AURIMAS ADOMAVICIUS v osallistavaa pedagogiikkaa ammatillisessa opettajankoulutuksessa
Johdanto Y hteiskunnassa ja työelämässä tapahtuneet muutokset sekä informaation määrän nopea kasvu ovat johtaneet myös koulutusjärjestelmän uuteen tilanteeseen. Kaiken koulutuksen onkin tuettava opiskelijaa kohtaamaan jatkuvasti uusia tilanteita, kehittelemään uudenlaisia toimintatapoja, ylittämään vallitsevia käytänteitä sekä toimimaan oman osaamisensa rajoilla. Opettajan työssä ei enää riitä kerran hankittujen taitojen rutiininomainen soveltaminen ja ongelmien minimoiminen. Myös opettajan tulee pyrkiä jo hankitun osaaminen syventämiseen ja uudistamiseen. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa uudistettu lainsäädäntö ammatillisesta koulutuksesta ja uudet ammatillisten perustutkintojen tutkintojen perusteet tulivat voimaan 2015. Merkittävä muutos aiempaan on osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja siirtyminen opintoviikoista osaamispisteisiin. Muutos vaikuttaa opettajan työhön monella tavalla. Aikaan perustuva suunnittelu ja toteutus on väistymässä, ja opiskelijaryhmien muodostumisperusteet punnitaan uudelleen. Myös korkeakouluissa on siirrytty osaamiseen perustuviin opetussuunnitelmiin. Jo olemassa oleva osaaminen ja erilaiset työn opinnollistamisen mahdollisuudet otetaan huomioon opintojen suunnittelussa. Henkilökohtaisten yksilöllisten opiskelupolkujen merkitys kasvaa, ja ohjausta tarvitaan enemmän ja useammalla tasolla. Tämän vuoksi opettaja joutuu tarkastelemaan työtään aivan uudella tavalla. Opettajan työssä ei enää riitä kerran hankittujen taitojen rutiininomainen soveltaminen ja ongelmien minimoiminen. 2
GRATISOGRAPHY Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) ammatillisessa opettajankoulutuksessa tuetaan opettajaksi aikovia ja opettajana jo toimivia innostavien oppimiskokemusten hankkimiseen ja saamiseen osallistamalla oppimisen prosessiin myös työyhteisöjä ja muita asiantuntijatahoja. Osallistavan opetussuunnitelmamme laatimisessa on ollut mukana oman henkilökuntamme lisäksi opettajaopiskelijoita sekä eri oppilaitosten opettajia ja johtoa. Perimmäisenä tavoitteena opetussuunnitelmalla on tukea opettajaidentiteetin tarkastelua, rakentumista ja muotoutumista. 3
Mitä osallistava pedagogiikka on? T AMKin ammatillisen opettajankoulutuksen toteutuksessa lähtökohtana on osallistava pedagogiikka, joka perustuu reflektiiviselle, tutkivalle, kehittävälle ja yrittäjämäiselle työotteelle. Reflektoiva ote tarkoittaa oman ammatillisen toiminnan tarkastelua ja kehittämistä. Reflektointi mahdollistaa sekä omien rutiinien ja arjen toimintojen että sosiaalisten ja kulttuuristen käsitysten arvioimisen. Tutkiva ote edellyttää, että kontrollista siirrytään tukevaan ja ohjaavaan toimintaan, mikä vastaavasti tarkoittaa, että opiskelijoiden on itse säädeltävä omaa oppimistaan. Kehittävä ote tarkoittaa, että opettajan on tärkeää tunnistaa omia käsityksiään voidakseen ymmärtää itsensä myös vallalla olevien käsitysten muokkaajaksi tai uudistajaksi. Yrittäjämäinen ote perustuu kykyyn olla dynaaminen, joustava, uudistuva ja luova myös muuttuvissa ja epävarmoissa tilanteissa ja ympäristöissä. Osallistava pedagogiikka on laaja lähestymistapa, ei erillinen menetelmä. Se mahdollistaa monenlaisten aktivoivien, tutkivien sekä ongelma- ja ilmiölähtöisten pedagogisten mallien ja menetelmien käyttämisen. Opinnoissa korostuu opettajaopiskelijan mahdollisuus vaikuttaa oman opiskelun suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Toiminnassa painotetaan omaa aktiivisuutta, yhteistä tiedon tuottamista ja arviointia sekä uusien toimintakäytänteiden kehittämistä. Toimimme oppimisympäristöissä, jotka antavat opettajaopiskelijalle mahdollisuuden pohtia ja laajentaa käsityksiään tiedosta, oppimisesta, ohjaamisesta ja ihmisestä. Yhdistämällä omaa kokemustaan ja tietojaan teoriatietoon opettajaopiskelija muodostaa 4
