ESITYS PERUSTEISTA MUODOSTAA LÄNSI-POHJAAN SOTE-ALUE

ESITYS PERUSTEISTA MUODOSTAA LÄNSI-POHJAAN SOTE-ALUE Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus Seutuvaltuusto 23.10.2013

2 Sisällys 1 ALUEEN TAHTOTILA... 3 1.1 Kuntien vastaukset lausuntopyyntöön sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista... 3 1.2 Terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma... 4 1.3 Aiemmat selvitykset... 4 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 5 2.1 Väestö ja väestön palvelutarve... 6 2.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne... 10 2.3 Kuntien talous... 12 3 KUNTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ... 13 4 TOIMIVAT INTEGRAATIOT... 14 5 ALUEELLISEN KEHITTÄMISEN INTEGRAATIO... 16 5.1 Kehittämiskeskus... 16 5.2 Perusterveydenhuollon yksikkö... 17 5.3 Alueelliset asiantuntijatyöryhmät... 17 5.4 Aluekoordinaattorityö... 17 5.5 Koulutusorganisaatiot ja yliopistot... 17 5.6 Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus... 18 5.7 Järjestöt... 18 5.8 Kehittämishankkeet sosiaali- ja terveydenhuollossa... 18 5.9 Sosiaali- ja terveystoimeen liittyvät alueelliset selvitykset... 19 6 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN VALMISTELURYHMÄN LINJAUSTEN VAIKUTUKSET 20 7 YHTEENVETO... 21 Liitteet: 1.SOTEPI selvitys 2006-2007 2.Merilapin viiden kunnan kuntajakoselvitys 2010-2011 3.Länsi-Pohjan terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2013

3 1 ALUEEN TAHTOTILA Kuntauudistusasian käsittelyn yhteydessä Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen seutuvaltuusto yksimielisesti päätti 27.11.2012 kokouksessaan, että tavoitteena on oman sote-alueen perustaminen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin (LPSHP) kuntien alueelle. Työseminaarissaan 4.6.2013 edelleen seutuvaltuusto linjasi, että kunta- ja sote -uudistukseen mennään palvelut edellä. Seutuhallitus päätti käynnistää sote-alue linjaukset ja valmistella perusteet oman sote-alueen saamiseksi. Sote-aluesityksen tulee olla valmis lokakuun lopussa, jonka jälkeen se esitellään asianomaiselle ministerille, valtioneuvostolle ja sotejärjestämislain valmisteluryhmälle. Tavoitteena on edelleen kehittää tiivistä sote- yhteistyötä ja vahvistaa olemassa olevia sote-integraatioita. Yhteistyössä Lapin ja Oulun sote-aluieden kanssa sovitaan erityisosaamisen jakamisesta jotta erikoissairaanhoidonpalvelut kyetään tuottamaan kustannustehokkaasti ja hallintoa keventämällä. Tavoitteena on asukkaiden yhdenvertaisuuden turvaaminen, tasavertainen palvelujen saatavuus ja saavutettavuus. Tavoitteena on muodostaa kuntayhtymänä toimiva sote-alue. Kuntien perustuslaillisen itsemääräämisoikeuden turvaamiseksi kuntayhtymän päätöksenteossa on mukana kaikkien kuntien edustus. Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksen seutuvaltuusto kokouksessaan 23.10.2013 hyväksyi oheisen esityksen ja perustelut oman sote-alueen perustamisesta käytettäväksi neuvotteluissa hallituksen ja sosiaali-ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän kanssa. Lisäksi seutuvaltuusto päätti selvittää mahdollisuuden oman SOTE-alueen perustamiselle. Selvityksen tavoitteena on, että uusi SOTE-alue olisi voimassa vuoteen 2015-2016 mennessä. Alueen kuntien sote- ja muita palveluja koskeva yhteistyöselvitys, kuntien ja kuntalaisten kuulemiset tehdään 15.6.2014 mennessä. Tässä tukeudutaan sote-palvelujen osalta mm. Lapin liiton käynnistämään koko maakunnan alueen väestön sote-palvelutarpeen arvioon, joka valmistuu 31.3.2014 mennessä. Alueellista valmistelutyötä johtaa seutuhallitus ja operatiivisesta valmistelusta vastaa kuntajohtajien johtotiimi apunaan sairaanhoitopiirin sekä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon johdosta muodostuva palvelutiimi. 1.1 Kuntien vastaukset lausuntopyyntöön sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio ovat lausunnoissaan tuoneet esille oman sote-alueen tarpeellisuuden. Sote-alue tulisi muodostaa nykyisen Länsi-Pohjan sairaanhoitopirin kuntayhtymän alueelle. Kemiä lukuun ottamatta muut kunnat eivät lausunnoissaan näe mahdollisuuksia kuntaliitokselle. Lausunnoissa korostetaan aluetta Lapin toisena maakuntakeskuksena, joka muodostaa yhtenäisen työssäkäynti- ja asiointialueen ja pystyy tarjoamaan asukkailleen erikoissairaanhoidon palvelut.

4 1.2 Terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma Toukokuussa 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava yhteinen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman lähtökohtana on kuntalähtöisyys ja kuntien hyvä yhteistyö. Ideat keskinäisen yhteistyön muodoista palvelujen järjestämiseksi sekä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi lähtevät peruskunnista. Länsi-Pohjan terveydenhuollonpalvelujen järjestämissuunnitelma laadittiin perusterveydenhuollonyksikön tuella alueellisissa työryhmissä, joihin osallistui liki 200 alueen ammattilaista ja päättäjää. Järjestämissuunnitelman työstämisessä, syksystä 2012 kevääseen 2013, keskityttiin alueelliseen yhteisten toimintojen kehittämiseen. Erityisenä painoalueena on terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä työ. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa tarkasteltiin alueellisesti yhteisiä toimintoja sosiaalitoimen ja terveydenhuollon palvelujen rajapinnoilla. Näitä yhteistyömuotoja kuvataan myös tarkemmin tässä asiakirjassa. Järjestämissuunnitelma liitteenä 3. 1.3 Aiemmat selvitykset Alueella on tehty laajoja selvityksiä sosiaalipalvelun, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteen liittämisestä sekä kuntarakenteen muuttamiseksi. Selvitystyön etenemistä on kuvattu oheisessa kuviossa. 2001 STM:n vt. ylijohtajan johdolla järjestetty tilaisuus jossa suositeltu että LPSHP ja jäsenkunnat selvittävät mahdollisuuksia liittää perusterveydenhuollon j a erikoissairaanhoidon toimintoja yhteen 2001-2003 HYVI-PROJEKTI käynnistyi toukokuussa 2001 tavoitteena perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon parempi integrointi Vuoden 2001 loppu- 6/2002 Selvitys LPSHP:n alueella tuotettavien erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelujen integroitumisesta toisiinsa 2003-2004 PERES-PROJEKTI Kehittämisprojekti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä terveydenhuoltoon liittyvien sosiaalipalveluiden integroimiseksi. 3/2003 LPSHP:n hallitus hyväksyi Sairaala palveluverkoston osaksi - strategiaohjelman joka yhdisti HYVI- ja PERES-projektin tulokset kehittämiskokonaisuudeksi. Ohjelmassa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palvelut nähtiin kokonaisuutena, joka jäsentyi lähi-, seudullisiin ja alueellisesti keskitettyihin eli ns. yhteispalveluihin 2004-2007 HYVI II ja III Toimi jatkumona aiemmalle sote-kehittämistyölle ja vei eteenpäin myös SOTEPI-hankkeen toimenpide-esityksiä. 2005 PARAS-hanke: Simon kunta liittyi v. 2011 Oulunkaaren kuntayhtymään ja Keminmaa jäi odotamaan laajempaa alueellista sote-ratkaisua TTt 2006-2007 SOTEPI, liite 1 Tavoitteena sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen seutukunnallisena yhteistyönä. Työn tuloksena syntynyt esitys kaatui kuitenkin kuntien päättävissä elimissä.

