seuranta / kuntouttava työtoiminta Työmarkkinatuen kuntaosuuden maksuosuuksien seuranta Vuokravakuuksien määrä Toteutuksen seuranta Asumispalvelujen asiakasmäärät ja kustannusseuranta PERHEPALVELUKESKUS tulosyksikkö Neuvoloiden, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon, terapiatyön sekä perheneuvolan palveluiden suunnitelmallinen järjestäminen ennaltaehkäisevällä ja viiveettömän avun periaatteella. Suositusten mukaiset käyntimäärät ja jonotilanne. Koko yhteistoiminta-alueella on käytössä asetuksen mukaiset yhdenmukaiset käytänteet. Sähköisen asiakaskertomuksen uudet kirjaamistavat ovat vakiintuneet. Opiskelijaterveydenhuolto toteutuu moniammatillisesti uuden lain (voimaan 1.8.14 lähtien) mukaisesti. Jämsän perhepalvelukeskuksen uudet tilat ovat asianmukaisesti toiminnassa. Neuvoloiden sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon lain ja asetuksen mukaisesti toteutuneet tarkastukset ikäryhmittäin Perheneuvolan asiakkaiden ja asiakasperheiden käyntimäärät Jonotilanne (perheneuvola, terapiatyö) Moniammatillinen yhteistyö ja verkostoituminen seudun toimijoiden kesken. Moniammatilliseen sisäiseen yhteistyöhön on kehitetty uusia käytänteitä perhepalvelukeskuksen uusien yhteisten tilojen mahdollistamana. Palvelupolut ja toimintamallit on päivitetty ja ovat suunnitelmallisesti käytössä koko yhteistoiminta-alueella. Aktiivisesti käytössä olevat uudet ja entiset toimintamallit Palvelupolkujen omat mittarit Perhepalvelukeskuksen www - sivuja päivitetään asiakkaita palveleviksi. Selkeät, ajantasaiset, asiakkaita palvelevat sivustot. Jatkuvan asiakaspalautteen saaminen Päivitetyn tiedon määrä sivustolla Asiakaspalaute -raportit Hyvinvoiva työyhteisö. Ammattitaitoinen, kouluttautuva, työnsä mielekkääksi kokeva henkilöstö. Koulutuspäivien määrät ovat suositusten mukaiset. Työnohjaus kaikilla työntekijöillä Motivoituneet, työssä hyvin jaksavat työntekijät. Henkilöstökyselyssä tyytyväisyysaste työhön 80 %. Koulutuspäivien määrät Työnohjauksen toteutuminen Kehityskeskustelut Vuosittainen henkilöstökysely PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUT tulosyksikkö Akuuttiin hoitoon pääsy Hoitoon pääsy samana tai seuraavana arkipäivänä Lähetteellä hoitoon hoitotakuun mukaisesti Kolmannen sektorin toiminnan vakiintuminen Oireenhallintaryhmien hyvä toimin- Hoitoon takuuajassa 100 % Kuntoutuskurssit toimivat, vertaistuki toteutuu, Tandem-projekti 5-6 ryhmää ja 20-25 potilasta osallistuu vuosittain Päivystys- ja katkokäynnit Yhteistyökumppaneiden tyytyväisyys Lähetteet, käynnit, potilaiden määrä osanottajien määrät, tyytyväisyys toimintaan palvelukuvaus Ryhmäkäynnit, osanottajamäärä

ta Huume- ja sekakäyttöongelmaisten hoidon kehittäminen Riittävä, ammattitaitoinen työhön sitoutunut henkilökunta. Hyvinvoiva ja toimiva työyhteisö. Luodun hoito-ohjelman toteuttaminen Kehityskeskustelut 100 % Kolme koulutuspäivää/työntekijä/vuosi Työnohjausta kaikille 8/16 Huume- ja sekakäyttäjien käyntimäärät, ongelmaisten määrä Kehityskeskustelut Koulutuspäivät Työnohjaukset Tunnusluvut liitteenä. Palvelukuvaus: Tuottaa alueen lakisääteiset ja sovitut harkinnanvaraiset aikuisten, lasten ja perheiden sosiaalityön ja terveydenhoidon palvelut sekä sovitussa laajuudessa päihde- ja mielenterveyspalvelut sosiaalija terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella. Psykososiaaliset ja perheiden palvelujen hallinto Hallinnon tehtävänä on johtaa, koordinoida ja kehittää tulosalueen palveluja. Sosiaalityö Tulosyksikössä tuotetaan aikuis- ja lapsiperheiden sosiaalityön palvelut, toimeentuloturva ja lastensuojelutyö Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan yhteistoiminta-alueelle. Sosiaalityöhön sisältyy myös päihde- ja mielenterveysasiakkaiden asumispalveluiden koordinointi. Perhepalvelukeskus Lasten ja perheiden neuvola- ja kouluterveydenhuollon, terapiapalveluiden sekä perheneuvolan palveluiden tuottaminen. Päihde- ja mielenterveyspalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelujen tuottaminen Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella. Vammaispalvelut Tulosalueen esimies: tulosaluejohtaja Heikki Oksanen Tulosalue järjestää vammaispalvelun, vammaisten henkilöiden perhetyön ja palveluohjauksen, kehitysvammaisten avopalvelut, vammaisten asumispalvelut, vammaisten työ- ja päivätoiminnan sekä alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen, vammaisten henkilöiden perhehoidon ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan