SEINÄJOEN LYSEON OPETUSSUUNNITELMA 12/2011 1. SEINÄJOEN LYSEON PERUSPERIAATTEET... 4 2. SEINÄJOEN LYSEON ARVOPOHJA, TEHTÄVÄ JA TOIMINTA-AJATUS... 4 2.1. ARVOPOHJA JA TEHTÄVÄ... 4 2.2. TOIMINTA-AJATUS... 4 3. SEINÄJOEN LYSEON OPPIMISYMPÄRISTÖ... 5 3.1. TYÖRAUHA... 5 3.2. JÄRJESTYSSÄÄNNÖT... 5 4. SEINÄJOEN LYSEON TUNTIJAKO... 7 4.1. TUNTIJAKO... 7 4.1.1. Tuntijako vuosiluokittain... 7 4.1.2. Seinäjoen lyseon valinnaisainerakenteet... 8 4.1.3. Urheiluakatemiatoiminta... 9 4.2. OPETUKSEN OSA-ALUEITA PAINOTTAVAT LUOKAT... 9 4.2.1. Musiikkiluokan opetussuunnitelma... 9 4.2.2. Osittain englanninkielisen opetuksen luokat... 10 4.3. LISÄOPETUS... 10 4.3.1. Lisäopetuksen tavoitteet ja järjestelyt... 10 4.3.2. Lisäopetuksen painotus... 11 4.3.3. Lisäopetuksen arviointi... 11 5. ESI- JA ALKUOPETUS... 11 6. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET... 12 7. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI... 12 7.1 YLEINEN TUKI... 13 7.1.1 Pedagoginen arvio... 13 7.2 TEHOSTETTU TUKI... 13 7.2.1 Oppimissuunnitelma... 14 7.2.2 Pedagoginen selvitys... 15 7.3 ERITYINEN TUKI... 15 7.3.1 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)... 16 8. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT SEINÄJOEN LYSEOSSA... 16 8.1. OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI... 16 8.1.1. Tukiopetus... 16 8.1.2. Osa-aikainen erityisopetus... 16 8.1.3. Yksilöllistäminen... 16 8.1.4. Luokkamuotoinen erityisopetus... 17 8.1.5. Pidennetty oppivelvollisuus... 17 8.2. OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI... 17 8.2.1. Kodin ja koulun yhteistyö... 17 8.2.2. Ohjauksen järjestäminen ja työelämään tutustuminen... 17 8.2.3. Tulkitsemis- ja avustajapalvelut... 18 8.2.4. Perusopetusta tukeva muu toiminta ja koulun yhteistyökumppanit... 18 8.3. OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN... 19 8.3.1. Oppilashuolto... 19 8.3.2. Oppilashuollon järjestäminen... 20 8.3.3. Turvallisuuden edistäminen... 21
9. ERI KIELIRYHMISTÄ TULEVIEN OPETTAMINEN... 22 10. ARVIOINTI... 23 10.1. OPPIMISTULOSTEN JA KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI... 23 10.1.1. Arvosanan antaminen... 23 10.1.2. Hylätyn suorituksen korottaminen... 24 10.1.3. Arvosanan korottaminen... 24 10.1.4. Valinnaisten oppiaineiden arviointi... 24 10.1.5. Todistukset... 24 10.1.6. Oppilaan itsearviointi... 25 10.2. SEINÄJOEN LYSEON TOIMINNAN ARVIOINTI... 25 11. TIETOSTRATEGIA SEINÄJOEN LYSEOSSA... 25 11.1. SEINÄJOEN LYSEON HALLINTOMALLI... 25 11.2. KOULUN TIEDOTUSKANAVAT... 26 11.3. VIESTINTÄPERIAATTEITA... 27 LIITE 1. KOULUN VIERAIDEN ISÄNNÖINTI JA TUTUSTUMISKÄYNNIT KOULUN ULKOPUOLELLE... 28 LIITE 2. SEINÄJOEN LYSEON VALINNAISAINEOPAS... 28 LIITE 3. OPPILAAN TUEN POLKU LYSEOSSA... 28 LIITE 4. TIETOSTRATEGIA... 32 LIITE 5. TOIMINTAOHJE PÄIHTEITÄ KÄYTTÄNEEN OPPILAAN OHJAAMISEKSI... 32 LIITE 6. SEINÄJOEN LYSEON KRIISISUUNNITELMA... 32 LIITE 7. POISTUMISSUUNNITELMA... 35 LIITE 8. TURVALLISUUSASIAKIRJA... 36
1. SEINÄJOEN LYSEON PERUSPERIAATTEET Seinäjoen lyseo noudattaa Seinäjoen koulutoimen perusperiaatteita. 2. SEINÄJOEN LYSEON ARVOPOHJA, TEHTÄVÄ JA TOIMINTA-AJATUS 2.1. Arvopohja ja tehtävä Seinäjoen lyseon toiminnan pohjana ovat periaatteet, jotka on luotu vuosien saatossa. Koko opettajakunta pitää kiinni sovituista menettelytavoista ja ongelmia ratkaistaan yhteistyössä. Kaikki opettajat osallistuvat myös uusien opettajien perehdyttämiseen. Koulussa säilytetään hyvä yhteishenki muun muassa siten, että kaikki oppiaineet ovat tasavertaisessa asemassa. Oppituntijärjestelyihin vaikuttavista tapahtumista tiedotetaan mahdollisimman aikaisin. Työ suunnitellaan ja organisoidaan siten, että kaikki saavat osallistua koulun kehittämiseen. Opettajat vastaavat opetussuunnitelman mukaisesta opetuksesta. Oppilaat puolestaan vastaavat omien opiskelutavoitteidensa saavuttamisesta. Kannustamme oppilaita oma-aloitteisuuteen. Heillä on mahdollisuus osallistua koulun toiminnan kehittämiseen tekemällä aloitteita myönteisessä hengessä. Oppilailta edellytetään myös sitoutumista yhdessä laaditun suunnitelman toteuttamiseen. Koulunkäynti ja työnteko Seinäjoen lyseossa on turvallista. Oppilashuoltotyöhön osallistuvat kaikki koulun aikuiset ja asiat hoidetaan loppuun asti. Seinäjoen lyseon aikuiset ja nuoret kunnioittavat toisiaan ja pitävät yllä luottamuksen ilmapiiriä. Opettajat ja muu henkilökunta pitäytyvät aikuisen roolissa. Yhteisistä pelisäännöistä tiedotetaan kouluyhteisön jäsenille ja oppilaiden koteihin pidetään yhteyttä. Koulu toimii myös yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä. Tahdomme Seinäjoen lyseossa ohjata nuoria kantamaan vastuuta itsestään, läheisistään ja ympäristöstään. Toivommekin nuorten harjoittelevan jo koululaisina yhteisten asioiden hoitamista ja toimivan aktiivisesti erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tarjoamme kaikille oppilaille elämässä tarvittavia perustietoja ja -taitoja. Erityisesti ohjaamme oppilaita kriittiseen ja itsenäiseen ajatteluun. Toivomme, että lyseoaikana oppilaamme saavat onnistumisen elämyksiä, jotka innostavat heitä myöhemmin elämässään oppimaan jatkuvasti uutta. Nuorena omaksutut terveet elämäntavat luovat vankan pohjan tulevaisuuden haasteille, joten kannustamme nuoria huolehtimaan terveydestään. Ohjaamme nuoria suvaitsevaisuuteen ja lähimmäisen kunnioittamiseen. Koulutyö järjestetään siten, että jokainen saa opiskella mahdollisimman turvallisessa ympäristössä. Lyseossa noudatamme hyviä tapoja, minkä toivomme jatkuvan oppilaitten elämässä maailmalla. Ei koulua, vaan elämää varten. 2.2. Toiminta-ajatus Seinäjoen lyseon toiminta-ajatus voidaan kiteyttää lauseeseen: Oikea asenne on onnistumisen avain. Lyseossa ylläpidämme tervettä ja myönteistä asennetta oppimiseen ja yhteistoimintaan. Niin oppilaiden kuin opettajienkin työ on mahdollisimman tuloksellista, kun kaikki asennoituvat koulutyöhön ja toisiin ihmisiin myönteisesti; näin ylläpidetään lyseohenkeä. Oikea opiskeluasenne voidaan saavuttaa, kun työn tavoitteet ovat selvät ja oppilaat asettavat henkilökohtaisia tavoitteitaan, joiden saavuttamiseen heitä kannustetaan. Emme kuitenkaan korosta kilpailuhenkisyyttä. Oppilaan osaamistasoa vastaavat tehtävät ja aktivoivat opiskelumenetelmät auttavat oppilasta asennoitumaan myönteisesti koulutyöhön. Seinäjoen lyseon opetuksessa painotetaan vastuullista ja tavoitteellista opiskelua. Tällä tarkoitamme sitä, että oppilas oppii asettamaan omia opiskelutavoitteitaan ja vastaa itse siitä, että hän käy koulua säännöllisesti, saapuu ajoissa oppitunneille, työskentelee aktiivisesti oppitunneilla ja huolehtii läksyistään oma-aloitteisesti. Koulussa toimivat yleisopetuksen luokkien lisäksi kuusi pienluokkaa. Lisäksi kullakin vuosiluokalla on yksi osittain englanninkielisen opetuksen ryhmä sekä musiikkiluokka. Valinta musiikkiluokalle on suoritettu jo peruskoulun toisen luokan keväällä. 4