5 Meri-Lapin viiden kunnan alueella (Tornio, Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola) toteutettiin erityinen kuntajakoselvitys 1.4.2010-31.1.2011, liite 2. Selvityshenkilö Timo Säkkinen esitti selvityksensä pohjalta yhden uuden kunnan perustamista, jonka muiden kuntien valtuustot hylkäsivät Kemiä lukuun ottamatta. Säkkinen laati myös erillisen raportin kuntien syvenevän yhteistyön mallista vaihtoehtona kuntien yhdistymiselle. Raportissa keskeisin esitys liittyi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen kehittämiseen ja mahdolliseen yhdistämiseen alueella. Yhteisen sote-alueen muodostamiselle ei kuitenkaan löytynyt poliittista tahtoa. Raportti on toiminut jatkossa yhtenä pohjapaperina seudullisen yhteistyön foorumeilla mm. Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksessa. Selvitysten pohjalta alueella on tehty runsaasti toiminnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon integraatioita, joita tässä asiakirjassa kuvataan jäljempänä. Alueen toimijoiden yhteisenä tavoitteena on muodostaa kuntayhtymänä toimiva sote-alue. Sote-alueen päätöksenteossa on mukana kaikkien kuntien edustus. Omalla sote-alueella vahvistetaan jo toimivia integraatioita. Omalla sote-alueella luodaan uudenlaiset, toimivat palvelut ja rakenteet sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteiselle työlle. 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin muodostavat kunnat (Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio ) kuuluvat kahteen seutukuntaan. Ylitornio muodostaa Pellon kanssa oman Tornionlaakson seutukunnan ja muut kunnat kuuluvat Kemi-Tornion seutukuntaan. Lapin maakuntaohjelmassa on kirjaus siitä, että Lapissa on kaksi maakuntakeskusta Rovaniemi ja Kemi-Tornio. Länsi-Pohjan alueen kuntakeskukset ovat 100 km säteellä ja isoimmat asumiskeskittymät n. 30 km säteellä toisistaan. Alueeseen liittyvä erityispiirre on valtakunnan raja sekä tiivis yhteistyö Ruotsin puolelle, Haaparannan ja Övertorneån kuntien kanssa. Kemi-Tornio alue on teollisuuden, Barentsin alueen logistiikan, kaupan ja energiatuotannon kasvualue. Alue muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, johon kuuluu lisäksi Haaparannan kaupunki. Tornio ja Haaparanta ovat tehneet suunnitelmallista rajayhteistyötä vuosikymmenien ajan erityisesti kuntalaisille tarjottaviin palveluihin ja infrastruktuuriin liittyen. Näitä ovat olleet mm. kielikoulu, jätevedenpuhdistamo, kaukolämpö, palopelastuskalusto ja Rajalla-På Gränsenkeskus. Rajatyöntekijöille tarjottavat lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on myös huomioitava alueen palvelutarjonnassa. Tiivis työssäkäynti- ja asioimisalue lappilaisittain lyhyine etäisyyksineen mahdollistaa yhteisen palvelutuotannon ja alueellisen kehittämisen. Alue tuottaa Suomen bruttokansantuotteesta väkilukuunsa verrattuna jopa kolminkertaisen osuuden. Teollisuus tarvitsee tuekseen palveluyrityksiä kunnossapitoon, huoltoon ja asennuksiin. Näistä yrityksistä

6 on syntynyt vahva osaamiskeskittymä Kemi-Tornion alueelle. Vahvasta prosessiteollisuudestaan tunnetun Kemi-Tornion elinkeinorakenne on monipuolistunut 2000 luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Logistiikan ja kaupan merkitys alueen ja kuntien elinvoimaisuudelle on kasvanut ja kaupan suurhankkeilla on ollut mittava merkitys aluetalouteen. Matkailun kehittyminen eri muodoissaan, kuten luontomatkailu, asettaa paineita myös palvelujen kehittämiselle. Suurien aluetalouteen vaikuttavien hankkeiden lupa- tai aloittamispäätökset tuovat toteutuessaan Kemi- Tornio alueelle ja koko Lapille mittavia työmahdollisuuksia. Yksi tulevaisuuteen uskoa luova megahanke Kemi-Tornio alueella on Kemin biopolttonestelaitos. Vapon ja Metsäliiton biodieseltehtaan konsepti on selvillä ja sijoituspaikaksi on valittu Kemin Ajos. Laitos on saanut EU:lta 88,5 miljoonan euron tukipäätöksen. Alueen vahvuutena on olemassa oleva raaka-aineen hankintainfrastruktuuri, jota kehittämällä biopolttonestetehtaalle saadaan riittävästi raaka-ainetta. Lisäksi alueella on osaamista prosessiteollisuudesta, sekä Ajoksen satama tuotetoimituksia varten. Tehtaan rakennuskustannuksiksi on arvioitu 550 M euroa ja se tulisi työllistämään yhteensä 600 henkilöä tuotannossa ja raakaainehankinnassa. Tornioon on suunnitteilla 100 milj. euron LNG-kaasuterminaali-investointi: Investointipäätös on tarkoitus tehdä vuoden 2013 aikana, Rakentaminen toteutetaan 2014-2016. LNGnesteytetty maakaasu turvaa alueen teollisuudelle, meriliikenteelle ja muille käyttäjille ympäristöystävällisen energiantuotannon. Vireillä on myös merkittäviä tuulivoimahankkeita. Kaivostoiminnassa on Lapissa vireillä useita kohteita, jotka toteutuessaan luovat suuria kehittämismahdollisuuksia Kemi-Tornio alueelle. Erityisesti Kolari-Pajalan kaivoksen vaatimat rata-, satama- ja meriväyläinvestoinnit vahvistavat Kemi-Tornion aluetaloutta. Globalisaatio asettaa haasteita sopeutua kansainväliseen työnjakoon ja kilpailuympäristön nopeisiin muutoksiin. Laaja teollisuus, kaksi isoa kansainvälistä satamaa, kaivostoiminta ja vilkas liikenne, käsittäen myös teollisuuden vaarallisten aineiden kuljetukset, asettavat omat vaatimuksensa myös alueelliselle ensihoidolle ja toimivalle erikoissairaanhoidon päivystykselle. Alueen kehityshaasteet voidaan johtaa yleisemmistä valtioita, seutukuntia ja kuntia kohtaavista haasteita, sekä alueen sisäisistä tekijöistä. Väestön ikärakenteen muuttuminen tuo julkisten menojen kasvupaineita ja suuren haasteen erityisesti julkisen talouden kestävälle rahoitukselle. Palvelujen tuottamisessa on tarpeen uudistaa palvelurakenteita ja kehittää uusia toimintatapoja, jotta kuntien talous ei muutu pysyvästi alijäämäiseksi ja velkaantuminen kiihdy. Muuttoliikkeen ja väestörakenteen muutoksen suunnan muuttaminen on suuri haaste alueelle. Aluetalouden kehittymisnäkymät ovat positiiviset ja alueen infrastruktuuri on toimivaa. Kehittyvän kaivos- ja teollisuustoiminnan tarvitsema työvoima edellyttää toimivaa ja riittävää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutasoa. Kuntakeskukset ovat 100 km säteellä ja isoimmat asumiskeskittymät n. 30 km säteellä toisistaan. 2.1 Väestö ja väestön palvelutarve Ihmiset työskentelevät ja asioivat yli kunta- ja valtakunnan rajan.

