Naantalin kotihoidon potilasturvallisuussuunnitelma syksy 2013 Naantalin kotihoito Hannele Saarinen
1 Sisällys 1 Kotihoidon osastonhoitajan vastuut ja tehtävät... 2 2 Työntekijöiden vastuut ja tehtävät... 2 3 Raportointi- ja ilmoitusjärjestelmät... 2 4 Lääkehoidon turvallisuus... 3 5 Työympäristö ja tekniset resurssit... 4 5.1 Laiteturvallisuus... 4 6 Riskien hallinta /työympäristö... 4 6.1 Perehdytys... 5 6.2 Tiedotus... 6 6.3 Sosiaali- ja terveysviraston valmiussuunnitelma... 6 7 Osaamisen kehittäminen... 6 7.1 Koulutustyöryhmä... 6 7.2 Sairaanhoitajatyöryhmä... 7 7.3 Kehityskeskustelut... 7 8 Hoitoketjujen kuvaus... 7
2 1 Kotihoidon osastonhoitajan vastuut ja tehtävät Osastonhoitaja vastaa potilasturvallisuutta edistävien menettelytapojen käytöstä päivittäisessä hoitotyössä. Hän toimii vaaratapahtumien raportointijärjestelmän käsittelijänä yhdessä osastonsa vastaavan lääkärin kanssa. Osastonhoitaja vastaa hoitohenkilöstöresurssien käytön suunnittelusta ja asianmukaisesta kohdentamisesta kulloisenkin tilanteen vaatimalla tavalla niin, että potilasturvallisuus kyetään kaikissa tilanteissa varmistamaan. Osastonhoitaja tukee avoimen, syyllistämättömän ilmapiirin kehittymistä ja kannustaa henkilöstöä ottamaan puheeksi potilasturvallisuuteen liittyviä asioita ja ongelmia. 2 Työntekijöiden vastuut ja tehtävät Työntekijän tulee täyttää työtehtävälle asetetut kelpoisuus- ja osaamisvaatimukset sekä hänellä tulee olla edellytykset tehtävän hoitamiseen. Jokaiselta työntekijältä tarkistetaan töihin tullessa henkilöllisyystodistus ja opintotodistukset (kopiot henkilöstöhallinnossa tai osastonhoitajalla). 3 Raportointi- ja ilmoitusjärjestelmät Hoito- ja vanhuspalveluissa sekä terveyspalveluissa seurataan asiakkaalle tapahtuvia läheltä piti tilanteita sekä jo tapahtuneita virheitä HaiPro-vaaratapahtumien raportointijärjestelmän avulla. Raportointijärjestelmän yhteenvedot käsitellään vuosittain henkilöstöpalaverissa. Tapausten perusteella kehitetään hoitoa turvallisemmaksi. Kotihoidossa on käytössä Pegasos potilastietojärjestelmä. Kotihoidon asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmat sekä hoitosuunnitelmat päivitetään tilanteen muuttuessa potilastietojärjestelmään. Potilastietojärjestelmään on talletettu muun muassa asiakkaan yhteystiedot, sairaskertomukset ja hoitotyön toteutuksen dokumentit. Lisäksi kotihoidon toimistolla on toistaiseksi käytössä tiimikohtainen viestivihko, johon kirjataan erityisen huomion arvoisia asioita. Vuoron vaihtuessa työntekijä tarkistaa päivään liittyvät erityishuomiot toimiston viestivihosta. Kotihoidon asiakkailla on kodissaan oma viestivihko, johon hoitajat kirjaavat viestejä omaisille asiakkaan hoidossa ja voinnissa tapahtuneista muutoksista.
