Purnuvuoren ranta-asemakaava selostus 8.1.2014, liite 16 Hartolan kunta Purnuvuoren ranta-asemakaavamuutos 30.12.2013 Kaavaehdotus II oli nähtävillä 5.8.2013-6.9.2013. Kaavaehdotuksesta II annettiin 2 lausuntoa ja 3 muistutusta, joista 1 on yhteismuistutus. Muistutuksen antajan jälkeen suluissa on esitetty yhteismuistutusten allekirjoittajien määrä. Selvyyden vuoksi kaavanlaatijan vastineet on esitetty sinertävää taustaa vasten. Sisällys Lausunnot 2 1. Hämeen ELY-keskus 2 2. Lahden kaupungin museo, rakennuskulttuuri 6 3. Hartolan kunta, ympäristölautakunta 7 Muistutukset 9 1. Yhteismuistutus (59 allekirjoittajaa) 9 2. Heinonen Pentti 12 3. Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys 13 1
Lausunnot 1. Hämeen ELY-keskus Lausunto 6.9.2013 Lausuntonaan Purnuvuoren ranta-asemakaavan II kaavaehdotuksesta Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) viittaa vastaavasta kaavaehdotuksesta 14.5.2012 antamaansa lausuntoon ja toteaa vielä seuraavaa: Lausunnon antamisen jälkeen kaavatyötä on täydennetty mm. liito-orava- ja kasvillisuusselvityksellä, metson soidinpaikkaselvityksellä ja lepakkoselvityksellä. Lisäksi melu-, maisemaja varjostusselvitystä on täydennetty. Kaavaselostuksessa mainittua tutkavaikutusselvitystä ei ole liitetty asiakirjoihin. Kaavassa osoitettujen tuulivoimaloiden paikkoja ei ole muutettu, mutta niiden korkeusmääräystä on täydennetty ja lähtömelutasosta annettu omat kaavamääräyksensä. Selvitykset Lepakko-, liito-orava- ja kasvillisuus- sekä metson soidinpaikkaselvityksistä ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa. Melun laskentamallin avulla on tarkasteltu yhtä tuulivoimaloiden sijoitusvaihtoehtoa. Tuulivoimaloiden lukumääräksi on esitetty 3 kpl. Toiminnanharjoittaja ei ole vielä valinnut voimalaitostyyppiä. Tuulivoimaloiden melun lähtötietoja ei siis ole vielä olemassa. Melualuekartat on esitetty kahdella äänitehotasoarvolla: 100 db ja 104 db. Meluselvityksestä puuttuu tarkastelu pienitaajuisesta melusta. Tuulivoimaloiden aiheuttama yöajan pienitaajuinen melu tulee selvittää asumiseen ja loma-asumiseen käytettävillä alueilla. Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeessa on annettu pienitaajuiselle melulle ohjearvot, joiden tarkoituksena on ehkäistä nukahtamishäiriöitä. Nukahtamishäiriöt voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Tehdyn meluselvityksen melualuekarttoja ei voi hyödyntää, jos valittavan voimalaitostyypin äänitehotason tunnus- tai takuuarvo on suurempi kuin 100 db, voimaloiden napakorkeus eroaa esitetystä tai niiden sijoituspaikka muuttuu. Meluselvitystä ei voi hyödyntää myöskään silloin, jos valittavan voimalaitoksen melupäästö on kapeakaistaista, tonaalista tai iskumaista. Ympäristöministeriö asetti hankkeen tuulivoimaloiden melumallinnuksen ja mittaamisen ohjeistamiseksi. Sen tuloksena valmistui VTT:n raportti 28.6.2013 VTT-R-04565-13, jossa on konkreettinen ehdotus siitä, millaista ohjeistusta melumallinnuksesta olisi tulevaisuudessa annettava. Ympäristöministeriö antaa varsinaisen ohjeistuksen tuulivoimaloiden melumallinnusten ja -mittausten toteuttamiseen syksyllä 2013 hankkeessa tuotetun aineiston pohjalta. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen melumallinnus poikkeaa osin VTT:n raportin ehdotuksesta: VTT:n ehdotuksessa on esitetty, että kaavoitus-, YVA- ja rakennusvaiheen melumallinnuksissa pienitaajuinen melu on tarkasteltava erikseen 1/3 -oktaaveittain taajuusalueella 20 200 Hz soveltaen Tanskan ympäristöministeriön ohjetta, jossa on myös pienitaajuisen melun laskennan yksinkertainen periaate. Pienitaajuinen melu voi aiheuttaa nukahtamishäiriöiden kautta terveyshaittaa kuten, edellä on mainittu. Purnuvuoren meluselvityksessä ei ole selvitetty pienitaajuista melua. VTT:n ehdotuksessa on esitetty, että immissiopisteiden (laskennan kohdepisteet) laskentakorkeus on 4 m maanpinnasta kaikissa kaavoitus-, YVA- ja rakennusvaiheen melumallinnuksissa. Immissiopisteen 4 m:n korkeudella kompensoidaan ISO 9613-2 mallin tuot- 2
