Mv 2/08 Asia nro UUDENMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA EHDOTUS ARVIOINTI VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -OHJELMAN ALUEISIIN 1. Natura 2000 verkoston tavoite ja alueet 2. Natura-alueille kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tehtävä 3. Arvioinnin lähtökohtia 4. Arviointi Uudenmaan maakuntakaavaa laadittaessa 5. Vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnin vaiheet 6. Aluekohtaiset yksityiskohtaisemmat arvioinnit 7. Natura-alueet ja vaihemaakuntakaavan suunnittelumääräykset 8. Loppupäätelmä
2 1. Natura 2000-verkoston tavoite ja alueet Suomen Natura 2000-verkosto on osa koko Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Sen tavoitteena on suojella harvinaistuvia luontotyyppejä ja lajien elinympäristöjä sekä linnuston kannalta arvokkaita alueita. Verkosto perustuu Euroopan yhteisöjen vuonna 1992 antamalle luontodirektiiviin eli direktiiviin luontotyyppien ja luonnonvaraisten eläimistön ja kasviston suojelusta (neuvoston direktiivi 92/43/ETY). Verkosto koostuu alueista, joilla on luontodirektiivin liitteiden mukaisia luontotyyppejä ja lajien elinympäristöjä. Ne ovat yhteisön tärkeinä pitämiä alueita eli (Sites of Community Importance). Luontodirektiivissä säädetään myös, että verkostoon kuuluvat myös jäsenmaiden lintudirektiivin (direktiivi luonnonvaraisten lintujen suojelusta, neuvoston direktiivi 79/409/ETY)mukaisesti komissiolle ilmoittavat erityiset suojelualueet (SPA Special Protection Areas). Natura-ohjelman valmistelu käynnistyi Suomessa vuonna 1994. Valtioneuvosto teki päätökset Suomen Natura 2000-verkostoehdotuksesta 20.8.1998 ja 25.3.1999. Verkostoehdotusta täydennettiin valtioneuvoston 8.5.2002 tekemällä päätöksellä. Täydennyksen jälkeen kuuluu Suomessa ohjelmaan yhteensä 1 804 aluetta. Alueiden yhteispinta-ala on noin 4 880 000 hehtaaria. Määrästä on maa-alueita noin 3 570 000 hehtaaria ja vesialueita noin 1 310 000 hehtaaria. Lintudirektiivin mukaisia alueita eli SPA-alueita on 451 kpl, noin 4 750 000 hehtaaria. Monilla alueilla ovat SPA- ja -merkinnät kokonaan tai osittain päällekkäiset. Uudenmaan maakunnasta sisältyy valtioneuvoston kolmeen päätökseen yhteensä 87 aluetta. Alueiden yhteispinta-ala on runsaat 81 000 hehtaaria. Lisäksi kuusi maakunnan ulkopuolella sijaitsevaa Natura-aluetta ulottuu vähäisin osin Uudenmaan maakunnan alueelle. 2. Natura-alueille kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tehtävä Vaikutusten yleisestä selvittämisestä kaavaa laadittaessa säädetään maakäyttö- ja rakennuslain (MRL) 9 :ssä ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 1 :ssä. MRL 197 :n mukaan kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on sen lisäksi. mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään, noudatettava, mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään Natura 2000-verkostosta. Maakuntakaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on oltava selvillä kaavan vaikutuksista Natura 2000-verkostoon. Maakuntakaava on luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittama suunnitelma, jolloin maakuntakaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on pidettävä silmällä, ettei kaava toteuttaminen merkittävästi joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000-verkostoon. Tämä koskee valtioneuvoston Natura 2000-verkostoon ehdottamia tai siihen sisältyviä alueita. Valtioneuvoston päätöksen mukaan kieltoa sovelletaan jo ennen kuin päätös on tullut lainvoimaiseksi. Mikäli kaava ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura 2000-alueen luonnonarvoja, kaava voidaan hyväksyä ja vahvistaa ilman luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittamaa
3 yksityiskohtaista luontotyppi- ja lajikohtaista selvitystä. Kaavaa laadittaessa on kuitenkin riittävästi selvitettävä kaavan vaikutukset, jotta voidaan tehdä edellä esitetty johtopäätös. Jos maakuntakaavan toteuttaminen todennäköisesti merkittävästi heikentää Natura 2000- alueen luonnonarvoja, on nämä vaikutukset asianmukaisella tavalla arvioitava kaavan laatimisen yhteydessä. Tällainen Natura-alueen luonnonarvoihin keskittyvä arviointi on yksityiskohtaisempi kuin MRL 9 :n mukainen kaavan vaikutusten arviointi. Natura-arvioinnin kulku maakuntakaavoituksessa on esitetty kaaviossa 1 sivulla 4. Tehdyssä arvioinnissa ovat lainsäädännöllisinä lähtökohtina em. maankäyttö- ja rakennuslain sekä luonnonsuojelulain säädökset. Ohjeistuksena ja tulkinta-apuna on käytetty ympäristöministeriön maakuntakaavan laatimista koskevaa opasaineistoa. Erityisen keskeinen on ollut ympäristöministeriön opas nro 8 Osallistuminen ja vaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa. (http://www/ymparisto.fi/palvelut/julkaisu/elektro/maakunta/yva.htm) Ympäristöministeriön kotisivuilla on aineistoa Natura-arvioinnista mm. osoitteissa: http://www.ymparisto.fi/luosuo/n2000/65/arvio.htm, http://www.ymparisto.fi/luosuo/n2000/65/arvtarv.htm, http://www.ymparisto.fi/luosuo/n2000/65/paatos.htm. Uudenmaan liiton alueella sijaitsevien Natura-alueiden tiedot on saatu Uudenmaan ympäristökeskuksen omilta Natura-sivuilta osoitteesta http://www.ymparisto.fi/luosuo/n2000/65/etusivu.htm. Sivuilta löytyvät kunnittain aluekohtaiset kuvaukset ja kartat. Ympäristöministeriön asettaman työryhmän mietintö Natura-alueiden hoito ja käyttö valmistui vuonna 2002 ja on saatavana sähköisesti osoitteesta http://www/ymparisto.fi/palvelut/julkaisu/elektro/sy597/sy597.htm. Uudenmaan ympäristökeskuksen alueelta valmistui vuonna 2007 Natura 2000-alueiden hoidon ja käytön yleissuunnitelma. Suunnitelmassa asetetaan alueet suunnittelutarpeen mukaiseen kiireellisyysjärjestykseen. Julkaisu on saatavissa sähköisesti osoitteesta http://www.ymparisto.fi/uusimaa/palvelut. Valtioneuvoston Natura 2000-ohjelmaa koskevat päätökset perusteluineen ja vaikutusarvioineen on luettavissa ministeriön kotisivuilta osoitteesta http://www.ymparisto.fi/luosuo/n2000/ehdotus.htm. Valtioneuvoston 20.8.1998 tekemän päätöksen kohta 6. Eräät toiminnat Natura 2000-alueilla on arvioinnin ja tehtyjen johtopäätösten kannalta keskeinen (http://www.ymparisto.fi/luosuo/n2000/ym/vpnatura/natur6.htm).