yhteistoiminta-alueelle. Toiminnan tavoitteena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisen henkilön yhteiskunnassa kohtaamia esteitä. Hallitusohjelman mukaisesti vammaislainsäädännön uudistaminen jatkuu osana sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta. Tavoitteena on, että vammaisten henkilöiden tarvitsemista erityispalveluista säädetään uudistetussa erityislaissa, joka koskee yhdenvertaisesti kaikkia vammaisryhmiä. Lakiluonnos on tarkoitus saattaa hallituksen esitykseksi vuoden 2014 loppuun mennessä. Työn tavoitteena on myös selkiyttää sosiaalihuollon yleisen lainsäädännön sekä vammaisia henkilöitä koskevan erityislainsäädännön välistä suhdetta. Jatkovalmistelu ja työn viimeistely siirtyy seuraavalle hallituskaudelle. Tulosalueen toiminnalliset tavoitteet - Uusi 15-paikkainen kehitysvammaisten henkilöiden Linnamäentien ryhmäkoti valmistuu kesän 2015 aikana. Ensimmäiset asukkaat muuttavat uuteen ryhmäkotiin kesällä 2015. Nykyisen ohjatun asuntola Lamminhovin korvaavan asuntoryhmän (Lukkoilantien asuntoryhmä) rakentaminen alkaa keväällä 2015, rakennuttajana KSP- Asunnot Oy. Kohteeseen on saatu Aran rahoitus. Lukkoilantien asunnot valmistuvat v. 2016 aikana. - Kehitysvammaisten ihmisten asumis- ja muuttovalmennus jatkuu. - Vammaisten lasten tilapäishoidon järjestämisen ja omaishoidon tuen vapaiden vaihtoehtoja kehitetään; erityisesti perhehoitoa. - Henkilökohtaisen avun järjestämistapojen ja avustajien työnantajien tuen kehittäminen.

TOIMINNAN TAVOITTEET JA TAVOITETASOT SUUNNITELMAKAUDELLA 2015 2017 (lautakunnalle) Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso Seurantatapa Kehitysvammaisten asumispalvelut: Jatketaan kehitysvammaisten henkilöiden asumis- ja muuttovalmennusta, henkilöstö Yhteistoiminta-alueella toimii riittävä määrä eritasoisia asuntoryhmiä ja asuntoja vammaisille henkilöille. Ostopalvelut Jämsän kaupungin ja Lautakunta Vammaispalvelupäällikkö Tilastot kouluttautuu tukemaan yksilöllistä valmennusta. yhteistoiminta-alueen ulkopuolelta vähenevät. Uusia laitossijoituksia ei tarvita. 9/16 Uusi 15-paikkainen Linnamäentien ryhmäkoti valmistuu v. 2015 ja ensimmäiset asukkaat muuttavat kesällä 2015. Lukkoilantien asuntoryhmän rakentaminen alkaa keväällä 2015, valmistuminen kesän 2016 aikana. Asumisen tuen järjestämiseen omaan kotiin kehitetään vaihtoehtoja, esim. ostopalveluna. Palveluohjauksen vahvistaminen ja lisääminen koskemaan kaikkia vammaisryhmiä. Palvelusuunnitelmien laadinta vammaispalvelulain mukaisesti yhteistoiminta-alueella. Henkilökohtaisen avun järjestämistapoja ja työnantajien tukea ja neuvontaa kehitetään edelleen. Vammaisten lasten tilapäishoidon ja omaishoidon tuen vapaiden järjestämisvaihtoehtoja kehitetään. Vammaispoliittisen ohjelman toteutus ja seuranta Tunnusluvut liitteenä. Vammaisella henkilöllä on mahdollisuus asua omassa kotikunnassaan ja lähiyhteisössään. Asiakkaille on laadittu muutto- ja asumisvalmennussuunnitelmat osana palvelusuunnittelua. Palveluohjaus, palvelutarpeen arviointi ja palvelusuunnitelmien laadinta tehostuu. Jokaisen palvelupäätöksen taustalla on yksilöllinen palvelutarpeen arviointi ja asiakkaan kanssa yhteistyössä laadittu ajantasainen palvelusuunnitelma. Henkilökohtaisen avun / avustajan saatavuus paranee. Ensisijaisesti henkilökohtainen apu järjestetään työnantajamallilla. Yhteistoiminta-alueella toimii uusia valmennettuja vammaisten lasten perhehoitajia. Omaishoidon tuen vapaat pystytään järjestämään mm. perhehoidossa. Tilastot Vammaispalvelupäällikkö Tilastot Lautakunta Vammaispalvelupäällikkö Tilastot Lautakunta Vammaispalvelupäällikkö Vammaisneuvosto Palvelukuvaus: Vammaispalvelut Vammaispalveluja ja kehitysvammahuollon palveluja tuotetaan ja kehitetään Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueella omana toimintana, järjestetään ostopalveluina sekä vammaisille myönnettävinä avustuksina. Palveluita ja tukitoimia järjestetään vammaispalvelulain, kehitysvammaisten erityishuoltolain, sosiaalihuoltolain sekä omaishoitolain nojalla lautakunnan laatimien tarkempien soveltamisohjeiden ja päätösten mukaisesti. Suunnitelmakauden aikana jatkuu vammaislainsäädännön uudistaminen osana sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta; tavoitteena yksi kaikkia vammaisryhmiä koskeva erityislaki. Vammaispalvelujen tulosalueen tavoitteena on, että palvelut ja tukitoimet sekä edistävät vammaisten henkilöiden edellytyksiä elää ja toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa yhteiskunnassa että turvaavat vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta, itsemääräämisoikeutta, välttämätöntä huolenpitoa ja osallisuutta. Yleiset, kaikille tarkoitetut palvelut ovat ensisijaisia myös vammaisille henkilöille. Silloin kun yleiset palvelut eivät ole vammaisen henkilön tarpeen mukaisia ja riittäviä eli eivät riitä turvaamaan lain tarkoituksen toteutumista, palvelut järjestetään erityislakien nojalla. Vanhuspalvelut Tulosalueen esimies: vanhuspalvelujohtaja Mai-Stiina Lampinen Vanhuspalvelut järjestää vanhusten kotihoidon, vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja yhteisissä vanhuspalveluissa vanhusten palvelujen sosiaalityön ja palveluohjauksen, kotisairaala-, muistipoliklinikka-, kotiutustiimi- ja vanhusten kuntoutuspalvelutoiminnan Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan muodostamalla sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueella. Talousarviovuonna 2015 ja suunnitelmakaudella 2016-2017 vanhuspalveluissa jatketaan tarkoituksenmukaista palvelurakennemuutosta. Laitoshoitopaikkoja vähennetään suunnitelmakaudella edelleen ja tehoste-

10/16 tun palveluasumisen paikkoja lisätään. Seppolan palvelutalon (tehostetun asumispalvelun yksikkö) valmistuessa syksyllä 2015 lakkautetaan vuodeosasto 12 (40-potilaspaikkaa). Uuden yksikön vaatimat henkilöstöresurssit saadaan osittain lakkautettujen laitoshoitopaikkojen henkilöstöstä, mutta myös uuden henkilöstön palkkaaminen on välttämätöntä ikääntyvän väestön palvelutarpeen kasvaessa. Laitoshoitopainotteisuuden purkamiseksi ja tehostetun asumispalvelun lisäämiseksi muutetaan Lukkoilakoti osittain tehostetun asumispalvelun yksiköksi suunnitelmakaudella 2016-2017. Kuhmoisten vuodeosastolla 10 muutetaan 10 potilaspaikkaa tehostetun asumispalvelun yksiköksi vuoden 2015 aikana. Ympärivuorokautisen hoidon osalta tarkoituksenmukaisten hoito- ja hoivapaikkojen turvaamiseksi oman tuotannon ohella tarvitaan myös yksityisen palveluntuottajan hoito- ja hoivapalvelupaikkoja ostopalveluna. Vuonna 2011 aloitettu vanhusten perhehoito tukee kotona omaistaan hoitavien vapaapäivien järjestelyjä ja vähentää osaltaan lyhytaikaisen laitoshoidon tarvetta. Suunnitelmakauden tavoitteena on perhehoidon laajentaminen. Vanhuspalvelujen toimintoja suunniteltaessa ja palveluja kehitettäessä lähtökohtana on Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) annetussa laissa sekä laatusuosituksessa Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM ja Kuntaliitto 2013) esitetyt linjaukset. Edellä mainittujen asiakirjojen hengen mukaisesti palvelurakennemuutosta suunniteltaessa lähtökohtana on kotiin annettavien palvelujen ensisijaisuus. Suunnitelmakaudella aloitetaan ja/tai jatketaan kotihoidon kehittämistoimenpiteitä joita on käsitelty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 6.5.2014 ( 47). Välittömän asiakasajanosuutta henkilöstön kokonaistyöajasta lisätään palveluprosesseja kehittämällä ja ottamalla käyttöön erilaisia sähköisiä järjestelmiä, kuten toiminnanohjausjärjestelmä ja mobiililaitteisto. Päiväkeskustoimintaa laajennetaan ennaltaehkäisevään ja kuntouttavaan toimintaan. Kotihoidon yöhoito laajennetaan koskemaan koko Jämsän aluetta. Palveluohjauksen sisältöä kehitetään ja hyödynnetään nykyistä paremmin erilaisia laadun seurantaan tarkoitettuja mittareita asiakastyössä. Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa vahvistetaan ja tiedotusta lisätään. Tulosalueen toiminnalliset tavoitteet talousarviovuodelle 2015 ja suunnitelmakaudelle 2016-2017 - tarkoituksenmukaisten, taloudellisten ja toimivien palvelujen turvaaminen yhteistoiminta-alueella - asiakaspalvelun laadun ja seurannan turvaaminen - henkilöstön osaamisen, työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin tukeminen laadukkaan asiakastyön turvaamiseksi TOIMINNAN TAVOITTEET JA TAVOITETASOT SUUNNITELMAKAUDELLA 2015 2017 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso Seurantatapa VANHUSTEN PALVELUIDEN HALLINTO tulosyksikkö Laadukkaiden palvelujen järjestäminen ja tarkoituksenmukaisen palvelisten tavoitteiden toteuttaminen laitos- Palvelurakenteen määrällisten ja laadullurakenteen kehittäminen vanhuspalveluisshoidosta kohti avohoitopainotteisempaa palvelurakennetta Valtuuston hyväksymien toimenpidesuunnitelmien seuraaminen Talousraportit, tilinpäätös ja toimintakertomus, toimintaa kuvaavat mittarit Riittävän, ammattitaitoisen, työhön