TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2007

1 Sisällysluettelo 1 Kaupunginjohtajan katsaus 4 I TOIMINTAKERTOMUS 8 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 8 1.1. Valkeakosken kaupungin hallinto 8 1.1.1. Kaupunginvaltuuston ja hallituksen poliittiset voimasuhteet 8 1.1.2. Tilivelvolliset 8 1.1.3. Henkilöstö 9 1.1.4. Riskienhallinta 10 1.1.5. Kaupungin organisaatio 12 1.1.6. Valkeakosken kaupunkikonserni 2007 12 1.2. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 13 1.2.1. Yleinen taloudellinen tilanne 13 1.2.2. Kuntien taloudellinen tilanne 14 1.2.3. Oman alueen taloudellinen tilanne 15 1.3. Olennaiset muutokset kaupungin taloudessa 17 1.4. Olennaiset tapahtumat kaupungin toiminnassa palvelukeskuksittain 18 2. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 23 2.1. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 23 3. TOIMINNAN RAHOITUS 24 3.1. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 24 4. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 26 4.1. Tase ja sen tunnusluvut 26 5. KOKONAISTULOT JA MENOT 29 6. KAUPUNKIKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 30 6.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 30 6.2. Konsernin toiminnan ohjaus 30 6.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 31 6.4. Konsernitase ja sen tunnusluvut 34 7. KAUPUNGINHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ 37 7.1. Tilikauden tuloksen käsittely 37 7.2. Talouden tasapainotus 37 II TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 39 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 38 1. STRATEGIAOSA 38 2. KÄYTTÖTALOUSOSA 45 2.1. Käyttötalousosan toteutuminen 45 2.2. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen tehtävittäin 48

3. TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN 79 4. INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN 81 5. RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN 85 6. KONSERNITAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 86 III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 91 1. TULOSLASKELMA 91 2. RAHOITUSLASKELMA 92 3. TASE 93 4. KONSERNITASE 95 IV LIITETIEDOT 97 1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 97 1.1. Rahoituslaskelma 97 1.2. Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät 98 2. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 98 2.1. Toimintatuotot 98 2.2. Satunnaiset erät 99 2.3. Suunnitelman mukaiset poistojen perusteet 99 2.4. Pakollisten varausten muutokset 100 2.5. Käyttöomaisuuden poistosuunnitelma 101 3. TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 102 3.1. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 102 3.2. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 105 4. VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 106 4.1. Leasingvastuiden yhteismäärä 106 4.2. Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta 106 4.3. Muut kaupungin antamat vastuusitoumukset 107 4.4. Muut taloudelliset vastuut 107 4.5. Elatustukisaamiset 107 5. HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 108 5.1. Henkilöstön lukumäärä 108 5.2. Henkilöstökulut 108 6. OMISTUKSET MUISSA YHTEISÖISSÄ 109 7. MUUN TASEYKSIKÖN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 110 7.1. Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelmaosan toteutuminen 110 7.2. Vesihuoltolaitoksen rahoitusosan toteutuminen 111 7.3. Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma 112 7.4. Vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma 112 7.5. Vesihuoltolaitoksen tase 113 7.6. Vesihuoltolaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot 114 7.7. Vesihuoltolaitoksen investointiosan toteutuminen 118 2

8. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 119 8.1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 119 8.2. Konsernirakenteessa tapahtuneet muutokset 119 8.3. Konsernitaseen liitetiedot 120 8.4. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 122 V LUETTELOT JA SELVITYKSET 123 1. LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA 123 2. LUETTELO KÄYTETYISTÄ TOSITELAJEISTA 123 2.1. Tositelajit 123 2.2. Tositteiden säilytys 124 VI TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 125 VII LIITTEET Liite 1 Luottamushenkilölistat v. 2007 3

Kaupunginjohtaja katsaus 4 Toimintaympäristö Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyen kuntien oli annettava vastaukset valtiolle 31.08.2007 mennessä. Valkeakoskella täyttyivät kaikki väestövaatimukset ilman erityisiä toimia. Seudullisesti (Etelä-Pirkanmaa) päätettiin selvittää yhteistyö terveydenhuollon ja vanhuspalveluiden organisoitumisessa ja alueen opetuspalveluiden organisoitumisessa. Ensin selvitetään perusterveydenhuollon organisoituminen alueella (v. 2008) ja opetustoimen tarkennettu yhteistyösuunnitelma (v.2008). Paras -hankkeeseen liittyen Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toiminta siirtyy sairaanhoitopiirin toiminnaksi tulevaisuudessa. Seutuhallinnon työ on vakiintunut vuoden 2005 lopulla hyväksytyn seutusopimuksen pohjalta. Hallinto-oikeus on kumonnut Valkeakosken kaupungin seutusopimuspäätöksen (2007), mutta kaupunki on valittanut asiasta edelleen. Seutusopimuksen tarkistustyö on käynnistynyt edellä mainitusta riippumatta ja se uudistetaan vuoden 2008 aikana joka tapauksessa. Työsuojelupiiri lakkautti Valkeakosken toimipisteensä 31.12.2007. Lakkauttaminen liittyi työsuojelutoiminnan uudelleen organisointiin. Vaikeimmin työllistettävien asioiden hoito ja organisointi on uusittu. Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus aloitti v. 2006. Sen toimien vaikuttavuutta pyritään vahvistamaan 2007 perustetun monipalvelukeskuksen avulla. Sosiaalipalvelujen kuntayhtymä oli ennen sitä lopettanut työkeskustoiminnan Lumikorven alueella. Kehitysvammaisten osalta toiminta jatkuu edelleen. Uudella mallilla tavoitellaan päivärahoilta pudonneiden kuntamaksuosuuden pienentämistä, kun työttömiä saadaan aktiivitoimenpiteiden alaisiksi. Tavoitteena on saada rakennettua mahdollisimman monelle polku työmarkkinoille. Paperiteollisuuden työpaikkavähennysten seurauksena saimme anomuksestamme äkillisen rakennemuutosalueen statuksen koko Etelä-Pirkanmaalle vuoden 2008 loppuun saakka. Sen seurauksena alueellemme on mahdollista kanavoida tavallista enemmän työhallinnon varoja paikkaamaan työpaikkamenetyksiämme. Myllysaaren museosäätiön ja Visavuorisäätiön yhdistyminen toteutui ja se on rekisteröity. Myllysaaren museorakennusten osalta tehtiin tilakartoitus, jonka pohjalta pyritään tekemään ratkaisuja v. 2008. Tavoitteena on saada tyhjiin tiloihin toimintaa, jotta rakennusten ylläpitokustannus tulisi säätiölle edullisemmaksi. Terveyskeskuksen avopalveluyksikön toimitilojen saneeraus valmistui alkuvuodesta 2007. Elinkeinoelämä UPM:n edellisenä vuonna päättämät henkilöstövähennykset toteutuivat pääosin v. 2007 ja paperikone 6 lakkasi toiminnasta, samoin vanhempi sellulinja. Vuoden lopulla UPM ilmoitti 90 hengen kolmen kuukauden lomautuksesta v. 2008, lomautuksia tosin ei tarvinne toteuttaa parantuneen tilanteen vuoksi. Metso-Paper Oy on käynyt yt-neuvotteluja väen vähentämisestä myös Valkeakosken yksikössä. Irtisanomisten määrä jää täällä vähäiseksi (20).