4
5 3. Arvioinnin lähtökohtia Uudenmaan vaihemaakuntakaavaehdotukseen liittyvä Natura 2000-ohjelmaa koskeva vaikutusten arviointi on tehty aluekohtaisesti. Arvioinnin tehtävänä on selvittää, voidaanko vaihemaakuntakaava hyväksyä ja vahvistaa ehdotuksen mukaisena ilman luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittamaa yksityiskohtaista luontotyppi- ja lajikohtaista selvitystä. Arvioinnin tarkoitus on luoda riittävä tietopohja, jotta em. arviointitarvetta koskevat johtopäätökset voidaan tehdä. Arvioinnin johtopäätöksissä vastataan ainoastaan kysymykseen, heikentääkö kaavan toteuttaminen todennäköisesti merkittävästi minkään Natura 2000 -alueen luonnonarvoja. Arvioinnissa ja tehdyissä johtopäätöksissä on otettu huomioon mm. seuraavaa: Maakuntakaava on korostetusti rakennesuunnitelma, joka osoittaa maakunnan eri osien maankäytön luonteen ja yleispiirteisen rajauksen rakennettujen ja rakentamatta jätettävien alueiden välillä. Maakuntakaava ei ole toteuttamissuunnitelma. Rakentaminen edellyttää aina yksityiskohtaisempia suunnitelmia ja niiden hyväksyntää. Natura-päätökset eivät vaikuta Natura-alueiden käyttöä koskeviin voimassa oleviin lupiin. Natura-alueilla voidaan yleensä jatkaa alueiden nykyistä käyttöä ja alueilla olevien rakenteiden tavanomaista kunnossapitoa. Alueilla olevat nykyiset tiet, rautatiet ja teknisen huollon johtolinjat voidaan merkitä maakuntakaavassa Natura-alueelle. Maakuntakaava on joustava. Siinä esitettyjen aluevarausten laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa muuttaa tai aluevarauksesta voidaan myös luopua. Edellytyksenä on, että maakuntakaavan keskeiset tavoitteet eivät vaarannu. Maakuntakaavan yleispiirteisyydestä ja sen suunnittelumääräysten sisällöstä johtuen voidaan kaavan toteuttamiselle löytää yksityiskohtaisemman suunnittelun avulla Natura-alueiden luonnonarvojen asettamien reunaehtojen mukainen ratkaisu. Rakentamisen edellytyksiä arvioitaessa on kunnan toimesta jo kaavoitettujen alueiden osalta lähtökohtana, että kaavan laatimisen yhteydessä on selvitetty ja yleensä voitu ottaa huomioon alueiden luontoarvot. Tällöin Naturasta ei aiheudu esteitä kaavassa osoitetulle rakentamiselle. Kaavoittamattomilla taaja-asutusalueilla ja rantavyöhykkeillä sovitetaan laadittavalla kaavalla yhteen rakentamisen ja suojelun tarpeet siten, ettei merkityksellisesti heikennetä Natura-alueen luonnonarvoja. Natura-alueiden ulkopuolisilla reuna-alueilla rakennukset voidaan yleensä sijoittaa siten, etteivät ne aiheuta luonnonarvojen merkittävää heikkenemistä Natura-alueella. Natura-alueet eivät aiheuta maisemasta johtuvia lisävaatimuksia rakennuslupaharkintaan. Puolustusvoimien toiminnan vaikutukset on otettu huomioon valittaessa alueita Natura 2000-verkostoon. Puolustusvoimat voivat käyttää hallinnassaan olevia alueita puolustusvalmiuden ylläpitämiseksi tarpeellisiin toimiin.
