Nautasivut 16-31 Sikasivut 32-39 Siipisivut 40-43

RehuMakasiini 4/2011 T U O R E T T A T I E T O A R U O K I N N A S T A J A T U L O K S I A T I L O I L T A Vastuullinen SIKATALOUS -HANKE s.38 Nautasivut 16-31 Sikasivut 32-39 Siipisivut 40-43

RehuMakasiini 4/2011 JULKAISIJA Rehuraisio Oy PL 101, 21201 Raisio Puh. 02 443 2111 Faksi 02 443 2137 Sähköposti: etunimi.sukunimi@raisio.com www.rehuraisio.com VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Bengt-Erik Rosin kaupallinen johtaja Puh. 050 557 4323 TOIMITUSSIHTEERI Marjo Keskikastari markkinointiviestinnän asiantuntija Puh. 044 782 1249 TOIMITUSKUNTA Ilmo Aronen tutkimus- ja kehitysjohtaja Pekka Heikkilä liiketoiminnan kehitysjohtaja Thomas Fagerholm myyntijohtaja Veli-Matti Reunasalo myyntijohtaja OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET Marjo Keskikastari marjo.keskikastari@raisio.com Puh. 044 782 1249 ULKOASU JA TAITTO Mainostoimisto Uusimäki PAINATUS Jaakkoo-Taara Oy Painoprisma ISSN 1456-6826 37. vuosikerta Jaakko Laurinen kehityspäällikkö Merja Holma kehityspäällikkö Marja Hongisto kehityspäällikkö Päivi Volanto kehityspäällikkö Tämä on viimeinen RehuMakasiini-lehti. Uusi AgroMakasiini ilmestyy maaliskuussa 2012. Tässä numerossa Ajankuva Raision tutkimussäätiön apurahat 4 Raision rehutehtaalla muutoksia 5 Tilinpäätöskauppoja ennakkomaksulla 6 Homeinen vilja on riski 7 Maitomarkkinoilla on imua 8 Näköalapaikka Maa- ja metsätalouden ympäristöhaasteet 10 Välipala Sunnuntai Luomu venhäjauhouutuus 12 Jouluisia reseptejä 13 Peltoviljely Viljamarkkinakatsaus 14 Nauta Herne ja härkäpapu naudanrehuissa 16 Ongelmasäilörehujen täydennys 17 Käytännön kokemuksia tiloilta 18 Ruokinta ja maidon koostumus 20 Virtalan tilan robonavetta 21 Elävä hiiva ei kestä rakeistusta 22 Nuolu-Melli kivennäissarja 23 Wasströmin tilalla Raaseporissa 24 Tavoitteena tasalaatuinen seosrehu 27 Hiehokasvatusta Kivilahden tilalla 28 Rokote utaretulehdusta vastaan 29 Kuokkasilla navetan avajaiset 30 Satatonnarit 31 Sika Emakot jouluksi kotiin 32 Possutohtori: Kivunlievitys kastraation yhteydessä 34 Syntyvä porsas tarvitsee lämpöä 36 Paavon niksinurkka 37 Vastuullinen sikatalous -hanke 38 TETtiläinen viikon Raision haalareissa 39 Siipi Siipikarjan ravitsemussymposiumin satoa 40 Siipikarjaväen ammattipäivä ilmajoella 42 Piian puntaroimaa 43 Muuta Anttilan pakina 45 Uutisia 46 13 18 32 Kansikuvassa Lotta Viirlas ja Heikkilän tilan pikkupossu, kuvaaja Veli-Matti Reunasalo. 2 RehuMakasiini 4/2011 40