7 Länsi-Pohjan shp:n kuntien yhteenlaskettu väestömäärä on 64 419 henkeä. Alueen kunnissa on asukkaita: Torniossa 22415, Kemissä 22153, Keminmaassa 8617, Ylitorniolla 4518, Simossa 3407 ja Tervolassa 3309 henkilöä. (Väestörekisterikeskus 30.6.2013.) Vuoteen 2035 ulottuvan väestöennusteen mukaan asukasmäärä alueen kunnissa kasvaa lähinnä Torniossa. 25000 Väestöennuste 2015-2035 (Tilastokeskus 2012) 20000 15000 10000 5000 2015 2020 2025 2030 2035 0 Kemi Keminmaa Simo Tervola Tornio Ylitornio TAULUKKO 1. Väestöennuste (Tilastokeskus 2012). Vuonna 2025 alueen kuntien väestöstä keskimäärin 15,5 % on 75 vuotta täyttäneitä. Eniten 75- vuotta täyttäneitä on alueen pienissä kunnissa. Ikäryhmittäistä prosenttiosuutta kunnan väestöstä on tarkastelu taulukossa 2. Erityisesti väestön määrän ja ikärakenteen muutokset vaikuttavat palveluiden tarpeeseen ja nettomenoihin yleensä niitä nostaen. Positiivista näkymää tulevaisuudelle luo kouluikäisten ikäryhmän säilyminen vähintäänkin nykyisellä tasolla. Ikäryhmittäinen %- osuus koko kunnan väestöstä v. 2025 0-6 7-14 v. 15-64 65-74 75- Kemi 6,9 8,2 63,7 14,5 14,00 Keminmaa 7,9 10,2 62,9 14,4 14,10 Simo 7,2 9 59,3 16,7 17,40 Tervola 7,2 7,9 56,9 16,4 18,40 Tornio 8,4 9,7 64,5 12,6 12,00 Ylitornio 4,9 5,8 58,8 19,6 22,10 Lappi 7,3 8,6 64,2 14,4 13,70 Koko maa 7,6 8,8 64,8 11,9 12,40 TAULUKKO 2. Ikäryhmittäinen %-osuus (Tilastokeskus 2013).

8 Väestöllinen huoltosuhde eli lasten ja eläkeikäisten määrä sataa työikäistä kohden heikkenee tulevaisuudessa. Vuonna 2012 huoltosuhde, joka kertoo sen, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 65- vuotiasta on sataa työssäkäyvää kohden, on korkein Tervolassa (75,8) mutta vuoteen 2025 mennessä Ylitornio (109,9) ohittaa huoltosuhteessa Tervolan (99,8). Lasten ja nuorten määrä pysyttelee suurin piirtein samalla tasolla vuoteen 2025 ulottuvan ennusteen mukaan. Väestöennusteen mukaan työikäisen väestön (15-64 v.) määrä vähenee reilut 10 % vuoteen 2025 mennessä. (Tilastokeskus 2012.) 120 100 80 60 40 20 0 Huoltosuhde 2012-205 2012 2025 TAULUKKO 3. Huoltosuhde (Tilastokeskus). Maakunnan tasolla kuntien huoltosuhteen heikkeneminen on vielä nopeampaa Rovaniemeä ja Torniota lukuun ottamatta. Lapissa huoltosuhde on v. 2012 55,8 ja ennuste v. 2025 on 78,7. Länsi-Pohjan alueen vanhushuoltosuhteen tilanne tulee olemaan suhteellisesti parempi kuin maakunnassa yleensä. Toisaalta tulevaisuudessa vireät ikääntyvät käyttävät palveluja monipuolisesti, asettaen samalla uusia vaatimuksia palvelutarjonnalle. Työttömyysaste vaihteli elokuussa 2013 Tervolan 13,6 % Kemin 18 %. Länsi-Pohjan alueen kunnissa työttömyysaste on noussut 3,7 % elokuusta 2012 elokuuhun 2013. Alle 25- vuotiaita oli työttömänä 831 henkilö (3,2 % työvoimasta), eniten Torniossa 347 nuorta (3,8 % työvoimasta) ja Kemissä 307 nuorta (3,2 % työvoimasta). Maakunnan sisäiseen muuttoliikkeeseen liittyen Rovaniemen ja Kemi-Tornion seutukunnissa nuoria työttömiä on eniten ja nuorten osuus työttömistä on huomattavasti korkeampi kuin muissa seutukunnissa. Pitkäaikaistyöttömiä oli eniten Kemissä (501 henkilöä) ja Torniossa (497 henkilöä). Sekä Lapin että Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä sairastavuusindeksit ovat maan keskiarvon yläpuolella. Sairastavuusindeksin perusteella Länsi-Pohjan alueen asukkaat sairastavat ja tarvitsevat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja keskimääräistä enemmän. Sairastavuus vaihteli kunnittain ikärakennetta vastaavalla tavalla. Vuonna 2012 alueen kunnista ainoastaan Torniossa sairastavuus oli lähellä maan keskiarvoa. Kemiläisten sairastavuus on huomattavan korkeaa verrattuna sekä koko Suomeen että Länsi- Pohjan muihin kuntiin.

9 Sairastavuusindeksit 2012 (Kela) Koko maa Lappi Länsi-Pohjan shp Ylitornio Tornio Tervola Simo Keminmaa Kemi vakioitu vakioimaton 0 50 100 150 200 TAULUKKO 4. Sairastavuusindeksit. (Kela). Toinen sairastavuutta kuvaava indeksi on Kelan kansanterveyssairauksien indeksi, joka perustuu Kelan kansansairauksien perusteella myöntämiin etuuksiin. Indeksiin vaikuttavat väestön ikä, sairastavuus ja paikkakunnan lääkäritilanne. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella kansantautien vakioimaton summaindeksi oli 129. Erityisesti verenpainetautia, sepelvaltimotautia sekä sydämen vajaatoimintaa esiintyi alueella enemmän kuin maassa keskimäärin. Kansantauti-indeksillä mitattuna Keminmaassa ja Torniossa esiintyi vähiten kansantauteja. (Kela 2012.) KansantauKansantauti-indeksit 2012 (Kela) Koko maa Lappi Länsi-Pohjan shp Ylitornio Tornio Tervola Simo Keminmaa Kemi Vakioimaton Vakioitu 0 50 100 150 200 TAULUKKO 5. Kansantauti-indeksit. (Kela). Maakunnan korkea työttömyys, sairastavuus ja väestön ikääntyminen: palvelutarpeisiin vastaamiseksi sekä palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi Lappiin tarvitaan kaksi sote-aluetta. Palvelutoimintaa on tehostettava ja lähipalveluja on kohdennettava ennaltaehkäisevästi niitä eniten tarvitseville.