6 Natura 2000-alueille sijoittuvien liikenneväylien tavanomaiseen käyttöön ja kunnossapitoon sekä liikenteeseen liittyvien muiden vastaavien toimintojen ei voida katsoa merkittävästi heikentävän verkostoon kuuluvien alueiden suojeltavia luontoarvoja. Tällaisia toimintoja ovat alueilla yleisten ja yksityisten teiden, ratojen, meriväylien kunnossa- ja ylläpito mukaan lukien mainittujen liikenneväylien tarpeelliset ja tavanomaiset parantamishankkeet sekä väylillä tapahtuva liikenne mukaan lukien veneily yleisillä vesiväylillä sekä lentoasemien lentoliikenne. Vaihekaavaehdotus sisältää aluevarauksia useille sellaisille hankkeille, joille on tehty hankekohtainen YVA-menettely vaikutusten arvioinnista annetun lain mukaisesti. Menettelyt ovat sisältäneet tarvittaessa Natura-aluetta tai alueita koskevan arvioinnin. Arvioinnit ovat osoittaneet, että minkään hankkeen toteuttaminen ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueiden luonnonarvoa. 4. Arviointi Uudenmaan maakuntakaavaa laadittaessa Uudenmaan maakuntakaavan valmistelun yhteydessä tehtiin kattava arviointi maakuntakaavaehdotuksen suhteesta Natura 2000-alueisiin. Selvitys Maakuntakaavaehdotus ja Natura 2000-ohjelman alueet löytyy liiton verkkosivuilta (www.uudenmaanliitto.fi > Uudenmaan maakuntakaava >vaikutusten arviointi). Arvioinnissa selvitettiin mm. edellytyksiä ja keinoja estää tai vähentää Natura-alueille kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Keinovalikoimissa käytiin läpi mm. kuntien kaavaratkaisuja, hankesuunnittelua, viranomaisohjausta ja lupakäytäntöä sekä teknisiä ratkaisuja ja toimenpiteiden ajoituksen antamia mahdollisuuksia. Osa keinovalikoimista oli jo käytössä mm. kuntakaavoituksen kautta. Useiden teknisten ratkaisujen toimivuudesta oli käytännön kokemusta kaava-alueelta tai muualta maasta. Usean alueen kohdalla katsottiin voitavan soveltaa maakuntakaava toteutettaessa vaihtoehtoisia tai rinnakkaisia toimenpiteitä. Arvioinnin yhteydessä selvitetyt ja todetut kielteisten vaikutusten vähentämis- ja estämismahdollisuudet ovat sovellettavissa myös vaihemaakuntakaavaan liittyvässä vaikutusten arvioinnissa. Arvioinnin lopputuloksena voitiin tehdä johtopäätös, ettei maakuntakaavaehdotus todennäköisesti merkittävästi heikennä yhdenkään Natura-alueen luonnonarvoja. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan 8.11.2006 ja kaava sai lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 15.8.2007. 5. Vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnin vaiheet Vaikutusten arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa käytiin läpi kaikki kaava-alueen Naturaalueet suhteessa vaihemaakuntakaavaehdotuksen merkintöihin. Tarkastelun tavoitteena oli antaa tietoa siitä, miten Natura-alueet ja kaavassa esitettävä kukin alue-, kohde- tai ominaisuusmerkintä sijaitsee suhteessa Natura-alueisiin ja minkä suuruinen ja minkälainen vaikutusalue kullakin kaavamerkinnällä on. Ensimmäinen arviointivaihe aloitti vastauksen hakemisen siihen, minkälainen johtopäätös voidaan tehdä vaihekaavan vaikutuksista Natura-
7 alueisiin. Mikäli kaava ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura 2000-alueen luonnonarvoja, kaava voidaan hyväksyä ja vahvistaa ilman luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittamaa yksityiskohtaista luontotyyppi- ja lajikohtaista selvitystä. Arvioinnin ensimmäinen vaihe antoi perusteet tehdä se johtopäätös, ettei vaihekaavaratkaisusta aiheudu valtaosalle Natura-alueiden luontoarvoille niitä heikentäviä vaikutuksia. Kaava-alueen Natura-alueet ja vaihemaakuntakaavaratkaisu on esitetty liitekartalla 1. Ristiriitatilanteita Natura-alueiden kanssa on vähän, sillä vaihekaavaan laadinnassa on otettu Natura-alueet huomioon ja kyetty eri toimintojen vaikutukset ottamaan huomioon. Näin on vaikutusalueet kyetty rajaamaan siten, että mahdollisia tai todennäköisiä vaikutuksia ei kohdistu lainkaan tai kohdistuu mahdollisimman vähän Natura-alueille. Vastaavasti on kaavaratkaisun synnyttämiä Natura-alueita tukevia myönteisiä vaikutuksia kyetty ennakoimaan ja hyödyntämään. 15 Natura-alueen osalta katsottiin tarpeelliseksi vieläkin yksityiskohtaisempi tarkastelu. Keskeinen syy tarkempaan arviointiin syntyi vaihekaavamerkintöjen sijoittumisesta Naturaalueelle tai sen välittämään tuntumaan. Yksityiskohtaisemmin tarkastellut Natura-alueet ovat: 1. Kytäjän-Usmin metsäalue 2. Kalkkilammi-Sääksjärvi 3. Kivilammensuo-Pitkästenjärvet 4. Kairassuon vanha metsä 5. Metsäkulma 6. Peltolan vanha metsä 7. Ohkolanjokilaakso 8. Lampisuo 9. Harpar Storträsket ja Lillträsket 10. Svinberget-Lagerholmen 11. Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue 12. Långån kosteikko 13. Mustionjoki 14. Pikkujärvi 15. Pohjan-Kiskon järvialue Ne näiden Natura-alueiden kohdat, joihin yksityiskohtaisempi vaikutusten arviointi kohdistuu, on osoitettu liitekartalla 1.
