JOUSTAVUUTTA OPPIMISEEN HANKKEEN JATKOHAKEMUS/PKKY Pkky:ssä tullaan hankkeen aikana kehittämään ja kokeilemaan yksilö- ja työelämälähtöisiä opiskelumenetelmiä, tuottamaan yhdessä muun verkoston kanssa aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen ja tunnistamiseen toimivia toimintamalleja, jalkauttamaan hankkeessa toteutettuja hyviä käytänteitä vertaismentoroinnin avulla, sekä edistämään opiskelijoiden osallistumista oman opiskelunsa suunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi tavoitteena on kehittää ryhmänohjaajuutta osana opiskelijahuoltoa ja kehittää opetusja opiskelijahuoltohenkilöstön kykyä entistä parempaan opiskelijan kohtaamiseen. PKKY kehittää lisäksi yhdessä Esedun ja SAKKYn kanssa olemassa olevaa opiskelijahallintojärjestelmää (Primus/Wilma) opiskelijan opintojen läpäisyn tukemiseksi. 1.Työelämä- ja yksilölähtöinen opiskelu Syksyn 2011 ja kevään 2012 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä luotiin Joustavuutta oppimiseen -hankkeen toimenpiteenä syksyllä 2011 aloittaneille hotelli-, ravintola- ja catering-alan opiskelijoille mahdollisuus suorittaa opintojaan työvaltaisesti. Tähän opiskelumuotoon valikoitui haastattelujen perusteella 14 syksyllä 2011 opintonsa aloittanutta opiskelijaa. Ryhmän vastuullisina ohjaajina oppilaitoksessa oli kaksi ammatinopettajaa, joilla kummallakin on sekä lähiopetuspäiviä että työelämän ohjauspäiviä. Pariopettajuuden avulla pyrittiin kehittämään toimintaa ja luomaan toimintavarmuutta muuttuvissa tilanteissa. Lisäksi ohjaavilla opettajilla oli mahdollisuus verrata kokemuksiaan ja sen avulla kehittää toimintaa. Tällainen työskentelymalli antoi mahdollisuuden luontevaan vertaistukeen. Opettajan rooli työpaikalla oli opiskelijan ohjaaminen, opastaminen ja neuvominen, työpaikkaohjaajien kouluttaminen ja työhön osallistuminen (oma työssäoppiminen ja ammattitaidon päivittäminen). Ohjauskäynneillä keskusteltiin opiskelijan ja ohjaajien kanssa opintojen etenemisestä ja käytännön toteuttamisesta ja sen kehittämisestä. Lukuvuoden alussa opiskelijoilla oli kolmen viikon kontaktijakso oppilaitoksessa, jonka aikana opiskeltiin mm. työelämän pelisääntöjä, hygieniaosaamista, työturvallisuusasioita ja keittiötyötä ryhmäytymisen lisäksi. Yrityksiin tehtiin tutustumiskäynnit etukäteen koko ryhmän kanssa. Ensimmäisessä jaksossa opiskelijat olivat koulussa kaksi ja työpaikalla kolme päivää viikossa. Toisessa jaksossa työelämäpainotteisuus lisääntyi yhdellä päivällä viikossa.
Lähiopetuspäivissä käsiteltiin opetussuunnitelman keskeisempiä asioita, joita toteutettiin työssäoppien ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti. Aikataulullisesti edettiin avustavista tehtävistä vastuullisempiin tehtäviin ruoanvalmistuksessa ja asiakaspalvelussa. Lähiopetuspäivissä käsiteltiin yhdessä edellisen viikon kokemuksia., jolloin vertaisoppimisen kautta opiskelijat tukivat toistensa oppimista työelämän haasteissa. Edellä kuvattu opiskelumuoto on koettu kaikkien hankkeeseen osallistuvien (työelämä, opiskelijat, opettajat) mielestä erittäin hyväksi tavaksi suorittaa opintoja työelämälähtöisesti. Toiminnan vakiinnuttamiseksi ja kehittämiseksi toimintaa tullaan jatkamaan ja laajentamaan Joustavuutta oppimiseen -hankkeen toimenpiteinä vuonna 2013. Syksyllä 2012 on tarkoitus perustaa kaksi uutta samalla periaatteella toimivaa ryhmää, joilla olisi mahdollisuus suorittaa koko tutkinto tällä opiskelumuodolla. 