10 2.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Toimintaympäristöstä ja rakenteista riippuen kunnat tuottavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut joko kokonaan itse, yhdessä muiden kuntien kanssa, ostavat palveluita kokonaan tai osittain toiselta kunnalta tai yksityisiltä palveluntuottajilta (yritykset, järjestöt, säätiöt). Perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi on alueen kunnissa hallinnollisesti yhdistetty. Esimerkkinä kuntien välisistä toiminnallisista eroista voidaan mainita vastaanottotoiminnan, mielenterveystoimiston palvelujen sekä tehostetun palveluasumisen järjestäminen. Kemi, Keminmaa ja Tervola ovat ulkoistaneet osan lääkäripalveluista, muut kunnat tuottavat lääkäripalvelun pääosin itse, turvautuen myös ostopalveluihin. Tornio ostaa mielenterveystoimiston palvelut sairaanhoitopiiriltä ja muut järjestävät palvelun itse. Kemi tuottaa itse muita enemmän asumispalveluja (päihde-, mielenterveys- ja vanhuspalvelut). Simon sote-palvelut tuottaa Oulunkaaren kuntayhtymä. Kuntien sosiaali- ja terveystoimessa työskentelevän henkilöstön määrä oli 31.5.2013 yhteensä 1720, joista määräaikaisessa työsuhteessa oli 343. LPSHP:n vakinaisen henkilöstön määrä 31.12.2012 oli 809, joista kokoaikatyötä teki 764 ja osa-aikatyötä teki 45. Määräaikaista henkilöstä oli vuoden lopussa 240, josta kokoaikatyössä 212 ja osa-aikatyössä 28. Henkilöstöön on laskettu mukaan hoito- ja hoivapalveluissa, perhepalveluissa, aikuissosiaalityössä, vammais- ja kehitysvammahuollossa, vastaanotolla, neuvoloissa, kuntoutuksessa, suun terveydenhuollossa, työterveydessä ja aikuispsykososiaalisissa palveluissa sekä hallinnossa työskentelevät. Kuntien henkilöstömääriä ei voi suoraan verrata, koska palvelujen järjestämistapa kunnittain vaihtelee, eikä luvuissa ei ole mukana ostopalvelujen henkilöstömääriä. Sosiaali- ja terveysministeriön antamien terveydenhuollon laatusuositusten mukaisiin henkilöstömitoituksiin verrattuna henkilöstöä on vähintään sen verran kuin suositukset minimissään edellyttäisivät. Alueen palvelukodeissa ja vanhainkodeissa on vähintään laatusuosituksen vähimmäismitoituksen mukainen henkilöstömitoitus. Henkilöstöstä eläköityy liki 30 % seuraavan kymmenen vuoden kuluessa ja sosiaalialalla eläköityminen on 40 %. Haasteena on, miten taataan ammattitaitoisen työvoiman riittävyys ja osaamisen kehittyminen. Tulevaisuuden haasteena on rekrytoinnin lisäksi henkilöstön pysyvyys. Yhteinen sote-alue parantaa työvoiman liikkuvuutta ja vähentää epätarkoituksenmukaista kilpailua työvoimasta sekä mahdollistaa koordinoidun oppilaitosyhteistyön. Sote-alue vahvistaa alueen imagoa mahdollistaa osaavan henkilöstön saatavuuden ja turvaa sote-koulutuksen säilymistä alueella. Länsi-Pohjan oma sote-alue turvaa palvelujen monipuolistumista ja kumppanuutta kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Vaihtoehtona oleva vastuukuntamalli tarkoittaisi sitä, että aktiiviset toimijat siirtyisivät keskuskaupunkiin ja Länsi-Pohja reunaalueena jäisi huomiotta. Vuonna 2012 kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset olivat LPSHP:n alueella n. 3213 /asukas. Edelliseen vuoteen laskua 66 /asukas. Eniten asukasta kohden rahaa käytti Ylitornio (3763 ) ja vähiten Tornio (2696 ). Erikoissairaanhoidon osalta nettokustannukset olivat pienimmät Torniossa (1066 /as), korkeimmat Kemissä (1284 /as) ja Tervolassa (1387 /as). Kunnan asukasmääriin suhteutetut toimeentulotuen menot eroavat huomattavasti alueittain. Vuonna 2012 menot kasvoivat kaupunkimaisissa kunnissa kymmenen prosenttia, maaseutumaisissa kunnissa kuusi prosenttia ja taajaan asutuissa kunnissa kolme prosenttia. Länsi-Pohjan alueen kuntien toimeentulotuen

11 bruttomenot olivat keskimäärin 90,5 /asukas. Toimeentulotuen saaminen on läheisesti työttömyyteen liittyvä ilmiö. Länsi-Pohjan alueella työttömyysaste huononi 3,7 % elokuusta 2012 elokuuhun 2013. Toimeentulotuen bruttomenoilla tarkoitetaan kuntien maksamia toimeentulotuen kokonaismenoja, joista ei ole vähennetty asiakkaalta takaisin perittyjä etuuksia. Bruttomenot/asukas on muodostettu suhteuttamalla toimeentulotuen bruttomenot alueen 31.12.2012 mukaiseen väestömäärään. (Toimeentulotuen menot 2012, THL.) 2012 Sote nettomenot Sote -menot /asukas ESH nettomenot /asukas Toimeentulotuen bruttomenot /asukas Kemi 70 916 015 3186 1358 190 Keminmaa 24 779 007 2886 1098 95 Simo 10 854 242 3145 1216 14 Tervola 11 190 591 3351 1387 43 Tornio 60 634 193 2696 1066 127 Ylitornio 17 144 228 3763 1370 74 TAULUKKO 6. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot.(kuntien tilinpäätöstiedot v. 2012). LPSHP järjestää keskussairaalatasoista erikoissairaanhoitoa Länsi-Pohjan keskussairaalassa (L-PKS:ssa) ja psykiatrista hoitoa Keroputaan sairaalassa. Erikoissairaanhoidon palvelujen lisäksi shp järjestää kunnille tukipalveluja, kuten lääke- ja apuvälinekeskus. Erityistason hoito hankitaan pääosin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä (PPSHP) Oulusta. Pohjoisen ervan sairaanhoitopiirit ovat jo usean vuoden ajan keskenään sopineet sairaaloiden työnjaosta ja hoidonporrastuksesta. Jatkossa järjestämissopimus korvaa aiemmat sopimukset. Sairaanhoitopiiri on omilla toimillaan pyrkinyt vastaamaan sekä hoitokäytäntöjen muutoksiin että kuntien toimintakäytäntöjen muutoksiin ja talouden haasteisiin. Sairaanhoitopiiri on pystynyt pitämään oman toiminnan menojen kasvun alle maan keskimääräisen tason. Omaa toimintaa on kehitetty voimakkaasti avopalvelujen suuntaan ja vuodeosastohoitoa on vähennetty. Myös tulevan toimintasuunnitelman periaate on sama. Tuottavuusvertailuissa sairaanhoitopiiri on maan parhaiden joukossa 2010 ja 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen joulukuussa 2012 julkaisema tilastoraportti kertoo, että keskussairaaloista tuottavuus nousi eniten v. 2007-2011 Länsi-Pohjan keskussairaalassa (13 %). Samalla ajanjaksolla LPSHP:n episodituottavuus on noussut 13%, LSHP:n laskenut 5% ja PPSHP:ssa pysynyt samana. Vuoden 2012 tuottavuuden kehitys vuoteen 2008 verrattuna on alustavien tietojen mukaan jatkanut samaa positiivista kehitystä. Deflatoidut kustannukset ovat nousseet vuodesta 2007 vuoteen 2011 Länsi-Pohjan shp:ssä vain 4%. Vastaavana ajanjaksona Lapin shp:ssä kustannukset ovat nousseet 14% ja Pohjois- Pohjanmaan shp:ssä 13%. THL:n alustavien tietojen mukaan myös kustannusten kehitys verrattaessa vuotta 2012 vuoteen 2008 on prosentuaalisesti vähän laskenut. Vaikka Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin väestöpohja on pienehkö, n. 65000 asukasta, niin oman sote-alueen avulla palveluja voidaan järkevästi järjestää hyvällä integraatiolla perus- ja erikoistason kesken. Tiivis, toimiva alue mahdollistaa lähipalveluiden kehittämisen,kuten kotiin tuotavat palvelut, matalan kynnyksen palvelut, yhden luukun periaate, lähellä kuntalaisia uudistuvan lainsäädännön periaatteita noudattaen.

