PSYKOLOGI JASMIN KAUNISTO JA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ MARJA HALLENBERG OYS, LASTEN JA NUORTEN OIKEUSPSYKIATRIAN YKSIKKÖ

PSYKOLOGI JASMIN KAUNISTO JA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ MARJA HALLENBERG OYS, LASTEN JA NUORTEN OIKEUSPSYKIATRIAN YKSIKKÖ

Äidin kertmana (esim.vastaantlla, puhelimitse) Lapsen kertmus muulle aikuiselle (pettaja, päiväkdin työntekijä, terveydenhitaja, kuraattri, lääkäri, muu lähiaikuinen) Havainnt muun tutkimuksen yhteydessä Lapsen käytösireet Käytöshäiriöt Piirustukset Lapsen seksuaalinen käyttäytyminen

TAVALLISTA: Pjilla erektit mnenlaisissa tilanteissa Lääkärileikit Yhdyntään ja rakasteluun liittyvät leikit Kehn sien ja aukkjen kskettelu, näpelöinti, hankaaminen Esineen laittaminen sukuelimeen/peräaukkn Tutkiva uteliaisuus seksiä khtaan: vauvat, sukuelimet, yhdyntä Avimet ja estttmat kysymykset Estttmat tiveet päästä näkemään ja kskemaan läheisten kehja Näyttelyn halu, tive man kehn ihailusta Häveliäisyyden puuttuminen n. 5- vutiaaksi HUOLESTUTTAVAA: Sukuelimen paljastelu paknmaisesti, liiallisesti, tistuvasti Sukuelimen kskettelu paknmaisesti ja ahdistuneesti, kykenemättä nudattamaan kehtuksia ja kieltja Aikuisten (vieraiden) lähestyminen seksuaalissävytteisesti: tistuva haarjen tai rintjen puristelu Paknmainen kiinnstus aikuisten seksielämää khtaan Pikkeuksellisen laajat tiedt seksistä Tdellisen yhdynnän tai suuseksin jäljittely Aggressiiviset ja väkivaltaiset seksileikit tisia lapsia pakttamalla

Epäilyn herääminen suuntaa rikstutkintaa Kuinka vahva/tdennäköinen epäily n? Kuinka vakava epäily n? Kuinka kiireellisesti epäily täytyy selvittää? Epäilyn herättäjän timinta vaikuttaa lapsen kertmiseen kertmuksen sisältöön lapsen lutettavuuden arvin lausunnssa

Kun epäily herää, jkaiselle syntyy varhaisessa vaiheessa tunne siitä, nk tdennäköisempää että riks n tapahtunut kuin että se ei le tapahtunut VAHVAT JA TIEDOSTAMATTOMAT ASENTEET, USKOMUKSET JA KÄSITYKSET: heikentävät kykyä humata jhdattelevia aineksia lapsen haastattelussa lisäävät taipumusta uska epäillyn syyllisyyteen vastin tiedssa levia faktja ja näyttöä heikentävät kykyä kerätä ja ttaa humin lennaista tieta tapauksen selvittämistä varten vähentävät kriittisyyttä ja jhtavat taipumukseen sallia heikmpaa näyttöä päätöksen phjaksi vivat aiheuttaa valikivaa raprtintia esim. lausunnissa Käsityksiä ja uskmuksia ei vi estää, mutta kiinnitä näihin tistuvasti humita!

Omalla timinnalla suunnataan tisen ihmisen puheita, ajatuksia, muistikuvia (arjessa nrmaalia, helpttaa kmmunikintia) Jhdattelemisen tapja Keskusteluiden kuuleminen Muiden ihmisten tunnereaktit Kysymysten asettelu Ssiaalinen painstus Miksei saa jhdatella? Se supistaa saatavaa infrmaatita Se helpttaa valehtelemista Se vaikuttaa kertmuksen sisältöön Autenttinen kuvaus jää saamatta Kasvattaa virheellisen ja epätdenmukaisen kerrnnnan määrää Saadaan epälutettava kertmus Vääristää muistikuvia aikaansaa jpa valemuistja

Ikä, kehitystas Mielikuvitus Lapsi luulee, että aikuinen n ikeassa Opittu keskustelun vastavurisuus: kysymykseen pitää vastata Omien muistiaukkjen täydentäminen On hiena kun tietää Halu miellyttää vierasta aikuista Jhdattelualttiutta lisää vielä erityisesti Heikk minäpystyvyys ja hun itsetunt Ongelmia perhetaustassa Heikk älyllinen tas Kielelliset kehitysviiveet Pitkä aika tapahtumista Stressi, shkki, kriisi