5 Oy Flinkenberg Ab:n tuotantotilat valmistuivat ja siellä työskentelee jo yli 60 henkeä, vaikka yritys alun perin lupaili 25-40 hengen vahvuutta. Samalla Holmin alueella valmistui tuotantotila muovialan yritykselle ja kesällä käynnistyi myös Pyroll Oy:n tuotantotilojen laajennus. Viskoosikuitutehdas Säterin pääomistaja vaihtui syksyllä. Uusi omistaja on singaporilainen First Alverstone Partners. Säterin nimi vaihtui loppuvuodesta Kuitu Finland Oy:ksi. UPM myi Walki Wisan suomalaiselle pääomasijoitusyhtiö CapManille. Kaupunkikeskustan liike- ja asuinrakennushankkeen toteutus päätettiin antaa Hartela Oy:lle, jonka kanssa allekirjoitettiin sopimus loppuvuodesta. Sopimusta edelsi tarjouskilpailu, jossa Hartelan ratkaisu todettiin parhaaksi. Lidl:n rakennushanke käynnistyi, kun kaavasta tehty valitus hylättiin. Kaupparakennus valmistuu keväällä 2008. Kesällä käynnistyi Rakennustoimisto Palmbergin aloitteesta uuden liikekeskittymän kaavoitus Lotilanvainion alueelle (Juusonrannan asuntoalueen kohdalle vastaiselle puolelle sisääntulotietä). Alueelle on ilmoitettu tulevan Tokmannin liike, liikenneasema ja rautakauppa. Asuntomessut Vuoden 2009 asuntomessujen valmistelut ovat edenneet hyvin ja aikataulussa. Vuoden 2006 lopulla hyväksytty kaava tuli lainvoimaiseksi ja alueen kunnallistekniikka on rakennettu ja osa kaduista on jo saanut asfalttipinnan. Tonttivarauksia on tehty vähintäänkin odotetun mukaisesti. Hankkeet konkretisoituvat ja alkavat toteutua v. 2008. Kaavoitus Apianrannan kerrostaloalueen asemakaava valmistui ja sai lainvoiman. Tontteja päästään luovuttamaan rakentajille alkuvuodesta. Vallon asuntoalueen asemakaava hyväksyttiin loppuvuodesta ja alueelta voidaan luovuttaa tontteja rakentajille alkuvuodesta. Mahlianmaan-Savilahden yritysalueesta hyväksyttiin asemakaava n. 20 ha:n alueelle. Kaavoitusta jatketaan yleiskaavan pohjalta loppualueelle. Lukion asemakaava sai lopullisen hyväksynnän joulukuussa, kun Korkein Hallinto-oikeus hylkäsi kaavasta tehdyn valituksen. Keskustan liikekeskushankkeen asemakaava-ehdotus tuli luonnosvaiheeseen ja Lotilanvainion uuden liikekeskittymän asemakaavan valmistelu on edennyt ehdotusvaiheeseen. Toimintarakenteet Kaupungin puhelinvaihdetoiminnot uudistettiin ja nyt kaupungin vaihde palvelee koko Etelä- Pirkanmaan alueen kuntia. Sosiaali- ja terveystoimen toimintaa ja rakenteita on selvitetty Stakesin konsulttien toimesta ja toimenpide-ehdotukset valmistuvat keväällä 2008. Liikunta- ja nuorisopalveluiden sekä tilatoimen ja viher- ja virkistyspalveluiden uudelleenorganisointiin ei lähdetty, sillä selvitystyön tuloksena todettiin parhaaksi jatkaa nykyisellä toimintamallilla.. Siivoustoimen henkilöstön keskittäminen tilatoimeen on jatkunut vuoden aikana.