sitoutuneen ja hyvinvoivan henkilöstön turvaaminen vanhuspalvelujen tulosalueella Henkilöstön määrä, koulutusrakenne ja osaaminen ovat laatusuositusten mukaisella tasolla Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehditaan tarkoituksenmukaisilla menetelmillä - kehityskeskustelut kaikille työntekijöille joka toinen vuosi Henkilöstömitoitus Henkilöstön koulutukset, määrä + laatu Kehityskeskustelut (toteuma prosentti 100 %) Sairauspoissaolot (määrä) KOTIHOITO JA KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Tuottaa yhteistoiminta-alueen kotihoitopalveluja ikäihmisten valtakun- ja tuotettujen palveluiden peittävyys Vanhusten avohoidossa palvelurakenne nallisen laatusuositusten mukaisesti vastaavat ikäihmisten palveluiden laatusuositusta. Kotihoidon piirissä % 75-vuotta täyttäneistä (kattavuus) Kotihoito Effica seuranta Palvelurakenneindikaattorit: - säännöllistä kotihoitoa saavien osuus 13-14 % 75 vuotta täyttäneistä

Kotihoidon työkäytäntöjen ja toimintamallien kehittäminen Henkilöstön koulutusrakennetta muutetaan laatusuosituksia vastaaviksi Jatkuvan palautteen ohella asiakastyytyväisyyskyselyt toteutetaan kustannuspaikoilla joka toinen vuosi Hoitajan työajasta vähintään 60 % kohdentuu välittömään asiakas-/ hoitotyöhön ; edellytyksenä toiminnanohjausjärjestelmän ja mobiililaitteiden käyttöönotto. Sosiaali- ja terveyslautakunnassa 6.5.2014 ( 47) kirjattujen kotihoidon kehittämistoimenpiteiden ja toimintamallien aloittaminen ja/tai jatkaminen. Sairaanhoitajien osuus hoitohenkilöstön määrästä nousee nykyisestä 23 % 30 %:iin suunnitelmakaudella 2015-2017 Asiakastyytyväisyys on tasolla hyvä (- kiitettävä). 11/16 Välittömään asiakastyöhön käytetty aika, % Toiminnanohjaus- ja mobiilijärjestelmää käyttävien tiimien määrä Kotihoito Effica seuranta Toteutuneet toimenpiteet Vakanssiluettelo Asiakastyytyväisyyskyselyt Kustannuspaikkojen lähiesimiehet YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO tulosyksiköt Tuottaa yhteistoiminta-alueen ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan Vanhusten palveluja ikäihmisten valtakunnallisen laatusuosituksen mukaisesti Hoitotyön laadun kehittäminen ympärivuorokautisessa hoidossa palvelurakenne vastaa ikäihmisten palveluiden laatusuositusta: - 5-6 % on tehostetun palveluasumisen piirissä - 3 % on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla Ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan piirissä oleville asukkaille/potilaille tarjotaan laadukasta lyhyt- sekä pitkäaikaishoitoa. Ympärivuorokautiset hoitopaikat % 75-vuotta täyttäneistä (kattavuus) Tilastot (effica) Toiseen hoitopaikkaan jonottavien potilaiden määrä RAI-laatuindikaattorit Laatukäsikirjan mukainen toiminta Jatkuvan palautteen ohella asiakastyytyväisyyskyselyt toteutetaan kustannuspaikoilla joka toinen vuosi Kuntouttava työote on käytössä kaikessa asukkaiden/potilaiden hoito- ja hoivatoiminnassa. Asiakastyytyväisyys on tasolla hyvä (- kiitettävä). Asiakastyytyväisyyskyselyt Kustannuspaikkojen lähiesimiehet YHTEISET VANHUSPALVELUT tulosyksikkö Vahvistaa omaishoidon asemaa hoitomuotona Edistää hoidettavien hyvinvointia, toimintakykyä ja kotona asumista mahdollisimman pitkään ja vähentää hoidettavien kodin ulkopuolisen pitkäaikaishoidon tarvetta Edistää omaishoitajien terveyttä ja hyvinvointia, tukea jaksamista ja parantaa kotona tapahtuvan hoidon edellytyksiä Omaishoidon tukea saavien määrän lisääminen asteittain vuoteen 2016 mennessä suositustasolle (5 6 % kunnan 75-vuotiaista) niin, että omaishoidon tuen määrärahaa lisätään vuosittain kymmenellä (10) uudella omaishoidon tuen saajalla Jämsässä. Kuhmoisissa vuoden 2015 omaishoidon tukea saavien määrä pysyy ennallaan. Turvataan riittävä määrä hoidettavan toimintakykyä vastaavia hoitopaikkoja omaishoidon vapaiden pitämiseksi (mahdollisuuksien mukaan sijaishoitoa kotiin). Omaishoidon tukea saavien määrä v. 2015 Omaishoidon tukea saavien %-osuus kunnan yli 75-vuotiaista v. 2015 Omaishoidon tuen hakemusten määrä v. 2015 Sosiaalityön ja palveluohjaustoiminnan tavoitteena on tunnistaa asiakkaan yksilölliset tarpeet ja järjestää asiakkaalle hänen tarvitsemansa palvelut ja tuki käytettävissä olevien resurssien avulla Ikäihmisten arjen tukeminen kotona, omassa asuinympäristössään hyvinvointia tukevien kotikäyntien (ns. vanhusneuvolatoiminnan) avulla Kotihoidon tukeminen kotisairaala ja kotiutustiimi toiminnan avulla Palveluohjaustoiminnan vahvistaminen turvaamalla riittävät henkilöstöresurssit suhteessa asiakaskontakteihin. Terveydenhoitajan suorittamia hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä tarkemmin määritellylle riskiryhmälle (esim. omaishoitajat ja omaishoidon tuen piirissä olevat) ei ole mahdollista toteuttaa puutteellisten henkilöstöresurssien vuoksi vuoden 2015 aikana. Kotisairaalatoimintaa ei ole, mutta valmius sen käynnistämiseen on, jos henkilöstöresurssi löytyy. Kotiutustiimi: Mahdollisimman monen Asiakaskäyntimäärät ja puhelinkontaktit Hyvinvointia edistävien kotikäyntien toteumaprosentti Kotikäyntien määrät Kotiutuneiden potilaiden määrä