Pääkirjoitus Avoimin mielin kohti uutta Yhteiskuntamme kehittyy, ja maatalouselinkeino sen mukana. Monesti keskitytään vain maatalouden rakennekehitykseen, jolla yleisesti ollaan ymmärretty tilakoon kasvu ja maatilojen väheneminen. Tämän kehityksen rinnalla tapahtuu kuitenkin kaiken aikaa ympäröivän yhteiskunnan kehittymistä. Tiedon lisääntyminen poikii uusia innovaatioita alalle kuin alalle. Maatalouden perustarkoitus on aina ollut - ja tulee aina olemaan - ruoan tuottaminen. Maapallon väestön alati kasvaessa tehtävän haasteellisuus kasvaa päivä päivältä. Ilman innovaatioita ja uutta teknologiaa nähty väestönkasvu ei olisi ollut mitenkään mahdollinen. Arvioidaan, että maataloustuotteiden kysyntä lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä. Kasvava väestö kuluttaa ruoan lisäksi yhä enemmän esimerkiksi kuituja ja energiaa. Kysyntä näyttää siis turvatulta ja maatalouden rooli tulevaisuudessa sen kun korostuu. Arkitodellisuus suomalaisessa elintarvikeketjussa on kuitenkin se, että kilpaillaan globaaleilla markkinoilla ja oman tuotannon varmistaminen edellyttää jatkuvaa tehostamista ketjun kaikilta osapuolilta. Vaikka rehuteollisuuden perustehtävä, kasvattavien ja lypsättävien rehujen tuottaminen, on säilynyt samana, ovat haasteet tänä päivänä hyvin erilaiset kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten. Tilakoon kasvun myötä esimerkiksi tuotanto- ja kuljetustehokkuuden merkitys on korostunut. Pienikin ylimääräinen kustannus tonnia kohti muodostuu suureksi summaksi, kun vuotuiset käyttömäärät ovat satoja tonneja. Olemme Raisiossa johdonmukaisesti pyrkineet poistamaan ketjusta turhia kustannuksia. Esimerkiksi vuonna 2007 aloittamamme suoralaskutus on nyt edennyt niin pitkälle, että 95 prosenttia asiakkaistamme ostaa rehunsa joko suoraan tai strategisten kumppanien kautta. Vastaavasti kotimainen viljaraaka-aine hankitaan tänä päivänä pääosin suoraan viljelijöiltä. Nyt on tullut aikaa ottaa seuraava askel. Rehutuotannon tuotantotehokkuuden parantamiseksi olemme päättäneet eriyttää tuotantoa siten, että Ylivieskan ja Kouvolan rehutehtaat vastedes keskittyvät pelkästään naudanrehujen tuotantoon, kun taas Raision tuotantolaitoksessa keskitytään sian-, siipikarjan- ja kalanrehujen tuotantoon. Tällä järjestelyllä saavutetaan pidempiä tuotesarjoja ja tehokkaampaa raaka-ainehallintaa, toisin sanoen alhaisempia tuotantokustannuksia. Vuoden vaihteessa 40 vuotta käytössä ollut nimemme Rehuraisio Oy jää historiaan. Manttelin perii Raisioagro Oy, joka syntyi kun rehuteollisuus ja viljakauppayksikkö solmivat järkiavioliiton. Palvelu asiakastiloille jatkuu tuttujen yhteyshenkilöiden välityksellä. Rehut ja ruokinta tulevat edelleen muodostamaan ydinosaamisemme kotieläintiloille, mutta tämän lisäksi oman asiakkuusvastaavan kautta voi hankkia muita tuotantopanoksia ja - tarvikkeita erittäin kilpailukykyiseen hintaan. Samoin viljan myynti ja viljelysopimusten tekeminen hoituu saman henkilön kanssa. Raisioagro on uuden sukupolven maatalouskauppa, joka hyvin keveän kustannusrakenteensa turvin haastaa nykyiset toimijat. Uuden yrityksen myötä myös ilmeemme uudistuu. Jo loppuvuoden aikana tulemme näkymään uudessa asussamme ja kertomaan lisää uudesta palvelukonseptistamme. Bengt-Erik Rosin ps. tämä on historian viimeinen RehuMakasiini-lehti. Asiakaslehtemme nimi muuttuu vuodenvaihteessa AgroMakasiiniksi. Muuttuneen ilmeen ja nimen lisäksi lehteen tullaan sisällyttämään nykyistä enemmän kasvinviljelyyn liittyvää ammattitietoa - se kun on yrityksemme toinen ydinosaamisalue. RehuMakasiini 4/2011 3