uutta osaamista, jota hän voi jalostaa edelleen pienryhmässä yhteisöllisen tiedonrakentamisen menetelmin. Hän oppii arvioimaan ja pohtimaan omaa toimintaansa ja niitä tekijöitä, jotka ohjaavat valintoja, toimintaa ja oppimista. Opettajan työ on siirtynyt perinteisestä luokkahuoneopetuksesta vahvasti oppimisprosessin ohjaamisen suuntaan. Muutos näkyy uudistuneena käsityksenä oppimisympäristöstä sekä opettajan ja opiskelijoiden muuttuneissa rooleissa. Kaikki ympäristöt voivat olla oppimisympäristöjä, jos niissä toimitaan suunnitelmallisesti niin ennalta asetettujen kuin toiminnassa kehiteltävien oppimistavoitteiden suuntaan. Oppimisprosessin tukena käytetään opettajaopiskelijakollegoiden ja pedagogiikan asiantuntijoiden lisäksi digitalisoituvan maailman yhteisöllisiä työkaluja ja oppimisympäristöjä. reflektoiva tutkiva kehittävä yrittäjämäinen 5
Mitä tarkoittaa opettajan asiantuntijuus? O sallistava pedagogiikka antaa mahdollisuuden tarkastella opettajuutta monitasoisena ilmiönä. Opettajankoulutuksessa arvioidaan ja pohditaan omaa osaamista opettajana ja ohjaajana sekä toimintaa opiskelijoiden, kollegoiden ja eri yhteisöjen kanssa. Myös opettajan suhde hänen työtään suuntaaviin yhteiskunnallisiin ja globaaleihin ilmiöihin on tärkeää. Opettajana toimimista suuntaavista näkökulmista käytetään nimitystä opettajuuden kehykset. Opettajuuden ja siihen kuuluvien ilmiöiden tarkastelu eri kehysten avulla edellyttää vastauksia kysymyksiin p Millainen olen opettajana ja ohjaajana? p Millainen olen työyhteisöjen jäsenenä? p Millainen olen opettajien ammattikunnan edustajana? Opettajuuden kehykset eivät ole oppimisessa toisistaan irrallaan, vaan toisiinsa kietoutuneita. Opettajankoulutuksen aikana tapahtuva opettajana olemisen tarkastelu voidaankin ymmärtää eräänlaiseksi uusien kehyksien rakentumiseksi, uudelleenkehystymiseksi. Tämä on prosessi, jossa käsitys itsestä opettajana, työyhteisöjen jäsenenä sekä opettajan yhteiskunnallisen ja kulttuurisen tehtävän toteuttajana laajenee ja syvenee. Keskeinen osa ammatillisen opettajan osaamista onkin erilaisten vaihtoehtoisten kehysten tunnistaminen ja sujuva käyttäminen. Opettajuuden uudelleenkehystymistä tuetaan ohjaamalla opettajaopiskelijaa asettamaan itse oppimistavoitteita, ajattelemaan kriittisesti, ymmärtämään kokonaisuuksia, pohtimaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä rakentamaan tietoa yhteisöllisesti. Kuviossa 1 sisin kehä kuvaa opettajuuden yksilöllistä kehystä, keskimmäinen kehä opettajuuden yhteisöllistä kehystä ja uloin kehä opettajuuden yhteiskunnallista ja globaalia kehystä. 6
Kuvio 1. Opettajuuden tarkastelukehykset 7