3 4 Lääkehoidon turvallisuus Lääkehoidon luvat arvioidaan henkilön koulutuksen, kokemuksen, osaamisen ja onnistuneiden näyttöjen (kokeen) perusteella. Näytön vastaanottaa tiimin sairaanhoitaja. Näyttö tulee antaa virheettömäsi sairaanhoitajalle kolme kertaa. Ammattitutkinto ei sinällään anna oikeutta toteuttaa lääkehoitoa kotihoidossa. Kotihoidon henkilökunnan lääkehoidon vastuualueet ja oikeudet on kuvattu lääkehoitosuunnitelmassa. Lääkehoitosuunnitelmaan tutustuminen on osa uuden työntekijän perehdytystä. Lääkehoitosuunnitelma on talletettu kotihoidon yhteisiin tiedostoihin ja on luettavissa myös ilmoitustaululta. LOVe-verkkokoulutusmateriaali on tarkoitettu lääkehoitoa toteuttaville sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilöstölle. LOVe -lääkehoidon koulutusohjelman suorittavat kotihoidon lähi- ja perushoitajat, sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat. Lääkehoidosta vastaavat pääsääntöisesti sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat tai erillisen perehdytyksen saaneet lähihoitajat. Kotihoidon asiakkaan lääkelista on talletettu Pegasos potilastietojärjestelmään. Asiakkaan lääkehoidosta vastaa kotihoidon lääkäri jos lääkehoito sisältyy asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Kotihoidon asiakkaiden lääkehoitoa toteutetaan kotihoidon toimistolla ja asiakkaan kotona. Kotihoidon toimistotiloissa säilytettävät lääkkeet pidetään suljetuissa lukollisissa kaapeissa. Asiakkaat ja omaiset ovat hankkineet koteihinsa lukollisia lääkekaappeja lääkehoidon riskien vähentämiseksi. Kaikilla asiakkailla lääkekaappeja ei kuitenkaan ole. Potilastietojärjestelmän lääkelista tulostetaan aina asiakkaan lääkedosetin pohjaan. Lääkedosetteihin merkitään selkeästi asiakkaan nimi ja sosiaaliturvatunnus. Kotihoidon asiakkaat saavat tietoa omasta lääkityksestään omalääkäriltä vastaanottokäynnillä, sairaan- / terveydenhoitajalta tai lähihoitajalta kotikäynnin aikana. Vaikka asiakas ei itse enää osallistuisikaan omaan lääkehuoltoonsa, on hänellä oikeus tietää lääkemuutoksista, uusista lääkkeistä ja rinnakkaislääkkeistä. Asiakkaalle voidaan tarvittaessa antaa kirjalliset ohjeet koskien uusia lääkkeitä.
4 5 Työympäristö ja tekniset resurssit 5.1 Laiteturvallisuus Asiakkaan terveydentilan seurannassa käytetään verenpaine-, inratio- ja verensokerimittareita sekä alkometriä. Jokaisen laitteen käyttäjän vastuulla on huolehtia laitteen huollosta määräajoin laitetoimittajan ja laitteen ohjeiden mukaan. Kalibroinnit suorittaa laitteen käyttäjä itsenäisesti. Verensokerimittareiden kalibroinnit toteutetaan keskitetysti terveyskeskuksen laboratoriossa säännöllisin väliajoin. Tulokset toimitetaan TYKSLAB:lle. Kotihoidon käytössä on antikoagulanttihoidon vieriseurantaan tarkoitettuja Inratiomittareita. Laitteiden käyttö edellyttää erityistä koulutusta ja näytteenottotekniikan näyttöä. Pikamittauksia saavat tehdä itsenäisesti ainoastaan perehdytyksen saaneet ja käyttökokeen suorittaneet hoitajat. Inratiomittareiden tulosten laadunvalvontaa suorittaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin TYKSLAB. Jokaisen mittarin kuukausittaiset tuloslistat toimitetaan TYKSLAB yksikön vierianalyytiikan selvityshenkilölle, joka