Talous 6 Vuoden 2007 tulos (4,3 milj. ) ylitti selvästi odotukset ja on huomattavasti budjetoitua ylijäämäisempi. Tuloksen vaikuttuivat monet tekijät: Talouden tasapainottamisohjelman ja 50 hengen henkilötyövuoden vähentämistavoitteen ansiosta menopaineita on saatu pidettyä kurissa. Verotulotilitykset ylittivät selvästi budjetoidun, vaikka tulokehitystilasto osoitti vuodelta 2006 maan keskiarvoa heikompaa kehitystä. KOy Innalannotkon kahden kerrostalon myynti jätti myyntivoittokirjausta tilinpäätökseen ( 1,7 milj. ). Taseessa oleva kumulatiivinen alijäämä saadaan katettua vuoden 2007 ylijäämällä. Vuoden 2008 talousarvio on budjetoitu 1,6 milj. ylijäämäiseksi. Vuoden aikana jätettiin talousarvioon kirjattu lainamäärä nostamatta, kun lukion rakentaminen siirtyi ja talouskehitys oli ennakoitua suotuisampaa. Hyvästä tuloksesta huolimatta erityisesti sosiaali- ja terveystoimen määrärahoihin jouduttiin hyväksymään huomattavia ylityksiä vuoden aikana. Henkilöstö Henkilöstöstä on tehty erikseen henkilöstökertomus, josta ilmenee lähemmin asiaan liittyviä tietoja. Varhaiskasvatuspäällikkö Marjut Helenius siirtyi työtehtäviin toiselle paikkakunnalle ja hänen tilalleen valittiin Seija Mäkinen. Seutujohtaja Heidi Rämö irtisanoutui loppuvuodesta ja siirtyi maakuntaliittoon työtehtäviin. Seutujohtajan paikka on laitettu hakuun. Myös sosiaali- ja kehitysvammahuollon osastopäällikkö Annikki Raittila erosi loppuvuodesta. Virka on esitetty muutettavaksi sosiaalityön johtajan viraksi ja virkaa hoitaa vt:nä Sirpa Leino-Heritty. Valkeakoski-opistolle laatupalkinto Valkeakoski-opistolle myönnettiin loppuvuodesta opetusministeriön myöntämä laatupalkinto (30.000 ) erityisesti laadukkaasta ja tuloksellisesta kielikoulutuksesta. Opisto on tunnettu ja tunnustettu kouluttaja ja palkinto olisi voinut tulla aivan hyvin mistä tahansa opiston koulutusalasta, mutta tällä kertaa laadukkuutta mitattiin erityisesti kielikoulutuksen näkökulmasta. Näkymät Kunta- ja palvelurakenneuudistus on vauhdittanut kuntarakenteen muutosta kenties yli odotustenkin. Vuoden 2009 alusta toteutuu lukuisa määrä kuntaliitoksia ja monia neuvotteluja on vireillä. Muutkin rakenneuudistuksen selvittelytehtävät työllistävät kuntia merkittävästi. Kuntien vuosikatteet eivät tule riittämään nettoinvestointeihin lähivuosinakaan, jonka vuoksi kunnat velkaantuvat lisää ja monet kunnat korottavat kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttejaan. Myös Valkeakosken tulevat mittavat investoinnit (lukio, vanhainkodin saneeraus, terveyskeskuksen vuodeosaston saneeraus jne.) on vaikea toteuttaa ilman lisälainanottoa. Kustannuspaineet ikärakenteen muutoksen vuoksi jatkuvat ja sosiaali- ja terveystoimen kustannuskasvua voidaan toimillamme vain hillitä. Verotulokehityksemme ei edelleenkään ole ollut riittävän hyvä, vaan kuljemme valtakunnan keskiarvon alapuolella. Yhteisöverojen väheneminen näyttäisi vuoden 2008 jako-osuuksien ennakkolaskelmissa pysähtyneen. Toivottavasti yritysverotulot kääntyvät pitkän laskukauden jälkeen Valkeakoskella kasvuun tulevina vuosina.

7 Väkilukukehityksemme ei ole vielä kasvu-uralla, mutta huomioiden teollisuuden rakennemuutoksen vaikutukset, kehitys on ollut tyydyttävää, selvästi parempi kuin monilla muilla teollisuuspaikka-kunnilla. V. 2008 näemme oikeastaan ensi kertaa, mitä väkilukukehitykseen vaikuttaa tonttien riittävä saatavuus. Pystymme tarvittaessa luovuttamaan yli 70 omakotitalotonttia ja useita kerrostalotontteja rakentamiseen. Kaikki suuret hankkeemme ovat edenneet määrätietoisen työn tuloksena toteutusvaiheeseen (Asuntomessut, merkittävät kaavat, Apianrannan kerrostaloalue, keskustan liikekeskus ja uutena tulijana Lotilanvainion liikekeskittymä). Ei olisi yllätys, jos tulevina vuosina asukasmäärämme kasvaisi ja työpaikkojemme määräkin kasvaisi teollisuuden työpaikkamenetyksistä huolimatta. Teollisuuden työpaikkojen menetykset huomioon ottaen työllisyyskehityksemme on ollut vuoden aikana hyvä ja työttömyys on laskenut yli 10 % (työttömyysaste oli 11,2 % joulukuun lopun 2007 tilanteen mukaan). Kiitokset Kiitän luottamushenkilöitä, viran- ja toimenhaltijoita ja työntekijöitä viime vuoden menestyksellisestä työstä. Olemme saavuttaneet talouden tavoitteet ja pääosan muistakin tavoitteistamme. Hyvän yhteistyön voimin menestymme tulevinakin vuosina. Markku Auvinen Kaupunginjohtaja

8 I TOIMINTAKERTOMUS 1.1 VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN HALLINTO 1.1.1 Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen poliittiset voimasuhteet Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus SDP 15 4 KOK 10 2 VAS 7 1 SIT 7 1 KESK 3 1 KD 1 - Yhteensä 43 9 Luottamushenkilöluettelo on tilinpäätöksen liitteenä. 1.1.2 Tilivelvolliset Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat ainakin: 1 kaupunginhallituksen jäsenet 2 lautakuntien jäsenet 3 johtokuntien jäsenet 4 toimikuntien jäsenet 5 muiden kunnan toimielinten jäsenet 6 kaupunginjohtaja 7 toimielinten alaiset tai yksiköiden johtavat viranhaltijat. Viime kädessä tilintarkastajalla on harkintavalta, ketkä ovat tilivelvollisia. Tilivelvollisuuden puuttuminen ei vapauta esimiestä alaistensa toiminnan valvontavastuusta. Keskushallinto Kaupunginhallituksen jäsenet Kaupunginjohtaja Markku Auvinen Palvelukeskuksen johtaja, talous- ja kehittämisjohtaja Jukka Varonen Rakennuslautakunnan jäsenet Rakennustarkastaja Sirpa Jokela Seutujohtaja Heidi Rämö (14.10.2007 saakka) Vs. seutujohtaja Anne Solonen (oto 15.10.2007 alkaen) Sosiaali- ja terveyskeskus Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenet Palvelukeskuksen johtaja, sosiaali- ja terveysjohtaja Leena Niittymäki Yksilöhuoltojaoston jäsenet Osastopäällikkö Annikki Raittila (30.11.2007 saakka) Vt. osastopäällikkö Sirpa Leino-Heritty (1.12.2007 alkaen) Ympäristöjaoston jäsenet Ympäristön tulosalueen päällikkö Liisa Savilahti