3. SEINÄJOEN LYSEON OPPIMISYMPÄRISTÖ Seinäjoen lyseossa opetusta annetaan kahdessa eri toimipaikassa (Kirkkokatu 7 ja 9), kaupungin liikuntapaikoissa sekä poikkeuksellisesti myös muualla (esim. tutustuttaessa työpaikkoihin, toisen asteen oppilaitoksiin, näyttelyihin, toteutettaessa opinto- ja luontoretkiä). Lähes kaikissa oppiaineissa toteutetaan ATK-avusteista opetusta aineen opetussuunnitelman mukaisesti. Työtavat ja opetusmenetelmät ovat kullekin oppiaineelle luonteenomaisia. Mahdollisuuksien mukaan käytetään vaihtelevia ja oppilaskeskeisiä työtapoja. Erityisesti pyritään ohjaamaan ja kannustamaan oppilaita asettamaan omia opiskelutavoitteitaan ja kantamaan vastuuta niiden saavuttamisesta. 3.1. Työrauha Jokaisella koulun työntekijällä ja oppilaalla on oikeus työrauhaan. Opetusta ei saa tarpeettomasti häiritä ja ongelmiin puututaan välittömästi. Työrauhan ylläpitämiseksi annetaan kollegiaalista tukea. Myös koulun palveluhenkilökunnan työrauha tulee turvata, eikä heidän työtään saa vaikeuttaa asiattomalla käytöksellä 3.2. Järjestyssäännöt 1 Järjestyssääntöjen tarkoituksena on luoda edellytykset koulutyön onnistumiselle. Niissä määritellään kouluyhteisön jäsenen oikeudet ja velvollisuudet. Säännöt ovat voimassa koulussa, koulualueella, kouluaikana ja koulun järjestämissä tilaisuuksissa. Säännöistä päättää koulun rehtori neuvoteltuaan opettajakunnan ja muun henkilökunnan kanssa. Jokainen kouluyhteisön jäsen on velvollinen noudattamaan sääntöjä. Jokaisella kouluyhteisön jäsenellä on oikeus häiriöttömään työskentelyyn koulun toimintaan kuuluvissa tehtävissä. 2 Koulun alue rajoittuu Torikatuun, Koulukadun puoleiseen puistoon, Kirkkokatuun sekä ELY-talon ja koulun pihan väliseen kävelykatuun. Myös Marttilan koulurakennuksen piha on koulun aluetta. Opettajien antamia tarkennettuja toimitilakohtaisia ohjeita välituntien vietosta noudatetaan. Siirtyminen opetuspaikkojen välillä tapahtuu liikennesääntöjä noudattaen suorinta turvallista reittiä käyttäen. 3 Kouluajaksi katsotaan työjärjestyksessä määrätyn pituinen päivä sekä lukukausien päättymispäivät. Poikkeuksellisesti, etukäteen ilmoitettuna, koulupäivä voi päättyä aikaisemmin tai myöhemmin kuin työjärjestyksessä on määrätty. Ylimääräiseltä ajalta oppilaat eivät saa vapaata. 4 Koulunkäyntiin välittömästi liittyväksi tilaisuudeksi katsotaan koulussa järjestettävät yhteiset tai erilliset tilaisuudet, koulun järjestämät tilaisuudet koulualueen ulkopuolella, opintoretket sekä koulun toimesta järjestettävät tilaisuudet koulun alueella kouluajan ulkopuolella. Opintoretkillä ovat voimassa koulun säännöt. Pitkiä opintomatkoja toteutettaessa sovitaan huoltajien kanssa etukäteen kirjallisesti menettelytavoista mahdollisissa ongelmatilanteissa. Rehtorin luvalla oppilaskunta voi käyttää koulun tiloja varsinaisen kouluajan ulkopuolella tapahtuvaan vapaa-ajan toimintaan. Tilaisuuksien järjestäjät vastaavat siitä, että koulun järjestyssääntöjä noudatetaan. Koulun puolesta ei järjestetä luokkaretkiä, eikä koululla ole osuutta vapaa-aikana luokittain tehtyihin matkoihin. 5 Päivän työ aloitetaan klo 8.10 lyhyellä päivänavauksella. Oppilaat istuvat luokissaan. Myöhästyneet pääsevät luokkiin vasta päivänavauksen jälkeen. 6 Opettajat kontrolloivat oppilaiden poissaolon ja myöhästymisen, ja tiedottavat asiasta luokanohjaajalle mahdollisimman pian. Tunnit alkavat täsmällisesti ilman kellonsoittoa seuraavasti: 1. tunti 08.10 (kestää 50 minuuttia) 2. tunti 09.05 3. tunti 10.00 4. tunti 11.00 2. vuorossa ruokailevilla 11.15 1. vuorossa ruokailevilla 5. tunti 12.15 6. tunti 13.05 7. tunti 14.00 8. tunti 14.50 7 Oppilaille voidaan antaa eri oppiaineista järjestäjän tehtäviä. 5
8 Koulun valvontavelvollisuus kattaa vain koulun käytössä olevat tilat ja piha-alueet, ei esimerkiksi Torikeskusta. Oppilaiden tulee koulupäivän aikana noudattaa koulun järjestyssääntöjä kaikkialla. 9 Työsuunnitelman mukaisia ruokailuvuoroja on noudatettava. Ruokalassa on noudatettava hyviä ruokailutapoja ja siisteyttä. 10 Koulun tiloja on kohdeltava asianmukaisesti. Tahallinen rikkominen ja sotkeminen on korvattava. 11 Kaikkien omaisuutta on käsiteltävä asianmukaisesti. Oppilas on velvollinen korvaamaan omaisuuden turmeltumisesta aiheutuvat kulut. Vahingosta on viipymättä ilmoitettava rehtorille, opettajalle tai vahtimestarille. Jakson päättyessä oppilailta kerätään teoriakirjat. Kadotetuista tai tärvellyistä oppikirjoista samoin kuin vaurioitetuista opetusvälineistä ja kalusteista peritään rahallinen korvaus. Hissin käyttöön on pyydettävä rehtorin lupa. 12 Tapaturma ilmoitetaan viipymättä terveydenhoitajalle, opettajalle, vahtimestarille tai koulun kansliaan. 13 Koulumatkoilla noudatetaan liikennesääntöjä ja pyritään edistämään liikenneturvallisuutta. Moottoriajoneuvoilla ajo eri toimipaikkojen pihoilla on oppilailta kielletty. Kulkuneuvot säilytetään niille osoitetuissa paikoissa. Kulku koulun pihaan on pidettävä hälytysajoneuvoille avoinna. 