12 2.3 Kuntien talous Kuntien toiminnot on järjestetty yksilöllisesti. Osa toiminnasta on voitu liikelaitostaa tai yhtiöittää. Palvelujen ostaminen yksityisiltä tuottajilta vaihtelee kunnittain päätöksistä ja politiikasta riippuen ja oma toiminta voidaan järjestää monilla eri tavoilla. Kuntien keskimääräiset toimintamenot v. 2012 olivat 6768 /asukas, valtionosuuksia kertyi keskimäärin 2594 /as. ja verotuloja 3372 /as. Vuosikatteen keskiarvoksi muodostui 346 /as. 2012 Toimintatuotot Toimintamenot /asukas Verotulot /asukas Valtionosuudet /asukas Vuosikate /asukas Yli- /alijäämä / asukas Kunnallisveroprosentti Velkaa /asukas Kemi 22175896 6280 3630,2 1944,9 226,3 25,12 20,75 3578 Keminmaa 5369000 5988 3710,1 1652,2-9,6-184,5 20,75 1450 Simo 1790120 5963 3072,9 2654,3 248,6 57,77 20,75 1409 Tervola 8769256 8618 3179,1 3580,0 879,7 619,56 19,5 1108 Tornio 18207059 5493 3234,0 1578,3 118,5-21,53 20 1758 Ylitornio 9992600 8272 2530,0 4156,0 617,2 208,04 19,25 153 TAULUKKO 7. Kuntien tilinpäätöstietoja 2012 (Kemi-Tornio Kehittämiskeskus). Kuntien tulot kertyivät pääsääntöisesti valtionosuuksista ja verotuloista. Eniten asukaskohtaisia valtionosuuksia kertyi Ylitorniolle ja vähiten Torniolle. Verotulojen kertymä oli korkeinta Keminmaassa ja toiseksi korkein Kemissä. Kuntavelkaa oli keskimäärin 1576 /as. Asukasta kohden laskettuna kuntavelkaa oli vähiten Ylitorniolla (153 ) ja Tervolassa (1108 ). (Kuntien tilinpäätöstiedot v. 2012.) Kuntien taloustilanne on huonontunut viime vuosina, mutta aluetalouden tulevat kehitysnäkymät antavat uskoa, että alueen kantokyky on jatkossakin riittävä kuntalaisten palvelujen järjestämiseen. Oma sote-alue vahvistaa alueen imagoa, osaamista ja osaamisen kehittämistä, työvoiman pysyvyyttä ja alueellista liikkuvuutta. Vaihtoehtona oleva maakunnallinen vastuukuntamalli tarkoittaa sitä, että aktiiviset toimijat siirtyvät keskuskaupunkiin ja reuna-alueet jäävät huomiotta. Tiivis, toimiva alue mahdollistaa lähipalveluiden kehittämisen lähellä kuntalaisia uudistuvan lainsäädännön periaatteita noudattaen. Koostaan huolimatta alueen erikoissairaanhoito pystyy toimimaan kustannustehokkaasti. Koko Lapin sote-alueessa palvelujen keskittyminen Rovaniemelle vähentää Länsi-Pohjan alueen osaamista ja osaajia, syöden kuntien taloudellisia voimavaroja ja heikentäen kuntalaisten muidenkin palvelujen saatavuutta.

13 3 KUNTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ Palvelujen ja osaajien saatavuutta on turvattu kuntien keskinäisillä sopimuksilla. Kaikkia julkisia palveluja ei ole saatavissa jokaisesta kuntakeskuksesta, vaan osa palveluista löytyy alueen toisesta kunnasta. Esimerkiksi Kemillä, Keminmaalla ja Tervolalla on kumppanuussopimus lääkäripalvelujen ja vastaanottotoiminnan järjestämisestä. Kemi, Keminmaa ja Tervola ovat ulkoistaneet osan lääkäripalveluista, muut kunnat tuottavat lääkäripalvelun pääosin itse, turvautuen myös ostopalveluihin. Kemillä, Keminmaalla ja Tervolalla on kumppanuussopimukseen liittyen seuraavat toistaiseksi voimassa olevat sopimukset; Keminmaa ostaa Tervolalta 50 % röntgenhoitajan työpanosta. Kemi ostaa Keminmaalta toimintaterapeutin palveluja tarpeensa mukaisesti ja suun terveydenhuollon röntgenkuvauksia. Kemin kehitysvammalääkärinpalveluja myydään Tornioon. Lisäksi neuvotteluissa on myös kehitysvammaisten muistitutkimusten siirtäminen yhdelle osaajalle tällä alueella. Tornio myy Ylitorniolle ja Kemi Keminmaalle, Tervolalle ja Simolle perheneuvolan ja A-klinikan palveluja. Tornio hoitaa Ylitornion sosiaalipäivystysvuorot ja myy Keminmaalle geriatrin palveluja. Alueellisesti on myös sovittu sijais- ja tukiperhe sosiaalityön yhteisestä työntekijästä, jolloin Kemin kaupunki myy palvelut muille kunnille. Sosiaalipäivystyssopimus on alueen kuntien yhteinen. Kunnat ovat myös sopimuksella siirtäneet silmänpohjakuvaukset L-PKS:n hoidettavaksi. Virka-ajan ulkopuolinen lääkäripäivystys on keskussairaalassa. Sairaanhoitopiiri tuottaa Tornion kaupungille mielenterveyspalvelut, jotka muissa kunnissa ovat omaa toimintaa. Shp:n lääkekeskus (sairaala-apteekki) tuottaa terveyskeskusten lääkehuollon. Tornion kaupungilla on oma lääkekeskus, mutta työntekijän poissaolon aikana palvelun tuottaa sairaanhoitopiiri. Hankintatoimen ja keskusvarastopalvelut tuotetaan sairaanhoitopiirin toimintana. Yhteistyötä tehdään myös rajan yli mm. röntgenpalveluissa Tornio tekee yhteistyöstä Haaparannan kanssa ja Ylitornio Övertorneån ja Lapin keskussairaalan kanssa päivystyskuvausten osalta. Simo ja Kemi ostavat röntgenpalvelut L-PKS:sta. Palvelujen alueellisessa tuottamisessa hyödynnetään myös kolmatta sektoria. Kriisikeskus Turvapoiju tuottaa Länsi-Pohjan kunnille sosiaali- ja potilasasiamiespalveluita sekä turva- ja tukiasumista. Torniossa toimivan sairaskotisäätiö Saarenvireen palveluja ostavat sekä kunnat että shp. Alueella toimii kaksi erityisryhmien kuntouttavaan työtoimintaan erikoistunutta säätiötä, joilta kunnat ja Kela ostavat palveluja. Lisäksi kaikki kunnat ostavat asumispalveluja yksityisiltä palveluntuottajilta. Palvelujen ja osaajien saatavuutta on turvattu kuntien keskinäisillä sopimuksilla. Palvelujen alueellisessa tuottamisessa hyödynnetään myös kolmatta sektoria. Yhteistyötä tehdään valtakunnan rajan yli. Omalla sote-alueella palvelutarjontaa pystytään kehittämään kokonaisuutena eri sektoreiden voimavaroja hyödyntäen.