12/16 Tunnusluvut liitteenä. potilaan onnistunut kotiuttaminen; Ns. Tehotiimitoiminnan käynnistäminen osana kotiutustiimitoimintaa vuoden 2015 aikana asiakkaan kotona pärjäämisen tukemiseksi intensiivisen seurantajakson avulla. Turvataan tarvittava lääkärin ja hoitajan työpanos muistipotilaiden hoidossa. Muistipoliklinikka ja muistikoordinaattoritoiminnan tavoitteena on tarkoituksenmukaisten palvelujen turvaaminen muistisairauksien ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja seurantaan Lääkärin/muistihoitajan vastaanottokäyntimäärät Muistikoordinaattorin vastaanottokäyntimäärät/kotikäyntien määrät Uusien diagnosoitujen asiakkaiden lukumäärä Jonotusajat Palvelukuvaus: Vanhusten palveluiden avohoito Kotihoidolla tarkoitetaan kotipalveluja, kotisairaanhoitoa ja erilaisia tukipalveluja. Kotipalvelun tarkoituksena on auttaa yksilöitä ja perheitä silloin, kun he tarvitsevat sairauden, vamman tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi apua kotiin suoriutuakseen arkipäivän tehtävissä. Koti- ja tukipalveluista säädetään sosiaalihuoltolaissa. Kotisairaanhoidon antaminen perustuu kansanterveyslakiin. Huomattava osa säännöllisen palvelun piirissä olevista asiakkaista käyttää sekä kotipalvelua että kotisairaanhoitoa. Kotihoidon tarve arvioidaan yksilöllisesti yhdessä asiakkaan kanssa. Säännöllisen kotihoidon asiakkaille laaditaan yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma, jota tarkistetaan säännöllisesti. Yhteistoiminta-alueella on yht. 7 kotihoito tiimiä, kuusi ns. tavallista (ei ympärivuorokautista) palvelutaloa ja neljä ryhmäkotia. Palvelutaloissa ja ryhmäkodeissa on yöpäivystys ei valvovaa yötyöntekijää. Kotihoidon tukipalveluita ovat ateria-, turva-, kylvetys-, vaatehuolto- ja asiointipalvelu. Asiakkaita ohjataan enenevissä määrin hankkimaan tukipalveluja ensisijaisesti yksityisiltä palvelun tuottajilta. Lääkehoidon tukipalvelua asiakkaat ohjataan ostamaan suoraan paikallisista apteekeista ja vaatehuollon palveluja paikallisilta pesula-alan yrittäjiltä. Päiväkeskustoiminnalla ja palvelupäivillä pyritään ylläpitämään ja edistämään vanhusasiakkaiden henkistä-, fyysistä- ja sosiaalista hyvinvointia. Palvelupäivätoimintaa ja muuta hyvinvointia edistävää toimintaa järjestetään seudun jokaisessa taajamassa yhteistyössä vapaaehtoisten, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Ikäihmisten toimintakalenteria päivitetään vanhusten avohoidon verkkosivuilla joka kuukausi. Vanhusten vuokra-asunnot kustannuspaikalta hoidetaan kaikkien Jämsän kaupungin omistuksessa olevien vanhustentalojen, tavallisten vanhusten palveluasuntojen ja tehostettujen asumispalveluyksiköiden vuokrien perintä. Ympärivuorokautinen hoito Tehostettu vanhusten asumispalvelu on ympärivuorokautista hoiva-asumista. Tehostettua asumispalvelua järjestetään niille vanhuksille, jotka tarvitsevat säännöllistä ympärivuorokautista hoivaa (RAI Maple 4-5). Tehostettua asumispalvelua tuotetaan sekä kaupungin omana toimintana että ostopalveluna. Terveyskeskuksen vuodeosastot ja vanhainkoti Ikäihmisten laitoshoito on lyhyt- tai pitkäaikaishoitoa (yli 3 kuukautta). Lyhytaikaishoito käsittää säännöllisen jaksohoidon sekä epäsäännöllisen muun lyhytaikaishoidon. Pitkäaikaishoito käsittää asiakkaan ympärivuorokautisen hoivan, hoidon ja huolenpidon. Ikäihmisten laitoshoitoon kuuluu hoidon sekä hoivan lisäksi myös kuntouttava toiminta. Lyhytaikaisella ja jaksottaisella laitoshoidolla tuetaan vanhuksen kotona selviytymistä ja hoitavan omaisen jaksamista. Pitkäaikaista laitoshoitoa annetaan henkilölle, jolle ei voida enää järjestää hänen tarvitsemaansa ympärivuorokautista hoitoa kotona tai palveluasunnossa. Yhteiset vanhuspalvelut Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoitopalkkiosta, tarvittavista palveluista hoidettavalle sekä omaishoitajan tukemisesta.