14 Koulu pitää tärkeänä totuttaa oppilas säännölliseen työskentelyyn ja vastuun kantamiseen omista tekemisistään. Myöhästymisten ja poissaolojen suhteen menetellään seuraavasti: Opettaja selvittää jokaisen myöhästymisen syyn. Viimeistään silloin, kun myöhästymisiä on jakson aikana kertynyt viisi, luokanohjaaja ottaa yhteyden huoltajaan. Mikäli oppilas jää saapumatta kouluun, hänen huoltajansa on velvollinen mahdollisimman pian ilmoittamaan poissaolon syyn luokanohjaajalle. Jollei ilmoitusta tehdä, luokanohjaajan on otettava selko poissaolon syystä. Ellei syy ole pätevä, luokanohjaaja vie asian oppilashuoltoryhmään. Luokanohjaaja antaa hyväksyttävästä syystä luvan enintään kolmen päivän poissaoloon, rehtori pidemmäksi ajaksi. Oppilas sopii oma-aloitteisesti opettajiensa kanssa korvaavien tehtävien suorittamisesta. Loma anotaan erityisellä lomakkeella, jonka saa koulun kotisivuilta tai oppilaanohjaajien tiedotushyllyltä. Kotiinlähtöluvan kesken koulupäivän myöntää terveydenhoitaja tai rehtori. Poikkeustapauksessa luvan voi myöntää myös tunninpitäjä. 15 Häiritsevästi käyttäytyvää oppilasta voidaan nuhdella tai hänet voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta. Tällöinkin oppilaan on pysyttävä valvonnan alaisena. Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos esimerkiksi opetus vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käytöksen vuoksi. Kun oppilas käyttäytyy häiritsevästi, rikkoo koulun järjestystä, tai menettelee vilpillisesti, hänelle voidaan määrätä jälki-istuntoa enintään kaksi tuntia tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa em. epäasiallista käyttäytymistä saaduista rangaistuksista huolimatta, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Ennen rangaistuksen antamista on oppilasta ja hänen huoltajaansa kuultava. Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään. 16 Tupakanpoltto, alkoholin tai muiden huumaavien aineiden käyttö ja hallussapito kouluaikana, koulumatkoilla, koulun välittömässä läheisyydessä tai muuten kouluun liittyvissä olosuhteissa on kielletty. Kouluun ei saa tuoda järjestyslaissa mainittuja teräaseita. Koulu ei ota vastuuta oppilaan mukanaan tuomista matkapuhelimista eikä muista arvoesineistä. Niitä ei myöskään saa käyttää oppitunnilla. Käyttäytymisohjeet 17 Kaikkien viihtyvyys ja turvallisuus paranevat, kun sitoudumme seuraaviin sopimuksiin: Koulun ja sen alueen siisteydestä vastataan. Ikkunalaudoilla ei istuta. Esteetön kulku portaissa mahdollistetaan. Vieraan henkilön tullessa luokkaan noustaan ylös. Myöhästyminen pyydetään anteeksi ja selvitetään sen syy. Kouluun tullaan asiallisesti pukeutuneina. Tunneille tullaan kuhunkin aineeseen soveltuvat asialliset työvälineet mukana. Ruokailuun mennään rauhallisesti ja etuilematta. 6
Osoitetaan asiallista, vanhempia henkilöitä kunnioittavaa käytöstä. Etsittäessä opettajaa esim. opettajainhuoneesta käytetään ilmaisua: Anteeksi, että häiritsen, mutta onko lehtori X tavattavissa. Jokainen oppilas käy lävitse atk-laitteiden käyttöohjeet ja eettiset toimintaohjeet ja sitoutuu noudattamaan niitä allekirjoittamalla atk-laitteiden käyttöluvan. 18 Niissä asioissa, joista näissä järjestyssäännöissä ei erikseen määrätä, noudatetaan peruskoulua koskevia säännöksiä ja määräyksiä. Liitteeseen 1 on kuvattu toimintaohjeet koulun vieraiden isännöintiin ja tutustumiskäynteihin koulun ulkopuolelle. 4. SEINÄJOEN LYSEON TUNTIJAKO 4.1. Tuntijako 4.1.1. Tuntijako vuosiluokittain YHTEISET OPPIAINEET 7. luokka 8. luokka 9. luokka Yhteensä Äidinkieli ja kirjallisuus (AI) musiikkiluokka/muut oppilaat 2/3 3/3 4/3 9 A1-englanti (ENA) 2 3 3 8 A2-ruotsi (RUA) tai B1-ruotsi (RUB) 2 2 2 6 Uskonto/elämänkatsomustieto (UE/ET) 1 1 1 3 Historia (HI) 2 2 - Yhteiskuntaoppi (YH) - - 3 7 Matematiikka (MA) 3 3 4 10 Fysiikka ja kemia (FY ja KE) 2 3 2 7 Biologia ja maantieto (BG, BI, GE) 2 2 3 7 Terveystieto (TT) 0,5 2 0,5 3 Musiikki (MU) musiikkiluokka/muut oppilaat 3/1 3/- 3/- 9/1 Kuvataide (KU) 2 - - 2 Kotitalous (KO) 3 - - 3 Käsityö (TN, TS) 3 - - 3 Liikunta (LI) 2 2 2 6 Oppilaanohjaus (OP) 0,5 1 0,5 2 YHTEISET OPPIAINEET YHT. musiikkiluokka/muut oppilaat 30/29 27/24 28/24 85/77 VALINNAISET OPPIAINEET 7. luokka 8. luokka 9. luokka Yhteensä ei ole musiikkiluokalla, ei CLIL-ryhmässä eikä A2- saksa-/ranskavalintoja: muut valinnat *1 6 6 13 musiikkiluokan muut valinnat 0 2+*1 2 5 CLIL -ryhmän valinnat *1(**) 5+***1 5+***1 13 A2-saksa tai A2-ranska/ muut valinnat 2/0 2/3+*1 2/3 6/7 CLIL -ryhmässä ja A2-saksa tai A2-ranska/muut valinnat 2/*1 2/2+***1 2/2+***1 6/7 musiikkiluokalla ja A2-saksa taia2-ranska/muut valinnat 2/0 2/0 2/0 6/0 KAIKKI OPPIAINEET YHTEENSÄ 30 30 30 90 musiikkiluokalla ja opiskelee A2-saksaa taia2 ranskaa 32 29 30 91 CLIL -ryhmässä ja opiskelee A2-saksaa tai A2- ranskaa 32 29 29 90 opiskelee A2-saksaa tai A2-ranskaa 31 30 29 90 * 1 toteutetaan 1 vvt:n aihekokonaisuuskurssina ** Englannin keskustelukerho CLIL-ryhmällä, ei vaikuta kokonaistuntimäärään *** CLIL-ryhmällä 1 + 1 = 2 vvt toteutetaan International Cooking in English -kurssina 7
Seinäjoen lyseossa oppilaille yhteiset aineet pyritään jaksottamaan. Käytämme nelijaksojärjestelmää. Oppilaan opiskelun tehostamiseksi englanti ja ruotsi pyritään sijoittamaan eri jaksoihin. 7. ja 8. luokalla biologiaa ja maantietoa opetetaan vain yhdessä jaksossa. Oppiaineiden opetussuunnitelmat löytyvät Seinäjoen kaupungin opetustoimen kotisivuilta. 