analysoi tulokset ja toimittaa näistä selvitysraportin kotihoidon tiiminvetäjille/sairaanhoitajille. Naantalin terveyskeskuksen laboratoriohoitaja Ryyppö Miia vastaa inratiomittauksiin/mittareihin liittyvästä koulutuksesta ja näyttöjen vastaanotosta Naantalin kotihoidon henkilökunnalle. Muita hoitotyössä käytettäviä laitteita ovat painepuristushoitolaite Ventipress ja asiakassiirroissa käytettävät nostolaitteet. Painepuristushoitolaitetta käyttävä henkilökunta on saanut perehdytyksen aiheeseen laite-esittelijältä. Nosto- ja siirtolaitteiden käyttöön liittyvää koulutusta antaa Naantalin kaupungin kuntoutuksesta fysioterapeutti Marianne Aalto ja toimintaterapeutti Mona Vaihi. 6 Riskien hallinta /työympäristö Työterveyshuolto selvittää aika ajoin työympäristön vaara- ja riskitekijät kokonaisvaltaisesti. Kotihoidon työympäristön vaarat ja riskit on kartoitettu keväällä 2013 ja tulosten yhteenveto ja parannusehdotukset on esitetty henkilökunnalle syksyllä 2013. Turvallisen hoidon järjestämisen takaamiseksi, asiakkaan tulee hyväksyä arvioidut apuvälineet ja kodin muutosvaatimukset. Kotihoidon fysioterapeutti käy tarvittaessa arvioimassa asiakkaan esteettömän
5 liikkumisen kotona sekä arvioimassa mitä apuvälineitä asiakas tarvitsee, jotta eläminen kotona olisi mahdollisimman turvallista. Turvapuhelinpalvelun avulla asiakkaan on mahdollista saada apua äkillisissä tilanteissa kaikkina vuorokauden aikoina. Turvapuhelinten toiminnasta vastaa Naantalissa Mainio Vire Oy. Kaikki turvapuhelinasiakkaat saavat käyttöönsä uuden STT Care Reflex -turvapuhelimen, joka toimitetaan Mainio Vire Oy:ltä. Laitteet ovat uusia, korkealuokkaisia turvapuhelimia, jotka täyttävät nykypäivän laatuvaatimukset. Puhelimiin on mahdollisuus hankkia lisälaitteita maksusta. Hälytykset ohjautuvat ympäri vuorokauden Mainio Vire Oy:n hälytyskeskukseen, jossa puheluihin vastaavat hoitoalan ammattilaiset. Turvapuhelinhälytysten auttajatahona toimii Suomen Kotisairaanhoito Oy, joka on Mainio Vire Oy:n yhteistyökumppani alueella. Poikkeuksena on Rymättylän kotihoidon alue, jossa turvapuhelinhälytyksiin vastaa kotihoidon henkilökunta. Yöaikaan Katavakodin henkilökunta vastaa hälytyksien vastaanotosta ja auttajatoiminnasta yhdessä paikallisen taksiyrittäjän kanssa. Lisäksi poikkeuksena on kello 06-07 välinen aika, jolloin turvapuhelinhälytykset ohjautuvat Rymättylän kotihoidon alueella ainoastaan kotihoidon hälytysvalmiudessa olevalle hoitajalle. Hoitajan on viipymättä vastattava turvapuhelinhälytykseen. Hälytyskäynnistä maksetaan työntekijälle korvaus. Asiakas voi myös valita auttajatahoksi esimerkiksi omaisensa. Mainio Vire Oy vastaa turvapuhelinten laitehuollosta ja ympärivuorokautisesta valvonnasta. 6.1 Perehdytys Kotihoidossa luodaan syksyn 2013 aikana perehdytyskansiota. Tavoitteena on luoda yhtenäinen ja ajantasainen perehdytysmateriaali uusien työntekijöiden käyttöön, riittävän perehdytyksen takaamiseksi ja helpottamiseksi. Kansion sisältönä on uuden työntekijän kanssa läpikäytävä lista, johon sisältyy muun muassa tiloihin- ja toimintoihin tutustuminen, teknisten laitteiden perehdytys, työterveyshuollon toiminta, lääkehoito, työn kehittäminen sekä työsuhteeseen liittyvät yleiset asiat.