tamia liian alhaisia mallinnustasoja korkean äänilähteen ja peitteisen maaston tapauksessa. Purnuvuoren meluselvitys on tehty 2 metrin korkeudelle maan pinnasta. Purnuvuoren meluselvityksessä ei ole perusteltu maa-alueen maaperän vaikutuskerrointa eikä esitetty muita VTT:n ohjeen mukaisia laskentaparametreja. Sen vuoksi laskentamallin tuottamaa tulosta ei pystytä näiltä osin arvioimaan. Välkynnän osalta ei ole selvitetty järven pinnasta heijastuvaa vaikutusta eikä lentoestevalojen vaikutusta. Suhde ympäristölupaan Ympäristöministeriö on antanut ohjeen tuulivoimarakentamisen suunnittelusta, Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012. Ohje on annettu tuulivoimarakentamista koskevan kaavoituksen, ympäristövaikutusten arvioinnin ja lupamenettelyjen laadun ja sujuvuuden lisäämiseksi. Tuulivoimarakentamisen suunnittelun yhtenä pääperiaatteena on, että tuulivoimalat tulisi sijoittaa niin kauas asutuksesta, että ympäristölupa ei ole tarpeen. Tuulivoimalat eivät ole ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 :n mukaisessa luettelossa lupavelvollisista toiminnoista, mutta ne voivat tulla ympäristölupavelvollisiksi Ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 2 mom. 3) kohdan perusteella: Ympäristölupa on oltava toimintaan, josta saattaa aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. (Kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.) Selvitysten johtopäätökset Melu Ympäristöministeriön ohjeessa on esitetty tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Suunnitteluohjearvot poikkeavat Valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/1992) mukaisista yleisistä melutason ohjearvoista, sillä melutason yleiset ohjearvot eivät suoraan sovellu tulivoimamelun häiritsevyyden arviointiin. Purnuvuoren meluselvityksen melualuekarttojen perusteella (kaavamääräykseen otettu äänitehotaso 100 db) voidaan todeta, että loma-asumiseen käytettäviä asuntoja jää laajasti meluvyöhykkeelle 35 db < L Aeq < 40 db. Tuloksissa on otettu laskentaepävarmuus + 2 db huomioon vain toiseen suuntaan. Oletuksena on myös laite, joka ei tuota kapeakaistaista, iskumaista tai tonaalista ääntä. Jos tuulivoimalaa rakennettaessa valitaan laite, joka tuottaa mainittua ääntä, ei tehty melumallinnus anna oikeata tietoa melusta kaavatyön pohjaksi. Ilman näitäkin täydennyksiä voidaan tulosten perusteella kuitenkin todeta, että tuulivoimaloiden toiminta edellyttää ympäristölupaa. Sijainti ei näin ollen ole ympäristöministeriön ohjeistuksen mukainen. Välkyntä Ympäristöministeriön ohjeen mukaan välkevaikutusten arvioinnissa on suositeltavaa käyttää apuna muiden maiden suosituksia välkkeen rajoittamisesta. Saksassa raja-arvot laskennalliselle maksimitilanteelle ilman auringonpaisteaikojen huomioimista ovat 30 tuntia vuodessa ja 30 minuuttia päivässä. Niin sanotussa todellisessa tilanteessa välke on rajoitettava kahdeksaan tuntiin vuodessa. Tanskassa sovelletaan yleensä todellisen tilanteen raja-arvona enintään kymmenen tuntia vuodessa. Ruotsissa vastaava suositus on enintään kahdeksan tuntia vuodessa ja 30 minuuttia päivässä. Välkeselvityksen perusteella voidaan todeta, että useita loma-asuntoja ja joitakin vakituisia asuntoja eri puolilla hankealuetta jää välkevaikutusalueille, jossa välkyntä (todellinen tilanne) ylittää 8 h/v. Myös välkemallinnuksen tulosten perusteella toiminta edellyttää ympäristölupaa eikä näin ollen täytä ympäristöministeriön ohjeen mukaista etäisyysvaatimusta asutuksesta. Selvitys lentoestevalojen aiheuttamasta välkkeestä puuttuu. Samoin puuttuu selvitys jäävaarasta. 3
Kaavaratkaisu Kaavaratkaisua ei ole muutettu tuulivoimaloiden eikä muun maankäytön osalta edellisen lausunnon antamisen jälkeen. Kaavamääräyksiä on kuitenkin täsmennetty tuulivoimaloiden korkeuden ja niiden aiheuttaman melun osalta. ELY-keskus katsoo, että tuulivoimaloiden korkeuden esittäminen enimmäiskorkeutena merenpinnasta lukien on täsmällinen, muttei havainnollinen määräys. ELY-keskus esittääkin, että tuulivoimaloiden korkeus esitetään paitsi korkeutena merenpinnasta lukien, myös napakorkeutena ja roottorin halkaisijan suuruutena. ELY-keskus katsoo, että kaavassa voidaan antaa määräys tuulivoimalan lähtömelutasosta. Määräys on perusteltu, koska kaavalla sallittavan rakentamisen tulee vastata tehtyjä selvityksiä ja vaikutusten arviointia. Se tulee kuitenkin esittää muodossa, että voimaloiden aiheuttama melu ei saa tunnus- tai takuuarvoltaan ylittää 100 db. Liikenne Kaavan toteutuksesta Uudenmaan ELY-keskus toteaa seuraavaa: Maantiekuljetuksille tulee hakea erikoiskuljetuslupa Pirkanmaan ELY-keskukselta ennen kuljetusten aloittamista. Kuljetusreitti ja reitin