9 Kasvatus- ja opetuskeskus Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenet Palvelukeskuksen johtaja, kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Jorma Riikonen Varhaiskasvatuspäällikkö Marjut Helenius (30.4.2007 saakka) Varhaiskasvatuspäällikkö Seija Mäkinen (1.8.2007 alkaen) Sivistystoimenkeskus Sivistystoimen lautakunnan jäsenet Palvelukeskuksen johtaja, sivistystoimenjohtaja Juha Sihvonen Tulosyksikön johtaja, kirjastotoimenjohtaja Arja Pulla Tulosyksikön johtaja, kulttuuritoimenjohtaja Reijo Tepsa Tulosyksikön johtaja, musiikkiopiston rehtori Kirsimarja Kiviruusu Tulosyksikön johtaja, kuvataidekoulun rehtori Heikki Kivioja Liikunta- ja nuorisokeskus Liikunta- ja nuorisolautakunnan jäsenet Palvelukeskuksen johtaja, liikuntatoimenjohtaja Timo Kukkonen Nuorisotoimen tulosalueen päällikkö, nuorisotoimenjohtaja Anne Kurikka Tekninen keskus Teknisen lautakunnan jäsenet Palvelukeskuksen johtaja, kaupungininsinööri Pentti Bergmann 1.1.3 Henkilöstö Vakanssien määrä oli vuoden 2007 lopussa yhteensä 1180. Edelliseen vuoteen verrattuna määrä oli kasvanut 12 vakanssilla. Henkilöstön määrä oli 1444, jossa muutosta edelliseen vuoteen oli +52. Henkilötyövuosia kertyi 1288, joka oli 9 htv pienempi kuin vuonna 2006. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,3 vuotta, kun se vuotta aiemmin oli 47,2. Vakanssit toimielimittäin 31.12.2007: Palvelukeskus Virat Toimet Tuntip.ts. tuntiopet. Yhteensä 2006 2007 2006 2007 2006 2007 2006 2007 Keha Sote Kopeke Sike Linuke Teke Yhteensä 16 51 164 18 2 7 258 16 53 164 19 2 7 261 47 360 181 51 36 140 815 47 371 183 50 35 138 824 3 0 230 23 0 63 95 3 - - - - 62 65 66 411 351 92 38 210 1168 66 424 353 93 37 207 1180

10 Henkilöstön määrä toimielimittäin 31.12.2007: Palvelukeskus Keha Sote Kopeke Sike Linuke Teke Yhteensä Vakinaiset Määräaikaiset Työll.tuella palkatut Yhteensä 2006 2007 2006 2007 2006 2007 2006 2007 62 60 2 8 0 0 64 68 389 394 96 116 25 40 510 550 330 335 78 94 14 7 422 436 88 92 24 18 2 3 114 113 37 36 5 6 9 8 51 50 198 191 20 26 13 10 231 227 1104 1108 225 268 63 68 1392 1444 1.1.4. Riskienhallinta Valkeakosken kaupungin riskienhallinnan tavoitteena on merkittävimpien riskien tunnistaminen sekä niiden hallinta siten, että konsernin strategiset, toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Riskit tunnistetaan, arvioidaan ja niihin varaudutaan osana toiminnan suunnittelua. Valkeakosken kaupunki laati kattavan vahinkoriskien riskikartoituksen vuonna 2004. Vuonna 2007 laadittiin kaupungissa ulkopuolisen asiantuntijan toimesta vahinkoriskien laatuarvio. Vuonna 2007 käynnistettiin uudelleen yksityiskohtainen kiinteistöriskejä, hoitolaitoksia, kouluja ja oppilaitoksia, ympäristö-, sopimus- ja atk-riskejä koskeva kartoitustyö. Lisäksi kaupunki on tilannut kokonaisvaltaisen kaupungin riskienhallintaa koskevan arvioinnin. Vuonna 2007 laadittiin ohjeistus sisäisestä valvonnasta ja hyvästä johtamis- ja hallintotavasta. Ohjeistuksen tavoitteena on auttaa esimiehiä ja luottamushenkilöitä ymmärtämään johtamista, hyvää hallintotapaa ja sisäistä valvontaa, ja miten ne liittyvät heidän tehtäviinsä. Osaamista ja johtamiskulttuuria kehitetään jatkuvalla koulutuksella. Henkilöstön suunnitelmallisella kehittämisellä ja työhyvinvointiin panostamalla luodaan motivoitunut, tuloksen tekemistä suosiva ilmapiiri. Kiinteistöjen turvallisuuteen kiinnitetään huomiota mm. turvallisuuskoulutuksen, pelastussuunnitelmien ja palotarkastusten osalta. Kaupungin vuokrahalleissa toimivien teollisuusyritysten kiinteistöturvallisuutta parannetaan. Keskeytysriskien osalta arvioidaan keskusten toimintojen osalta mm. vakuutusturvaa, sekä panostetaan varahenkilöjärjestelmään ja tietojärjestelmien toimivuuteen esim. potilastietojärjestelmän ylläpidon osalta. Vastuuriskit otetaan huomioon uusien työntekijöiden perehdytyksessä ja sopimusten dokumentoinnissa.

