Liite 4 / johtokunta SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA ALKAEN

Transkriptio

1 Liite 4 / johtokunta SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA ALKAEN

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto SAS työryhmän tehtävät Asumispalvelun hakeminen, asiakkaan toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvitys Päätös lyhyt- tai pitkäaikaiseen asumispalveluun SAS -työryhmän kokoonpano ja kokoontuminen... 3

3 1 1. Johdanto Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän (jatkossa LLKY) alueella toimivat tällä hetkellä kunnittaiset SAS -työryhmät. Asumispalvelut myönnetään pääsääntöisesti kuntakohtaisesti ja asiakkaat sijoitetaan oman kotikunnan alueelle. Asiakkaiden tasavertaista kohtelua ei ole voitu varmistaa, koska SAS toiminta ja asiakassijoitukset ovat olleet hajautettuna neljälle eri työryhmälle. Esimerkiksi tehostetun palveluasumisen paikka on voitu myöntää asiakkaille erilaisella palveluntarpeella ja toimintakyvyllä. Konsultti HT Eero Laesterän raportin pohjalta LLKY:lle on annettu tehtäväksi suunnitella ja käynnistää SAS toiminta seudullisena. Tavoitteena tässä on turvata asiakkaiden yhdenmukainen kohtelu ja asumispalveluiden myöntäminen kiireellisyysjärjestyksessä. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) korostaa asiakkaiden yksilöllistä palveluntarpeen arviointia. Pitkäaikainen hoito ja huolenpito tulee toteuttaa ensisijaisesti yksityiskotiin tai muuhun kodinomaiseen hoitopaikkaan annettavilla sosiaali- ja terveyspalveluilla. Pitkäaikaista laitoshoitoa järjestetään vain poikkeustapauksissa. Palvelut sovitetaan sisällöltään ja määrältään vastaamaan asiakkaan toimintakykyä ja palveluntarvetta. LLKY:ssä asumispalveluiden järjestämistä ohjaavat kulloinkin käytettävissä olevat resurssit ja palveluita myönnetään kriteerit täyttäville asiakkaille. 2. SAS työryhmän tehtävät SAS-työryhmä (selvitä - arvioi - sijoita) on moniammatillinen yhteistyöryhmä, jonka tehtävänä on kartoittaa kokonaisvaltaisesti asiakkaiden toimintakyky, arvioida palveluntarve ja ohjata asiakkaat tarpeen mukaisten palveluiden piiriin. Ensisijaisesti selvitetään avohoidon mahdollisuudet asiakkaiden palvelujen järjestämisessä. Elleivät avohoidon toimet riitä, tavoitteena on löytää asiakkaalle tarkoituksenmukainen asumispalvelupaikka. 3. Asumispalvelun hakeminen, asiakkaan toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvitys Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) edellyttää, että asiakkaalle, joka on tehnyt suullisen tai kirjallisen hakemuksen asumispalveluihin, on käynnistettävä toimintakyvyn ja palveluntarpeen kartoitus ilman aiheetonta viivytystä. Tarpeellisiksi todetut asumispalvelut tulee järjestää kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun palvelutarve on todettu. Asiakkaan palvelutarpeen selvittäminen tulee tehdä yhteistyössä asiakkaan, omaisten ja muiden viranomaisten kanssa. Tältä pohjalta tulee asiakkaalle laatia palvelusuunnitelma, joka tarkistetaan tilanteen muuttuessa. LLKY:ssä hoidon ja hoivan asumispalveluja haetaan seuraavasti: - Lyhytaikaista perhehoitoa haetaan joko suullisesti, ottamalla esim. puhelimitse