Mitä ammatillisen opettajan tulisi osata? T AMKissa opettajankoulutus muodostaa kokonaisuuden, jossa ammattipedagogiset opinnot, opettajaharjoittelu, kasvatustieteen opinnot sekä valinnaiset pedagogiset opinnot ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa. Opettajankoulutuksen aikana opettajaopiskelija laajentaa ja syventää osaamistaan arviointiin, ohjaamiseen, kumppanuuteen, kulttuurisuuteen ja hyvinvointiin kuuluvassa osaamisessa. Nämä viisi ydinosaamisaluetta edustavat opettajan työn moniulotteisuutta sekä käsitystä opettajan työn muutoksesta kohti ohjauksellista ja yhteisöllistä opettajuutta. Kaikkiin osaamisalueisiin kuuluu p opettajan työn eettisten periaatteiden ja arvokysymysten pohtiminen ja perusteleminen p eettisesti vastuullinen toiminta erilaisissa ympäristöissä p vastuun ottaminen opiskelijoiden kasvun tukemisesta ja ammattiin kasvamisen ohjaamisesta. ALEX JONES 8
Opettajan ydinosaamisalueita ovat: arviointiosaaminen opetus- ja ohjaamisosaaminen kumppanuusosaaminen opiskelijoiden ja ryhmien oppimisen arviointi opiskelijoiden ja ryhmien osaamisen arviointi oman toiminnan arviointi yhteisöjen toiminnan arviointi opetussuunnitelman arviointi toiminta- ja oppimisympäristöjen arviointi. kulttuuriosaaminen opiskelijoiden moninaisuuden ja elämäntilanteiden hyödyntäminen oppimisessa oman oppilaitoksen ja erilaisten oppimisympäristöjen toimintakulttuurien tunnistaminen, arviointi ja kehittäminen työelämään ja omaan koulutusalaan liittyvien kulttuuristen tekijöiden sekä kansainvälisyyden merkityksen hyödyntäminen oppilaitosten toiminnan tunnistaminen osana suomalaista ja kansainvälistä koulutuksen kontekstia. monenlaisten opiskelijoiden ja opiskelijaryhmien oppimista tukevien prosessien suunnittelu, toteutus, ohjaaminen ja arviointi opiskelijoiden ja opiskelijaryhmien oppimista, työskentelyä ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä tukeva vuorovaikutus digitalisten työkalujen käyttö ja virtuaalisissa oppimisympäristöissä toimiminen oppimista tukevien ja ohjaamisen kannalta tarkoituksenmukaisten ympäristöjen arviointi ja kehittäminen tieto opettajan toimintaa ohjaavista laeista, asetuksista ja ohjeista käsitys siitä, miten opettaja toimii myös yhteiskunnallisena vaikuttajana. vastuullinen yhteisöjen, verkostojen ja sidosryhmien jäsenenä toimiminen yhteistoiminta opiskelijoiden kanssa tiimi- ja ryhmätoiminnan taidot työelämäsuuntautunut toiminnan kehittäminen verkostomainen toimintatapa ja hajautuneen asiantuntijuuden toteutuminen. hyvinvointiosaaminen oppimis- ja toimintaympäristöjen turvallisuutta ja terveellisyyttä edistävä toiminta itsestä huolehtiminen, itsensä johtaminen ja itsensä kehittäminen toisista välittäminen ja toisen hyvinvoinnin tukeminen oppijalähtöinen suunnittelu sekä hyvinvointia aiheuttavien ja sitä vähentävien tekijöiden tunnistaminen. 9
Millaista teoriaa osallistavan opetussuunnitelman taustalla on? T aitavaksi opettajaksi kasvamisessa on kysymys ennen kaikkea identiteetin rakentumisesta. Opettajan identiteetti tarkoittaa henkilön elämänhistoriaan perustuvaa käsitystä itsestä ammatillisena toimijana. Se sisältää opettajana olemista koskevat uskomukset, mielenkiinnon kohteet, arvot, tavoitteet, tulevaisuuden päämäärät sekä näkemykset siitä, mihin hän kokee kuuluvansa. Opettajaopiskelijan identiteettityötä tukeva opetussuunnitelma on avoin ja se saa lopullisen muotonsa vasta toiminnassa. Näin myös osa tavoitteista muotoutuu vasta opiskelun kuluessa, kaikkea ei anneta opetussuunnitelmassa. Identiteettityötä viritetään, tuetaan ja vahvistetaan sillä, että oppimisen prosesseihin ja arviointiin otetaan mukaan erilaisia työelämän asiantuntijatahoja ja yhteisöjä. Opettajan työssä on keskeistä, millaiseen ihmis-, oppimis- ja tietokäsitykseen hän perustaa toimintansa. Ihmiskäsitys tarkoittaa niitä ihmistä koskevia oletuksia, jotka ovat mukana siinä vaiheessa, kun opettaja suunnittelee opetustaan ja valitsee menetelmänsä. Opettajan ihmiskäsitys siis näkyy hänen toiminnassaan opiskelijoiden kanssa. Se suuntaa hänen valintojaan opetuksen ja ohjaamisen suunnittelussa ja toteutuksessa. Osallistavaan pedagogiikkaan kuuluvassa oppimiskäsityksessä oppimisen ymmärretään olevan enemmän kuin vain tietojen lisääntymistä tai käyttäytymisen muutosta. Uusien tietojen ja taitojen lisäksi opettajaopiskelijan tapa ymmär- 10