4.1.2. Seinäjoen lyseon valinnaisainerakenteet Opetussuunnitelman mukaan oppilaalla on kolmen lukuvuoden aikana seuraava opiskeluohjelma: yhteiset aineet valinnaiset aineet 7.lk 29 vuosiviikkotuntia 1 vuosiviikkotunti 8.lk 24 vuosiviikkotuntia 6 vuosiviikkotuntia 9.lk 24 vuosiviikkotuntia 6 vuosiviikkotuntia Seitsemännen luokan valinnaisainerakenne Oppilas ei valitse valinnaiskursseja, vaan seitsemännen luokan valinnaiset opinnot suoritetaan aihekokonaisuuskurssina. Kurssilla käsitellään valtakunnallisessa opetussuunnitelman perusteissa mainittuja aihekokonaisuuksia eri oppiaineisiin liittyen ATK-avusteisesti. Oppilaalla, joka opiskelee A2-ranskaa tai -saksaa, ei ole muita valinnaisaineita 7. luokalla. Musiikkiluokalla opiskelevalla oppilaalla ei myöskään ole muita valinnaisaineita musiikin lisäksi 7. luokalla. Kahdeksannen ja yhdeksännen luokan valinnaisainerakenne Oppilas voi valita joko kolme pitkää valinnaisainetta (2 + 2 vvt, eli ainetta opiskellaan kaksi vuosiviikkotuntia kahdeksannella luokalla ja kaksi vuosiviikkotuntia yhdeksännellä luokalla) tai kaksi pitkää valinnaisainetta (2 + 2 vvt) ja kaksi puolipitkää valinnaisainetta (1 + 1 vvt, eli ainetta opiskellaan yksi vuosiviikkotunti kahdeksannella ja yksi vuosiviikkotunti yhdeksännellä luokalla). Oppilas, joka opiskelee A2 -ranskaa tai -saksaa, voi lisäksi valita yhden pitkän valinnaiskurssin (2 + 2 vvt) ja yhden puolipitkän valinnaiskurssin (1 + 1 vvt). Kahdeksannella luokalla hän opiskelee myös yhden vuosiviikkotunnin (1 vvt) pituisen aihekokonaisuuskurssin, jonka sisältö vastaa muiden 7. luokalla suorittamaa aihekokonaisuuskurssia. Oppilas, joka opiskelee musiikkiluokalla, voi vielä valita joko yhden pitkän valinnaisaineen (2 + 2 vvt) tai kaksi puolipitkää valinnaisainetta (1 +1vvt). Kahdeksannella luokalla hän opiskelee yhden vuosiviikkotunnin (1vvt) pituisen aihekokonaisuuskurssin, jonka sisältö vastaa muiden 7. luokalla suorittamaa aihekokonaisuuskurssia. Oppilas, joka on musiikkiluokalla ja opiskelee A2-ranskaa tai -saksaa, on jo alakoulussa tehnyt kaksi valintaa ja hänen valinnaistuntinsa kuluvat näihin. Hänelle tulee näistä aikaisemmin tehdyistä valinnoista ja yhteisistä aineista yläkoulun tuntikertymäksi 91 vvt. Oppilaiden kokonaistuntimäärä eri opintovaihtoehtojen mukaan Normaali opinto-ohjelma 7.lk 30 vvt 8.lk 30 vvt 9.lk 30 vvt yht. 90 vvt Musiikkiluokan opinto-ohjelma 7.lk 30 vvt 8.lk 30 vvt 9.lk 30 vvt yht. 90 vvt Normaalin opinto-ohjelman mukaan opiskelevat oppilaat, jotka opiskelevat A2-ranskaa tai -saksaa 7.lk 31 vvt 8.lk 30 vvt 9.lk 29 vvt yht. 90 vvt 8
Musiikkiluokan oppilaat, jotka opiskelevat A2-ranskaa tai -saksaa 7.lk 32 vvt 8.lk 29 vvt 9.lk 30 vvt yht. 91 vvt Seinäjoen lyseossa tarjottavat valinnaisaineet käyvät ilmi valinnaisaineoppaista, jotka päivitetään vuosittain. Liite 2. Valinnaisista oppiaineista osa on hajautettuja ja osa jaksotettuja. Hajautettuja ovat kahdeksannen ja yhdeksännen luokan ns. pitkät valinnaisaineet (2+2 vvt). 4.1.3. Urheiluakatemiatoiminta Seinäjoen kaupungin allekirjoittaman Etelä-Pohjanmaan urheiluakatemian puitesopimuksen mukaisesti urheiluakatemiaan valituilla 9. luokkien oppilailla on mahdollisuus osallistua urheiluakatemian harjoituksiin kouluaikana kerran viikossa (liikunnan valinnaiskurssi) Seinäjoen lyseon oppilaana. Oppilas suorittaa liikunnan valinnaiskurssin urheiluakatemiassa eriytettynä opiskeluna. Hän antaa arviointia varten liikunnanopettajalleen näytöt osaamisestaan ja toimittaa tälle harjoittelupäiväkirjan. Kurssi arvioidaan arvosanalla, mikäli opinnoista muodostuu vähintään kahden vuosiviikkotunnin kokonaisuus. 4.2. Opetuksen osa-alueita painottavat luokat 4.2.1. Musiikkiluokan opetussuunnitelma Seinäjoen lyseossa poiketaan yleisestä opetussuunnitelmasta musiikkiluokilla seuraavasti: Äidinkieli ja kirjallisuus musiikkiluokilla Erilaisen tuntijaon vuoksi musiikkiluokat opiskelevat äidinkieltä ja kirjallisuutta 7. vuosiluokalla kaksi viikkotuntia ja 9. vuosiluokalla 4 viikkotuntia. Koko oppimäärän suorittamisesta huolehtii ryhmän opettaja. Käytännössä hän kirjaa käsitellyt asiat, ja jos opettaja vaihtuu, toimittaa tiedon niistä ryhmän uudelle opettajalle. Musiikkiluokan musiikki Musiikkiluokkatoiminta jatkuu Seinäjoen lyseossa Marttilan koulun 3. 6. luokkien jälkeen. Musiikkiluokkalaisilla on musiikkia kolme tuntia viikossa 7. 9. vuosiluokalla, tämä koostuu 1 vvt:stä kaikille yhteisten tavoitteiden mukaista musiikkia ja 8 vvt:stä musiikkiluokan syventävien ja soveltavien tavoitteiden mukaista musiikkia. Musiikinopetusta ei ole jaksotettu, vaan tunnit jakaantuvat tasaisesti läpi lukuvuoden. Musiikinopetuksen tavoitteet peruskoulun musiikinopetuksen yleisten tavoitteiden lisäksi jatkuvan musiikinharrastuksen ylläpitäminen ja kehittäminen rohkaiseminen luovaan musiikilliseen toimintaan laulutaidon kehittäminen kuorolaulussa, lauluyhtyeessä ja yksinään solistisesti laulamisessa perustaitojen opettaminen kitaran-, rumpujen ja bassonsoitossa sekä perehdyttäminen bändisoittoon musiikillisen esiintymistaidon kehittäminen rohkaiseminen esiintymään erilaisissa juhlissa ja konserteissa tarjoamalla esiintymistilanteita tutustuttaminen suomalaiseen ja ulkomaiseen iskelmämusiikkiin ja Suomi-popin ja ulkomaisen popmusiikin keskeisimpiin kappaleisiin perehdyttäminen länsimaisen musiikinhistorian keskeisimpiin säveltäjiin, teoksiin ja tyylikausiin. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Oppilas on omaksunut opetetun asian hyvin ja osallistuu aktiivisesti tuntityöskentelyyn omaa myönteiset asenteet musiikinopiskeluun osaa laulaa melodian ja rytmin oikein ja kykenee laulamaan lisä-ääntä (esim. lauluyhtyeessä ja kuorossa) hallitsee opetuksessa käytettävien soittimien perustekniikan osaa toteuttaa yksin tai ryhmässä musiikillisen melodian, joka sisältää musiikin eri elementtejä (melodia, harmonia, rytmi, muoto, sointiväri ja dynamiikka) osaa keskittyä kuuntelemiseen ja ottaa huomioon muut esiintyjät osaa tehdä havaintoja kuulemastaan 9
osaa kuunnella omaa ja muiden soittoa niin, että pystyy musisoimaan muiden kanssa tunnistaa ja erottaa keskeisiä musiikin tyylejä ja aikakausia tunnistaa erilaisia länsimaisia soittimia pystyy seuraamaan kirjoitettua musiikkia (esim. teksti, sointukulku, nuottikuva, tabulatuuri) ja osaa musiikin peruskäsitteitä musisoinnissa ja kuuntelussa tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja osaa useita suomalaisia lauluja. Mikäli oppilas osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteerien edellyttämää osaamista, voi joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen kompensoida muiden kriteerien ylittäminen. Musiikkiluokkalainen saa musiikista kaksi arvosanaa peruskoulun päättötodistukseen. Toisella arvosanalla mitataan perusoppimäärän tavoitteiden saavuttamista ja toisella musiikkiluokan erityistavoitteiden saavuttamista. 