Tuulivoimalan koko määrätään merenpinnasta mitatun kokonaiskorkeuden lisäksi seuraavasti:

Transkriptio

1 Purnuvuoren ranta-asemakaava selostus , liite 17 Hartolan kunta Purnuvuoren ranta-asemakaavamuutos Kaavaehdotus III Kaavaehdotus on asetettu kolmannen kerran nähtäville, koska kaavaan on esitetty useaan eri tahoon kohdistuvia muutoksia. Kaavaehdotus II oli nähtävillä Kaavaehdotuksesta II annettiin 3 lausuntoa ja 3 muistutusta, joista 1 on yhteismuistutus. Tämän palautteen sekä käydyn viranomaisneuvottelun perusteella kaavaan päädyttiin tekemään muutoksia kaavasta aiheutuvien vaikutusten pienentämiseksi. Alla on esitetty tämän kaavaehdotuksen III sisältö suhteessa kaavaehdotukseen II ja vaikutusten arviointi. Lähtötiedot, selvitykset ja laajempi vaikutustenarviointi koskien kaavaehdotusta II on esitetty kaavaselostuksessa. 1. Kaavaehdotukseen II tehdyt muutokset Kaavaan osoitetaan kaavaehdotuksessa III vain yksi tuulivoimala ja tarpeettomat ohjeelliset tieyhteydet poistetaan. Kaavaehdotuksessa II tuulivoimaloita oli 3. Tuulivoimala osoitetaan kaavaehdotuksessa II esitettyjen eteläisimmän ja keskimmäisen voimalan väliin. Lisäksi meluun liittyvää määräystä muutetaan muotoon: Voimalan aiheuttama melu ei saa tunnus- tai takuuarvoltaan ylittää 100 db tai voimala tulee olla säädettävissä niin, että turbiinien lähtömelutaso voidaan tarvittaessa alentaa niin, että se ei ylitä 100 db. Tuulivoimalan koko määrätään merenpinnasta mitatun kokonaiskorkeuden lisäksi seuraavasti: "Tuulivoimalan napakorkeus saa olla enintään 120 metriä maanpinnasta mitattuna ja roottorin halkaisija enintään 100 metriä." Kuva 1. Kaavaan osoitetaan vain yksi tuulivoimalan rakennuspaikka. Kuvassa voimalan paikka on ympyröity likimääräisesti punaisella kaavaehduksen II päälle. Kaavaehdotuksen II mukaiset voimalat poistetaan kaavaehdotuksesta III. 1

2 Kuva 2. Tuulivoimalan etäisyydet lähiasutuksesta. Lähimmät loma- ja vakituiset asuinrakennukset sijoittuvat yli 500 metrin etäisyydelle kaavassa osoitetusta tuulivoimalasta. 2

3 2. Vaikutukset Kaavaehdotuksen II vaikutusten arviointi kokonaisuutenaan on kuvattu kaavaselostuksen vaikutusten arvioinnissa. Kaavaehdotuksen III vaikutuksia ei ole esitetty muualla kuin alla tässä kaavaselostuksen liitteessä. Sen lisäksi, että on verrattu kaavaehdotuksen II ja kaavaehdotuksen III vaikutuksia, on täsmennetty lentoestevaloja ja jäänsinkoutumista ilmiönä sekä niiden vaikutuksia. Melu Kaavaehdotuksesta III on tehty uusi melumallinnus, jossa laskenta perustuu VTT:n Ehdotus tuulivoimamelun mallinnuksen laskentalogiikkaan ja parametrien valintaan raportin mukaisiin laskentaparametreihin (kaavavaiheen selvitys ISO laskentamalli). Kaavaehdotuksessa III esitetty ratkaisu rajaa muodostuvan melualueen suppeammaksi kuin kaavaehdotuksessa II. Erityisesti lomarakennusten osalta meluvaikutukset pienenevät usealla rakennuspaikalla. Melumallinnus on tehty kahdella eri lähtömelutasolla. Näistä suurempi (104 db) on kutakuinkin se taso, jonka tämän kokoiset tuulivoimalat tänä päivänä tuottavat melua. Pienempi (100 db) on se lähtömelutaso, joka kaavamääräyksessä on määrätty: Voimalan aiheuttama melu ei saa tunnus- tai takuuarvoltaan ylittää 100 db tai voimala tulee olla säädettävissä niin, että turbiinien lähtömelutaso voidaan tarvittaessa alentaa niin, että se ei ylitä 100 db. Äänitehotasolla L WA 104 db yli 35 db meluvyöhykkeelle jää muutamia loma-asuntoja. Kaavamääräyksen mukaisella äänitehotasolla L WA 100 db ei 35 db meluvyöhykkeelle jää yhtään loma-asuntoa. Asuinrakennukset ovat niin etäällä, että niiden osalta meluhäiriötä ei aiheudu. 3