tarvitsemat toimenpiteet (mm. liittymien levennykset, väliaikaiset tai tuetut sillat, sähkölinjojen, pylväiden ja liikenteen jakajien siirto/nosto) tulee suunnitella toimijan toimesta ennen kuljetusten toteuttamista. Kuljetuksen vaatimista toimenpiteistä tulee olla ajoissa yhteydessä Uudenmaan ELY-keskukseen. ELYkeskus ei kuitenkaan osallistu tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseen tai rahoittamiseen. Yhteenveto Edellä olevan perusteella ELY-keskus katsoo, että kaavan melu-, välke-ja jäävaaraselvityksiä tulee täydentää ja kaavamääräyksiä tarkentaa. Ainakin tähän mennessä tehtyjen selvitysten perusteella ELY-keskus katsoo, ettei Purnuvuoren ranta-asemakaavan muutosehdotus kuitenkaan täytä terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön osalta asemakaavan sisältövaatimuksia (MRL 54 ). Näin ollen ELYkeskus katsoo, ettei edellytyksiä ranta-asemakaavan hyväksymiselle ole. Lausunnon antamiseen ovat osallistuneet Päivi Laurila (melu) sekä Liisa-Maija Thompson Uudenmaan ELY-keskuksesta (liikenne). Kaavoittajan vastine Kaavaehdotuksesta II saadun palautteen johdosta kaavaan tehdään seuraavat muutokset: Kaavaan osoitetaan kaavaehdotuksessa III vain yksi tuulivoimala ja tarpeettomat ohjeelliset tieyhteydet poistetaan. Kaavaehdotuksessa II tuulivoimaloita oli 3. Tuulivoimala osoitetaan kaavaehdotuksessa II esitettyjen eteläisimmän ja keskimmäisen voimalan väliin. Lisäksi meluun liittyvää määräystä muutetaan muotoon: Voimalan aiheuttama melu ei saa tunnus- tai takuuarvoltaan ylittää 100 db tai voimala tulee olla säädettävissä niin, että turbiinien lähtömelutaso voidaan tarvittaessa alentaa niin, että se ei ylitä 100 db. Tuulivoimalan koko määrätään merenpinnasta mitatun kokonaiskorkeuden lisäksi seuraavasti: "Tuulivoimalan napakorkeus saa olla enintään 120 metriä maanpinnasta mitattuna ja roottorin halkaisija enintään 100 metriä." Näillä muutoksilla varmistutaan siitä, että kaavan mukainen ratkaisu on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen. Ympäristöluvan tarpeesta päättää Hartolan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Kaavalla ei voida säädellä laitteiden käyttöä. Tämän johdosta annetaan määräyksiä, joilla ohjataan laitevalinnat sellaisiksi, että edellytykset laitteiden säätämiselle ovat olemassa tai laitteet ovat sellaisia, että ne ovat ilman säätämistä riittävän hiljaisia, jotta kohtuutonta rasitusta naapurustoon ei muodostu. Ympäristöministeriön ohje 4/2012 lähtee siitä, että tuulivoimalat sijoitetaan siten, että ympäristölupaa ei tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittaisi. Tämä on perusohjeena hyvä ja tar- 4
koituksenmukainen, mutta siitä voidaan myös poiketa. Tällöin voimaloiden käyttöä tulee säädellä siten, että kohtuutonta rasitusta naapurustoon ei aiheudu. Suomessa on esimerkiksi laadittu aiemminkin useita kaavoja, joiden "käyttöönotto" vaatii ympäristöluvan, jossa määritetään missä rajoissa kaavan mukaista toimintaa voidaan harjoittaa. Järven pinnan välkyntä Järven pinnasta heijastuva välkyntä/varjostus ei aiheuta merkittävää häiriötä, varsinkin keskeisimmille paikoille sijoittuvat voimalat poistetaan. Järven pinnasta muodostuu heijastuvaa välkyntää ainoastaan silloin kun se on "peilikirkas". Silloin kun järven pinta on peilikirkas, on oltava tuuletonta ja voimalat eivät tällöin pyöri. Joitakin poikkeustapauksia on olemassa jolloin voimalan roottorin tasolla vielä tulee, mutta järvenpinnan tasolla ei. Nämä ovat kuitenkin niin harvinaisia, että merkittävää häiriötä ei tämän johdosta muodostu. Lentoestevalot heijastuvat järvenpinnasta huomattavasti useammin kuin tapahtuu järven pinnasta heijastuvaa välkyntää. Lentoestevalojen vaikutukset Lentoestevalojen välkynnän vaikutusta voidaan pienentää suuntaamalla valot ylöspäin. Jatkossa lentoestovalojen osalta arvioidaan vaikutukset. Melu Melu vaikutukset saadaan sallittuihin rajoihin kun kaavalla osoitetaan vain 1 voimala ja toteutetaan se kaavamääräysten mukaisesti. Koska laitosvaihtoehtoa ei ole vielä valittu, ei tuulivoimalaitoksen tuottaman melun tarkkaa taajuusjakaumaa ole vielä tiedossa. Pienitaajuisen melun mallintamiselle ei siis ole vielä hankkeen tässä vaiheessa lähtötietoja. Pienitaajuisen melun laskenta voidaan tehdä vasta kun voimalaitostyyppi on valittu. Lähtökohtana laitosvalinnassa on monen muun seikan ohella