14 4 TOIMIVAT INTEGRAATIOT Alueella on jo pitkään tehty yhdessä työtä toimivien rakenteiden synnyttämiseksi. Terveydenhuollossa useita tehtäväalueita on siirretty yhteiseksi toiminnaksi tehtyjen selvitysten jälkeen. Sairaanhoitopiiri on osaltaan vaikuttanut perustehtävänsä kautta terveydenhuollon yhteisten käytäntöjen syntymiseen, tällainen rakenne sosiaalitoimesta on puuttunut. Sosiaalitoimessa integraatiot perustuvat enemmän asiantuntijatyöryhmien työskentelyyn ja sopimukselliseen yhteistoimintaan. Keväällä 2103 hyväksytty terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma vie yhteistyötä ja yhteisiä toimintoja sosiaali- ja terveydenhuollon rajapinnoilla edelleen eteenpäin. Toimivia integraatioita käsitellään lyhyesti seuraavissa kohdissa: Alueen johtavat sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijat muodostavat alueellisen palvelutiimin, joka kokoontuu säännöllisesti käsittelemään yhdessä ajankohtaisia asioita mm. sopimusasiat, alueelliset työntekijät, hankinnat, täydennyskoulutusasiat jne. Palvelutiimi toimii myös terveydenhuollon palvelujenjärjestämissuunnitelman toimeenpanoa ohjaavana ja vastaavana sekä arvioivana tahona. Tehtyjen selvitysten jälkeen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja alueen kunnat ovat järjestäneet perusterveydenhuollon yhteispäivystyksen keskussairaalan tiloissa 1.9.2007 alkaen. Päiväaikainen päivystys toimii virka-aikana lähipalveluna terveyskeskuksissa ja Kemin osalta L-PKS:n päivystyspoliklinikalla Kemin hoitohenkilökunnan ja yksityisen palveluntuottajan lääkärien toimesta. Yhteispäivystys on hallinnollisesti sairaanhoitopiirin alaista toimintaa. Yhteispäivystyksen lääkärityövoima on kilpailutettu ja tuottajana on yksityinen palveluntuottaja. Yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken on tiivistetty myös erikoisaloilla. Gynekologipalveluja tuotetaan kuntien terveyskeskuksille. Tuoreen päivystysasetuksen vaatimusten täyttäminen synnytysten jatkamiseksi L-Pks:ssa edellyttää sairaalassa päivystävää synnytyslääkäriä. Tämän toiminnan vaatimat virkalisäykset hyödynnetään niin, että sairaalan gynekologit tekevät osan työajastaan perusterveydenhuollossa. Saman suuntainen suunnitelma on lastenklinikan osalta: lastenlääkärit työskentelisivät myös kouluilla ja neuvoloissa. Erikoissairaanhoidon päivystyksen ja resurssien järkevän käytön kannalta alueen yhteinen sote-alue mahdollistaisi tämän toimintatavan. Ensimmäisenä OYS-ervassa terveydenhuoltolain mukaisesti sairaankuljetus ja ensihoito ovat siirtyneet sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle 1.1.2013. Järjestettäessä ensihoitopalvelu omana toimintana alueen ensihoitopalvelu hoidetaan sairaanhoitopiirin palveluksessa olevalla henkilöstöllä ja sairaanhoitopiirin hallinnassa olevalla kalustolla. Tällöin terveydenhuollon eri päivystyspalvelujen kehittäminen voidaan parhaiten toteuttaa alueellisena kokonaisuutena. Rajan yli tapahtuvasta ensihoidosta on erillinen pohjoismainen Norjan, Ruotsin ja Suomen terveysviranomaisten välinen yhteistyösopimus. Sopimus on tullut voimaan Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin osalta 1.1.2013. Psykiatrian osalta järjestelmä on verkostokeskeinen, asiakaslähtöinen, eri ammattilaisten yhteistoimintaan perustuva malli. Keroputaan mallina tunnetuksi tullut työskentelytapa on arvostettu niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Lisäksi terveydenhuollonjärjestämissuunnitelmassa on sovittu että sairaanhoitopiiri

15 jalkauttaa kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa kouluille kouluterveydenhoitajien ja koulukuraattoreiden työpareiksi. Kemi, Keminmaa, Tervola, Tornio ja Ylitornio hoitavat yhteisesti sopimuksellisesti alueen sosiaalipäivystyksen. Simo siirtyi Oulunkaaren päivystysrinkiin 1.3.13 alkaen. Kuntien sosiaalipäivystystä koordinoi sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön sosiaalityöntekijä. Alueellisessa sosiaalipäivystyksessä käytetään Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ylläpitämää tiedonsiirtoalustaa. Kunnat ovat siirtäneet diabeetikkojen silmänpohjakuvaukset LPSHP:n järjestettäväksi syksystä 2013 lähtien. Aiemmin silmänpohjakuvaukset on tehty kuntien järjestämänä toimintana yhteisesti hankitulla kiertävällä silmänpohjakameralla. Alueen kunnat ovat järjestäneet lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut yhteistyössä Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirin kanssa jo kymmenen vuoden ajan. Yhteisen apuvälinekeskuksen tavoitteena on ollut yhtenäistää apuvälinepalvelut, tehostaa kierrätystoimintaa sekä parantaa huolto- ja korjaustoimintaa. Apuvälinekeskuksella ja alueen kunnilla on yhteinen apuvälinepalvelujen tietojärjestelmä KuntoApu Effector. Toimintayksiköiden tarvitsemia tukipalveluja on myös pystytty alueellisesti yhdistämään. Länsi-Pohjan shp:n kunnista viimeinenkin siirtyy käyttämään Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän NordLab:in palveluja v. 2014 alussa. Länsi-Pohjan aluelaboratoriolla on toiminnassaan melko itsenäinen asema. Alueellisen laboratoriojärjestelmään liittyy myös Web-ajanvaraus, joka on käytössä koko sairaanhoitopiirin alueella. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja kuntien välinen tietohallinto perustuu yhteistyösopimukseen, jonka mukaan sairaanhoitopiiri toimii terveydenhuollon tietohallinnon alueellisena palvelujen tuottajana, koordinoijana ja hankkijana. Länsi-Pohjan shp:n kuntien terveydenhuollossa, yhteispäivystyksessä, kotihoidossa ja kunnallisessa palveluasumisessa on kaikissa käytössä potilastietojärjestelmänä AluePegasos. Erikoissairaanhoidossa on käytössä ESKO-potilastietojärjestelmä ja KuntaESKOn kautta erikoissairaanhoidon tiedot ovat käytettävissä perusterveydenhuollossa. Lisäksi alueella on yhteinen NEA RIS/PACS ratkaisu radiologian kuvista, EKG käyristä ja silmänpohjakuvista. Seuraava suuri hankinta on kotihoidon mobiili -toiminnanohjausjärjestelmä, jonka hankinnasta vuonna 2014 kunnat ovat sopineet. Alueen lääkehuoltopalvelut hoidetaan Ylitorniota ja Torniota lukuun ottamatta Länsi-Pohjan keskussairaalan lääkekeskuksen kautta. L-PKS:n henkilöstö sijaistaa Tornion farmaseuttia lomien aikana ja apteekin farmaseutti Ylitornion farmaseuttia. Lääkehankinnat hoidetaan OYS hankintasopimuksen kautta yhteishankintana. Länsi-Pohjan keskussairaalassa on Suomen viimeinen keskussairaaloiden lääkekeskus. Syksyllä 2013 tehdään hakemus sairaala-apteekin perustamiseksi, jonka edellyttämät uudet tilat ovat juuri valmistuneet. Meri-Lapin liikelaitoskuntayhtymä tuottaa ruokahuollon palveluja sairaanhoitopiirille ja osalle alueen kunnista sekä tietohallintopalveluja Keminmaan kunnalle. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä toimii hankintatoimisto ja alueen hankintoja tehdään kolmen hankintarenkaan kautta (PPSHP, Kemi-Tornion hankintarengas ja KL kuntahankinnat). Kaikki alueen

16 kunnat Ylitorniota lukuun ottamatta ovat L-PKS:n keskusvaraston asiakkaita. Keskusvarasto huolehtii alueella hoito- ja kulutustarvikkeiden hankinnasta, jakelusta ja varastoinnista. Kuten yllä on kuvattu Länsi-Pohjan sote-integraatiota on viety jo pitkälle, joten edellytykset oman sotealueen toteuttamiseen ovat erittäin hyvät. Yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken on tiivistetty. Sairaanhoitopiiri on osaltaan vaikuttanut perustehtävänsä kautta terveydenhuollon yhteisten käytäntöjen syntymiseen. Sosiaalitoimessa integraatiot perustuvat enemmän asiantuntijatyöryhmien työskentelyyn ja sopimukselliseen yhteistoimintaan. Oma sote-alue mahdollistaa yhteisten hyvien käytäntöjen hyödyntämisen ja sosiaali- ja terveydenhuollon syvenevän yhteistyön kehittämisen. 5 ALUEELLISEN KEHITTÄMISEN INTEGRAATIO Kompaktin alueen vahvuutena ja mahdollisuutena on alueen toimijoiden osaamisen hyödyntäminen ja voimavarojen yhdistäminen väestön parhaaksi. Tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnassa alueella tehdään jo paljon yhteistyötä mutta omalla sote-alueella yhteistyötä ja strategista kumppanuutta voidaan edelleen syventää ja vahvistaa. Samalla voidaan huolehtia siitä, että tutkimus- ja kehittämispanoksia kohdistuu tasapuolisesti sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kehittämiseen ja palvelujen vaikuttavuuden lisäämiseen. Seuraavassa on kuvattu alueen keskeisimpiä toimijoita sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisessa kehittämistyössä. 5.1 Kehittämiskeskus Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus ry on Kemin, Tornion ja Haaparannan kaupunkien sekä Keminmaan, Simon ja Tervolan kuntien vapaaehtoinen yhteistyöelin. Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksen organisaation muodostavat seutuvaltuusto, -hallitus, johtotiimi ja toimisto. Lisäksi kuntien ja yhteistyökumppaneiden edustajista muodostuvat asiantuntijatiimit ovat tärkeä osa kehittämiskeskuksen toimintaa. Ylitornion edustusta on pyydetty mukaan työskentelyyn sillä Ylitornio kuuluu virallisesti Tornionlaakson seutukuntaan.