13/16 Sosiaalityö ja palveluohjauksen tarkoituksena on asiakkaan kokonaistilanteen selvittäminen, ohjaus ja neuvonta tarvittaviin palveluihin ja tukitoimiin. Sosiaalityö ja palveluohjaus sisältävät myös sotainvalideille ja veteraaneille myönnettäviä avustuksia ja muita tukitoimia sekä maksuttomat uimahallikäynnit veteraanitunnuksen omaaville rajoituksetta ja kaikille 75 vuotta täyttäneille kerran viikossa. Vanhusneuvola toiminnan tarkoituksena on tukea ennakoivasti ikääntyvien itsenäistä toimintakykyä ja hyvinvointia antamalla tietoa, ohjausta ja neuvontaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Vanhusneuvola toimii yhteistyössä muiden palvelutuottajien kanssa. Kotisairaalahoito on sairaalatasoista akuutin sairauden hoitoa asiakkaan kotona joko suoraan polikliinisen hoidon tai sairaalahoidon jatkona, myös palvelu- ja vanhainkodeissa tapahtuvana hoitona. Hoidon toteuttamisesta vastaa kotisairaalatyöryhmä, johon kuuluu lääkäri ja sairaanhoitaja muiden hoitopalvelujen tuella. Hoito perustuu vapaaehtoisuuteen ja asiakkaalla on mahdollisuus halutessaan ja tarpeen vaatiessa siirtyä sairaalahoitoon. Hoito on ympärivuorokautista yöpartion turvin. Kotisairaalatoimintaa ei ole, mutta valmius sen käynnistämiseen on, jos henkilöstöresurssi löytyy. Kotiutusyksikkö osallistuu kotiutuksiin, jotka vaativat vähän enemmän järjestelyjä ja asiakkaan hoidon tukemista kuin tavallisesti. Yksikkö hoitaa kotiutukseen liittyvät järjestelyt ja ohjaa ja avustaa kotihoidosta vastaavaa henkilökuntaa. Kotiutustiimi avustaa kotiutumisessa korkeintaan kahden viikon ajan. Mikäli avun tarve vielä jatkuu, siirtyy asiakas kotihoitoyksikön asiakkaaksi. Yksikkö toimii yhteistyössä omaisten ja läheisten kanssa. Muistipoliklinikalla tutkitaan ja hoidetaan yli 65-vuotiaita muistioireisia ihmisiä. Poliklinikalle tullaan lääkärin lähetteellä. Terveyspalvelut Tulosalueen esimies: hallintoylilääkäri Heimo Lajunen Tulosalue järjestää osin ostopalveluna perusterveydenhuollon lääkäreiden ja hoitajien avosairaanhoidon vastaanottopalvelut, perusterveydenhuollon ympärivuorokautiset päivystyspalvelut, työterveyshuollon palvelut, suun terveydenhuollon palvelut sekä kuntoutuspalvelut. Tulosalueeseen sisältyy myös ympäristöterveydenhuollon ostopalvelut Jämsän kaupungille Keuruun johtamalta yhteistoiminta-alueelta. Tulosalueen toiminnalliset tavoitteet - Tarkastellaan liikkuvien palvelujen ja palvelusetelin käyttöä suunnitelmakaudella (jatkuu v. 2015) - Turvataan Jämsän 24/7 päivystyksen jatkuminen myös 1.1.2015 alkaen (uusi päivystysasetus 8/14) - Avohoito: Toimintaa jatketaan lääkäri-hoitaja -työparimallin mukaisesti. Tavoitteena on lisäksi säilyttää perusterveydenhuollon lääkärinvastaanottojen nykyinen määrä. Kuhmoisten vastaanottotoiminta jatkuu entisessä laajuudessa. - Työterveyshuolto: kolmannen työterveyslääkärin rekrytoiminen, laskutettavan työajan lisäys, kokonaisvaltaisten työterveyshuoltosopimusten määrän kasvu. - Suun terveydenhuolto: Jo saavutetun hyvän henkilöstömäärän ja palvelutarjonnan säilyttäminen. - Fysioterapia: Tavoitteena on kuntalaisten tasa-arvoisuus fysioterapiapalvelujen saatavuudessa omatoimisen liikkumisen ja kotona selviämisen tukemiseksi ja edistämiseksi. TOIMINNAN TAVOITTEET JA TAVOITETASOT SUUNNITELMAKAUDELLA 2015 2017 (lautakunnalle) Tulosyksiköiden merkittävimmät muutokset: Työterveyshuolto - Laatutyössä on työterveyshuollon ydinprosessit ovat kuvattuna laatukäsikirjaan ja toiminta niiden mukaista - Paikallisiin yrityksiin on lähetetty tiedotteita työterveyshuollon toiminnasta ja saatu kasvatettua asiakasmäärää