se, ettei valittava voimalaitosmalli tuota kapeakaistaista tai iskumaista melua. Melumallinnus on tehty jo kaavoitusvaiheessa VTT:n raportissa mainitulla tarkemmalla, ympäristölupavaiheeseen sovellettavalla, tavalla. Laskentaepävarmuus on huomioitu laskentatulosten vertailussa ohjearvoon sillä tavalla kuin se on esitetty ympäristöministeriön ohjeessa 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen". Voimaloiden koon määrittäminen On perusteltua, että kaavassa rajataan roottorille maksimihalkaisija ja napakorkeus, koska havainnekuvat ja varjostusmallinnukset on tehty tiettyjä maksimiarvoja käyttäen. Tämän johdosta kaavamääräyksiin palautetaan kaavaehdotuksessa ollut lapojen maksimihalkaisija sekä napakorkeus. Jäävaara Esitetyn muutoksen mukainen ratkaisu ei aiheuta jäävaaraa voimalan sijoittuessa etäämmäs laskettelurinteestä.. Liikenne Liikenteen osalta lausunnossa esiintuodut asiat huomioidaan myöhemmissä vaiheissa, ne eivät aiheuta kaavan sisältöön muutoksia. Asemakaavan sisältövaatimukset (MRL 54 ) Tuulivoimaloiden sijoittamista alueelle on tarkasteltu monin eri vaihtoehdoin niiden aiheuttamien haitallisten vaikutusten pienentämiseksi. On tutkittu erilaisia sijoitusvaihtoehtoja sekä haettu rajaa melumallinnuksille sille kuinka suuri lähtömelutaso voimaloilla voitaisiin kutakuinkin sallia. Nyt ehdotetuin muutoksin kaavaratkaisu antaa edellytykset sille, että kaavan mukainen toiminta voidaan toteuttaa täyttäen asemakaavan sisältövaatimukset terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön osalta. Kaavaehdotuksesta III on kaavaselostuksen liitteenä erillinen vaikutusten arviointi. 5
2. Lahden kaupungin museo, rakennuskulttuuri Lausunto 11.7.2013 Kaavoittajan vastine Kaavaehdotuksesta II saadun palautteen johdosta kaavaan tehdään seuraavat muutokset: Kaavaan osoitetaan kaavaehdotuksessa III vain yksi tuulivoimala ja tarpeettomat ohjeelliset tieyhteydet poistetaan. Kaavaehdotuksessa II tuulivoimaloita oli 3. Tuulivoimala osoitetaan kaavaehdotuksessa II esitettyjen eteläisimmän ja keskimmäisen voimalan väliin. Lisäksi meluun liittyvää määräystä muutetaan muotoon: Voimalan aiheuttama melu ei saa tunnus- tai takuuarvoltaan ylittää 100 db tai voimala tulee olla säädettävissä niin, että turbiinien lähtömelutaso voidaan tarvittaessa alentaa niin, että se ei ylitä 100 db. Tuulivoimalan koko määrätään merenpinnasta mitatun kokonaiskorkeuden lisäksi seuraavasti: "Tuulivoimalan napakorkeus saa olla enintään 120 metriä maanpinnasta mitattuna ja roottorin halkaisija enintään 100 metriä." Maisemallisten arvojen turvaamiseksi kaavaehdotuksessa II oli annettu seuraavat määräykset koskien koko kaava-aluetta: "Alue on maisemallisesti hallitseva ja rajautuu maisemallisesti merkittävään kyläalueeseen. Kaikessa rakentamisessa ja metsänhoidossa on kiinnitettävä erityistä huomiota hankkeiden ympäristövaikutuksiin. "Alueen rakentaminen on pyrittävä toteuttamaan alueen ominaispiirteet säilyttäen siten, että teiden ja voimaloiden rakentamisessa huomioidaan vaikutukset lähi- ja kaukomaisemassa." Lisäksi Vuorenkylän kulttuurimaisema-alueeseen kohdistuu seuraava määräys: "Vuorenkylän kulttuurimaisema-alue. Alueelle tehtävät toimenpiteet tulee olla sellaisia, että kulttuurimaiseman ominaispiirteet eivät merkittävästi heikkene." On perusteltua, että kaavassa rajataan roottorille maksimihalkaisija ja napakorkeus, koska havainnekuvat ja varjostusmallinnukset on tehty tiettyjä maksimiarvoja käyttäen. Tämän 6
johdosta kaavamääräyksiin palautetaan kaavaehdotuksessa ollut lapojen maksimihalkaisija sekä napakorkeus. MRL 128 :n mukaan ranta-asemakaava-alueella puiden kaataminen edellyttää maisematyölupaa ilman, että kaavassa asiasta erikseen määrätäänkään. Kaavaratkaisussa tulee tällöin maisemalliset arvot riittävässä määrin turvatuiksi. Kaavaehdotuksesta III on kaavaselostuksen liitteenä erillinen vaikutusten arviointi. 3. Hartolan kunta, ympäristölautakunta Lausunto 15.8.2013 Kaavoittajan vastine Kaavaehdotuksesta II saadun palautteen johdosta kaavaan tehdään seuraavat muutokset: Kaavaan osoitetaan kaavaehdotuksessa III vain yksi tuulivoimala ja tarpeettomat ohjeelliset tieyhteydet poistetaan. Kaavaehdotuksessa II tuulivoimaloita oli 3. Tuulivoimala osoitetaan kaavaehdotuksessa II esitettyjen eteläisimmän ja keskimmäisen voimalan väliin. Lisäksi meluun liittyvää määräystä muutetaan muotoon: Voimalan aiheuttama melu ei saa tunnus- tai takuuarvoltaan ylittää 100 db tai voimala tulee olla säädettävissä niin, että turbiinien lähtömelutaso voidaan tarvittaessa alentaa niin, että se ei ylitä 100 db. Tuulivoimalan koko määrätään merenpinnasta mitatun kokonaiskorkeuden lisäksi seuraavasti: 7