2. Teoriapainotteisten opintojen siirtämien työelämään Joustavuutta oppimiseen -hankkeessa on sosiaali- ja terveysalan lähihoitajakoulutuksessa purettu auki kevään 2012 aikana tiimioppimisen menetelmin yhteensä kahdeksaan eri tutkinnonosaa ja kehitetty uusia tapoja suorittaa opintoja joita nykyisin vielä opiskellaan teoriapainotteisesti luokkaympäristössä. Näihin tutkinnon osiin on kehitetty erilaisia opiskelijoiden toimesta toteutettavia projekteja aidossa työelämäympäristössä. Näiden projektien toteutukseen opiskelijat valmennetaan tiimityöskentelyyn ja projektien toteutuksen suunnitteluun. Varsinainen toimintaan siirtäminen vaatii vielä opiskelijoiden valmentamista ja toteutuksen jatkosuunnittelua. Tämä tullaan tekemään Joustavuutta oppimiseen -hankkeen jatkuessa myös vuonna 2013 tiimiakatemiassa kehitetyllä toimintatavalla. 3. Yksilölliset ja työelämävaltaiset menetelmät liiketalouden koulutuksessa Joustavuutta oppimiseen hankkeessa on liiketalouden koulutuksessa niin ikään suunniteltu toteuttavaksi yksilöllistä ja työelämävaltaista opiskelua erilaisten projektien avulla. Tarkoituksena on opiskelijatiimien toimesta toteuttaa paikallisten yritysten tarjoamia tehtäviä. Ideana on, että esim. syksyllä 2012 aloittavien opiskelijaryhmien opetusta toteutetaan mahdollisemman paljon siten, että ryhmä jaetaan kahteen tiimiin, jotka vuorotellen toteuttavat yritysten tarjoamia projekteja ja opiskelevat oppilaitoksessa. Tämä antaa myös ryhmää opettavalle opettajalle mahdollisuuden yksilölähtöisempään opetukseen kun opetettavana on kerrallaan puolet opiskeluryhmästä toisen puolikkaan toimiessa samaan aikaan työpaikalla projektin kimpussa. Tämä toiminta tullaan toteuttamaan Joustavuutta oppimiseen -hankkeen jatku-
essa vuonna 2013. Lisäksi liiketalouden alalla on ideoitu hankkeen tarjoaman resurssin avulla laajennettavan jo olemassa olevaa opiskelijoiden ylläpitämää käytöstä poistettujen tietokoneiden myymälää Data-Otsoa siten, että jatkossa opiskelijat toteuttavat myös asiakaspalvelua yksityisten ihmisten tietoliikenteeseen liittyvissä ongelmissa heidän kotonaan. Tämäkin opiskelijoiden tuottama palvelu toteutetaan tiimioppimisen menetelmin jossa opiskelijat itse ottavat perustettavissa tiimeissä vastuun palvelun suunnittelusta ja toteuttamisesta. 4. Ryhmänohjaajuuden kehittäminen Joustavuutta oppimiseen -hankkeen tarjoamien resurssien avulla on keväällä 2012 aloitettu Dialogisen ohjauksen ja neuvonnan koulutus opettajille ja ryhmänohjaajille. Tavoitteena on antaa opettajille ja ryhmänohjaajille työvälineitä ja osaamista haastavan opiskelijan kohtaamiseen ja opiskelijan haitallista toimintatapaa ylläpitävien asioiden havainnointiin sekä taitoja ohjata opiskelijaa ottamaan itse aktiivinen toimijuus ongelmien ratkaisussa sen sijaan, että tarjoamme valmiita ratkaisuja. Ensimmäinen koulutustapahtuma (yhteensä neljä päivää) pidettiin alkuvuodesta 2012 ammattiopisto Lieksassa. Saadun palautteen perusteella opettajat kokivat koulutuksen erittäin paljon omaa ammattitaitoa lisääväksi ja kokivat saaneensa koulutuksesta konkreettista hyötyä ja työvälineitä opiskelijan kohtaamiseen. Koulutuksen lisätuotoksena Ammattiopisto Lieksan opettajat laativat kouluttajan ohjaamana huoneentaulun hyvästä ohjauksesta. Tämä huoneentaulu on jokaisen ammattiopisto Lieksan opettajan työhuoneessa ja opetustiloissa. Palautteesta rohkaistuneena tarkoituksena on hankkeen jatkumisen myötä toteuttaa sama koulutus kaikissa PKKY:n oppilaitoksissa sekä hankeverkoston oppilaitoksissa. 