6 6.2 Tiedotus Organisaation yhteisistä asioista tiedotetaan sähköpostitse, Pegasos-postilla, ilmoitustauluilla sekä Intranetissä. Kotihoidossa pidetään lisäksi viikoittain palavereja tiimien kesken, kerran kuukaudessa tiiminvetäjien palavereja sekä säännöllisesti henkilökunnan tiedotustilaisuuksia. Naantalin kaupungin yhteinen henkilöstöpalaveri pidetään kerran kuukaudessa perusturvajohtaja Iiro Pöyhösen toimesta kaupungintalolla. Palaverissa käsitellään kaupungin ajankohtaisia asioita. 6.3 Sosiaali- ja terveysviraston valmiussuunnitelma Naantalin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt 15.2.2012 Naantalin sosiaali- ja terveysviraston valmiussuunnitelman. Valmiussuunnitelma on osa kunnan pelastuspalvelun suunnitelmaa. Tähän kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi palo-, poliisi- ja sosiaalitoimen toimialasuunnitelmat suuronnettomuuksia ja poikkeusoloja varten sekä varautuminen tartuntatautiepidemioihin. Valmiussuunnitelma on nähtävillä toimistokäytävän ilmoitustaululla. 7 Osaamisen kehittäminen 7.1 Koulutustyöryhmä Hoito- ja vanhuspalveluissa toimii yhteinen koulutustyöryhmä, joka kartoittaa yksiköiden koulutustarpeet. Jokaisesta yksiköstä on edustaja työryhmässä. Työryhmä järjestää koulutusta koulutustyöryhmän suunnitelman mukaisesti. Muut kuin koulutustyöryhmän toteuttamat koulutukset ovat harkinnanvaraisia ja niihin tulee pyytää osastonhoitajan hyväksyntä. VSSHP:n järjestämät ilmaiskoulutukset ovat kaikkien työntekijöiden käytettävissä. Kaupungin omat asiantuntijat kuten diabeteshoitaja antaa henkilökohtaista ohjausta tarvittaessa aiheeseen liittyen.
7 7.2 Sairaanhoitajatyöryhmä Hoito- ja vanhuspalveluissa toimii sairaanhoitajatyöryhmä, jossa edustamassa toimii yksikön sairaanhoitaja sairaanhoitaja. Kotihoidon edustajana toimii Pia Kyrölä. Sairaanhoitajatyöryhmä kokoontuu määräajoin keskustelemaan yhdessä ajankohtaisista hoito- ja vanhuspalveluissa tapahtuvista asioista ja hoitotyön kehittämisestä. Palavereista laaditaan muistio. 7.3 Kehityskeskustelut Jokainen työntekijä osallistuu vuosittain henkilökohtaiseen tai ryhmäkohtaiseen kehityskeskusteluun. Tiiminvetäjä toteuttaa ryhmäkehityskeskustelut. Jokaisella työntekijällä on myös mahdollisuus henkilökohtaiseen kehityskeskusteluun esimiehensä kanssa. Sairaanhoitajille järjestetään kehityskeskustelut yksilökeskusteluina tai ryhmäkeskusteluna esimiehen kanssa. 8 Hoitoketjujen kuvaus Asiakkaan tai omaisen yhteydenotto aloittaa kotihoidon asiakkuuden prosessin Kotihoidon asiakkaaksi voidaan ottaa ikäihminen, jonka toimintakyky on alentunut ja estää itsenäisen selviytymisen päivittäisissä toiminnoissa. Kotihoidon sairaanhoitaja ja hoitaja tekevät arvion asiakkaan fyysisestä ja psyykkisestä toimintakyvystä sekä sosiaalisesta verkostosta yhteistyössä asiakkaan ja/tai hänen edustajansa kanssa. Käynnillä arvioidaan asiakkaan koti- ja elinympäristö terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn näkökulmasta (Kuva 1). Naantalin kotihoito tekee yhteistyötä vuodeosaston, palveluasumisen- ja ympärivuorokautisten yksikköjen kanssa. Asiakas kotiutuu hoitopaikasta hoitoneuvottelun/yhteydenoton jälkeen aikaisintaan seuraavana arkipäivänä. Näin pystytään turvaamaan hoitoketjujen saumattomuus ja asiakkaan turvallinen hoito kotiympäristössä. Hoito- ja vanhuspalveluiden SAS-työryhmä noudattaa jatkohoitopaikkojen myöntämisessä lautakunnan 2013 hyväksymiä hoitoon ohjaamisen kriteerejä. Hoidon tarpeen muuttuessa kotihoidon asiakas siirtyy hoitotarpeen mukaiseen hoitopaikkaan. yhteisistä tiedostoista ja ilmoitustaululta. Hoitoon ohjautumisen kriteerit ovat luettavissa kotihoidon
Kuva 1: Ikääntyneen palvelutarpeen arviointi 8