17 5.2 Perusterveydenhuollon yksikkö Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön (PTH-yksikkö) perustamispäätöksen mukaan yksikkö on kehittämisyksikkönä osa erikoissairaanhoidon kuntayhtymän yleishallintoa, toimien sairaanhoitopiirin johtajan alaisuudessa. PTH -yksikön toimintaa ohjaavat, seuraavat ja arvioivat peruskuntien, shp:n ja amk:n edustajista nimetty ohjausryhmä sekä sairaanhoitopiirin yhtymähallitus ja - valtuusto. PTH-yksikön ydintehtävänä on toimia linkkinä sosiaalitoimen, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Yksikkö on jatkuvasti yhteydessä kuntien sosiaali- ja terveystoimeen ja esh:n toimijoihin sekä ylläpitää erilaisia johtajien, asiantuntijoiden ja yhdyshenkilöiden verkostoja. PTH- yksikkö toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden OYS - erityisvastuualueen perusterveydenhuollon yksiköiden ja valtakunnallisten verkostojen kanssa. 5.3 Alueelliset asiantuntijatyöryhmät Asiakkaan palvelujen ja henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaamiseksi alueella on panostettu verkostomaiseen yhteistyöhön. Pienten kuntien ongelmana on usein se, että työntekijä työskentelee yksin ja hänen on hallittava monenlaista osaamista. Tehtyjen selvitys- ja kehittämistyön tuloksina alueella on yhdistetty voimavaroja luomalla asiantuntijatyöryhmiä eri toimintojen tueksi. Sosiaalityössä toimivat mm. alueelliset läheisneuvonpidon -, sijais- ja tukiperhetyön-, ja vammaistyön työryhmät. Terveydenhuollossa toimivat mm. alueelliset hoitotyön laatu- ja potilasturvallisuuden työryhmä ja yhteispäivystyksen ohjausryhmä. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä työryhmiä on mm. kuntoutuksen alueelliset yhteistyöryhmät, seksuaalisen riiston työryhmä ja perheväkivallan työryhmä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen alueellinen johtoryhmä puolestaan kokoaa kuntien poikkihallinnollisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmiä yhteiseksi alueelliseksi verkostoksi. 5.4 Aluekoordinaattorityö Sairaanhoitopiirin PTH- yksikön ylilääkäri toimii perusterveydenhuollon lääkärien perus-, ja jatkokoulutuksen alueellisena koordinaattorina. Ylilääkäri ohjaa ohjaajalääkäreitä, koordinoi alueellista ohjaustyötä ja shp:n pth-erikoistumisvirkojen täyttöä. Lisäksi ylilääkäri toimii linkkinä yliopiston, ohjaajalääkärien, ohjattavien ja yleislääketieteen erikoistujien välillä. Aluekoordinaatiotyöllä tuetaan Länsi- Pohjan alueen perusterveydenhuollon lääkäreiden osaamista ja saatavuutta. 5.5 Koulutusorganisaatiot ja yliopistot Toisen asteen ja ammatillisen korkeakoulutuksen palvelut ovat korkeatasoista ja monipuolista. Koulutuskuntayhtymä Lappia ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ovat hyvin kehityskykyisiä ja varsin innovatiivisia. Kemi- Tornion ammattikorkeakoulu yhdistyy vuoden 2014 alussa Rovaniemen amk:n kanssa muodostaen Lapin ammattikorkeakoulun. Sosiaali- ja terveydenhuollossa koulutusorganisaatioiden kanssa tehdään yhteistyötä osaavan työvoiman turvaamisessa, kehittämishankkeissa, näyttöön perustuvan hoitotyön kehittämisessä, terveyden edistämistyössä ja alueellisessa edunvalvonnassa (koulutusohjelmat, opiskelupaikat). Koulutusorganisaatioiden ja yhdessä Lapin shp:n kanssa tehdään mm. henkilöstö- ja osaamistarpeiden ennakointia C&Q-järjestelmään. Amk:n opinnäytetyöt tukevat palvelujen käytännön

18 kehittämistyötä ja alueen toimijat ovat mukana amk:n vetämissä kehittämishankkeissa. Oulun ja Lapin yliopistojen kanssa tehdään yhteistyötä em. erikoislääkärikoulutuksen lisäksi sosiaalityön ja hoitotyön kehittämisessä ja tutkimuksessa. 5.6 Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (POSKE) Lapin toimintayksikön kautta alueella on käytössä kehittämisresursseja erityisesti sosiaalityön, sosiaalialan konsultaation ja teknologian sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten rajapintojen kehittämiseen. Posken koordinoimana Lapin alueella toimii mm. laaja sähköisen konsultoinnin verkosto. Yhteistyössä Pohjois-Suomen toimijoiden kanssa kehitetään myös tiedontuotantoa ja tutkimusyhteistyötä. 5.7 Järjestöt Kansalaisjärjestö Pohjoisen yhteisöjen tuki Majakka ry toimii alueella lappilaisen järjestökentän kehittämis- ja edunvalvonta organisaationa, tarjoten järjestöille ja muille toimijoille yhteisen kehittämisareenan. Majakan ohjausryhmässä on palvelutiimin edustus. Tässä yhteydessä ikääntyvä väestö nähdään myös voimavarana, aktiivisina järjestötoimijoina. Järjestöjen joustavuus ja erilaiset mahdollisuudet innovoida tuottavat palvelujärjestelmälle uusia toimintamalleja. 5.8 Kehittämishankkeet sosiaali- ja terveydenhuollossa Sote-kehittämistyö perustuu yhteistyöhön alueen toimijoiden välillä. Koulutusorganisaatioiden, järjestöjen, Posken ja kuntatoimijoiden yhteisillä hankkeilla asioita voidaan viedä eteenpäin eri tasoilla. Luotuja hyviä toimintamalleja jaetaan keskenään. Terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma sisältää myös runsaasti kehittämistarpeita, joita pyritään viemään eteenpäin hankerahoituksella. Käynnissä olevista tai suunnitteilla olevista keskeisimmistä hankkeista seuraavassa lyhyesti: Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alue on mukana kehittämässä valtakunnallisia KanTa-palveluita perusterveydenhuollon sähköisen reseptin sekä kansalaisen omien tietojen katselumahdollisuuksien osalta. Toisessa vaiheessa työstetään Kansallisen Potilastiedon arkistoon liittymistä ja arkiston käyttöönottoa. Lisäksi sairaanhoitopiiri on mukana rakentamassa ja pilotoimassa toimintamallia, jossa lähetetään A- lääkärintodistukset sähköisesti Kelaan. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) hallinnoimissa hankkeissa tehdään seudullista yhteistyötä lasten ja nuorten, perheiden, ikäihmisten ja päihdekuntoutujien hyvinvoinnin edistämiseksi. Esimerkiksi TUKEVA on Kaste-ohjelmaan kuuluva laaja pohjoissuomalainen lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisen hankekokonaisuus. IkäIhminen toimijana- hanke, toimii vanhuspalvelulain jalkauttamishankkeena ja painopisteenä on alueellisen palveluohjauksen kehittäminen. PäihdeKastehankkeessa luodaan matalan kynnyksen palvelumallia monialaisessa yhteistyöverkostossa. Hankkeessa ovat mukana myös järjestöt ja koulutusorganisaatiot. Sosiaalityötä on kehitetty maakunnallisesti yhteisissä PaKaste-hankkeissa.