4 Kuva 3. Tuulivoimalan melumallinnus 104 db:n lähtömelutasolla. 4

5 Kuva 4. Tuulivoimalan melumallinnus kaavamääräyksen mukaisella 100 db:n lähtömelutasolla. 5

6 Jään sinkoutuminen Kokemuksen perusteella tuulivoimaloista ei sinkoudu jäätä niin merkittävässä määrin, että siitä aiheutuisi todellista turvallisuusriskiä. Liikenne- ja viestintäministeriön laatimassa raportissa (Julkaisuja 20/2012) on esitetty tutkimuksia, joissa on esitetty laskennallisia todennäköisyyksiä jäävaarasta aiheutuville onnettomuuksille. Tanskassa on määritetty jäänsinkoutumisen laskelmia ja tätä kautta hyväksyttävä riskitaso. Sama riskitaso muunnettuna Suomen olosuhteisiin Hartolan korkeudella tarkoittaa, että 150 m korkea voimala tulee sijaita vähintään yli 200 metrin etäisyydellä esimerkiksi yleisistä teistä. Suomen tuulivoimayhdistyksen (STY) mukaan voimaloiden turvaetäisyys on noin 1,5 x tornin korkeus + lavanpituus. Suojaetäisyys kaavaehdotuksen III mukaisessa voimalassa on tällöin noin 230 m. STY:n mukaan turvallisuusriski on kuitenkin niin pieni, että esimerkiksi virkistyskäyttöä ei ole tarpeen rajoittaa alle 100 metrin etäisyydellä voimalasta. Kaavaehdotuksessa III lähin voimala on noin 300 metrin etäisyydellä laskettelurinteestä. Kaavaehdotuksessa II lähimmän voimalan rakennusala oli rinteessä kiinni. Jään sinkoutumisen riski on kaavaehdotuksessa III erittäin pieni. Jäänsinkoutumisesta ei katsota aiheutuvan vaaraa laskettelijoille. Edellä esitetyt olettamukset eivät ole huomioineet, että voimala lisäksi varustetaan järjestelmällä, joka ehkäisee jään muodostumista. Tästä on annettu erillinen kaavamääräys. Välke/varjostus Kaavaehdotuksen III mukaisesta ratkaisusta on tehty vastaava välkemallinnus kuin kaavaehdotuksen II mukaisesta ratkaisusta. Mallinnuksen mukaan (Real Case) sellaisella alueella, jossa varjostusta esiintyy tuntia vuorokaudessa on 2 lomarakennusta. Tämän lisäksi vastaavalla 8 10 tunnin alueella on 2 lomarakennusta. Ortoilmakuvalta voidaan kuitenkin todeta, että nykyinen kasvillisuus estää voimaloiden näkymisen kyseisille lomarakennuspaikoille, jolloin varjostushäiriötä ei käytännössä muodostu. 6

7 Kuva 3. Välke/varjostus mallinnus (Real Case). Mallinnus huomio paikalliset sääolot: 1) auringon paisteen suunnan ja pilvisyyden, 2) tuuliolosuhteiden osalta suunnan ja voimakkuuden. Tuulen suunta vaikuttaa voimalan suuntaamiseen eli siihen kuinka laajan varjon voimala jättää. Tuulen voimakkuus vaikuttaa pyöriikö voimala. Tuulisuustietojen perusteella laskennassa lähdettiin siitä, että voimala pyörii noin 80 % ajasta. 7

8 Maisema ja kulttuuriympäristö Kaavaehdotuksen II jälkeen ei maiseman osalta laadittu lisäselvityksiä. Kaavaehdotuksessa III tuulivoimaloiden näkyminen Purnujärven länsirannalle, Vuorenkylän kulttuurimaisemaalueille sekä Purnuvuoren pohjoispuolisille alueille vähenee merkittävästi. Tuulivoimaloiden lukumäärän jäädessä yhteen voimalaan ja sen sijoittuminen sivuun keskeisimmästä lakialueesta muuttuu alueen maisemallinen luonne kaavaehdotukseen II verrattuna tuulivoimala-alueesta yhden irrallisen voimalan sijoituspaikaksi. Tällöin yksittäinen voimala jää melko orvoksi. Lähimaiseman osalta oleellisin muutos kaavaehdotukseen II verrattuna on se, että laskettelurinteen viereen ei tule voimalaa. Kyseisen voimalan rakentaminen olisi vaatinut puuston poistamista ja leikkauksia sekä tien rakentamisen, että voimalan perustan rakentamiseksi. Nämä olisivat näkyneet kaavaehdotuksen III mukaista ratkaisua huomattavasti enemmän rinteeseen, sen alapuolelle ja Vuorenkylään. Kulttuuriympäristön osalta tarkennettiin tietoja luontopolulla esiteltyjen kulttuuriympäristökohteiden osalta, jotka on mainittu ympäristöselvityksessä vanhaksi kulttuurivaikutteiseksi ympäristöksi. Luontopolku kohteineen sijoitettiin samalle kartalle kaavaehdotuksen III mukaisen tuulivoimalan kanssa. Kuva 4. Luontopolku kohteineen suhteessa kaavaehdotuksen III mukaiseen tuulivoimalaan. Kohteet ovat luonnon, maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta ainoastaan paikallisesti arvokkaita. Torppaa asutettiin 1930-luvulle ja siinä asui vielä sota-aikana siirtolaisia, jonka jälkeen rakennukset purettiin. Jäljellä on hieman talon perustuksia. Tuulivoimala on torpan perustuksista noin 80 metrin etäisyydellä. Tuulivoimalan rakennusalue on rajattu siten, että torpan perustukset jäävät rakennusalan ulkopuolelle. Kulttuuriympäristön osalta erityisen arvokkaita kohteita ei voimalan lähellä ole ja tämäkin paikallisesti arvokas torppa on voimala-alueen ulkopuolella. Luonto Vuonna 2012 laaditun liito-orava ja kasvillisuusselvityksen mukaan kaavamuutosalueen kasvillisuus koostuu yleisistä kangasmetsien lajeista, eikä hankealueella tavattu uhanalaisten kasvilajien tai luontotyyppien esiintymiä, eikä myöskään metsälain, vesilain tai luonnonsuo- 8