4 2 yhteyttä LLKY:n palvelukoordinaattoriin tai kirjallisesti toimittamalla hakemus palvelukoordinaattorille. - Pitkäaikaista perhehoitoa sekä lyhyt- ja pitkäaikaista palveluasumista haetaan kirjallisesti toimittamalla hakemus SAS työryhmälle tai ottamalla suullisesti tai sähköpostitse yhteyttä LLKY:n palvelukoordinaattoriin. - SHL 16 a :n mukaista pitkäaikaisen palveluasumisen tai perhehoidon paikkaa haetaan kirjallisesti toimittamalla hakemus kotihoidon johtajalle. Hakemuslomakkeita hoidon ja hoivan asumispalveluihin on saatavissa mm. LLKY:n kotihoitotoimistoista, akuutti- ja kuntoutusosastoilta, LLKY:n Internet sivuilta ( ja palvelukoordinaattorilta. Asiakas toimittaa hakemuksensa palvelukoordinaattorille, kotihoidon palveluohjaajille, kotiutushoitajille tai intervallihoitajalle. Tällöin hakemus tulee vireille ja merkintä sen saapumisesta tehdään hakulomakkeeseen ja Terveys-Effican Hoipis lehdelle. Hakemuksen vastaanottaja arvioi, milloin asiakkaan toimintakyky on viimeksi kartoitettu ja käynnistää prosessin, mikäli tuoretta toimintakykykartoitusta ei ole käytettävissä. Jos asiakas on kotona, toimintakykykartoituksen tekee kotihoidon henkilökunta. Jos asiakas on intervallitai hoitojaksolla osastolla tai palvelukodissa, toimintakykykartoituksen tekee yksikön henkilökunta. Toimintakykyarvioinneista tehdään merkintä asiakkaan hakulomakkeeseen ja Terveys- Effican Hoipis lehdelle Kun hakemus toimintakykykartoituksineen tulee käsiteltäväksi SAS-työryhmään, ryhmä arvioi asiakkaan asumispalveluiden tarpeen ja pyytää tarvittaessa lisäselvitystä asiakkaan toimintakyvystä tai tilanteesta. Lisäselvitystä voidaan pyytää asiakkaalta, omaiselta tai häntä hoitavalta taholta. Palveluntarpeen selvittämisen jälkeen asiakkaalle laaditaan palvelusuunnitelma, jossa määritellään palvelukokonaisuus, joka vastaa parhaiten hänen tarpeitaan. Suunnitelma laaditaan ja sitä täydennetään yhteistyössä asiakkaan tai hänen omaisensa/läheisensä kanssa. Asiakkaan palvelukokonaisuuteen voi kuulua erilaisina yhdistelminä esimerkiksi omaishoidon tukea, kotihoitoa, kotihoidon tukipalveluja, apuvälinepalveluja, perhehoitoa tai palveluasumista. Vaihtoehdoista palvelukokonaisuuden muodostamiseksi neuvotellaan asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaistensa, läheistensä tai edunvalvojansa kanssa ja nämä näkemykset kirjataan palvelusuunnitelmaan. Palvelusuunnitelmaa tarkistetaan, kun asiakkaan toimintakyvyssä tapahtuu hänen palvelutarpeeseensa vaikuttavia olennaisia muutoksia. Asiakkaan palvelusuunnitelma kirjataan SAS työryhmän kokouspöytäkirjaan ja Terveys-Efficaan asiakkaan tietoihin. Mikäli asiakkaan palveluntarve täyttää LLKY:n asumispalveluiden kriteerit, SAS työryhmä tekee suositukseen palvelun myöntämisestä. Mikäli kriteerit eivät täyty, SAS -työryhmä suosittaa kielteisen päätöksen tekemistä.