"Tuulivoimalan napakorkeus saa olla enintään 120 metriä maanpinnasta mitattuna ja roottorin halkaisija enintään 100 metriä." Näiden muutosten seurauksena ympäristövaikutukset pienenevät, joten myös ympäristöluvan tarvetta tulee harkita uudelleen. Oleellista päätöstä harkittaessa lienee se, että onko sijoitettava tuulivoimala sellainen, että sen melua joudutaan säätämään, jolloin säätämisestä määrätään ympäristöluvassa. Kaavaehdotuksesta III on kaavaselostuksen liitteenä erillinen vaikutusten arviointi. 8
Muistutukset 1. Yhteismuistutus (59 allekirjoittajaa) Muistutus 2.9.2013 Muistutuksessa on liitteineen yli 80 sivua. Tämän johdosta alla on esitetty ainoastaan muistutuksen yhteenveto. 9
Kaavoittajan vastine Kaavaehdotuksesta II saadun palautteen johdosta kaavaan tehdään seuraavat muutokset: Kaavaan osoitetaan kaavaehdotuksessa III vain yksi tuulivoimala ja tarpeettomat ohjeelliset tieyhteydet poistetaan. Kaavaehdotuksessa II tuulivoimaloita oli 3. Tuulivoimala osoitetaan kaavaehdotuksessa II esitettyjen eteläisimmän ja keskimmäisen voimalan väliin. Lisäksi meluun liittyvää määräystä muutetaan muotoon: Voimalan aiheuttama melu ei saa tunnus- tai takuuarvoltaan ylittää 100 db tai voimala tulee olla säädettävissä niin, että turbiinien lähtömelutaso voidaan tarvittaessa alentaa niin, että se ei ylitä 100 db. Tuulivoimalan koko määrätään merenpinnasta mitatun kokonaiskorkeuden lisäksi seuraavasti: "Tuulivoimalan napakorkeus saa olla enintään 120 metriä maanpinnasta mitattuna ja roottorin halkaisija enintään 100 metriä." Näillä muutoksilla ympäristövaikutukset vähenevät ja kaavaratkaisu on maankäyttö- ja rakennuslainmukainen. Kaavaehdotuksesta III on kaavaselostuksen liitteenä erillinen vaikutusten arviointi. Melu Ympäristöluvan tarpeesta päättää Hartolan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Kaavalla ei voida säädellä laitteiden käyttöä. Tämän johdosta annetaan määräyksiä, joilla ohjataan laitevalinnat sellaisiksi, että edellytykset laitteiden säätämiselle ovat olemassa tai laitteet ovat sellaisia, että ne ovat ilman säätämistä riittävän hiljaisia, jotta kohtuutonta rasitusta naapurustoon ei muodostu. Ympäristöministeriön ohje 4/2012 lähtee siitä, että tuulivoimalat sijoitetaan siten, että ympäristölupaa ei tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittaisi. Tämä on perusohjeena hyvä ja tarkoituksenmukainen, mutta siitä voidaan myös poiketa. Tällöin voimaloiden käyttöä tulee säädellä siten, että kohtuutonta rasitusta naapurustoon ei aiheudu. Suomessa on esimerkiksi laadittu aiemminkin useita kaavoja, joiden "käyttöönotto" vaatii ympäristöluvan, jossa määritetään missä rajoissa kaavan mukaista toimintaa voidaan harjoittaa. Meluvaikutukset saadaan sallittuihin rajoihin kun kaavalla osoitetaan vain 1 voimala ja toteutetaan se kaavamääräysten mukaisesti. Koska laitosvaihtoehtoa ei ole vielä valittu, ei tuulivoimalaitoksen tuottaman melun tarkkaa taajuusjakaumaa ole vielä tiedossa. Pienitaajuisen melun mallintamiselle ei siis ole vielä hankkeen tässä vaiheessa lähtötietoja. Pienitaajuisen melun laskenta voidaan tehdä vasta kun voimalaitostyyppi on valittu. Lähtökohtana laitosvalinnassa on monen muun seikan ohella se, ettei valittava voimalaitosmalli tuota kapeakaistaista tai iskumaista melua. Melumallinnus on tehty jo kaavoitusvaiheessa VTT:n raportissa mainitulla tarkemmalla, ympäristölupavaiheeseen sovellettavalla, tavalla. Laskentaepävarmuus on huomioitu laskentatulosten vertailussa ohjearvoon sillä tavalla kuin se on esitetty ympäristöministeriön ohjeessa 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen". Ramboll ja Pöyry Finland Oy ovat merkittäviä toimijoita melumallinnuksessa ja kaavoituksessa Suomessa. Yrityksillä on vahva kuva siitä mitä kentällä tapahtuu. Tämän asiantuntemuksen jättäminen pois laadittaessa aiheita käsitteleviä ympäristöministeriön oppaita johtaisi todennäköisesti huonompaan lopputulokseen. Suomessa käytössä olevalla kaavoitusjärjestelmällä konsultit laativat merkittävän määrän ns. hankekaavoja, joissa sijoitetaan joku ympäristövaikutuksia aiheuttava laitos johonkin. Tällaisissa kaavoissa on oleellista, että kaavanlaatija ymmärtää roolinsa hankkeen edistäjien ja vastustajien välissä. Kaavaprosessissa on kuultu niitä, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa (MRL 62 ). Tämä on joukko on rajattu 500 metrin etäisyydellä tuulivoimaloista sijoittuviin rakennuspaikkoihin. Kaavoittajan vastine on ilmoitettava niille, jotka ovat muistutusta tehdessään ilmoittaneet osoitteensa (MRL 65 ). Vastineet ovat olleet kaikkien nähtävissä kaavaehdotuksen II kaavaselostuksen liitteenä. 10