4.2.2. Osittain englanninkielisen opetuksen luokat Syksyllä 2009 aloitetun englantipainotteisen luokan tavoitteena on vahva A1-tasoinen englannin osaaminen. Englannin kieltä käytetään rikastamaan eri oppiaineita ja näin opitaan vieraan kielen soveltavaa käyttöä. Opetus toteutetaan siten, että eri oppiaineita opiskellaan osittain englanniksi. Oppimateriaalina käytetään sekä suomen- että englanninkielistä materiaalia. Englanninkielisen opetuksen määrä perustuu oppilaiden taitotasoon. Peruskoulun päätteeksi oppilaiden suullisen ja kirjallisen englannin kielen tason tulisi olla sellainen, että he selviytyvät toisella asteella englanniksi opiskeltavista opintokokonaisuuksista. Seitsemännellä luokalla opetusohjelmaan kuuluu englannin keskustelukerho 1 vvt ja 8. ja 9. luokalla valinnaisaineisiin sisällytetään yksi ohjattu valinnaiskurssi, International Cooking in English (1+1 vvt). Opetuksen yleiset tavoitteet sekä muiden oppiaineiden tavoitteet ovat samat kaikilla saman luokkatason oppilailla. 4.3. Lisäopetus Seinäjoen lyseossa on mahdollista saada lisäopetusta erillisessä lisäopetusryhmässä. Lisäopetus on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai edellisenä vuonna suorittaneille nuorille, jotka eivät ole päässeet toisen asteen koulutukseen tai tarvitsevat lisäaikaa urasuunnitteluunsa. Päätöksen oppilaaksi ottamisesta tekee motivaatiota kartoittavan haastattelun perusteella rehtori. Mikäli lisäluokkaopetus ei sovellu oppilaalle, hänet ohjataan ammattistartille tai työelämäjaksolle. Lisäopetukseen hakijan ja hänen huoltajansa tulee sitoutua tässä opetussuunnitelmassa esitettyihin toimintamuotoihin ja ehtoihin. Lisäopetuksessa oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma yhteistyössä oppilaan, vastuuopettajan, oppilaanohjaajan ja huoltajan kanssa. Rehtori vahvistaa suunnitelman päätöksellään. 4.3.1. Lisäopetuksen tavoitteet ja järjestelyt Lisäopetuksen tavoitteena on oppilaan itsetuntemusta lisäämällä motivoida häntä korottamaan perusopetuksen yhteisten oppiaineiden ja joidenkin valinnaisaineiden arvosanoja (jatkoopintovalmiudet), hahmottelemaan itselleen realistinen jatkokoulutus- ja työelämäsuunnitelma (uravalinta) sekä parantamaan ajankäytön hallintaa ja perustavia työelämän taitoja. Työviikko on viisipäiväinen, lisäopetuksen hyväksytty suoritus 1100 tuntia (eli noin 30 h/vko). Erillisessä ryhmässä opiskeltaessa opinto-ohjelma sisältää työharjoittelua, jonka määrä, järjestämistapa ja teoria- ja työharjoittelujaksojen jakautuminen ilmaistaan oppimissuunnitelmassa. Työharjoittelua kuuluu opintoihin vähintään yksi päivä viikossa ja harjoittelu voidaan haluttaessa jaksottaa. Lisäksi oppimissuunnitelmassa ilmaistaan oppiaineiden opiskelu- ja arviointiaikataulu. Oppilas hankkii työpaikan omatoimisesti jokaisen jakson alussa. Työpaikasta tiedon saatuaan koulu sopii työnantajan kanssa vastuukysymyksistä. Yhteen työpaikkaan ja oppilaitokseen tutustumiseen käytetään yksi jakso, joten oppilaalla on mahdollisuus tutustua jopa neljään työpaikkaan. Lisäopetus toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. Huoltajat osallistuvat oppimissuunnitelman laadintaan ja sen toteutumisen seurantaan. Opetusta kehitetään saadun palautteen perusteella. 10
4.3.2. Lisäopetuksen painotus Oppiaineiden kertaaminen on keskeinen tapa parantaa edellytyksiä menestyä jatko-opintosuunnitelmien toteuttamisessa sekä haku- että opiskeluvaiheessa. Kertaaminen järjestetään yksilö- ja pienryhmäohjauksessa ja se edellyttää oppilasaktiivisuutta ja omatoimisuutta. Opiskelumotivaatiota, jatko-opintovalmiutta ja urasuunnittelua kehitetään työharjoittelulla. Työympäristössä oppilas voi huomata oppiaineiden kautta harjoiteltavien taitojen tärkeyden työelämässä etenkin, jos oppilaan motivaatio oppiaineiden korotusta kohtaan muuten on heikko. Elämänhallintataitojen edistämisessä painotetaan työelämän tarpeisiin sopeutumista. Oppilaan henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan liittyvät hänen itse asettamat tavoitteet työskentelyn, asennoitumisen ja motivaation suhteen. Opintojakson lopussa oppilas arvioi, kuinka asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Lisäopetuksen oppilaanohjauksessa oppilas selvittelee itsetuntemus- ja itsearviointitehtävien avulla vahvuuksiaan jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta. Lisäksi mahdollinen toisen asteen koulutukseen tutustuminen tukee tätä tavoitetta. Kaiken työskentelyn lähtökohtana on oikea asenne ja ajankäytön hallinta. Tälle perustetaan vuorovaikutustaitojen, omatoimisuuden ja ryhmätyötaitojen harjoittelu. Oppilaan ajankäytön hallintaa seurataan lisäopetuksen alkamisesta lähtien. Mikäli oppilaan poissaolojen määrä ilman todistettua sairautta ylittää 20 % lisäopetuksen kokonaistuntimäärästä (1100h), katsotaan lisäopetuksen tavoitteiden jääneen saavuttamatta hyväksyttävässä laajuudessa ja lisäopetus keskeytetään. Myös jatkuvat motivaatio-ongelmat ja koulun sääntöjen noudattamattomuus voivat johtaa mahdolliseen lisäopetuksen keskeyttämiseen. 4.3.3. Lisäopetuksen arviointi Oppiaineiden arviointi tapahtuu samoin perustein kuin perusopetuksen päättöarviointi. Lisäopetuksen päävastuussa oleva opettaja vastaa opetuksen käytännön toteuttamisesta. Kaikkien peruskoulun yhteisten aineiden ja koulun tarjoamien valinnaisaineiden arviointi toteutetaan kuhunkin oppiaineeseen nimetyn aineenopettajan toimesta. Aineenopettaja sopii lisäluokan vastuuopettajan kanssa, mitä arviointitietoa ja missä aikataulussa hänen tulee saada, jotta hän voi suorittaa oppilasarvioinnin HOJKSin mukaisesti. Aineenopettaja antaa opintokriteerit lisäluokan opettajan ollessa vastuussa toteutuksesta. Opintoaikataulu laaditaan sellaiseksi, että oppilaalla on realistinen mahdollisuus korottaa arvosanoja. Opinnot voidaan jaksottaa siten, että yhden oppiaineen oppimäärä suoritetaan 1 2 jakson aikana. Joulu- ja kevättodistukseen kirjataan niiden oppiaineiden numerot, joiden oppimäärä on tullut suoritetuksi ja joita ei enää lisäopetuksen aikana opiskella. Lisäluokan oppilaalla on mahdollisuus yhdistää lisäopetusvuoteen puolen vuoden opiskelu koti- ja laitostalouden oppilaitoksessa