8 6. Aluekohtaiset yksityiskohtaisemmat arvioinnit *(Sites of Community Importance) = luontodirektiivin mukainen alue **SPA (Special Protection Areas) = lintudirektiivin mukainen alue NUMERO LIITE- KARTALLA 1 HYVINKÄÄ KYTÄJÄN USMIN METSÄALUE FI0100051 1. HYVINKÄÄ KALKKILAMMI- SÄÄKSJÄRVI FI0100056 2. KUNTA ALUE Alueen Naturanumero pintaala ha * SPA** 2266 976 Kaavamerkinnät Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa Alue on kokonaisuudessaan MLY-aluetta (metsätalousvaltainen alue, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävä) lukuun ottamatta luonnonsuojelualueita. Läheisyydessä ei muita kaavamerkintöjä Kalkkilammi on kokonaisuudessaan MLYalueen (metsätalousvaltainen alue, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävä) ympäröimä. Läheisyydessä ei muita kaavamerkintöjä. Sääksjärven alue sijaitsee laajan MLY.alueen itäpuolella. Välissä Hanko-Hyvinkää tie. Tien ja MLY_alueen välissä Arvioitu vaikutus Naturaalueen luonnonarvoihin (Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 ja 197 ja Maankäyttö- ja rakennusasetus 1.) Kaavaehdotus tukee Naturaalueen luontoarvojen säilymistä. Se vahvistaa Natura-alueen asemaa ekologisessa verkostossa, ylläpitää ekologisia yhteyksiä ja edistää lajiston liikkumista Natura-alueella sekä sen ja läheisten alueiden välillä. Kaavaehdotuksen MLYalueella metsien käyttö- ja hoito tapahtuu metsälain säädöksin. Metsälaki ottaa huomioon luontoarvot ja mm. siten myös sijainnin Naturaalueella. Kaavaehdotus ei tuo Natura-alueelle tai sen läheisyyteen häiriöitä Vaihekaavan toteuttaminen ei joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000- verkostoon. Kaavaehdotus tukee Kalkkilammin Natura-alueen luontoarvojen säilymistä. Se vahvistaa Natura-alueen asemaa ekologisessa verkostossa, ylläpitää ekologisia yhteyksiä ja edistää lajiston liikkumista Naturaalueen ja läheisten alueiden välillä. Kaavaehdotuksen MLY-alueella metsien käyttöja hoito tapahtuu metsälain
9 noin 200 metrin valkoinen alue. MLY-alueen ja Sääksjärven alueen välille on osoitettu viheryhteystarve. Läheisyydessä ei muita kaavamerkintöjä. säädöksin. Metsälaki ottaa huomioon luontoarvot ja mm. siten myös Natura-alueen läheisyyden. Kaavaehdotus ei tuo Natura-alueelle tai sen läheisyyteen häiriöitä Kaavaehdotus tukee Sääksjärven Natura-alueen luontoarvojen säilymistä. Se vahvistaa Natura-alueen asemaa ekologisessa verkostossa, ylläpitää ekologisia yhteyksiä ja edistää lajiston liikkumista Naturaalueen ja läheisten alueiden välillä. Natura-alueen ja MLYalueen välille osoitetulla viheryhteydellä on myönteinen ekologinen vaikutus myös Natura-alueella. Kaavaehdotus ei tuo Sääksjärven Natura-alueelle tai sen läheisyyteen häiriöitä MÄNTSÄLÄ KIVILAMMENSUO- PITKÄSTENJÄRVET FI0100059 3. 220 Sekä Kivilammensuo että Pitkästenjärvet ovat kokonaisuudessaan MLYalueen (metsätalousvaltainen alue, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävä) ympäröimiä. Alueiden läheisyydessä ei muita kaavamerkintöjä. Vaihekaavan toteuttaminen ei joiden suojelemiseksi Kalkkilammin alue ja Sääksjärven alue on sisällytetty Natura 2000- verkostoon Kaavaehdotus tukee Kivilammensuon ja Pitkästenjärvien Naturaalueiden luontoarvojen säilymistä. Se vahvistaa Natura-alueiden asemaa ekologisessa verkostossa, ylläpitää ekologisia yhteyksiä ja edistää lajiston liikkumista Natura-alueita laajemmalla alueella. Kaavaehdotuksen MLY-alueella metsien käyttöja hoito tapahtuu metsälain
10 MÄNTSÄLÄ KAIRASSUON VANHA METSÄ FI0100088 4. MÄNTSÄLÄ METSÄKULMA FI0100094 5. 9 182 Kairassuon vanha metsä on kokonaisuudessaan MLYalueen (metsätalousvaltainen alue, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävä) ympäröimä. Läheisyydessä ei muita kaavamerkintöjä. Metsäkulma on kokonaisuudessaan MLYalueen (metsätalousvaltainen alue, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävä) ympäröimä. Läheisyydessä ei säädöksin. Metsälaki ottaa huomioon luontoarvot ja mm. siten myös Natura-alueiden läheisyyden. Kaavaehdotus ei tuo Natura-alueille tai niiden läheisyyteen häiriöitä Vaihekaavan toteuttaminen ei joiden suojelemiseksi Kivilammensuot ja Pitkästenjärvet on sisällytetty Natura 2000-verkostoon Kaavaehdotus tukee Kairassuon vanhan metsän Natura-alueen luontoarvojen säilymistä. Se vahvistaa Natura-alueen asemaa ekologisessa verkostossa, ylläpitää ekologisia yhteyksiä ja edistää lajiston liikkumista Natura-alueen ja läheisten alueiden välillä. Kaavaehdotuksen MLYalueella metsien käyttö- ja hoito tapahtuu metsälain säädöksin. Metsälaki ottaa huomioon luontoarvot ja mm. siten myös Natura-alueen läheisyyden. Kaavaehdotus ei tuo Natura-alueelle tai sen läheisyyteen häiriöitä Vaihekaavan toteuttaminen ei joiden suojelemiseksi Kairassuon vanha metsä on sisällytetty Natura 2000- verkostoon Kaavaehdotus tukee Metsäkulman Natura-alueen luontoarvojen säilymistä. Se vahvistaa Natura-alueen asemaa ekologisessa verkostossa, ylläpitää ekologisia yhteyksiä ja edistää