9 jelulain tarkoittamia arvokkaita elinympäristöjä. Tämän johdosta voidaan todeta, että kaavalla ei heikennetä tärkeitä luontoarvoja tai kohteita. Kaavaehdotuksen III mukaisessa ratkaisussa voimaloiden ja teiden rakentamisen vähentyminen muokkaa maaperää huomattavasti pienemmältä alueelta kuin kaavaehdotuksessa II. Välke järven pinnasta Kaavamuutos ei aiheuta merkittävästi vaikutuksia järven pinnasta muodostuvan välkkeen johdosta. Lentoestevalot ja niiden aiheuttama häiriö Tuulivoimaloihin sijoitetaan lentoestevalot lentoliikenteen turvallisuuden takaamiseksi. Kokonaiskorkeudeltaan yli 150-metrinen voimalaitos tulee Trafin lentoestemerkintöjä koskevien ohjeiden ( ) mukaan varustaa päivällä ja yöllä käytössä olevilla lentoestevaloilla. Päivävalo on suuritehoinen vilkkuva valkoinen valo ja yövalo suuritehoinen vilkkuva valkoinen tai keskitehoinen vilkkuva / kiinteä punainen valo. Ohjeistuksessa esitetyistä valovaihtoehdoista kiinteä punainen valo aiheuttaa vähiten huomiota ympäristöön. Kyseiset lentoestevalot asennetaan tuulivoimalan konehuoneen päälle eli ne sijaitsevat voimaloiden napakorkeudella. Jos tuulivoimaloiden maston korkeus on yli 105 metriä maanpinnasta, tulee maston välikorkeuksiin sijoittaa pienitehoiset lentoestevalot tasaisin, alle 52 metrin välein. Tornivaloista vähintään kahden valon tulee näkyä kaikista ilma-alusten lähestymissuunnista. Hyvissä näkyvyysolosuhteissa lentoestevalon nimellistä valovoimaa voidaan pudottaa 30 prosenttiin näkyvyyden ollessa yli 5000 metriä ja 10 prosenttiin näkyvyyden ollessa yli metriä, mikä vähentää ympäristöön välittyvää valomäärää. Ilmailumääräys AGA M3-6 määrittää maksimiarvot lentoestevalon pystysuuntaiselle valokeilalle. B-tyypin suuritehoisissa lentoestevaloissa pystysuuntaisen valokeilan tulee olla 3-7 astetta. Näin minimoidaan valomäärän suuntautuminen kohti maanpintaa sekä taivasta. Tuulivoimaloihin vaadittavat lentoestevalot voivat näkyä yöllä kirkkaalla säällä kauas. Kaukomaisemassa tuulivoimaloiden valot erottuvat pieninä pisteinä horisontissa. Tietyissä sää olosuhteissa valot heijastavat välähdyksenomaisesti laajan pilvi- tai sumumassan, joka tehostaa valaistuksen huomioitavuutta. Laskettelukeskus on tuonut Purnuvuoren laelle ja rinteeseen valaistusta, joten alue ei ole lähtötilanteessa rinteen ollessa valaistuna valoton. Sen sijaan pimeällä ja laskettelurinteen ollessa valaisemattomana tuulivoimaloiden lentoestevalot muuttavat kylämaiseman nykyisellään melko valotonta luonnetta. Tällöin lentoestevalot vaikuttavat merkittävästi pimeän ajan ympäristöön, koska vaikutusalueella on hyvin vähän muita voimakkaasti valaistuja kohteita tai ympäristöä. Lentoestevalojen välähdys on maisemallinen vaikutus, joka voidaan kokea häiritsevänä, mutta häiriötä ei pidetä merkittävänä eikä sen ole todettu aiheuttavan terveysvaikutuksia. Lahdessa Ramboll Finland Oy Matti Kautto yksikönpäällikkö Markus Hytönen Kaavoitusinsinööri 9