5. Hyvien käytänteiden levittäminen ja kehittäminen vertaisryhmämentoroinnin avulla Vertaismentorointi on uusi reflektiivinen lisä- ja täydennyskoulutusmalli. Kyse on ammatillisesta kasvusta, joka perustuu reflektiiviseen ajatteluun: oman työn ja ammatillisten käytänteiden kehittämiseen vertaiskeskustelun ja yhteisen pohdinnan avulla. Ideana on ihmisten oppiminen toisiltaan vuorovaikutuksessa. Verme-menetelmässä työntekijät jakavat kokemuksiaan ja osaamistaan niin, että kaikki ryhmään osallistuvat ovat tasavertaisessa suhteessa keskenään. Vertaismentorointi on kehitetty tukemaan erityisesti uusia työntekijöitä, mutta siitä on hyötyä myös muissakin työelämän vaiheissa. Verme toteutetaan ryhmässä, jossa on mukana sekä kokeneita että vähemmän kokeneita työntekijöitä. Ryhmässä jaetaan osaamista, ongelmia ja työn haasteita. Perusaja-
tus on, että työssä kaikki voivat oppia toisiltaan. Vermessä oppiminen ei perustu valmiisiin tietopaketteihin, vaan ryhmän itsensä tekemään suunnitelmaan. Verme ryhmän vetäjänä toimii koulutettu ohjaaja, joka toimii ryhmän koollekutsujana, ohjaajana, kuuntelijana ja kysymysten esittäjänä. Häntä nimitetään yleensä vertaismentoriksi, joka ymmärretään rinnalla kulkijaksi ja ammatillisen kasvun tukijaksi. Vertaismentorointi parhaimmillaan edistää työhyvinvointia ja yhteistoiminnallista oppimista. Ryhmä tarjoaa mahdollisuuden, ajan ja paikan pysähtyä pohtimaan ja kehittämään jotain tiettyä asiaa yhteisöllisesti ja jakamaan osaamista ryhmässä. Ryhmä voi olla teemaperustainen (osaamisen tunnustaminen, Dialoginen ohjaus, ryhmädynamiikka, aloittavat opettajat jne.) tai eri alojen samaa työtä tekevät (koulutusjohtajat ja päälliköt, tutkintovastaavat, atto-opettajat, ohjaajat, jne.), pedagogisesti eri-ikäiset opettajat tai eri ammattialoilta ja toimipisteistä olevat työntekijät. Henkilöstö voi toivoa myös omia ryhmäkoosteitaan. Pohjois-Karjalan koulutusyhtymässä yhdeksi henkilöstön täydennyskoulutusmuodoksi on suunniteltu vertaismentorointia. Toteutukseen tarvitaan koulutettuja Verme-ohjaajia. Ideana on kouluttaa riittävästi ohjaajia kaikkiin oppilaitoksiin tämän ja seuraavan kalenterivuoden aikana. Vertaisohjaaja koulutusta tarjotaan toteutettavaksi samalla mallilla koko Joustavuutta oppimiseen hankkeen verkoston sisällä. Hankeverkoston ohjaaja-koulutuksen toteuttaa Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymä. Koulutuksen kesto ja menetelmät: - 5 x 2 kontaktipäivää, jotka jakautuvat siten, että yksi jakso pidetään syksyllä 2012 ja neljä vuoden 2013 aikana - oman ohjausryhmän perustaminen ja sen ohjaaminen koulutusprosessin aikana ja myöhemmin - alan kirjallisuuteen perehtyminen - kehitystehtävät, keskustelut ja oppimispäiväkirja esim. moodle-ympäristössä sekä sähköisellä työpöydällä - oman vertaisryhmän tuettu ohjaaminen koulutusprosessin aikana.
Koulutussisältöinä ovat mm. - vertaismentorointi-ideologian sisäistäminen - oman ohjaajuuden kehittäminen - ryhmädynamiikan lainalaisuuksien ymmärtäminen - dialogisen ohjauksen ja neuvonnan menetelmän hyödyntäminen ohjaustyössä ja - viestinnän lainalaisuuksien tiedostaminen. 6. Kokonaisbudjetti/ PKKY HENKILÖSTÖMENOT Koordinointi 0 Suunnittelu 20 000 Neuvonta ja ohjaus( sisältää VERME-koulutuksen 60 000 PKKY:ssä ja hankeverkostossa) Arviointi 1000 Raportointi ja julkaisut 1000 Tiedotus, viestintä ja markkinointi 500 Muut tehtävät, Mitkä? 0 HENKILÖSTÖMENOT YHTEENSÄ 97 500 MUUT MENOT Kokous- ja koulutusmenot 2000 Matkustuskulut 6000 Palvelujen ostot 32 000 Laitehankinnat 1000 Materiaalimenot 0 Vuokrat 1500 Muut menot, Mitkä? 0 MUUT MENOT YHTEENSÄ 22 500 HANNKKEEN KOKONAISMENOT YHTEENSÄ 120 000