11 MÄNTSÄLÄ PELTOLAN VANHA METSÄ FI0100095 6. MÄNTSÄLÄ OHKOLANJOKI- LAAKSO FI0100061 48 22 muita kaavamerkintöjä. Peltolan vanha metsä rajoittuu pohjoisreunaltaan MLYalueeseen (metsätalousvaltainen alue, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävä).läheisyydessä ei muita kaavamerkintöjä. Ohkolanjokilaakson koillispuolella lähimmillään noin 100 metrin etäisyydellä on alue, jolla lajiston liikkumista Naturaalueen ja läheisten alueiden välillä. Kaavaehdotuksen MLY-alueella metsien käyttöja hoito tapahtuu metsälain säädöksin. Metsälaki ottaa huomioon luontoarvot ja mm. siten myös Natura-alueen läheisyyden. Kaavaehdotus ei tuo Natura-alueelle tai sen läheisyyteen häiriöitä Vaihekaavan toteuttaminen ei joiden suojelemiseksi Metsäkulma on sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Kaavaehdotus tukee Peltolan vanhan metsän Naturaalueen luontoarvojen säilymistä. Se vahvistaa Natura-alueen asemaa ekologisessa verkostossa, ylläpitää ekologisia yhteyksiä ja edistää lajiston liikkumista Natura-alueen ja läheisten alueiden välillä. Kaavaehdotuksen MLYalueella metsien käyttö- ja hoito tapahtuu metsälain säädöksin. Metsälaki ottaa huomioon luontoarvot ja mm. siten myös Natura-alueen läheisyyden. Kaavaehdotus ei tuo Natura-alueelle tai sen läheisyyteen häiriöitä Vaihekaavan toteuttaminen ei joiden suojelemiseksi Peltolan vanha metsä on sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Kaavaehdotuksessa osoitettu alue, jolla sijaitsee merkittäviä kiviainesvarantoja, muodostuu pääosin nykyisistä maa-
12 7. sijaitsee merkittäviä kiviainesvarantoja. Alueelle on osoitettu myös merkintä EJ3 (ylijäämämaiden loppusijoitukseen varattu alue). Läheisyydessä ei muita kaavamerkintöjä. ainesten ottoalueista. Niitä koskeneissa lupaharkinnoissa on huomioitu Ohkolanjokilaakson Naturaalueen luontoarvot ja katsottu vaikutusten olevan sellaisia, että ottotoiminta on mahdollista. Alueelle on tehty maa-ainesten ottoon liittyen ympäristövaikutusten soveltamisista koskevan lain mukainen YVA-selvitys. Ympäristöhallinnon POSKIselvityksessä on alueen arvioitu soveltuvan maaainesten ottoon. Kaavaehdotuksen kiviainesvarantoja koskeva merkintä on ominaisuusmerkintä. Kaavaehdotus mahdollistaa alueelle ylijäämaiden sijoittamisen. Maat ovat puhtaita eivätkä vaaranna Natura-alueen luontoarvoja. Toiminnoista Natura-alueelle kantautuva melu ei merkittävästi heikennä luontoarvoja. Alueelle kantautuu jo nyt moottoritien ja oikoradan liikennemelua, mutta niiden luontoarvoja heikentävä vaikutus on todettu vähäiseksi. Naturaalueen luontoarvot perustuvat pääosin lehtokasvillisuuteen. Kaavaehdotus toteutuu maaaineslain, ympäristönsuojelain ja vesilain soveltamisen kautta. Niiden yhteydessä arvioidaan maa-ainesten ottotoiminnan ja jalostuksen sekä ylijäämämaiden sijoittamisen suhde Naturaalueeseen ja sen luontoarvoihin. Vaihekaavan toteuttaminen ei merkittävästi
13 PORNAINEN LAMPISUO FI0100071 8. TAMMISAARI HARPAR STROTRÄSKET JA LILLTRÄSKET FI0100003 9. 120 224 Lampisuon alue rajautuu MLYalueeseen (metsätalousvaltainen alue, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävä) lukuun ottamatta alueen koilliskulmaa. Läheisyydessä ei muita kaavamerkintöjä. Molemmat alueet rajoittuvat länsireunoiltaan MLYalueeseen (metsätalousvaltainen alue, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävä). Alueiden länsipuolelle MLY-alueelle on osoitettu maakaasun runkoputken ohjeellinen linjaus. Läheisyydessä ei muita kaavamerkintöjä. joiden suojelemiseksi Ohkolanjokilaakso on sisällytetty Natura 2000- verkostoon Kaavaehdotus tukee Lampisuon Natura-alueen luontoarvojen säilymistä. Se vahvistaa Natura-alueen asemaa ekologisessa verkostossa, ylläpitää ekologisia yhteyksiä ja edistää lajiston liikkumista Naturaalueen ja läheisten alueiden välillä. Kaavaehdotuksen MLY-alueella metsien käyttöja hoito tapahtuu metsälain säädöksin. Metsälaki ottaa huomioon luontoarvot ja mm. siten myös Natura-alueen läheisyyden. Kaavaehdotus ei tuo Natura-alueelle tai sen läheisyyteen häiriöitä Vaihekaavan toteuttaminen ei joiden suojelemiseksi Lampisuo on sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Kaavaehdotus tukee Harpar Storträsketin ja Lillträsketin Natura-alueiden luontoarvojen säilymistä. Se vahvistaa Niiden asemaa ekologisessa verkostossa, ylläpitää ekologisia yhteyksiä ja edistää lajiston liikkumista Naturaalueen ja läheisten alueiden välillä. Kaavaehdotuksen MLY-alueella metsien käyttöja hoito tapahtuu metsälain säädöksin. Metsälaki ottaa huomioon luontoarvot ja mm. siten myös Natura-alueiden läheisyyden. Kaavaehdotus ei tuo Natura-alueille häiriöitä