tää itsensä opettajana muuttuu. Oppiminen on jatkuvaa identiteetin rakentumista ja muuntumista, ja aiemmalla ymmärryksellä, tunteilla ja tahdolla on keskeinen merkitys oppimisessa. Tämän takia on tärkeää, että oppimisen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa otetaan huomioon opettajaopiskelijan elämäntilanne sekä hänen oma tapansa hahmottaa, selittää ja ymmärtää opettajuuteen liittyviä asioita ja ilmiöitä. VICTOR HANACEK Osallistavan pedagogiikan tietokäsitykseen kuuluu, että opettajan pitää osata tarkastella teoreettista tietoa suhteessa käytäntöön ja käytännön kokemuksia teoreettisen tiedon avulla. Asiantuntijan osaamisessa ei kuitenkaan riitä pelkkä teoreettisen tiedon soveltaminen käytäntöön. Käytännön kokemusten kautta syntyvää tietoa käsitteellistämällä voidaan lisätä ja syventää ymmärrystä opettajuuteen kuuluvista ilmiöistä ja niiden välisistä suhteista. 11
Miten opettajaopinnoissa toimitaan? T AMKin ammatillisessa opettajankoulutuksessa on kehitetty koulutusta ja työtä yhteen liittäviä ratkaisuja, joissa otetaan huomioon opettajaopiskelijan omat lähtökohdat ja tavoitteet. Opetuksessa ja opiskelussa käytetään työelämän ja opettajan työn arjen mukaisia työskentelytapoja: yhteisölliset toimintatavat, ryhmä- ja tiimityöskentely, jaettu asiantuntijuus sekä kriittinen ajattelu ja osaamisen kehittymistä tukeva arviointi. Osallistava pedagogiikka edellyttää opiskelussa hyvin erilaista toimintaa kuin mihin on perinteisesti totuttu. Yksittäisten ja irrallisten tehtävien tekemisen ja sisältöjen ulkoa opettelun sijasta korostuvat laajemmat, opettajan työstä nousevat asiat, ilmiöt ja ongelmat. Painopiste on toiminnassa, yhteisessä tiedon sekä osaamisen rakentumisessa ja erilaisten vaihtoehtoisten näkökulmien löytymisessä. Opintojen käytännön toteutuksessa huomioidaan seuraavat viisi näkökulmaa: Henkilökohtaisuus, joka mahdollistaa opintoihin ja opiskelemiseen kiinnittymisen. Henkilökohtaisuuteen kuuluu, että opiskelija sitoutuu tietoisesti oppimisprosessiin ja työskentelee aktiivisesti työstäen opittavaa uutta tietoa ja kokee olevansa itse vastuussa oppimisen tuloksista. Ohjauksellisuus on yhteistoimintaa, jossa tuetaan ja edistetään oppimis-, kasvu-, työ- tai ongelmaratkaisuprosesseja sellaisilla tavoilla, että opiskelijan toimijuus vahvistuu. Tavoitteena on tukea sekä opiskelun ja työtehtävien edellyttämän osaamisen syntymistä että persoonallisuuden kasvua. 12
Autenttisuus toteutuu opiskelijan, tehtävien ja ympäristön yhteisessä vuorovaikutuksessa. Opettajankoulutuksessa tarjotaan mahdollisuuksia käyttää ja harjoitella aidoissa työtilanteissa tarvittavia menetelmiä, työtapoja, materiaaleja ja kognitiivisia prosesseja Yhteistoiminnallisuus tarkoittaa, että opiskelijat työskentelevät yhdessä ja rakentavat uutta tietoa yhteistyössä sekä toistensa kanssa että erilaisten oppilaitosten ulkopuolisten tahojen kanssa käyttäen hyödyksi toistensa tietoja ja osaamista. Siinä korostuu sekä yksilöllinen että yhteinen vastuunottaminen ja sillä pyritään mahdollisimman hyviin henkilö- ja ryhmäkohtaisiin oppimistuloksiin. Muovautuvuus tarkoittaa kykyä mukauttaa toimintaa ja suunnitelmia uusien, muuttuvien ja epävarmuutta tuovien tilanteiden edellyttämällä tavalla. Se tarkoittaa niin ajattelun, toiminnan, tehtävien, suunnitelmien kuin myös rakenteiden joustavuutta. JOSH FELICE 13