Lisäksi viitataan aiemmin annettuun vastineeseen. Maakuntakaava Ranta-asemakaavamuutoksesta on pyydetty Päijät-Hämeen liitolta lausunto sekä kaavaluonnos, että kaavaehdotusvaiheessa. Kaavaluonnosvaiheessa annetun lausunnon mukaan hanke ei ole maakuntakaavan vastainen sillä perusteella, että voimalat sijoitetaan maakuntaliiton tuulivoimaesiselvityksen tuulivoimaloille varattujen alueiden ulkopuolelle. Tämä siksi, että kolmen tuulivoimalan ryhmä on niin pieni, että se voidaan toteuttaa maakuntakaavassa tuulivoimaloille osoitettujen alueiden ulkopuolellekin. Matkailupalvelutoiminnan on mahdollista jatkua tuulivoimaloista huolimatta. Voimalat saattavat lisätä jopa alueen kiinnostavuutta, koska nähdäkseen tuulivoimaloita Hartolan ympäristössä tulisi matkustaa satoja kilometrejä. Kaavaehdotuksesta maakuntaliitto ei ole antanut lausuntoa. Kaavaselostuksen puutteet, ristiriitaisuudet ja huomioitavat asiat Kaavaehdotusvaiheen jälkeen kaikki viranomaisten vaatimat selvityksen on laadittu. Vuodenajasta johtuen selvitykset laadittiin vasta kaavaehdotusvaiheen jälkeen. Tarvittavat selvitykset ovat tällöin käytettävissä Hartolan kunnanvaltuuston päättäessä kaavamuutoksen hyväksymisestä. Asuntovaunualue lisätään kaavaselostukseen. Lomarakennukset ja asuinrakennukset ovat melun osalta häiriintyvämpiä kohteita kuin asuntovaunualue, jolle ei ole osoitettu meluohjearvoja. Lomarakennuksia on kyseistä aluetta lähempänä suunniteltuja tuulivoimaloita. Laaditun lepakkoselvityksen mukaan alueella on erittäin vähän lepakoita. Alueelta havaitut lepakkolajit kuuluvat Suomessa yleisiksi ja elinvoimaisiksi luokiteltuihin lajeihin. Selvityksen perusteella tuulivoimalat eivät aiheuttaisi merkittävää haittavaikutusta lepakoille, eikä tuulivoimapuiston suunnittelussa ole tarpeen erikseen huomioida lepakoita. Tuulivoimalat eivät sijoitu maakunnallisesti arvokkaalle Vuorenkylän kulttuurimaisema-alueelle vaan maisema-alueen lähistölle. Kyseinen alue on osa kaavamuutosaluetta ja huomioitu kaavassa. Kyseisen alueen kaavamääräyksessä on tuotu esiin se, että vallitsevat kulttuurimaiseman ominaispiirteet tulee säilyttää. Tämän sisältöinen määräys on kattava ja perusteltu kohdistettuna kyseiseen alueeseen. Natura-alueen läheisyys ei edellytä Natura-arvioinnin tarveharkintaa. Alueelle tehdyt selvitykset ennen kaavamuutoksen hyväksymiskäsittelyä on katsottu riittäviksi. Monen Vuorenkylän asukkaan mukaan hanke elävöittää kylää. Lähinnä kesämökkiläisten osalta on esitetty tuulivoimahankkeeseen liittyvää vastustusta. Purnuvuoren alueella ei ole Finavia Oyj:n aineistojen mukaan lentoesterajoituksia. Tutkavaikutusten osalta selvitys on tehty. Selvityksen mukaan haitallisia vaikutuksia ei muodostu. Osallisten kuulemista ei ole suoritettu summittain. Kaavasta on tiedotettu kaavamuutosalueen ulkopaikkakuntalaisia rajanaapureita sekä niiden tilojen omistajia, joiden tilat ovat alle 500 metrin etäisyydellä suunnitelluista voimaloista." 11
2. Heinonen Pentti Muistutus 4.9.2013 Kaavoittajan vastine Kaavaehdotuksesta II saadun palautteen johdosta kaavaan tehdään seuraavat muutokset: Kaavaan osoitetaan kaavaehdotuksessa III vain yksi tuulivoimala ja tarpeettomat ohjeelliset tieyhteydet poistetaan. Kaavaehdotuksessa II tuulivoimaloita oli 3. Tuulivoimala osoitetaan kaavaehdotuksessa II esitettyjen eteläisimmän ja keskimmäisen voimalan väliin. Lisäksi meluun liittyvää määräystä muutetaan muotoon: Voimalan aiheuttama melu ei saa tunnus- tai takuuarvoltaan ylittää 100 db tai voimala tulee olla säädettävissä niin, että turbiinien lähtömelutaso voidaan tarvittaessa alentaa niin, että se ei ylitä 100 db. 12