tai työjakso Kaks kättä -työpajalla. Mikäli oppilas osallistuu lisäopetukseen vain osan vuotta, oppilas saa todistuksen perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta, johon merkitään arvio kaikista lisäopetuksen aikana hyväksytysti suoritetuista opinnoista. Lukuvuoden päätteeksi oppilas saa todistuksen lisäopetuksen suorittamisesta, mikäli hän on suorittanut lisäluokan opinnot hyväksyttävästi. Todistukseen merkitään kohta lisäopetuksen aikana suoritetut opinnot, jossa mainitaan ne oppiaineet, joissa oppilas ei ole parantanut perusopetuksen päättöarvosanaa. Tällaiset oppiaineet arvioidaan merkinnällä hyväksytty. Ne oppiaineet, joissa oppilas on onnistunut parantamaan päättötodistuksen arvosanaa, arvioidaan numeroin ja merkitään todistuksen kohtaan perusopetuksen päättöarvosanojen korottaminen. Todistukseen voidaan tarvittaessa lisätä liite, jossa arvioidaan opiskelijan käyttäytymistä ja työskentelyä lisäopetuksen aikana. 5. ESI- JA ALKUOPETUS Seinäjoen lyseossa ei ole esi- ja alkuopetusluokkia. 11
6. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Opetushallituksen antamien opetussuunnitelman perusteiden mukaiset aihekokonaisuudet ovat: Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia Seinäjoen kaupungin opetussuunnitelmassa on jokaisen oppiaineen kohdalla selvitetty, kuinka aihekokonaisuudet toteutetaan ko. aineessa. Kehitämme aihekokonaisuuksien huomiointia opetuksessamme. Erityisesti huomioimme seuraavat koko koululle yhteiset teemat: 1. Ihmisenä kasvaminen Oppilailta edellytetään kohteliasta, toiset huomioon ottavaa käytöstä kaikissa tilanteissa. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Seinäjoen lyseo on perinnekoulu, jolla on ystävyyskouluja. Erityisesti perehdymme omaan kulttuuriin, mutta tutustumme myös muihin kulttuureihin. 3. Viestintä ja mediataito Tieto- ja viestintästrategian mukaisesti painotamme aktiivista yhteistyötä median kanssa. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Kaikissa oppiaineissa ja koulun koko toiminnassa korostetaan sisäistä yrittäjyyttä (= yritteliäisyys). Toimimme aktiivisessa yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Koulussa on myös Nuori Yrittäjyys -toimintaa. Oppilaskuntatoiminnalla kasvatetaan osallistuvaan kansalaisuuteen. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Pyrimme vähentämään jätteiden syntyä esim. monistamalla kaksipuoleisesti. Lajittelemme ja kierrätämme kaikessa työskentelyssä syntyvät jätteet siinä laajuudessa kuin se on mahdollista. Kehitämme koulun ja koulualueen viihtyisyyttä. Roskaaminen on kielletty. 6. Turvallisuus ja liikenne Yhteistyössä poliisin kanssa painotamme turvallista liikkumista liikenteessä. Pyrimme myös muuta turvallisuutta uhkaavien tekijöiden poistamiseen. 7. Ihminen ja teknologia Tieto- ja viestintästrategian mukaisesti perehdymme eri oppiaineissa alaan liittyviin teknologian sovelluksiin. 7. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon jokaisen oppilaan yksilölliset edellytykset ja tarpeet. Oppilaan tukeminen on osa kaikkea kasvatusta, opetusta ja ohjausta. Koulujen toimintatapoja ja - kulttuuria tulee kehittää niin, että oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja hänen mahdollisuuksiinsa ottaa vähitellen vastuuta omasta opiskelustaan ja sen suunnittelusta, tavoitteiden asettamisesta ja toteuttamisesta. Käytettävien opetusmenetelmien tulee ohjata myös oppilaan itsearviointitaitojen kehittymistä. Oppilaan tarvitseman tuen tarpeen arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetus- ja kasvatustilanteisiin. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea anne- 12
taan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen uuteen kolmiportaiseen malliin kuuluvat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. 7.1 Yleinen tuki Yleisen tuen muotoja ovat muun muassa monipuolisten opetusmenetelmien käyttäminen, oppimisen ohjaaminen, oppimisympäristön kehittäminen, henkilökohtaisen ohjaamisen lisääminen, toimintaohjeiden selkiyttäminen, samanaikaisopetus, tukiopetus, eriyttäminen, oppimisen apuvälineiden käyttäminen, kodin ja koulun yhteistyö, osaaikainen erityisopetus, oppilashuollon tuki ja avustajan tai koulunkäynninohjaajan käyttäminen opetuksessa. Yleisen tuen aikana on mahdollista tehdä oppilaalle myös oppimissuunnitelma (luku 7.2.1). Yleisen tuen tavoitteena on mahdollisimman nopea ja varhainen puuttuminen oppimisen ja koulunkäynnin edistymiseen yleisen tuen keinoin. Tuki järjestetään oppilaan omassa lähikoulussa, hänen omassa luontaisessa oppilasryhmässään, ja pääsääntöisesti sitä antaa lastentarhan-, luokan- tai aineenopettaja. Jotkut oppilaat saattavat tarvita avustajaa, tulkkipalveluja ja apuvälineitä selvitäkseen lähikoulun oppilasympäristössä omien edellytystensä mukaisesti. Jokaisella lapsella on oikeus yleisen tuen erilaisiin tukimuotoihin. On tärkeää, että uusia tietoja ja taitoja opiskellessaan oppilas uskaltaa ottaa myös riskejä ja saa luvan epäonnistua. Yleisen tuen muodoista tärkeässä roolissa ovat myös oppilaan itsetunnon ja omien vahvuuksien kasvattaminen sekä elämänhallintataitojen vahvistaminen. Yleisen tuen aikana opettaja seuraa oppilaan oppimisprosessia ja antaa palautetta oppilaan kehittymisestä ja edistymisestä sekä antaa oppilaalle yleistä tukea. Jos opettaja havainnoi, etteivät yleisen tuen keinot riitä, siirrytään tehostettuun tukeen Tehostettu tuki voidaan aloittaa vasta pedagogisen arvion jälkeen. Aluksi luokanopettaja tai luokanohjaaja keskustelee oppilaan tilanteesta oppilaan huoltajan sekä erityisopettajan kanssa, minkä jälkeen oppilaalle tehdään pedagoginen arvio (luku 7.1.1). Opettaja vie oppilaan asian oppilashuoltoryhmään, jossa hän kertoo oppilaan tilanteesta. Oppilashuoltoryhmä arvioi, onko oppilaan saama yleinen tuki riittävää. Jos oppilaan saama tuki katsotaan riittäväksi, jatketaan yleisen tuen keinoin. Jos yleinen tuki ei riitä, siirrytään tehostettuun tukeen. 