11 Strategiset riskit Kaupungin toimintaympäristöä koskevat merkittävimmät riskit liittyvät kaupungin alueella toimivan suurteollisuuden toimintaedellytyksiin, henkilöstön saatavuuteen, asunto- ja yritysrakentamista hidastaviin kaavavalituksiin sekä julkisen talouden kehitykseen liittyviin haasteisiin. Rahoitusriskit Korkoriski: Korkoriskille avointen vaihtuvakorkoisten lainojen osuus kaupungin korollisista lainoista oli tilikauden lopussa 9.871.906 euroa. Jos lainamäärä pysyisi samana ja korko nousisi yhdellä prosentilla, lisäisi tämä korkokuluja 12 kuukauden aikana noin 98.720 euroa. Valuuttariski: Konsernin kassavirrat, lainat ja sijoitukset ovat euromääräisiä. Likviditeettiriski: Likviditeetin hallinnan tavoitteena on konsernin rahoituksen varmentaminen kaikissa tilanteissa. Konsernin rahavarat on yhdistetty konsernitilille, johon on määritelty luottolimiitti kullekin mukana olevalle yhteisöille. Valkeakosken kaupungilla on 3 milj. euron kuntatodistusohjelmat erikseen kolmen suuren pankkiryhmittymän kanssa sekä 1,68 milj. euron kuntatodistusohjelma Kuntarahoitus Oy:n kanssa. Kaupungin maksuliikennetiliin on yhdistetty 1,0 milj. euron luottolimiitti. Vastapuoliriskit Kaupunki on taannut konserniin kuuluvien yhtiöiden lainoja yhteensä 8.677.917 euroa ja myöntänyt antolainoja yhteensä 2.280.180 euroa. Vastavakuutena on kiinteistöjen panttaussitoumuksia. Vahinkoriskit Keskeiset vahinkoriskit ovat tulipalot ja vesivahingot. Vahinkoriskien hallinta perustuu toisaalta turvallisuustyöhön ja toisaalta kiinteistöjen vakuuttamiseen vahinkojen osalta. Kaupungissa tarkastetaan säännöllisesti omaisuusvakuutukset osana riskien kokonaishallintaa. Vakuutuksilla katetaan kaikki ne riskit, jotka ovat taloudellisesti tai muista syistä järkevää hoitaa vakuuttamalla. Tärkeimmät vakuuttamisalueet ovat omaisuus-, vastuu-, tapaturma- ja ajoneuvovakuutukset.

12 1.1.5. VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN ORGANISAATIO 2007 Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Sisäinen tarkastus Asuntomessuorganisaatio Rakennuslautakunta Hallintokeskus Etelä-Pirkanmaan seutuvaltuusto Etelä-Pirkanmaan seutuhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Sivistystoimen lautakunta Liikunta- ja nuorisolautakunta Tekninen lautakunta = Vesihuoltolaitoksen johtokunta Sosiaali- ja terveyskeskus Kasvatus- ja opetuskeskus Sivistystoimen keskus Liikunta- ja nuorisokeskus Tekninen keskus Vesihuoltolaitos 1.1.6. VALKEAKOSKEN KAUPUNKIKONSERNI 2007 KAUPUNGINHALLITUS KAUPUNGINJOHTAJA KUNTAYHTYMÄT OSAKKUUSYHTEISÖT Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ky Pirkanmaan sosiaalipalvelujen ky Pirkanmaan liitto Hämeen Päihdehuollon ky Koy Savottatie Valkeakosken Palloiluhalli Oy Eerolan Liikekeskus Oy As. Oy Valkeakosken Innalantie 6 As. Oy Valkeakosken Salonraitti YHTEISYHTEISÖT TYTÄRYHTEISÖT Tunturivoima Oy SÄÄTIÖT ASUNTO-OSAKEYHTIÖT ELINKEINOTOIMINTA Visavuoren museosäätiö Valkeakosken Asunnot Oy Valkeakosken Energia Oy As. Oy Valkeakosken Kotikulma As. Oy Valkeakosken Salonportti Valkeakosken Seudun Kehitys Oy Sointulan Keskus Oy

13 1.2 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS 1.2.1. Yleinen taloudellinen tilanne Maailmantalouden kasvu jatkui vahvana Yhdysvaltain asuntorahoitukseen liittyneistä suurista ongelmista huolimatta. Rahoitusmarkkinoiden toimivuuteen, hinta- ja valuuttakurssikehitykseen sekä suuriin ulkomaankaupan tasapainottomuuksiin liittyvät riskit lisäävät merkittävästi epävarmuutta talouskasvun kestävyydestä. Talouskasvu jatkui vahvana kehittyvissä maissa. Tämä on vaikuttanut raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen pysymisen korkeana. Öljyn hinta on kääntynyt uudelleen nousuun ja vahva kysyntä pitää hintatason korkeana. Euron vahvistuminen on hillinnyt inflaatiopaineita Euroopassa, mutta teollisuusmaissa on merkkejä palkkainflaation kiihtymisestä.yhdysvaltojen kasvuvauhdin hidastuminen ja korkoeron kaventuminen ylläpitävät euroon kohdistuvia vahvistuspaineita. Euroalueen korkeasuhdanteen huippu on ohitettu. Teollisuustuotanto on kehittynyt hyvin, sillä kehittyvien maiden vahva kysyntä on toistaiseksi kompensoinut euron vahvistumisen kielteisiä vaikutuksia. Asuntorakentamisen vaimenemisen vastapainona on hyvän työllisyyskehityksen ja alenevan työttömyyden tukema kotitalouksien kulutus. Myös yritysten investoinnit ovat yhä kasvussa. BKT:n kasvu hidastuu vuonna 2008. Inflaatio on nopeutunut ja palkkapaineet ovat voimistuneet. Vaikka inflaation odotetaankin hidastuvan, uhkaa euroalueen hintavakaus heiketä. Tämä kaventaa rahapolitiikan liikkumavaraa. Suomessa korkeasuhdanne on jatkunut vuonna 2007. Pari vuotta viiden prosentin tuntumassa pysynyt BKT:n kasvuvauhti hidastui syksyllä niin, että koko vuoden kasvu jäi noin 4,4 prosenttiin. Asuntorakentamisen vaimenemisen korvaa muun rakentamisen vilkkaus. Metsäteollisuuden vaikeudet hidastavat teollisuustuotannon kasvua. Palveluiden kysyntä jatkuu hyvänä. Työllisyystilanteen koheneminen sekä kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu tukevat kotimaista kysyntää vuonna 2008. Työllisten määrä lisääntyi vuonna 2007 noin 48.000 hengellä. Työllisyysaste on noussut 69,9 prosenttiin. Hyvä kehitys on jatkunut erityisesti yksityisissä palveluissa ja rakentamisessa. Avoimena olevien työpaikkojen määrä lisääntyy ja samanaikaisesti työvoiman saatavuusongelmat pahenevat. Ulkomaisten työntekijöiden määrä on kasvussa. Työn tuottavuus ei ole lisääntynyt. Palkankorotusten ja hidastuvan tuottavuuden nousun myötä tilanne koko kansantalouden tasolla muuttuu. Teollisuuden työvoimakustannukset nousevat kuitenkin tuottavuuden kasvun rajoissa. Julkisen talouden rahoitusasema vahvistui 5,2 % suhteessa BKT:seen. Talouskasvun jatkuminen nopeana on lisännyt verotuloja vuonna 2007 ja omaisuustulojen vahva kasvu on parantanut rahoitusasemaa. Julkisen talouden tulot lisääntyivät noin 6 % ja menot noin 4 % vuonna 2007.