14 Kaavaehdotuksessa esitetty Natura-aluieden länsipuolelle MLY-alueelle osoitettu maakaasun runkoputken linjaus on ohjeellinen ja tarkentuu yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Naturaalueet on huomioitu laadittaessa linjausvaihtoehtoja ja ympäristöselvityksiä. Nykyinen ja suunniteltu maankäyttö alueella mahdollistaa riittävän etäisyyden säilyttämisen putkilinjan ja sekä Harpar Storträsketin että Lillträsketin Natura-alueiden välillä.. Putken ollessa toiminnassa ei siitä aiheudu melu- tai muita häiriöitä esimerkiksi Naturaalueiden linnustolle. Vaihekaavan toteuttaminen ei joiden suojelemiseksi Harpar Storträsket ja Lillträsket on sisällytetty Natura 2000- verkostoon. TAMMISAARI SVINBERGET- LAGERHOLMEN FI0100054 10. 56 Alueen itäosa rajautuu MLYalueeseen (metsätalousvaltainen alue, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävä). Läheisyydessä ei muita kaavamerkintöjä. Kaavaehdotus tukee Svinbergenin-Lagerholmenin Natura-alueen luontoarvojen säilymistä. Se vahvistaa Natura-alueen asemaa ekologisessa verkostossa, ylläpitää ekologisia yhteyksiä ja edistää lajiston liikkumista Natura-alueen ja läheisten alueiden välillä. Kaavaehdotuksen MLYalueella metsien käyttö- ja hoito tapahtuu metsälain säädöksin. Metsälaki ottaa huomioon luontoarvot ja mm. siten myös Natura-alueen läheisyyden. Kaavaehdotus ei tuo Natura-alueelle tai sen
15 POHJA TAMMISAAREN JA HANGON SAARISTON JA POHJANPITÄJÄN- LAHDEN MEREN- SUOJELUALUE FI0100005 11. 52630, SPA Maakaasun runkoputken ohjeellinen linjaus risteää Pohjanpitäjänlahden kanssa Pohjan kunnan puolella lähellä Tammisaaren rajaa. Läheisyydessä ei muita kaavamerkintöjä. läheisyyteen häiriöitä Vaihekaavan toteuttaminen ei joiden suojelemiseksi Svinbergen-Lagerholmen on sisällytetty Natura 2000- verkostoon. Kaavaehdotuksessa esitetty maakaasun runkoputken linjaus on ohjeellinen ja tarkentuu yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa Pohjanpitäjänlahden alituksen osalta Natura-alue on huomioitu laadittaessa linjausvaihtoehtoja ja ympäristöselvityksiä. Rakentaminen on teknisesti mahdollista toteuttaa vähäisillä vaikutuksilla merenpohjaan. Vaikutuksien leviämistä voidaan vähentää suorittamalla toimenpiteet mm. virtauksien kannalta mahdollisimman otolliseen aikaan. Myös ranta-alueiden luonto- ja maisema-arvot voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon. Toteuttamista aiheutuva häiriö ympäristölle on rakennusaikainen. Merkintää koskevassa suunnittelumääräyksessä on erillinen maininta Natura 2000-ohjelman huomioon ottamisesta. Vaihekaavan toteuttaminen ei merkittävästi joiden suojelemiseksi Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue on sisällytetty Natura 2000- verkostoon.
16 KARJAA LÅNGÅN KOSTEIKKO FI0100055 12. KARJAA MUSTIONJOKI FI0100023 13. 46 - Alueen eteläosa rajoittuu MLY-alueeseen (metsätalousvaltainen alue, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävä). Läheisyydessä ei muita kaavamerkintöjä. Maakaasun runkoputken ohjeellinen linjaus risteää kolmessa kohdassa Mustionjoen kanssa Karjaalla. Läheisyydessä ei muita kaavamerkintöjä. Kaavaehdotus tukee Långån Natura-alueen luontoarvojen säilymistä. Se vahvistaa Natura-alueen asemaa ekologisessa verkostossa, ylläpitää ekologisia yhteyksiä ja edistää lajiston liikkumista Natura-alueen ja läheisten alueiden välillä. Kaavaehdotuksen MLYalueella metsien käyttö- ja hoito tapahtuu metsälain säädöksin. Metsälaki ottaa huomioon luontoarvot ja mm. siten myös Natura-alueen läheisyyden. Kaavaehdotus ei tuo Natura-alueelle tai sen läheisyyteen häiriöitä Vaihekaavan toteuttaminen ei joiden suojelemiseksi Långån on sisällytetty Natura 2000- verkostoon. Kaavaehdotuksessa esitetty maakaasun runkoputken linjaus on ohjeellinen ja tarkentuu yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa myös Mustionjoen kohdalla. Naturaalue on huomioitu laadittaessa linjausvaihtoehtoja ja ympäristöselvityksiä. Rakentaminen on mahdollista toteuttaa alittamalla vesistö poraamalla ja koskematta pohjaan. Myös ranta-alueiden luonto- ja maisema-arvot voidaan mainitulla tekniikalla ottaa asianmukaisesti huomioon. Toteuttamista aiheutuva häiriö ympäristölle on rakennusaikainen. Merkintää koskevassa suunnittelumääräyksessä on erillinen maininta Natura 2000-ohjelman huomioon