Tuulivoimalan koko määrätään merenpinnasta mitatun kokonaiskorkeuden lisäksi seuraavasti: "Tuulivoimalan napakorkeus saa olla enintään 120 metriä maanpinnasta mitattuna ja roottorin halkaisija enintään 100 metriä." Näillä muutoksilla ympäristövaikutukset vähenevät ja kaavaratkaisu on maankäyttö- ja rakennuslainmukainen. Kaavaehdotuksesta III on kaavaselostuksen liitteenä erillinen vaikutusten arviointi. Tuulivoimalat eivät ole kokemuksen perusteella aiheuttaneet häiriöitä langattomalle tiedonsiirrolle. Kaavaehdotuksesta III pyydetään vielä lausunto Digita Oy:lta joka kommentoi omalta osaltaan asiaa. Kaava-asiakirjoissa on esitetty havainnekuvat, joista ilmenee parhaiten voimaloiden maisemalliset vaikutukset. Sähkönsiirron kaapeloinnin osalta maisemallisia vaikutuksia ei juuri muodostu, koska johdot kulkevat maanalaisina. Tiestön rakentamisen osalta kaavaasiakirjoissa on esitetty poikkileikkauskuvat, joista ilmenee millaisia leikkauksia uusien teiden rakentaminen vaatii ja asiaa selvennetty sanallisesti vaikutustenarvioinnissa. Voimalat eivät myöskään sijoitu arvokkaiden maisema-aluerajausten sisäpuolelle. Laskettelurinne on jo itsessään muovannut ympäristöä. 3. Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys Muistutus 4.9.2013 Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (PHLY) on BirdLife Suomi ry:n jäsenyhdistys, jonka tarkoituksena on edistää lintuharrastusta ja -tutkimusta, luonnon-ja ympäristönsuojelua sekä kestävää kehitystä. PHLY:llä on hallinnassaan maakunnan laajin lintuhavaintotietokanta ja -arkisto sekä paras asiantuntemus toimialueensa linnustosta. PHLY:n käytössä on paljon tietoa muistakin eliöryhmistä ja luontoarvoista. PHLY on perehtynyt Purnuvuoren kaava-aineistoihin ja ympäristöselvitykseen. Yhdistys esittää tämän johdosta lausunnossaan seuraavaa: Hankkeeseen liittyen on linnustosta tehty vain metsoa käsittelevä selvitys. PHLY pitää tätä lähtökohtaisesti vääränä lähestymistapana tuulivoimahankkeissa, joiden vaikutuksista linnustoon ei ole maakunnasta tietoa. PHLY edellyttää että hankkeen toteuttaja teettää alueella kunnolliset linnustoselvitykset, jottakaavan ja erityisesti voimaloiden vaikutukset linnustoon voidaan arvioida lain edellyttämällä tavalla. Nykyinen yhden lauseen mittainen vaikutusten arviointi kaavaselostuksessa linnustosta ei vastaa PHLY:n käsitystä laadukkaasta vaikusten arvioinnista. Linnustoselvityksessä tulee huomioida paitsi alueella pesivät lajit myös alueen potentiaali muuttavien lintujen osalta sekä ruokailulentoreittien osalta. Käytännössä tämän tyyppinen selvitys edellyttää maastotöitä alkukeväästä loppusyksyyn. OAS:n mukaisesti kaava hyväksyttäisiin jo syksyllä, jolloin suuri osa linnustotutkimusta jää tekemättä. PHLY perustelee tarvetta mm. sillä että Purnuvuorella voi olla merkitystä ainakin muuttaville ja paikallisille petolinnuille ns. nostevaikutuksen (nousevat lämpimät ilmavirtaukset laskettelurinteestä) vuoksi sekä sijaintinsa vuoksi (useiden järvien läheisyys) ruokailulentoja tekeville lajielle kuten kuikille, kaakkureille ja kalasääskille. Hankkeessa tulisi myös selvittää minkälaajuista muuttoa alueen yli kulkee, jotta törmäys- ja häirintävaikutusten arviointi voidaan laskea ja arvioida todellisista lintumääristä. Hanke on maakunnan ensimmäinen lippulaiva tuulivoimalle ja PHLY pitää tärkeänä että selvitysten taso asetetaan korkealle, jotta vastakkainasettelulta vältytään ja vaikutusten arviointi perustuu riittäviin selvityksiin, eikä olettamuksiin. Yleisesti lintujen törmäysriskit ovat tunnettu ongelma maailmalla ja aiheesta on paljon tutkimustietoa, johon sekä rakennuttajan että kunnan ja viranomaisten on syytä perehtyä. Emme referoi kaikkia näitä tutkimuksia tähän muistukseen, mutta esim. yksi selvitys, jota voidaan soveltaa myös Purnuvuoren aluetta suunniteltaessa: 13