14 Yleinen taloudellinen tilanne vv 2004 2007 (%-muutos) Tuotanto Teollisuus, määrän muutos Kuluttajahinnat Ansiotaso 2004 2,8 4,4 0,2 3,8 2005 2,1 3,9 0,9 3,9 2006 4,9 10,5 1,6 3,0 2007 4,4 5,4 2,5 3,3 (%-yksikköä) Työllisyysaste Työttömyysaste Vaihtotase, % BKT:sta Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta Valtionvelka, % BKT:sta Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta Lyhyet korot (Euribor 3 kk) Pitkät korot (valtion ablig. 10 v) 67,2 8,8 7,6 50,3 42,0 0,4 2,1 4,1 68,0 8,4 4,9 50,1 38,2 0,4 2,2 3,4 68,9 7,7 4,9 48,9 35,3 0,9 3,1 3,8 69,9 6,9 4,4 47,5 31,4 2,0 4,3 4,3 (Lähde: Valtiovarainministeriön kansantalousosaston suhdannekatsaus 1/2008) 1.2.2. Kuntien talouden tilanne Kuntien velkaantuminen jatkui edelleen vuonna 2007. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan lainakanta nousi 8,2 miljardiin euroon. Lainakannan kasvu oli hieman aiempia vuosia hitaampaa. Asukasta kohti laskettuna kuntien lainakanta oli 1.559 euroa. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate kohosi yli 1,9 miljardiin euroon, vaikka talousarvioissa sen ennustettiin jäävän 1,4 miljardiin. Kuntien toimintakate heikkeni vuonna 2007 aikaisempia vuosia enemmän, lähes 6 %. Vuosikate asukasta kohti oli kunnissa keskimäärin 368 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 327 euroa. Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli tilinpäätösarvioiden mukaan aiempaa vähemmän ja kuntayhtymiä aiempaa enemmän. Vuonna 2007 kaikkiaan 49 kunnan (v.2006 69) ja 36 kuntayhtymän (v. 2006 24) vuosikate jäi miinukselle. Vuonna 2007 kuntien yhteenlaskettu vuosikate kattoi poistoista 131 %, mikä on selvästi viime vuosia enemmän. Kuntayhtymien vuosikate oli 103 % poistoista. Vuosikate riitti kunnissa kattamaan vajaat kaksi kolmannesta investoinneista ja kuntayhtymissä runsaat puolet. Investoinneista kunnat ja kuntayhtymät arvioivat vuonna 2007 käyttäneensä noin 3,7 miljardia euroa. Tämä on 96 miljoonaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Ainoastaan noin 26 % kuntien investoinneista voitiin rahoittaa investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla ja investointihyödykkeiden myyntituloilla. Kuntayhtymillä vastaava osuus tilinpäätösarvioiden mukaan oli noin 12 %. Pitkäaikaisia lainojaan kunnat ja kuntayhtymät lyhensivät runsaalla miljardilla eurolla ja ottivat uutta pitkäaikaista lainaa noin 1,6 miljardia. (Lähde: Tilastokeskus)

15 1.2.3 Oman alueen taloudellinen tilanne Työllisyystilanne Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan koko Suomen työttömyysaste oli 8,4 % (v. 2006 9,7 %). Pirkanmaan työttömyysaste oli 9,0 % (v. 2006 10,1 %) ja se väheni näin ollen 1,1 prosenttiyksikköä. Etelä-Pirkanmaan seutukunnan työttömyysaste oli 10,4 % (v. 2006 12,1 %). Hyvä suhdannekehitys on alentanut työttömyyttä seutukunnalla vaikka teollisuuden rakennemuutos on vähentänyt työpaikkoja. Valkeakosken työttömyysaste oli edelleen korkein koko Pirkanmaalla ollen joulukuun lopussa 11,2 % (2006 12,6 %). Työttömyysaste Valkeakoskella 2003-2007: 2003 2004 2005 2006 2007 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 13,6 13,1 12,8 12,2 11,7 12,2 12,4 11,8 12,0 12,6 12,4 13,8 13,6 13,6 12,9 12,4 12,6 13,1 13,4 12,6 12,5 12,8 12,9 13,8 13,6 13,2 12,7 12,1 12,2 13,5 14,2 13,2 12,4 12,7 12,9 14,1 13,5 13,0 11,9 11,6 11,2 12,8 13,3 12,6 12,6 12,2 11,9 12,6 12,6 12,4 11,3 10,7 10,0 11,1 11,6 10,7 10,4 10,1 10,4 11,2 KAA/KK 12,5 13,1 13,0 12,4 11,1 (Lähde: Pirkanmaan työvoima ja elinkeinokeskus) Väestö Etelä-Pirkanmaa väestön määrä oli vuoden 2007 lopussa 42.623 henkilöä, joka on 130 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Eniten asukasluku kasvoi Akaassa + 145, Valkeakoskella asukasluku pysyi viime vuoden tasolla, Kylmäkoskella kasvua oli 7 asukasta ja Urjalan asukasluku väheni 22:lla asukkaalla.