7.1.1 Pedagoginen arvio Pedagogisen arvion tekee luokanopettaja, luokanohjaaja tai yksittäisen oppiaineen kohdalla aineenopettaja yhteistyössä luokanohjaajan kanssa. Mikäli kyseessä on jokin muu kuin oppimisvaikeus, arvion tekee luokanohjaaja. Arviota voidaan täydentää myös muiden asiantuntijoiden lausunnoilla etenkin silloin, kun oppilaalla on hänen hyvinvointiinsa ja kehitykseensä liittyviä ongelmia. Pedagoginen arvio perustuu opettajan tai opettajien havaintoihin sekä keskusteluihin ja yhteistyöhön oppilaan vanhempien kanssa. Pedagogisessa arviossa kuvataan oppilaan oppiminen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea. 7.2 Tehostettu tuki Tehostettu tuki on yleistä tukea säännöllisempää, voimakkaampaa ja yksilöllisempää. Tehostettu tuki tarkoittaa esija perusopetuksen yleisten tukikäytänteiden tehostamista sekä määrällisesti että laadullisesti. Se on suunnitelmallisempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen tavoitteena on tukea yleistä tukea tehokkaammin oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä sekä oppilasta yksilönä hänen vahvuuksineen. Tuen tarkoitus on ehkäistä ongelmien kasvamista ja kasautumista. Tehostetun tuen aikana opetuksen ja tukimuotojen tulee perustua opettajien tekemään pedagogiseen arvioon (luku 7.1.2). Tehostetun tuen aikana oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma, joka kootaan pedagogisen arvion pohjal- 13
ta. Oppimissuunnitelman tekemisestä vastaa luokanopettaja, luokanohjaaja tai aineenopettaja samoin periaattein kuin pedagogisen arvion kokoamisen kohdalla on määritelty. Tehostetun tuen aloittaminen, sen järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä. Pedagogista arviota voidaan tarvittaessa täydentää lääketieteellisillä tai psykologisilla asiantuntijalausunnoilla. Oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan (luku 7.2.1). Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Tehostetun tuen painopistealueita ovat osa-aikainen erityisopetus, oppimisen ja opintojen yksilöllinen ohjaus, joustavien oppilasryhmien käyttö sekä kodin kanssa tehtävä yhteistyö. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tehostettu tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Oppilaan tulee saada onnistumisen kokemuksia, ja hänen tulee saada löytää omia vahvuuksiaan. Tehostetun tuen aikana oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti. Myös oppilaan itsearvioinnin merkitys korostuu. Oppimissuunnitelma tulee tarkistaa vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. Opettaja seuraa tehostetun tuen riittävyyttä oppilaan oppimisen, kasvun ja kehityksen suhteen. Oppimissuunnitelmaa voidaan tarvittaessa arvioida oppilashuoltoryhmässä. Oppilashuoltoryhmä voi todeta tehostetun tuen riittäväksi, ja opetusta jatketaan samoin periaattein. Oppilashuoltoryhmä voi myös arvioida, ettei tehostettua tukea enää tarvita ja päättää, että lapsen opetusta voidaan jatkaa yleisen tuen keinoin. Kolmas vaihtoehto on, että oppilashuoltoryhmä arvioi tehostetun tuen riittämättömäksi. Tällöin oppilaalle pitää laatia pedagoginen selvitys (luku 7.2.2). Se laaditaan moniammatillisena yhteistyönä oppilaan opettajan (luokanopettaja, luokanohjaaja tai aineenopettaja) johdolla. Pedagogisen selvityksen tarkoitus on saattaa oppilas erityisen tuen piiriin. Tehostettu tuki perustuu opettajan laatimaan pedagogiseen arvioon. Pedagogista arviota voidaan täydentää asiantuntijalausunnoilla (esimerkiksi erityisopettaja, psykologi tai puheterapeutti). Pedagoginen arvio viedään oppilashuoltoryhmän arvioitavaksi. Oppilashuoltoryhmä tekee päätöksen tehostetun tuen aloittamisesta, jolloin oppilaalle on laadittava oppimissuunnitelma. Se laaditaan yhteistyössä opettajan, lapsen, huoltajan ja erityisopettajan tai opinto-ohjaajan kanssa. Pääasiallinen vastuu oppimissuunnitelman tekemisestä on oppilaan opetuksesta suurimmassa vastuussa olevalla opettajalla. 7.2.1 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se voidaan laatia jokaiselle oppilaalle jo yleisen tuen aikana, mutta pakolliseksi sen laatiminen tulee tehostetun tuen aikana. Oppimissuunnitelman sisältö kuvataan erikseen yleisen ja tehostetun tuen osalta. Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan, lisätä opettajan tietoisuutta oppilaasta ja sitä kautta auttaa oppilaan opetuksen järjestämistä ja suunnittelua. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa, jonka avulla hän voi tukea lastaan. Oppimissuunnitelman avulla ei kuitenkaan voida yksilöllistää oppiaineiden oppimääriä. Oppimissuunnitelman laatii oppilaan oma opettaja yhteistyössä huoltajan kanssa. Tarvittaessa oppilas voi olla suunnittelussa myös mukana. Luokan- tai aineenopettajan tukena voi olla erityisopettaja, koulunkäynninohjaaja tai muu asiantuntija. Huomioitavaa on, että oppilaalla tulee olla oppilashuoltoryhmän päätös tehostetun tuen aloittamisesta. Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa sekä huoltajan tarjoama tuki 14
edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi suunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt. 7.2.2 Pedagoginen selvitys Pedagoginen selvitys tehdään silloin, kun tehostettu tuki ei ole ollut oppilaalle riittävä. Oppilaan opetuksesta vastaavat opettajat tekevät selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä. Selvitys käsitellään moniammatillisena yhteistyönä oppilashuoltoryhmässä, jossa selvitetään sekä oppilaan saama tehostettu tuki että oppilaan kokonaistilanne. Tarvittaessa pedagogista selvitystä täydennetään asiantuntijoiden lausunnoilla. Näiden kahden selvityksen ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi. Mikäli oppilaan opiskelemista oppiaineista yksikin yksilöllistetään, tehdään hänelle erityisen tuen päätös. Yksilöllistäminen on mahdollista, kun lapsi ei saa omalla ikätasollaan oppiainetta arvioitaessa edes arvosanaa viisi. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä pedagoginen selvitys. Erityisen tuen päätöksen tekee erityisopetuksen rehtori. Päätös on hallinnollinen asiakirja. Oppilaan erityisen tuen tarve tulee tarkistaa lain edellyttämissä nivelvaiheissa (2./3. lk ja 6./7. lk) sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. 