TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä

Transkriptio

1 Page 1 of 7 Ketunperä_Valkeselvitys_YKJR Etha Wind Oy Frilundintie Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev YKo JRd CGr Ketunperän välkevaikutukset. Phone Fax VAT REG FI

2 Page 2 of 7 Sisällys 1 Yhteenveto Varjovälkkeen lähtötiedot ja menetelmät Välkevaikutukset Vaikutusten arvioinnin epävarmuustekijät Lähteet Liite 1: Voimaloiden sijainnit... 7

3 Page 3 of 7 1 Yhteenveto Tehtävä: Työmenetelmät: Tulokset: Välkeselvitys Ketunperän tuulivoimapuiston vaikutusalueella. Välkeselvitykseen on tiivistetty mallinnuksen lähtötiedot ja menetelmät sekä tulokset arvioiduista vaikutuksista. Pääasiallisena laskentatyökaluna on käytetty WindPRO Ver ohjelmiston SHADOW-moduulia. Mallinnuksessa on käytetty koko prosessin ajan ympäristöministeriön vuonna 2012 julkaisemia ohjeita raportista Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (Ympäristöministeriö, 2012). Vaikutusten arvioinnissa käytetyt laskentaparametrit on taulukoitu tässä raportissa. Saksassa annettua maksimisuositusta kahdeksan tunnin vuotuisesta varjon välkkeestä asunnoille ei ylitetä. Odotettu välkemäärä valitussa havainnointipisteessä on maksimissaan alle seitsemän tuntia vuodessa. Muutkaan suositukset (30 min/pv ja 30 h/v teoreettisessa maksimitilanteessa) eivät ylity.

4 Page 4 of 7 2 Varjovälkkeen lähtötiedot ja menetelmät Tämä välkemallinnus on tehty Ketunperän tuulivoimapuistolle. Mallinnuksessa käytettyjen voimaloiden tiedot ovat listattuna seuraavaan taulukkoon: Taulukko 1. Mallinnuksen voimalatiedot Hankealue Voimalat Voimalan tornin Voimalan roottorin korkeus (m) halkaisija (m) Ketunperä 6 x V MW Välkkeen muodostumiseen vaikuttavat oleellisesti sääolosuhteiden lisäksi voimaloiden käyttöaika, korkeus ja roottorin halkaisija. Myös kasvillisuus ja puusto vaikuttavat oleellisesti välkevaikutuksen muodostumiseen, mutta niitä ei ole laskennassa otettu huomioon eli mallinnuksessa välkettä on paikoittain enemmän kuin todellisuudessa. Tuulivoimaloiden aiheuttaman varjovälkkeen vaikutusalue ja määrä mallinnetaan tuulivoimamallinnukseen käytettävällä WindPRO-ohjelmalla, jossa pohjatietona käytettiin paikallisia olosuhteita vastaavia tilastollisia tietoja. Ohjelmalla voidaan laskea sekä tiettyyn pisteeseen kohdistuva varjovälke, että koko tuulivoima-alueen varjovälkkeen muodostuminen. Laskennat tehtiin todellisten olosuhteiden mukaisesti, jolloin otetaan huomioon tuulivoimaloiden korkeus, sijainti ja roottorin halkaisija sekä paikalliset, tilastolliset sääolosuhteet. Maastotietokantana käytettiin Maanmittauslaitoksen kahden metrin korkeusmallia ja säähavaintotietoina käytettiin Oulun lentokentän säähavaintoja. Oulun lentokenttä sijaitsee noin 55 km päässä suunnitellusta tuulivoimapuistoalueesta. Laskelmissa oletetaan, että tuulivoimaloiden roottorit pyörivät vain tuulennopeuden ollessa sopiva. Varjovälkettä tarkasteltiin 1,5 metrin korkeudelta eli suunnilleen ihmisen havainnointikorkeudelta.

5 Page 5 of 7 3 Välkevaikutukset Välkevaikutuksia tarkastellaan 1715 km etäisyydeltä uloimmista voimaloista. Seuraavassa kuvassa on välkemallinnuksen tulokset esitettynä visuaalisesti ja sen jälkeen tuloksia on selostettu yksityiskohtaisesti sanallisesti. Kuva 1. Varjovälkkeen yhteisvaikutukset Ketunperän alueella. Voimalat on numeroitu kuvaan ja havainnointipisteet merkitty kirjaimin (a-h). Vihreän alueen ulkopuolella varjovälkettä esiintyy vuodessa alle kahdeksan tuntia. Alueelle, jossa välkettä on yli kahdeksan tuntia, ei sijoitu yhtään vakituista asuntoa eikä vapaa-ajan asuntoa. Odotettu välkemäärä valitussa havainnointipisteessä on maksimissaan alle seitsemän tuntia vuodessa. Laskennassa on tarkasteltu välkettä myös yksittäisissä havainnointipisteissä, jotka ovat lähimpänä Ketunperää sijaitsevat rakennukset. Seuraavassa taulukossa on laskennasta saadut tulokset havainnointipisteille.

6 Page 6 of 7 Taulukko 2. Varjovälkelaskennan tulokset. Luokka Itäinen koord. (ETRS TM35FIN) Pohjoinen koord. (ETRS TM35FIN) Havainnointipiste Välkkeen määrä (todellinen tilanne, h/v) Välkkeen määrä (teoreettinen maksimi, h/v) Välkkeen määrä (teoreettinen maksimi, h/pv) Suositus-arvojen ylitys a Vapaa-ajan asunto Ei b Vapaa-ajan asunto Ei c Vapaa-ajan asunto :36 21:34 0:22 Ei d Vakituinen asunto Ei e Vakituinen asunto Ei f Vakituinen asunto Ei g Vakituinen asunto Ei h Vakituinen asunto Ei 3.1 Vaikutusten arvioinnin epävarmuustekijät Välkemallinnus edustaa keskimääräistä varjostustilannetta, jossa pohjana on käytetty pitkän ajan tilastollisia sääarvoja. Mikäli sääolosuhteet poikkeavat merkittävästi tilastoiduista arvoista, saattaa myös välkkeen määrä poiketa. Mallinnettaessa alueen tuulivoimapuistojen välkevaikutuksia, käytössä on ollut rakennetut tai suunnitellut tuulivoimalat. Matalampia voimaloita käytettäessä välkevaikutukset ovat lievemmät. Tuulivoimaloiden käyttöaste, eli aika jolloin voimalat pyörivät ja tuottavat sähköä, vaikuttaa merkittävästi välkkeen syntymiseen. Usein hyvin aurinkoisina ja lämpiminä päivinä, kun olosuhteet ovat suotuisat varjovälkkeelle, eivät tuulivoimalat pyöri alhaisten tuulennopeuksien vuoksi. Toisaalta päivinä, jolloin tuulennopeudet lähestyvät myrskylukemia, on pilvisyyden todennäköisyys suuri. Käyttöasteen pienentyessä saattaa välke yksittäisessä pisteessä vähentyä. Laskennassa ei ole huomioitu puuston ja muun kasvillisuuden peittävää vaikutusta. Välkevaikutukset voivat tämän takia monin paikoin olla laskettua pienemmät.

7 Page 7 of 7 4 Lähteet Ympäristöministeriö (2012). Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, Helsinki. 5 Liite 1: Voimaloiden sijainnit Taulukko 3. Ketunperän voimaloiden sijaintitiedot. Voimala Itäinen (ETRS- TM35-FIN) Pohjoinen (ETRS-TM35- FIN) Napakorkeus / Roottorin halkaisija / Kokonaiskorkeus (m) /126/ /126/ /126/ /126/ /126/ /126/200