5 3 4. Päätös lyhyt- tai pitkäaikaiseen asumispalveluun LLKY:n SAS työryhmään käsittelyyn tulleista hakemuksista tehdään aina kirjallinen viranhaltijapäätös. Mikäli hakijalle on mahdollista heti tai viimeistään kolmen (3) kuukauden kuluessa palvelutarpeen toteamisesta myöntää asumispalvelua, päätös palvelun myöntämisestä ilmoitetaan asiakkaalle ensin suullisesti, ja asiakkaalta tiedustellaan, ottaako hän palvelun vastaan. Kirjallinen viranhaltijapäätös tehdään myöhemmin ilman aiheetonta viivytystä. Asumispalvelu pyritään myöntämään ensisijaisesti asiakkaan kotikunnassa sijaitsevaan asumispalveluun. Jos asiakkaan kotikunnassa ei ole tarjolla vapaata asumispalvelupaikkaa, tai asiakas toivoo palvelun järjestyvän muualta kuin kotikunnastaan, paikka voidaan myöntää LLKY:n alueelta. Mikäli hakijan asumispalveluntarve todetaan, mutta LLKY:llä ei ole mahdollista järjestää hänelle asumispalvelua 3 kk:n kuluessa palvelutarpeen toteamisesta, asiakkaan palvelut turvataan muilla keinoilla siihen saakka, kunnes asumispalvelu pystytään järjestämään. Asiakkaalle tehdään viranhaltijapäätös, jolla turvataan palvelut määräaikaisesti ennen pysyvän asumispalvelupaikan myöntämistä. Asumispalvelu myönnetään heti kun se on mahdollista, mikäli hakijan palveluasumisen tarve on edelleen olemassa. Uutta hakemusta ei tällöin enää tarvita. Mikäli asumispalveluiden kriteerit eivät täyty hakijan kohdalla, asiakkaalle tehdään kielteinen viranhaltijapäätös. Toimintakyvyn ja palveluntarpeen muuttuessa asiakkaan on mahdollista hakea asumispalvelua uudelleen. Tällöin asiakkaan on toimitettava uusi hakemus LLKY:lle. Viranhaltijapäätökset tehdään seuraavasti: - Lyhytaikaisen ja jatkuvan perhehoidon päätökset tekee palvelukoordinaattori. - Lyhyt- ja pitkäaikaisen palveluasumisen ostopalveluiden osalta päätökset tekee kotihoidon johtaja. - Lyhyt- ja pitkäaikaisen palveluasumisen päätökset LLKY:n omiin palveluasumisen yksiköihin tekee hoivatyönjohtaja. - SHL 16 a :n mukaisen päätöksen pitkäaikaiseen palveluasumiseen tai perhehoitoon tekee kotihoidon johtaja. - Muut päätökset tekee palvelukoordinaattori. 5. SAS -työryhmän kokoonpano ja kokoontuminen SAS -työryhmään voi kuulua vain LLKY:n palveluksessa oleva työntekijä tai viranhaltija. Tarvittaessa työryhmään voidaan kutsua muita asiantuntijoita; esim. lääkäri, fysioterapeutti, sosiaalityöntekijä, päihdehuollon ohjaaja tai edustajia eri asumispalveluyksiköistä. Hoivatyönjohtajalla on osallistumisoikeus kokoukseen. Työryhmän varsinaiset jäsenet ovat: - palvelukoordinaattori, puheenjohtaja - hoidon ja hoivan hallinnon toimistosihteeri, sihteeri

6 4 - kuntoutusosaston kotiutushoitaja (sijaisena osastonhoitaja) - akuuttiosaston kotiutushoitaja (sijaisena osaston lähi- tai sairaanhoitaja) - Sanssin intervalliyksikön intervallihoitaja (sijaisena Sanssin lähi- tai sairaanhoitaja) - Isojoen kotihoidon sairaanhoitaja (sijaisena Koivukartanon palveluvastaava) - Karijoen ja Teuvan kotihoidon palveluohjaaja - Kauhajoen kotihoidon palveluohjaaja - Aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijä - Kotihoidon johtaja Työryhmä kokoontuu viikoittain aluksi Kauhajoella. Myöhemmin työryhmän kokoukset voidaan toteuttaa videoneuvotteluna. Työryhmän kokouksista laaditaan pöytäkirja joka arkistoidaan arkistolain mukaisesti.