16 Väestön muutos Etelä-Pirkanmaalla 2004-2007: 2004 2005 2006 2007 Muutos 2006-2007 Muutos- % Valkeakoski Akaa Urjala Kylmäkoski 20 472 13 671 5 524 2 653 20 408 13 789 5 565 2 633 20 394 13 964 5 513 2 622 20 394 14 109 5 491 2 629 + 0 + 145-22 + 7 + 0,00 + 1,04-0,40 + 0,27 Yhteensä 42 320 42 395 42 493 42 623 + 130 + 0,31 (Lähde: Väestörekisterikeskus) Rakentaminen Myönnetyt rakennusluvat ja valmistuneet rakennukset Valkeakoskella 2004-2007: Uudisrakennukset ja laajennukset 2004 2005 2006 2007 Myönnetyt rakennusluvat: Tilavuus, m3 Kerrosala, m2 Asuntojen lukumäärä, kpl Asuntojen huoneistoala, m2 Uudisrakennukset, kpl Laajennukset, kpl Muu muutostyö, kpl 120 550 24 707 62 6 450 114 43-106 458 25 456 88 10 201 131 39-206 774 38 831 123 12 769 155 37-162 485 30 799 102 11 016 131 20 22 Valmistuneet rakennukset: Tilavuus, m3 Kerrosala, m2 Asuntojen lukumäärä, kpl Asuntojen huoneistoala, m2 Uudisrakennukset, kpl Laajennukset, kpl Muu muutostyö, kpl 128 343 21 291 70 7 829 117 43-122 548 23 205 46 6 037 74 29-67 760 17 494 84 8 722 88 21-242 717 39 216 119 11 756 20 26 - (Lähde: Valkeakosken kaupunki, rakennusvalvonta)

1.3. OLENNAISET MUUTOKSET KAUPUNGIN TALOUDESSA 17 Verotulot 2005 2006 2007 Muutos % Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuot. Kiinteistövero 52 413 338 5 649 554 1 905 472 54 251 176 4 334 588 2 138 529 57 827 507 4 398 574 2 180 387 3 576 331 63 986 41 858 6,6 1,5 2,0 Verotulot yhteensä 59 968 364 60 724 293 64 406 468 3 682 175 6,1 Kaupungin talous toteutui vuonna 2007 suunniteltua paremmin. Vuosikate oli 9,44 milj. euroa, edellisvuonna 3,99 milj. euroa. Tilikauden tulos oli 4,35 milj. euroa ylijäämäinen. Myönteiseen verotulokehitykseen vaikutti vahvan talouskasvun lisäksi kertaluonteiset tekijät. Vuosille 2005-2008 jaksotetun valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen viimeinen erä aikaistettiin vuodelle 2007. Se toteutettiin siten, että kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä pienennettiin. Ulkoiset toimintatuotot olivat 19,50 milj. euroa, edellisvuonna 17,59 milj. euroa, kasvu 10,9 %. Ulkoiset toimintakulut olivat 95,19 milj. euroa, edellisvuonna 92,19 milj. euroa, kasvu 3,14 %. Investointeja toteutettiin 9,9 milj. eurolla, kun vuotta aiemmin investointeihin kului 20,2 milj. euroa. Konsernin kassavarat pienenivät edellisvuoden 12,9 milj. eurosta 9,3 milj. euroon ja kassan riittävyys laski 40 päivästä 31 päivään. Uutta lainaa ei vuoden aikana nostettu. Lainakanta oli vuoden lopussa 29,2 milj. euroa (1.434 euroa/asukas) ja edellisvuonna 34,2 milj. euroa (1.678 euroa/asukas). Omavaraisuusaste kasvoi edellisvuoden 65 prosentista 70,3 prosenttiin. Näkymät alkaneelle tilikaudelle Verotulot vuodelle 2008 on arvioitu varovasti. Tässä vaiheessa on vuoden 2008 lopullista verokertymää vaikea arvioida luotettavasti, mutta riskiä arvioitua huonommasta kehityksestä voidaan pitää vähäisenä. Valtionosuudet ylittyvät arviolta 1,3 milj. eurolla. Palkkamäärärahat on varattu ja hyväksytty työ- ja virkaehtosopimusten mukaisesti. Palvelutarpeen määrän lisäys mm. päivähoidossa ja sairauspoissaolojen määrän nousu sosiaali- ja terveystoimessa voi aiheuttaa kuitenkin talousarvioon muutostarpeita. Maan hankintaan, kiinteistöjen rakentamiseen ja peruskorjaukseen on vireillä lukuisia hankkeita, jotka voivat johtaa kaupungin velkaantumisen huomattavaan lisääntymiseen. Investointitarpeet on arvioitava huolellisesti ja hankkeet on välttämätöntä jaksottaa riittävän pitkälle aikavälille. Tilikauden tuloksen odotetaan muodostuvan positiiviseksi. Se edellyttää kuitenkin hyvää budjettikuria ja hyväksytyn tasapainotusohjelman jatkamista.