14/16 - Terveydenhuoltolain 18 muutokseen varaudutaan, asiakasyrityksiä ja paikallisia muita yrityksiä varaudutaan informoimaan muutoksesta - Yritysasiakkaiden määrää kasvatetaan edelleen aktiivisella markkinoinnilla - Suurten yksityisten työterveyshuoltoa tuottavien terveysalan yritysten informointia ja alihankinnan mahdollisuutta Jämsän kaupungin työterveyshuollosta korostetaan markkinoinnissa - Tuotteistus on uusittu 1.1.2014 alkaen ja tuotteiden käyttöä laskutuksessa täsmennetään Hammashuolto - Jämsänkosken hammashoitola lakkautettiin kesällä 2014 ja toimintaa keskitettiin Terveyskujan hoitolaan. Hoitohuoneet ovat tehokkaassa käytössä ja säästöä tulee välinehuollon keskittämisestä. - Vuoden 2015 aikana on tarkoitus keskittää myös Kuoreveden hammashoitolan instrumenttien huolto Jämsän keskustan hoitolaan kustannussyistä. - Oikomishoitoja tehnyt hammaslääkäri aloittaa kolmen vuoden opintovapaan syksyllä 2014. Sijaistamisessa tulee olemaan ongelmia. Mahdollisesti joudutaan käyttämään ostopalvelua. - Valmistautuminen v. 2016 käyttöön otettavaan KantaArkistoon Lääkinnällinen kuntoutus ja Fysioterapia - Vuoden 2014 aikana tapahtuneiden henkilöstövähennysten johdosta toiminnassa on entistä selkeämmin keskityttävä perustehtävään, jotta oikea-aikainen fysioterapia kuntalaisille toteutuu. Toimintatapoja ja fysioterapiaprosessia on arvioitava kriittisesti ja lisäarvoa tuottamattomasta työstä luovuttava. Fysioterapiapalveluita toteutetaan jatkossakin Jämsässä, Kuorevedellä, Länkipohjassa ja Kuhmoisissa. Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso Seurantatapa VASTAANOTTOPALVELUT tulosyksikkö Avohoito Jämsä Väestön sairauksien diagnostiikka, perushoito ja kansansairauksien ennaltaehkäisy. Avohoito Kuhmoinen Kiireettömän hoitoon pääsyn saatavuuden parantaminen. 3-10 pv hoidon tarpeen arvioinnista. Poiminta tilastoista x 1/kk Lääkäri-hoitaja työnjakomallia kehittämällä palveluiden oikean kohdentamisen parantaminen. Käynnit Poiminta tilastoista x 1/kk Asiakastyytyväisyyden kehittäminen. Asiakaspalautteet. Asiakaspalautteiden analysointi joka toinen kk. Yhteistyön ja työnjakomallin kehittäminen Säännölliset yhteistyöpalaverit viikottain. Muistiot ja pöytäkirjat osana työhyvinvoinnin lisäämisessä. TYÖTERVEYSHUOLTO tulosyksikkö Varhaisen tuen -mallin markkinointi Menetelmän käyttöönotto mahdollisimman laajasti Työterveyshuollon tuotteistuksen ja tilastointimenetelmien parantaminen asiakasyritys- Työterveyshuollon määrän lisääminen Kyky tuottaa yritysten pyytämiä terveys- ja työkykytilastoja nykyistä pienemmällä työmäärällä Asiakasyritysten osuus paikallisista yrityksistä Saada aikaan työterveyshuollon toimintaa paremmin kuvaavat tuotteet, tilastoinnin yksinkertaistuminen Paikallisesti toimivien yritysten saaminen kunnallisen työterveyshuollon piiriin SUUN TERVEYDENHUOLTO tulosyksikkö Tarjota suun terveydenhuollon Kiireellinen hoito 1-3 pv palveluita koko kaupungin alueella Kiireetön 2-3 kk Yhteistyön jatkuva kehittäminen vanhuspalvelulain tavoitteiden mukaisesti Välinehuollon toimintojen keskittäminen Hoitojonossa oleville hoito alle 6 kk:ssa Suuhygienistien säännölliset käynnit laitoksissa ja mahdollisesti vanhuksen kotona. Kuoreveden hammashoitolan instrumentit huolletaan Jämsän keskustan hoitolassa Käyttöaste Jonojen seuranta raporteilla Palaute potilailta, asiakkailta, omaisilta ja eri sidosryhmiltä. Esimiestason yhteiset palaverit PÄIVYSTYS tulosyksikkö Jämsän 24/7 päivystyspisteen toiminta tuotetaan Jokilaakson Terveys Jatkohoidon tarve Acutan päivystyksessä ei lisäänny, mutta sitä käytetään riittävästi tur- Toimintatilastot ja odotusajat.