19 Kemi-Tornion ammattikorkeakoululla on käynnissä useita hankkeita, jotka koskettavat sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Esimerkiksi Eu-rahoitteisessa Hyvinvointiauto Onni-hankkeessa kehitetään yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ja opiskelijoiden kanssa liikkuvia hyvinvointipalveluja alueen väestölle. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen alueellisen yhteistyöhön on jätetty hankehakemus THL:lle Terveyden edistämisen määrärahoista. Seuraavassa Kaste-ohjelma haussa on mukana myös Lapin SenioriKaste hakemus, jossa lähes kaikki maakunnan kunnat ovat mukana sairaanhoitopiirien kautta. 5.9 Sosiaali- ja terveystoimeen liittyvät alueelliset selvitykset Osana kehittämistyötä alueella on käynnissä eri tasoilla useita alueellisia selvityksiä toimintamallien ja yhteisten käytäntöjen parantamiseksi. Esimerkkeinä selkeästi omaa sote-aluetta tukevista selvityksistä ovat työterveyshuollon, päivystyksen, tieto- ja taloushallinnon sekä logistiikan selvitykset. Työterveyshuollon alueellisen selvityksen perusteella on jo tehty periaatepäätös kuntien ja sairaanhoitopiirin työterveyshuoltojen yhdistämisestä. Järjestämissuunnitelman myötä on käynnistynyt päivystystoiminnan kehittäminen aidosti asiakasta palvelevaksi päivystyskeskukseksi. Tavoitteena on integroida yhdelle luukulle erikoissairaanhoidon päivystyksen lisäksi virka-ajan ulkopuolinen kuntien perusterveydenhuollon päivystys huomioiden sosiaalipäivystys, sekä mielenterveys- ja päihdepäivystys. Palvelutiimin toimeksiantona ja ohjauksessa Kemi-Tornion amk:n opiskelijat tuottavat vuoden 2013 loppuun mennessä opinnäytetöinään nykytilan selvityksen ja kehittämisehdotuksen alueellisen sotepalvelujen logistiikan järjestämisestä. Lisäksi Kemi-Tornion seutuhallitus on käynnistänyt julkisyhteisöjen tietohallintoa ja taloushallintoa koskevat alueelliset selvitykset. Tavoitteena on tieto- ja taloushallintotoimintojen alueellistaminen. Selvitykset valmistuvat 31.12.2013 mennessä. Asiakkaan palvelujen ja henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaamiseksi alueella on panostettu työryhmiin ja verkostomaiseen yhteistyöhön. Merkittävä osa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnasta on tapahtunut eri toimijoiden hallinnoimissa hankkeissa. Omalle sote-alueelle tarvitaan pysyvä, sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteinen kehittämisrakenne, joka toimii kumppanuudessa maakunnallisten ja kansallisten tutkimus- ja kehittäjäorganisaatioiden kanssa.

20 6 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN VALMISTELURYHMÄN LINJAUSTEN VAIKUTUKSET Sosiaali- ja terveydenhuoltoalueiden muodostumisen kriteerit eivät ole selkeät. Esimerkiksi OYS-erva alueella on nyt vain kaksi kaupunkia, joissa väestöpohja ylittää 50 000 asukasta. Alue on kuitenkin maantieteellisesti 51% manner-suomen maapinta-alasta. Yhden sote-alueen malli ei sovi Lapin maakuntaan asutuksen pirstoutumisen ja alueen laajuuden vuoksi. Mikäli näin meneteltäisiin niin esimerkiksi eteläisimmän ja pohjoisimman terveyskeskuksen välimatka olisi 594 km. Sama matka on Helsingistä Kuhmoon ja Tampereelta Kemiin. Lapissa on kaksi erilaista asutuskeskittymää, joista Rovaniemi on hallinnollinen ja Kemi-Tornio teollisuuden keskittymä. Lapin maakuntaohjelmassa on kirjaus siitä, että Lapissa on kaksi maakuntakeskusta, Rovaniemi ja Kemi-Tornio, siksi maakunnallisen keskuskaupungin vastuukuntamalli ei sovellu Lapissa käytettäväksi. Mikäli sote-alueiden kriteerinä olisi asiointi- /työssäkäyntialue ja mahdollisuus kuntayhtymänä tuottaa palveluja yli 50 000 väestöpohjalla, jo se selkeyttäisi tilannetta. OYS-erva alueen maantieteellinen laajuus ja harva- asutus edellyttää muitakin vaihtoehtoja kuin vastuukuntamallia. Maakunnallinen vastuukuntamalli, jonka vastuukunnan väestömäärä olisi lähes kolmannes koko sote-alueen väestöstä, ei tule turvaamaan pienten etäällä olevien kuntien palveluja. Kuntien vaikutusmahdollisuudet maakunnallisen vastuukunnan toimielimen päätöksiin tulisivat olemaan kovin rajalliset. Länsi-Pohjan alueella on seutuhallituksen linjauksen mukaisesti tavoitteena oma sote-alue. Kuntaliitosta on viimeksi yritetty 2011, joten on vaikea ennakoida, saadaanko kuntaliitos nyt toteutettua. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntien asukasmäärä on vain 1,2 % Suomen väkiluvusta, joten tämän pienen sairaanhoitopiirin yhdistäminen suuremman hallinnon alle ei näkyisi koko maan sote-kuluissa. Asukkaiden olisi joka tapauksessa haettava erikoissairaanhoidonpalvelut kauempaa kuntien ostopalveluna, jolloin rahat siirtyisivät pois alueelta aiheuttaen kustannuspainetta kansalaisten muille julkisille palveluille. Palvelujen tarjonnalla ja saatavuudella on suuri merkitys alueen väestön kehitykselle ja kehittyvän alueen työvoiman turvaamiselle. Länsi-Pohjan alueella sote-integraatiota on viety jo pitkälle, ja useita omaa sote-aluetta tukevia uusia kehittämistoimia on käynnissä, joten edellytykset oman sote-alueen toteuttamiseen ovat erittäin hyvät. Mikäli sote-alue muodostettaisiin valmisteluryhmän väliraportin mukaisesti maakunnallisen keskuskaupungin, Rovaniemen, vastuukuntamallilla, niin Länsi-Pohjan alueella kaksi yli 20 000 asukkaan kuntaa voisi vastata perustason palvelujen järjestämisestä, neljä muuta joutuisivat näihin tukeutumaan. Tämä aiheuttaisi moninkertaisen sopimisen ja organisoinnin verrattuna Länsi-Pohjan omaan sote-alueeseen. Länsi-Pohjan omaa sote-aluetta tukevat myös Lapin aluehallintoviraston kannanotto sote-rakennelain valmisteluryhmän väliraporttiin sekä OYS-erva aluekokeiluhankkeen esitys: Lapin aluehallintovirasto totesi kannanotossaan 11.10.2013: Lapin aluehallintovirasto katsoo, että sosiaalija terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportissa esitetty sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämismalli ei sellaisenaan sovellu Lappiin. Lapin maakunta monine erityisolosuhteineen, joihin kuuluu muun muassa pitkät etäisyydet, erittäin harva asutus ja saamelaisten kotiseutualue, poikkeaa olennaisesti muista maakunnista. Lisäksi Lapin aluehallintovirasto pitää osaa väliraporttiin sisältyvistä järjestämistä