Avimet Helpttavat Ohjaavat Selkiyttävät Vaihteht Kyllä/ei Yleiset jhdattelevat Spesifit jhdattelevat Oma kannantt

Tisten kertmaan vertaaminen Teidän lukan muut tytöt ainakin sanivat, että sinulle li tehty jtain Sisksikin j kerti sen, että teitä lyödään ktna Omaan käsitykseen painstaminen Tiedän j kyllä, että sinua n piiskattu, mutta haluan nyt, että sant sen itse Tekijän mustamaalaaminen Se mies tekee kauheita asiita lapsille, eihän sinulle varmasti tapahtunut mitään se miehen luna? Olenkin kuullut, että teidän isällä taitaa palaa pinna aika npeasti Tilanteeseen liittyvä painstaminen Tämä asia ei ikinä selviä, js et nyt puhu Olemme täällä huneessa niin kauan, kunnes let kertnut

Anna lapselle ensin mahdllisuuksia tuttaa epäilty tapahtuma spntaanisti: Onk jtain asiaa, mistä sinun lisi hyvä kerta minulle? Ahaa, kerrpa siitä Tarkenna Mitä sitten tapahtui? Kuka? Mitä? Missä? Millin? ( Kssa j ilmittamiseen tarvittavat tiedt!) Kun lapsi n kertnut: Kiits kun kerrit minulle Nyt ymmärrän vähän paremmin, mitä n tapahtunut Nurelle vi lisäksi sana: Tästä asiasta minun täytyy kerta ssiaalityöntekijälle/pliisille

Kuuntele asia rauhassa Älä arvaa tai tulkitse. Var maa näppituntumaa : älä anna man mielikuvituksesi viedä pidemmälle kuin lapsen kertman perusteella n syytä. Esitä niin vähän kysymyksiä kuin mahdllista Js kysymyksiä n pakk esittää, pitäydy avimissa ja vältä jhdattelua sekä kyllä/ei-kysymyksiä Kirjita ylös mahdllisimman tarkasti mia kysymyksiäsi ja lapsen vastauksia. Älä käännä lapsen puhetta yleiskielellepysy rauhallisena ja muista järkevä ajattelu

Tutkii lapsiin khdistuneita hyväksikäyttö- ja pahinpitelyepäilyitä pliisin virka-apupyynnön perusteella Viranmaisyhteistyö pliisin, syyttäjän ja lastensujelun kanssa viranmaispalaverit OYS:n yksikkö: 2 erikislääkäriä 4 psyklgia 3 ssiaalityöntekijää 1 sastnsihteeri

1. Viranmaisneuvttelu I 2. Asiakirjjen tilaus 3. Lapsen vanhempien/sijaisvanhempien/ mahitajan yms. haastattelut 4. Lapsen tutustumiskäynti ja ikeuspsyklgiset haastattelut (1-3 kertaa) 5. Viranmaisneuvttelu II 6. Lausunt

Lasten ja nurten ikeuspsykiatrian yksiköltä vi pyytää myös

* 3.5.2013 Pliisi sittaa *7.5.2013 Virkaapupyyntö * 7.5.2013 Käsitellään, svitaan verkst, lähetetään asiakirjapyynnöt * 14.5.2013 Verkst, yhteydentt vanhempiin * 19.6.2013 Smaattisten lausunt saapuu * 29.7.2013 Lausunt lähtee * 29.5.2013 Lapsen ikeuspsyklginen haastattelu ja palaute äidille * 23.5.2013 Vanhempien haastattelu ja lapsen tutustumiskäynti

Ei ilmiteta ajissa pliisille (esim lasusta) Pyritään selvittämään/arviimaan tilanne lastensujelussa Pliisi ei lähetä virka-apupyyntöä ajissa Epäilyn herättäjä haastattelee lasta itse ensin jhdattelevasti Ssiaalityöntekijä ilmittaa epäiltynä levalle hultajalle tulleesta ls-ilm/epäillystä/tutkinnasta Epäilty asuu yhdessä lapsen kanssa tutkinnan ajan Pliisi ei kuulustele epäiltyä ennen lapsen haastattelua

Mistä tiedän nk lapsen puheista tai ireista syytä hulestua ja ilmittaa? Miten ja minne pitää ilmittaa? Haluaisin tehdä virka-apupyynnön Lasten ja nurten ikeuspsykiatrian yksikköön, mutta en tiedä mitä siihen pitää kirjittaa tai mitä sieltä vi pyytää VOIT SOITTAA JA KONSULTOIDA! Ssiaalityöntekijä Marja Hallenberg 0400-251 644 Psyklgi Jasmin Kaunist 0400-252 067 Sihteeri Anne Kurkela 0400-251 136