17 LOHJA PIKKUJÄRVI FI0100030 14. POHJA POHJAN-KISKON JÄRVIALUE FI0100029 15. 87, SPA 993 Maakaasun runkoputken ohjeellinen linjaus kulkee Pikkujärven eteläpuolitse. Läheisyydessä ei muita kaavamerkintöjä. Natura-alueen alueista Iso- Simi, Horsmajärvi, Torsjö ja Foudinlampi MLY-alueiden (metsätalousvaltainen alue, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävä) ympäröimiä. Kaksi viheryhteystarve-merkintää, jotka risteävät rautatien kanssa ja yhdistävät MLY- ottamisesta. Vaihekaavan toteuttaminen ei merkittävästi joiden suojelemiseksi Mustionjoki on sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Kaavaehdotuksessa esitetty maakaasun runkoputken linjaus on ohjeellinen ja tarkentuu yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Naturaalue on huomioitu laadittaessa linjausvaihtoehtoja ja ympäristöselvityksiä. Nykyinen ja suunniteltu maankäyttö alueella mahdollistaa riittävän etäisyyden säilyttämisen putkilinjan ja Pikkujärven välillä. Toteuttamista aiheutuva häiriö on rakennusaikainen. Putken ollessa toiminnassa ei siitä aiheudu melu- tai muita häiriöitä esimerkiksi Naturaalueen linnustolle. Merkintää koskevassa suunnittelumääräyksessä on erillinen maininta Natura 2000-ohjelman huomioon ottamisesta. Vaihekaavan toteuttaminen ei merkittävästi joiden suojelemiseksi Pikkujärvi on sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Kaavaehdotus tukee Naturaalueen luontoarvojen säilymistä sekä aluekokonaisuuden että yksittäisten osa-alueiden osalta. Se vahvistaa Naturaalueiden asemaa ekologisessa verkostossa, ylläpitää ekologisia yhteyksiä ja edistää lajiston liikkumista
18 alueen ja kaksi Natura-aluetta. Läheisyydessä ei muita kaavamerkintöjä. Natura-alueen ja läheisten alueiden välillä. Yksittäisten Natura-alueiden ja MLYalueen välille osoitetuilla viheryhteyksillä on myönteinen ekologinen vaikutus myös itse Naturaalueilla. Kaavaehdotuksen MLY-alueella metsien käyttöja hoito tapahtuu metsälain säädöksin. Metsälaki ottaa huomioon luontoarvot ja mm. siten myös Natura-alueiden läheisyyden. Kaavaehdotus ei tuo Natura-alueille tai niiden läheisyyteen häiriöitä Vaihekaavan toteuttaminen ei joiden suojelemiseksi Pohjan- Kiskon järvialue on sisällytetty Natura 2000- verkostoon. 7. Natura-alueet ja vaihemaakuntakaavan suunnittelumääräykset Vaihemaakuntakaavan suunnittelumääräyksissä on otettu huomioon maakuntakaavan tavoin Natura-alueet. Vaihemaakuntakaavan suunnittelumääräykset ohjaavat suunnittelua myös suhteessa Natura-alueisiin. Suunnittelumääräykset muodostavat yhden maakuntakaavan vahvistettavista asiakirjoista. 400 kv voimalinja ohjeellinen linjaus 110 kv voimalinja tai tasavirtakaapelin ohjeellinen linjaus 400 kv voimalinja yhteystarve Ote suunnittelumääräyksestä: Voimalinjojen ja tasavirtakaapelien linjauksia suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että linjaus ei yksinään tai tarkasteluna yhdessä muiden hankkeiden kanssa aiheuta linjauksella tai sen läheisyydessä sijaitsevalla Natura 2000-verkoston kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottomalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000- verkostoon.
19 Merkintöjä koskeva suunnittelumääräys on sama kuin voimassa olevassa maakuntakaavassa. Vaihemaakuntakaavan kyseiset merkinnät eivät aseta erityisiä vaatimuksia yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle suhteessa Natura-alueisiin. Siirtoviemärin ohjeellinen linjaus Ote suunnittelumääräyksestä: Siirtoviemäri suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että linjaus ei yksistään tai tarkasteltuna muiden hankkeiden kanssa aiheuta linjauksella tai sen läheisyydessä sijaitsevalla Natura 2000-verkoston kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottomalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia veden laatuun, määrään, vesitasapainoon tai vesialueen pohjaolosuhteisin eikä sellaisia muita häiriöitä, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000- verkostoon. Merkintää koskeva suunnittelumääräys on sama kuin voimassa olevassa maakuntakaavassa. Vaihemaakuntakaavan kyseinen merkintä ei aseta erityisiä vaatimuksia yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle suhteessa Natura-alueisiin. Taajamatoimintojen alue Ote suunnittelumääräyksestä: Alueen käyttöä suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että linjaus ei yksistään tai tarkasteltuna muiden hankkeiden kanssa aiheuta linjauksella tai sen läheisyydessä sijaitsevalla Natura 2000-verkoston kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottomalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia veden laatuun, määrään, vesitasapainoon tai vesialueen pohjaolosuhteisin eikä sellaisia melutai muita häiriöitä, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000- verkostoon. Merkintää koskeva suunnittelumääräys on sama kuin voimassa olevassa maakuntakaavassa. Vaihemaakuntakaavan kyseinen merkintä ei aseta erityisiä vaatimuksia yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle suhteessa Natura-alueisiin. Kaavassa esitettävä taajamatoimintojen alue sijaitsee Pornaisissa eikä aluevarauksen läheisyydessä ei ole Natura-alueita. Liikenneväylän katkoviivamerkintä osoittaa vaihtoehtoisen ratkaisun tai ohjeellisen linjauksen Ote suunnittelumääräyksestä: Tie- ja radansuunnittelussa on huolehdittava siitä, että linjaus ei yksistään tai tarkasteltuna muiden hankkeiden kanssa aiheuta liikenneväylään rajoittuvalla tai sen läheisyyteen sijoittuvalla Natura 2000-verkoston kuuluvalla tai