Osallistava pedagogiikka antaa mahdollisuuden harjoitella toimintaa niissä ympäristöissä, missä osaamista käytetään ja tullaan käyttämään. Opettajaopinnoissa käsitellään todellisia opettajan työn ilmiöitä, aiheita, kysymyksiä ja ongelmia, jotka tukevat asiantuntijamaisen työskentelytavan kehittymistä ja vahvistumista. Toiminnassa korostuu työelämäläheisyys siten, että opettajaopiskelijoilla on mahdollisuus tarkastella ammatillisen opettajan työn ilmiöitä monipuolisesti ja osana opettajien ammatillisia verkostoja. Toiminnallisena lähestymistapana käytetään tutkivaa otetta, joka tukee myös ajattelun taitojen kehittymistä. Ammatillisessa opettajankoulutuksessa käytettävät menetelmät mahdollistavat yhteisöllisen ja yhteistoiminnallisen työskentelyn. Yksittäisiin kysymyksiin vastaamisen asemesta opettajaopiskelijat osallistuvat myös oppimistehtävien lopulliseen muotoilemiseen. Vastausten etsimisessä hyödynnetään omien kokemusten lisäksi asiantuntijatietoa ja -yhteisöjä. Tieto- ja viestintäteknologian sekä sosiaalisen median monipuolinen käyttö on olennainen osa yhteistyötä ja tiedon luomista. Osallistavassa pedagogiikassa arviointi on mukana koko ajan osana toimintaprosesseja, eli sitä ei käytetä vasta opintojakson jälkeen. Arviointi kohdistuu sekä oppimiseen ja osaamiseen että yleensä toimintaan. Opettajankoulutuksessa arvioinnin perustana ovat opintojaksojen yhteydessä esitetyt osaamistavoitteet ja opettajaopiskelijan omat tavoitteet sekä opintojaksoja kokoavat arviointikriteerit. Arvioinnissa käytetään itsearviointia, vertaisarviointia, työyhteisön ja muiden asiantuntijaverkostojen antamia arviointeja sekä opettajien tekemiä arviointeja. 14
Ammatillisen opettajankoulutuksen kokonaisuus A mmatillisen opettajankoulutuksen kokonaisuus koostuu viidestä ydinosaamisalueesta, joihin paneudutaan ammattipedagogisissa opinnoissa, kasvatustieteen opinnoissa ja opettajaharjoittelussa. Valinnaiset pedagogiset opinnot tukevat opettajaksi kasvua. Kuvio 2. Ammatillisen opettajankoulutuksen rakenne Kuvioon 2 on koottu ammatillisen opettajankoulutuksen kokonaisuus, jossa näkyvät koulutuksen osa-alueet, opettajan ydinosaamiset sekä osallistavan pedagogiikan keskeiset lähtökohdat. Tässä esitteessä kuvattu ammatillisen opettajankoulutuksen rakenne ja toteutustapa perustuu TAMKin pedagogiseen arvopohjaan, jossa on keskeistä opiskelijan oman aktiivisuuden tukeminen, yhteinen tiedon tuottaminen ja arviointi sekä uusien toimintakäytänteiden kehittäminen. 15
v Erilaisissa toimintaympäristöissä tapahtuva yhteistoiminta, toiminnan kehittäminen ja uuden luominen ovat taitoja, jotka asettavat haasteita myös opettajan ammatilliselle osaamiselle ja opettajankoulutukselle. Tässä esitteessä tarkastellaan osallistavan pedagogiikan perusteita sekä sitä, miten osallistavaa pedagogiikkaa toteutetaan Tampereen ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajankoulutuksessa. www.tamk.fi/taok tampereen ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajankoulutus Kuntokatu 3, 33520 Tampere taok@tamk.fi p. 03 245 2111 2016 v