1.4. OLENNAISET TAPAHTUMAT KAUPUNGIN TOIMINNASSA PALVELUKESKUKSITTAIN Hallintokeskus 18 Kiina päivät järjestettiin 19-25.11.2007. Valkeakoski ja Nanchang juhlivat ystävyysyhteistyön 10-vuotista taivalta Kiina-viikolla 19.-25.11. monin tapahtumin. Paras-selvitys tehtiin yhteistyössä Etelä-Pirkanmaan kuntien kanssa ja vastaukset annettiin valtioneuvostolle elokuun lopulla. Seudullinen puhelinjärjestelmä ja puhelinvälitys otettiin käyttöön 28.5.2007. Seutuliikenteen ostopalveluvuorot kilpailutettiin, kaupunkiliikenteen osalta ostoliikennevuoroja karsittiin joukkoliikenteen supistuvien valtionavustusten seurauksena. Sisäisen valvonnan ja hyvän johtamis- ja hallintotavan ohjeistus sekä hankintaohjeet uusittiin. Varattavissa olevien omakotitonttien määrä nousi selvästi edeltävistä vuosista. Pääosa tonttivarannosta sijoittui Lintulaan, jossa asuntomessualueen tonttien varausaika alkoi huhtikuussa. Messualueen kunnallistekniikka valmistui pääosin vuoden loppuun mennessä. Ensimmäisen messukohteen rakennustyömaa käynnistyi. Vuoden loppuun mennessä messutonteista oli varattu n. 80 %. Apian koulukorttelin tarjous- ja ideakilpailu käytiin keväällä 2007. Hartela Oy:n kanssa tehtiin kiinteistökaupan esisopimus ja valmisteltiin aluetta koskeva Torinrannan asemakaavan luonnos. Kaavassa on rakennusoikeutta liikekeskukselle n. 10 000 m 2 ja kolmelle asuintalolle yhteensä n. 7400 m 2. Toisena suurena liikerakentamishankkeena ryhdyttiin Rakennustoimisto Palmberg Oy:n aloitteesta laatimaan Vanhankylän liikealueen asemakaavaa. Tavoitteena on pääosin tilaa vaativan erikoiskaupan alue. Kaupungin eteläosaan valmistui Vallon asuinalueen asemakaava, jossa on 38 omakotitonttia ja yksi pientalojen korttelialue. Apiankadun kerrostaloalueen asemakaavamuutos ja Tallikadun asemakaavamuutos tulivat lainvoimaiseksi. Mahlianmaan teollisuusalueen ensimmäisen vaiheen asemakaava valmistui, mutta siitä valitettiin. Asemanpuiston Lidl-myymälän asemakaavanmuutos sai lainvoiman, kun siitä tehty valitus hylättiin Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa. Lotilanjärven länsirannan osayleiskaavaa ja Tietotien lukion asemakaavaa koskevat toisen asteen valitukset hylättiin KHO:ssa. Kiinteistöjen myynti tuotti kaupungille tuloja arvioitua enemmän (mm. Lidlin tontti, vuokratonttien myyntikampanja ja keskustan nk. vaihtotonttien myynti). Vuokralla olleita omakotitontteja myytiin asukkaille 47 kpl, n. 566 000 euron yhteishintaan. Kaupungin painettu opaskartta ja internet-palvelu uusittiin. Maapoliittinen ohjelma päivitettiin. Jani Kiiskilä siirtyi paikkatietoteknikon tehtävästä tontti-insinöörin virkaan. Paikkatietoteknikon tehtävään vakinaistettiin Paula Mäkelä. Arkistosihteeriksi valittiin Hanna-Kaisa Sinervo. Hallintokeskus on toteuttanut kaupunginhallituksen 29.5.2006 hyväksymät taloutta koskevat tasapainottamistoimenpiteet. Maankäytössä on kuitenkin henkilöstöresursseja lisätty. Vuodesta 2002 henkilötyövuodet (ei sisällä seudullisista tehtävistä aiheutuvia muutoksia eikä asuntomessuorganisaatiota) ovat vähentyneet 12,7 henkilötyövuodella eli 17 %:lla. Tasapainotusohjelmassa vuosi 2005 määrättiin vertailuvuodeksi. Hallintokeskuksen tuli vähentää henkilökuntaa kolmella henkilötyövuodella, muutos oli yksi henkilötyövuosi. Vuosi 2005

19 oli hallintokeskuksen osalta huono vertailuvuosi, koska ko. vuonna oli useat vakinaisesti täytettäväksi tarkoitetut vakanssit tilapäisesti avoinna. Vuoteen 2004 verrattuna vähennystä kertyi kuitenkin 6,1 henkilötyövuotta. Sosiaali- ja terveyskeskus Stakesista ostettu konsultointityö sosiaali- ja terveystoimen rakenneuudistuksesta käynnistyi ja valmistuu keväällä 2008. Pirkanmaan TE-keskuksen avustuksen turvin aloitettiin syksyllä Työllistämispaja AKSELIn toiminta Huhtakadulla entisen työkeskuksen tiloissa. Edellisvuonna alkanut terveysaseman avohoito-osan peruskorjaus saatiin päätökseen. Kaikki tilapäisissä tiloissa toimineet yksiköt palasivat uudistuneisiin tiloihin vuoden aikana. Kaupunginhallitus päätti työterveyshuoltopalvelujen ulkoistamisesta. Tarjouskilpailun joulukuussa voittanut MedOne Oy ryhtyy tuottamaan työterveyshuoltopalvelut terveysaseman tiloissa maaliskuusta 2008. Mielenterveyspalveluiden tuottamista haittasi psykiatripula ja osa vakansseista oli avoimina, mikä vähensi palvelutuotantoa suunnitellusta. Koulukuraattorin ja koulupsykologin toimet siirrettiin kasvatus- ja opetuskeskukseen tammikuusta 2007 alkaen. Hammashuollossa palvelutilanne kohentui uuden hammaslääkärin aloittaessa työn syyskuussa. Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymä lakkautti vammaisten ja vajaakuntoisten työtoimintapalvelujen järjestämisen Huhtakadun toimipisteessä. Kotihoidossa aloitettiin uusi palvelu nimeltään Seniorineuvonta. Seniorineuvonta opastaa ikäihmisiä, heidän omaisiaan ja muita läheisiään monimuotoisessa palveluviidakossa, auttaa heitä saamaan tarvitsemansa palvelut sekä antaa tietoa heille kuuluvista etuuksista. Valkeakosken Asunnot Oy:n kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä kahden kuusipaikkaisen ryhmäkodin suunnittelussa As Oy Kotikulmaan. Ryhmäkotien käyttöönotto tapahtuu maaliskuussa 2008. Tohkantupa, 10-paikkainen dementiayksikkö, siirtyi Tohka Säätiöltä osaksi kaupungin kotihoitoa. Tohka säätiö edelleen on asukkaiden vuokranantajana, mutta palvelut tuottava henkilökunta siirtyi kaupungille. Sosiaalityön asiakaspaineisiin yritettiin löytää ratkaisuja työn uudelleen organisoinnilla. Työtä tehdään nyt lastensuojelutiimissä ja aikuissosiaalityön tiimissä. Toimistovirkailijat siirrettiin etuuskäsittelijöiden virkoihin ja he osallistuvat aikuissosiaalityön tiimin jäseninä toimeentulotukiasioiden käsittelyyn. Sosiaalityöntekijäpula heikensi kuitenkin uudistuksesta saatavia hyötyjä. Vuonna 2006 toimintansa aloittanut Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus sai omat toimitilat myös Valkeakoskella. Osallistuminen Tampereen seudun ja Etelä-Pirkanmaan yhteiseen sosiaalipäivystystoimintaan ja em. kuntien yhteinen lastensuojelun sijaishuollon asiakasohjausyksikön toiminta tukivat kaupungin omaa sosiaalityötä. Sosiaalityössä käynnistettiin uuden lastenhuoltoryhmän