20 valtioneuvoston verkostoon ehdottomalla alueella sellaisia melu tai muita häiriöitä, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000- verkostoon. Merkintää koskeva suunnittelumääräys on sama kuin voimassa olevassa maakuntakaavassa. Vaihemaakuntakaavan merkintä ei aseta erityisiä vaatimuksia yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle suhteessa Natura-alueisiin. Maakaasun runkoputken ohjeellinen linjaus Ote suunnittelumääräyksestä: Maakaasun runkoputken linjauksia suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että linjaus ei yksistään tai tarkasteltuna muiden hankkeiden kanssa ei aiheuta linjauksella tai sen läheisyydessä sijaitsevalla Natura 2000-verkoston kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottomalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000- verkostoon. Merkintää koskeva suunnittelumääräys on sama kuin voimassa olevassa maakuntakaavassa. Vaihemaakuntakaavan merkintä asettaa erityisiä vaatimuksia yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle suhteessa Natura-alueisiin. Maakaasun runkoputken ohjeellinen linjaus välillä Lohja-Hanko kulkee useammassa kohdassa Natura-alueilla tai sivuaa Natura-alueita. Ohjeellisen linjauksen sijaintia ja vaikutuksia suhteessa Natura-alueisiin on tarkasteltu hankkeesta vastaavan Gasum Oy:n teettämässä ympäristöselvityksessä. Haitalliset vaikutukset Natura-alueisiin voidaan estää tai niitä voidaan olennaisesti vähentää mm. seuraavin keinoin: - kaasuputken linjaaminen riittävästi Natura-alueen ulkopuolelle. Maakaasun runkoputken halkaisija on 300 mm. Tällainen putki on läpimitaltaan suurempia putkia huomattavasti helpompi sopeuttaa maasto-olosuhteisiin. Siten voidaan putki sijoittaa siten, ettei sen rakentamisesta tai käytöstä aiheudun vaikutuksia esimerkiksi kosteikkojen vesitasapainoon. Näin on mahdollista menetellä Pikkujärven sekä Harpar Storträsketin ja Lillträsketin kosteikko- ja suoalueiden läheisyydessä. - ympäristöolosuhteiden vaatimien työmenetelmien valinta ja vesistöjen alittaminen esimerkiksi poraamalla. Mustionjoen ja sen sivupurojen alittaminen poraamalla ei vaikuta uomien pohjaolosuhteisin eikä rakentamisesta siten ole haitallisia vaikutuksia vuollejokisimpukalla tai sen isäntäkaloina toimiville lohikaloille. - kaivamisen välttäminen vesistöjen kohdalla. Jos kaivamiseen joudutaan ainoana teknisenä ratkaisuna, aiheutuu siitä kiintoaineksen irtomaista ja kasaantumista. Vaikutus voi olla haitallinen simpukoille ja lohikaloille. Siten on linjauksessa pyritty sellaiseen ratkaisuun, että jokien ja purojen alittaminen pohjaan koskematta olisi maaperäolosuhteiden osalta teknisesti mahdollista. Pohjanpitäjänlahden alitus
21 tapahtuu painottamalla putki esimerkiksi betonoimalla. Muutokset pohja- ja virtaamaolosuhteissa ovat vähäisiä. - rakentamisen ajoittaminen ja yhteisvaikutusten huomioon ottaminen. Maakaasuputken aiheuttamat ympäristöhäiriöt syntyvät lähes yksinomaan rakennusaikana. On mahdollista ajoittaa rakentamistyöt lintujen pesimäajan ulkopuolelle. Näin menetellen ei esimerkiksi Pikkujärven tai Harpar Storträsketin ja Lillträsketin linnustolle aiheudu merkittävää haittaa. Pohjanpitäjänlahden kohdalla on tärkeää, ettei kaasuputken rakentamista toteuteta samanaikaisesti alueella kulkevan laivaväylän suunnitellun ruoppaamisen kanssa. Putken osalta tulisi rakentaminen ajoittaa kevättalveen. Putken laskeminen pohjaan voi vapauttaa orgaanista ainesta, joka voi kuluttaa syvänteiden happea. Tämä edellyttää huomattavien sedimenttien vapautumista rakentamisen yhteydessä. Sitä voidaan pitää työmenetelmästä johtuen kuitenkin hyvin epätodennäköisenä. - jatkosuunnittelu ja linjauksen yksityiskohtien tarkentuminen. Hankkeesta vastaava tulee selvittämään mm. vuollejokisimpukan esiintymisen Mustionjoen alituskohdissa. Tarkentuvat maaperätutkimukset antavat edellytyksiä soveltaa ympäristön kannalta parhaita työmenetelmää vesistön alituskohdissa. 8. Loppupäätelmä Tehdyn aluekohtaisen vaikutusten arvioinnin, käytettävissä olevien selvitysten ja suunnitelmien, kaavan sisällön ja kaavassa käytettyjen suunnittelumääräyksien perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, ettei Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava yksistään tai yhdessä muiden suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä Natura 2000 verkostoon kuuluvilla alueilla niitä luonnonarvoja, joiden perusteella alue on sisällytetty Natura 2000 verkostoon. Siten Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava voidaan hyväksyä ja vahvistaa ilman luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittamaa yksityiskohtaista luontotyyppi- ja lajikohtaista selvitystä.
22