http://ec.europa.eu/environment/nature/natura2000/management/docs/wind_farms.pdf Suurempi haitta kuin törmäykset, voi olla voimaloiden häirintävaikutus. Tätä asiaa ei ole arvioitu kaavaan liittyen ollenkaan. Muu lajisto Lepakkoselvitys on puutteellinen: se on laadittu vain heinä-elokuussa, jolloin alkukesän ja syksyn tilannetta ei tunneta ja horrostavienlepakoiden kannalta aivan liian aikaisin. Lisäksi kaikkein oleellisinta asiaa eli lepakoiden esiintymistä itse voimaloiden kohdalla ei ole selvitetty (automaattilaitteet on sijoitettu muualle ja kartoitusreitit eivät ole kulkeneet kaavailluiden voimaloiden kohdalta!). PHLY mielestä nyt laadittu selvitys ei anna riittäviä tietoja vaikusten arviointiin ja selvityksiä onkin täydennettävä lepakoiden osalta vielä huomattavasti. Lepakoiden selvittämiseksi tarvitaan sekä aktiivi-että passiiviseurantaa ja automaattidetektorit tulee sijoittaa havainnoimaan eri korkeuksia, jotta voimaloiden riskit lepakoille voidaan arvioida luotettavasti. Näitä on nyt tehtykin mutta siis puutteellisesti. Suurimmat lepakoiden törmäysluvut tuulivoimaloihin on todettu metsäisillä alueilla (kuten Purnuvuori) eurooppalaisissa tutkimuksissa. Törmäysriskiä kasvattaa lisäksi otaksuttujen lisääntymis-ja levähdyspaikkojen läheisyys (alueen rakennukset ja Kelperin luolat). Lehdistössä esitetylle väitteelle, että lepakot eivät lentäisi lapojen korkeudella, ei ole tutkimukseen perustuvaa näyttöä Suomesta. Itseasiassa uusimman tiedon mukaan varsinkin pohjanlepakot lentävät hyvinkin korkealla (Luontotietoa tuulivoiman suunnitteluun Satakunnassa -hanke) ja ovat täten riskialttiina törmäyksille. PHLY haluaa vielä korostaa, ettei se vastusta tuulivoimaa, mutta tuulivoimaan liittyvät luontoa ja lajistoa koskevat todelliset riskit tulee selvittää perusteellisesti ja riittävin tutkimuksin. PHLY toivoo että sen asiantuntijuutta kuunnellaan ja lausunnossa mainitut asiat otetaan huomioon. Hankkeen suunnittelua ja selvityksiä varten PHLY on valmis tarjoamaan asiantuntija-apuaan. PHLY pyytää kirjallista (ja/tai sähköistä) vastinetta lausuntoonsa. Kaavoittajan vastine Kaavaehdotuksesta II saadun palautteen johdosta kaavaan tehdään seuraavat muutokset: Kaavaan osoitetaan kaavaehdotuksessa III vain yksi tuulivoimala ja tarpeettomat ohjeelliset tieyhteydet poistetaan. Kaavaehdotuksessa II tuulivoimaloita oli 3. Tuulivoimala osoitetaan kaavaehdotuksessa II esitettyjen eteläisimmän ja keskimmäisen voimalan väliin. Lisäksi meluun liittyvää määräystä muutetaan muotoon: Voimalan aiheuttama melu ei saa tunnus- tai takuuarvoltaan ylittää 100 db tai voimala tulee olla säädettävissä niin, että turbiinien lähtömelutaso voidaan tarvittaessa alentaa niin, että se ei ylitä 100 db. Tuulivoimalan koko määrätään merenpinnasta mitatun kokonaiskorkeuden lisäksi seuraavasti: "Tuulivoimalan napakorkeus saa olla enintään 120 metriä maanpinnasta mitattuna ja roottorin halkaisija enintään 100 metriä." Näillä muutoksilla ympäristövaikutukset vähenevät ja kaavaratkaisu on maankäyttö- ja rakennuslainmukainen. Kaavaehdotuksesta III on kaavaselostuksen liitteenä erillinen vaikutusten arviointi. Alueen sijainti suhteessa linnustollisesti arvokkaisiin alueisiin, hankkeen laajuus ja olosuhteet huomioituna selvitykset ovat riittäviä linnuston osalta. Niiden perusteella voidaan arvioida, että kaavamuutos ei aiheuta merkittäviä linnustollisia vaikutuksia. Lausunnossa on viitattu samoihin asioihin kuin kaavaehdotuksesta annetussa lausunnossa. Näiden asioiden osalta viitataan tuohon lausuntoon annettuun vastineeseen: "Alueelle on laadittu keväällä ja kesällä 2012 liito-orava ja kasvillisuusselvitys, lepakkoselvitys sekä metson soidinpaikkaselvitys. Suunnittelualueelta ei löytynyt liito-oravien jätöksiä, uhanalaistenkasvilajien tai luontotyyppien esiintymiä, eikä myöskään metsälain, vesilain tai luonnonsuojelulain tarkoittamia arvokkaita elinympäristöjä. Alueen lepakoiden lukumäärä oli erittäin pieni ja alueella 14
havaitut lepakot kuuluvat Suomessa yleisiin ja elinvoimaisiksi luokiteltuihin lajeihin. Metsoselvityksen osalta metson soidinpaikkoja ei havaittu. Linnustoselvityksen tarpeesta on keskusteltu Hämeen ELY-keskuksen Pertti Heikkisen kanssa. Keskustelun perusteella laadittuja selvityksiä laajemmille linnustoselvityksille ei ole tarvetta. Perustelut Heikkisen mukaan olivat: Purnuvuori sijaitsee etäällä lintujen muuttoreiteistä (kevät ja syysmuutto), joten muuton seurantaan ei ole tarvetta. Pesimälinnuston osalta linnut lentävät latvustossa eli alempana kuin voimalat, joten erityistä törmäysriskiä ei ole. Erämaametsien lajistoa (metso, kehrääjä) ei ole tarpeen selvittää laskettelukeskuksen aiheuttaman häiriön johdosta. Päiväpetolintujen osalta yksittäisten haukkojen törmäykset mahdollisia, mutta nekin kykenevät yleensä väistämään voimalat." Lahdessa 30.12.2013 Ramboll Finland Oy Markus Hytönen Kaavoitusinsinööri Janne Ristolainen Projektipäällikkö (melu) 15