15/16 Oy:n kautta. Mukautetaan Jämsän päivystys uuden päivystysasetuksen 8/14 vaatimukset täyttäväksi. vaamaan potilaiden asianmukainen hoito. Päivystysasetuksen kirjain ja henki täyttyvät Riittävä moniammatillinen henkilökunta. KUNTOUTUSPALVELUT tulosyksikkö Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälineet Lääkinnällisen kuntoutuksen fysioterapia ja apuvälineet mistä (paljonko tuotetaan omana toiminta- Tarkempi seurantajärjestelmä mitä ostetaan ja na/paljonko ostetaan) Seuranta effectorin kautta (laajempi versio hankittava) Fysioterapia Yhteistyön kehittäminen vanhuspalvelulain tavoitteiden mukaiseksi Vanhuspalvelulain aiheuttaman toimintatarpeen seuranta Toimintaketjujen tarkastaminen Tunnusluvut liitteenä. Palvelukuvaus: Vastaanottopalvelut Sisältävät lääkärin ja sairaanhoitajan ajanvarauksella tapahtuvat sekä kiireettömät että osin kiireelliset vastaanottopalvelut. Virka-aikainen kiireellinen vastaanottopalvelu sisältyy siis toimintaan silloin kun se voidaan hoidon tarpeet huomioiden yksikössä suorittaa. Toimintatapana on pääsääntöisesti lääkäri-hoitaja-työparitoiminta. Avohoito Jämsä Perusterveydenhuollon avovastaanottopalvelut tuottaa Jämsän kaupungin alueella Jokilaakson Terveys Oy hankintasopimuksen mukaisesti. Avohoito Kuhmoinen Jämsän sosiaali- ja terveystoimi tuottaa Kuhmoisten perusterveydenhuollon avovastaanottopalvelut. Työterveyshuolto tuottaa laadukkaita moniammatillisia työterveyshuollon palveluja koko yhteistoimintaalueella toimiville yrityksille. Suun terveydenhuolto tarjoaa yhteistoiminta-alueen asukkaille hammaslääkärin, suuhygienistin ja hammashoitajan palveluita. Hoidon tarve arvioidaan yksiköllisesti Sosiaali- ja terveysministeriön määrittämien kiireettömän hoidon perustein. Päivystys Ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon päivystyksen yhteistoiminta-alueelle tuottaa Jokilaakson Terveys Oy Jämsässä. Kuntoutuspalvelut Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälineet Pitkäaikaisesti tai pysyvästi vajaakuntoiset saavat lääkinnällistä kuntoutusta yksilö ja/tai ryhmämuotoisena. Yksiköstä lainataan apuvälineitä lyhyt- ja pitkäaikaiseen käyttöön sekä neuvotaan apuvälineiden käyttö ja puhdistus. Fysioterapia Jämsän kaupungin sosiaali- ja terveystoimen fysioterapiapalveluiden tavoitteena on tukea kuntalaisten toimintakykyä ja vähentää toimintarajoitteita tuki- ja liikuntaelimistössä. Asiakkaita kannustetaan omatoimiseen harjoitteluun. Palvelua tarjotaan kaikille ikäryhmille. Palvelu sisältää fysioterapeutin ja kuntohoitajan vastaanotot, kotikäynnit, ryhmät sekä kuntoutuksen vuodeosastoilla.

16/16 Erikoissairaanhoito Tulosalueen esimies: hallintoylilääkäri Heimo Lajunen Tulosalue järjestää yhteistoiminta-alueen erikoissairaanhoidon palvelut ostamalla ne lähinnä Pirkanmaan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiireistä, Jokilaakson Terveys Oy:ltä sekä muilta palveluntuottajilta. Tulosalueeseen sisältyy myös Jämsän kaupungin dialyysiyksikön toiminta. Tulosalueen toiminnalliset tavoitteet - Sairaanhoitopiirin vaihtuminen Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin on ennustettavasti lisännyt PSHP:n palvelujen käyttöä. Tavoitteena on säilyttää näiden palvelujen käyttö kohtuullisella tasolla. - Yhteistyö- ja palvelusopimukset Jokilaakson Terveys Oy:n, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Keski- Suomen sairaanhoitopiirin kanssa pyritään edelleen toteuttamaan sovitulla tavalla. - Yhteistyö Jokilaakson sairaalan ja Mäntänvuoren Terveys Oy:n välillä toteutuu ja vakiintuu. - Jokilaakson Terveys Oy:n toimintamahdollisuudet alueella mahdollistetaan riittävällä paikallisella tilauskannalla. Lisäksi avustetaan tilauskannan laajentamisessa koko Suomen alueelle, mahdollisesti maiden rajat ylittävästikin. Säilytetään Jämsän sairaalan status julkisena ja valinnanvapauden piiriin kuuluvana sairaalana myös tulevaisuudessa. TOIMINNAN TAVOITTEET JA TAVOITETASOT SUUNNITELMAKAUDELLA 2015 2017 (lautakunnalle) Dialyysi - 13.5.2011 käyttöönotettujen toimitilojen tehokas hyödyntäminen. Dialyysitoiminnan lisäksi tiloissa toimii ravitsemusterapeutin ja Keski-Suomen Syöpäyhdistyksen sairaanhoitajan vastaanotot. - Kuusi (6) potilaspaikkaa ja yksi (1) potilaspaikka, jossa on mahdollisuus eristyshoitoon. - Dialyysiyksikössä on PSHP:n aluenefrologin vastaanotto dialyysipotilaille 6 vko:n välein ja muina aikoina on mahdollisuus konsultoida nefrologia puhelimitse. - Jatketaan haasteellista asiakashankintaa dialyysiyksikön toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi. Tarvittaessa toimintaa sopeutetaan asiakasmäärän mukaisesti. Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso Seurantatapa Dialyysi Dialyysitoiminta jatkuu Jämsän kaupungin toimintona, PSHP:n satelliittistatuksella 5/2011 valmistuneiden tilojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen, henkilökuntaresurssien tehokas käyttö. Ennakoivan toiminnan riskien arviointi (laite, hoito, lääkehoito). Tunnusluvut liitteenä. Dialyysipotilaan hoitoon erikoiskoulutettu henkilökunta tarjoaa uusimman tutkitun tiedon mukaista dialyysihoitoa kaupungin osoittamissa tiloissa. Potilasturvallisuuden edistäminen. Asiakaskäyntimäärät Asiakaspalautteet Koulutuspäivien lukumäärä Raportoitujen vaaratapahtumien määrä Palvelukuvaus: Dialyysi Yksikkö tuottaa turvallista dialyysipalvelua ensisijaisesti Jämsän ja Kuhmoisten alueella asuville ja dialyysihoitoa tarvitseville asukkaille. Dialyysipalvelua voidaan myös tuottaa muualla asuville asiakkaille joko lomadialyysihoitoina tai jatkuvana dialyysihoitona (palvelun myynti, valinnanvapaus, maksusitoumus).