7.3 Erityinen tuki Erityistä tukea saavat oppilaat, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla, vaan oppilas tarvitsee tukea pääosin erityisopetuksena annettuna opetuksena. Erityisen tuen tarve todetaan pedagogisessa selvityksessä, joka toimii myös perusteluna erityisopetuspäätökselle. Erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, joilla on yksilöllistettyjä oppimääriä, pidennetty oppivelvollisuus tai sosiaalisemotionaalisia vaikeuksia. Myös vaikeammin vammaiset ja sairaat oppilaat, jotka opiskelevat toiminta-alueittain, kuuluvat tuen piiriin. Erityinen tuki on luonteeltaan kuntouttavaa sekä vahvasti oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan suunnattua. Tämä tukimuoto edellyttää moniammatillista yhteistyötä ja resursointia. Erityisen tuen tavoitteena on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että hän voi suorittaa oppivelvollisuutensa. Tämä mahdollistaa oppilaan edellytykset jatko-opintoihin. Kaavio 3 (liite) havainnollistaa erityisen tuen toimintamallia. Erityinen tuki perustuu pedagogiseen selvitykseen. Erityisen tuen aloittamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen hallintopäätös. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti, ja se on määräaikainen. Erityisen tuen tarvetta tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Tarkistamisesta huolehtii oppilaan opetuksesta vastaava opettaja. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Jokaiselle erityisen tuen päätöksen saaneelle oppilaalle on laadittava HOJKS (luku 7.3.1). Oppilaan oppivelvollisuusaikaa voidaan tarvittaessa pidentää. Erityisen tuen aikana myös oppiaineiden yksilöllistäminen on mahdollista. Joidenkin oppilaiden kohdalla opetus on syytä järjestää toiminta-alueittain oppiainejaon sijasta. Erityistä tukea saava oppilas opiskelee useimmiten lähikoulun sijasta pienryhmässä. Erityisen tuen aikana oppilaan opetuksessa on käytettävissä erityisopetuksen lisäksi kaikki muut perusopetuksen tukimuodot. Niiden lisäksi on mahdollista tehostaa oppilashuoltotyötä ja lisätä muuta moniammatillista yhteistyötä esimerkiksi hyödyntämällä erilaisia kuntoutus- tai muita asiantuntijapalveluita. Erityisen tuen päätöstä tarkistetaan tarvittaessa, mutta vähintään toisen ja kuudennen luokan keväällä. Tarkistuksen perusteella erityistä tukea jatketaan tai oppilashuoltoryhmän suosituksesta erityisopetuksen rehtori lopettaa erityisen tuen päätöksen. Tällöin lapsi siirtyy takaisin tehostetun tuen piiriin. 15
7.3.1 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Erityisen tuen piirissä opiskelevalle oppilaalle on erityisen tuen päätöksen jälkeen laadittava HOJKS, joka on oppilaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma opetuksen ja koulunkäynnin tueksi. HOJKSissa oppilaan opiskelu ja opetus suunnitellaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla vastaamaan hänen yksilöllisiä tarpeitaan. Oppilaan opiskelemia oppiaineita voidaan yksilöllistää yhden tai useamman oppiaineen oppimäärän osalta. Erityisistä syistä oppilas voidaan vapauttaa jostain oppiaineesta. HOJKSin laativat oppilaan opettajat yhteistyössä oppilaan ja tämän huoltajan kanssa. HOJKS päivitetään vähintään kerran vuodessa. Päivitykseen osallistuvat oppilaan ja hänen huoltajansa lisäksi opettajat ja muut tarvittavat asiantuntijat. Oppilaan tuen polku Seinäjoen lyseossa on kuvattu liitteessä 3. 8. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT SEINÄJOEN LYSEOSSA 8.1. Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 8.1.1. Tukiopetus Tukiopetusta annetaan oppilaalle, jolla on joko sairaudesta tai muusta syystä johtuvia tilapäisiä vaikeuksia oppimisessa. Tukiopetus aloitetaan heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Opettaja voi tarjota tukiopetusta oppilaalle. Tukiopetusta voi pyytää myös oppilas tai oppilaan huoltaja. Tukiopetusta antaa pääsääntöisesti oppilasta kyseenomaisessa oppiaineessa opettava opettaja. Tukiopetusta annetaan oppilaan oppituntien ulkopuolella, tai poikkeustapauksessa oppituntien aikana, mikäli opetusjärjestelyt sen sallivat. Tukiopetusta voidaan järjestää myös jakamalla opetusryhmä tilapäisesti kahtia ja käyttämällä resurssiopettajaa. Resurssiopettaja voi toimia myös samanaikaisopettajana. Mikäli oppimisvaikeudet johtuvat kouluaikana suoritetusta lomamatkasta, tukiopetuksen järjestämisestä ja siitä aiheutuvista kustannuksista vastaa oppilaan huoltaja. 8.1.2. Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, jolla on lieviä tai ajoittaisia oppimis-, sopeutumis- tai motivaatiovaikeuksia tai joka muun opetuksen yhteydessä tarvitsee erityistä tukea oppimisvalmiuksien parantamiseen, on mahdollisuus saada osa-aikaista erityisopetusta. Tavoitteena on tukea oppilasta yleisopetuksen oppimäärän saavuttamisessa. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena pienryhmässä tai yksilöllisesti oppilaalle laaditun suunnitelman mukaisesti, ja sen sisältö laaditaan yhdessä aineenopettajan kanssa. Opetusta on 1-3 tuntia viikossa ja se voi kestää muutamasta tunnista koko lukuvuoteen. Seinäjoen lyseossa osa-aikainen erityisopetus on kiinteä osa peruskoulun 7. - 9. luokkien yleistä toimintaa. Se toimii suunnitelmallisesti erityispedagogisin keinoin yleisopetuksen tehokkaana tukena. 8.1.3. Yksilöllistäminen Mikäli opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Osittain yksilöllistetyt opetussuunnitelmat laaditaan pääsääntöisesti 7. luokan aikana. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla oppilaalle riittävän haasteellisia. Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Oppimäärää ei voida yksilöllistää ilman erityisen tuen päätöstä. Niiden oppiaineiden, joissa oppilaan oppimäärä on yksilöllistetty, tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKSissa. Kunkin oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja tai, jos oppiaineita ja opettajia on useita, opettajat yhdessä laativat edellä mainitut HOJKSin sisällöt. Kunkin tukimuodon vastuuhenkilöt esitetään seuraavassa kaaviossa. Tummalla painettu on päävastuun kantaja. 16