Ajankuva Raisioagro pähkinänkuoressa Raisoagro Oy aloittaa virallisesti toimintansa 1.1.2012 ja Rehuraisio Oy jää historiaan. Rasioagro Oy vastaa jatkossa sekä viljatilojen että kotieläintilojen asiakkuuksista. Toiminnan ytimessä on sopimusviljelyn kehittäminen ja vahva ruokintaosaaminen. Ostamme viljaa, valmistamme rehuja Raisiossa, Kouvolassa ja Ylivieskassa sekä myymme rehuja ja muita tuotantopanoksia ja -tarvikkeita. Jokaisella kotieläin- ja viljatilalla on jatkossa nimetyt asiakkuusvastaavat, jotka kokonaisvaltaisesti huolehtivat tilan tarpeista. Rakenteemme on kustannustehokas. Tehokkuuden ja luotettavuuden lisäksi tavoitteemme on olla myös osaavin kumppani. Kovin ammattilainen, kuten asiakkaammekin. Palveluvarustuksemme täydentyy helmikuun alussa, jolloin avaamme ovet uuteen verkkokauppaamme. Se on luonnollisesti avoinna 24/7 eli käytettävissä juuri silloin, kun asiakkaillemme parhaiten sopii. Verkkokauppa ja sen käyttö tehdään tutuksi myös tulevalla asiakasristeilyllämme. Proiteinoil Oy jalostaa Raisiossa rypsin ja rapsin siemenet rehujen valkuaiseksi sekä öljyksi elintarvike- ja rehuteollisuudelle, mutta myös energiakäyttöön. Konsernitasolla Rasioagro-yksikön (aikaisemmin BtoB-yksikkö) alla raportoidaan jatkossa Raisioagro Oy:n ja Proteinoil Oy:n liiketoiminnat. Raision tutkimussäätiö panostaa eläinten ravitsemustutkimukseen Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö myönsi vuodelle 2012 apurahoja yhteensä 220 000 euroa. Apurahan saivat 15 väitöstutkimukseen tähtäävää tutkijaa, jotka työskentelevät Helsingin, Turun ja Itä-Suomen yliopistoissa, Åbo Akademissa, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa ja VTT:ssä. Viime vuosina Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö on kohdentanut apurahat väitöstutkimuksia tekeville tutkijoille ja siten helpottanut heidän pätevöitymistään. Näin tapahtui tänäkin vuonna. Korkeatasoinen tutkimustyö kehittää myös koko elintarvikesektorin osaamispääomaa, mikä on myös viime vuonna valmistuneen suomalaisen ruokastrategiatyön tavoitteiden mukaista. Lokakuussa toteutetulla hakukierroksella apurahahakemuksia jätettiin yli 700 000 euron arvosta. Myönnettyjen apurahojen yhteissumma oli 220 000 euroa. Noin satatuhatta euroa myönnettiin eläinravitsemuksen tutkimusalalle ja toiset satatuhatta ihmisravitsemuksen tai sitä lähellä olevan elintarviketutkimuksen tutkimusalalle. Runsaat kaksikymmentätuhatta euroa kohdennettiin erilaisten kasvimateriaalien prosessitutkimukseen. Kolmannes apurahan saajista on aloittamassa väitöstutkimuksiaan, kolmasosa jatkaa hyvin alkaneita opintojaan ja kolmannes on opintojensa loppuvaiheissa. Rahoituksen saivat seuraavat kotieläinsektorin tutkimukset: - Energia-aineenvaihdunnan vaikutusmekanismit lypsylehmien ja hevosten hedelmällisyyteen - Ruokinnan vaikutus maitorauhasen rasva-aineenvaihduntaan ja molekyylitason säätelymekanismeihin - Karkearehun sekä erilaisten lipidilisien vaikutus lypsylehmien pötsin metaboliaan sekä maidon rasvahappokoostumukseen - Poronlihantuotannon valintajalostus - Uusrehujen potentiaali märehtijöiden ruokinnassa Ilmo Aronen 4 RehuMakasiini 4/2011

Raision rehutehdas erikoistuu sian-, siipikarjan ja kalanrehuihin Raision rehutehdas valmistaa vuoden 2012 alusta alkaen rehuja kanoille, broilereille, sioille sekä kaloille. Rehunvalmistuksen uudelleenjärjestäminen liittyy suomalaisen kotieläintuotannon voimakkaaseen rakennemuutokseen, jonka ennakoidaan yhä jatkuvan. Tehtaiden erikoistumisella mahdollistetaan pidemmälle menevä eläinryhmäkohtaisten tarpeiden huomioiminen sekä lopputuotteissa että raaka-aineissa. Tavoitteena pidemmät valmistuserät ja vähemmän tuotteita Kotieläintilojen kasvaessa tietyssä tuotantovaiheessa olevien eläinryhmien koko kasvaa. Suuremman eläinryhmän ruokinnan tarkentaminen on usein perusteltua, koska sitä kautta voidaan parantaa tuotantotuloksia, kohdentaa ruokintaan käytettävää panostusta tarkemmin tuottavimpiin vaiheisiin ja joissakin tapauksissa säästää myös rehukustannuksissa. Nämä asiat ovat omiaan synnyttämään tarpeita erilaisista rehuista. Tiloilla ja rehutehtaalla tämä huomataan muun muassa lisääntyvänä siilotarpeena. Monille liemiruokintasikatiloille on tuttu ongelma, että käytettävien rehujen lukumäärin lisääntyminen hidastaa ruokintaa merkittävästi. Rehutehtaalla rehujen lukumäärän lisääntyminen vaikuttaa samalla tavalla; suurempi tuotevalikoima tarkoittaa enemmän tuotteiden valmistuksen aloituksia ja lopetuksia, joiden välillä linjat käyvät tyhjään ensi linjan loppupäästä ja valmistuserän lopussa linjan alkupäästä. Keskittämällä sian- ja siipikarjan rehujen valmistus Raision rehutehtaalle sekä Kouvolan että Raision rehutehtaan valmistettavien rehujen lukumäärä pienenee. Pidemmiltä valmistuseriltä odotetaan ja tavoitellaan tehokkaampaa tuotantoa ja parempaa laatua. Tilausten saaminen ajoissa tärkeää Rehujen valmistus suunnitellaan tilausten perusteella. Valmisrehusiilojen todellinen varastokapasiteetti on vain hieman suurempi kuin rehutehtaan päivittäinen valmistusmäärä; isoimmat rehut vaativat useampia siiloja ja vain harvoin siilot ovat kokonaan täynnä. Rehutilausten saaminen rehutehtaalle ajoissa on ensiarvoisen tärkeää tehokkuuden näkökulmasta. Kun tehdas tietää, milloin tuotteet pitää olla valmiina kuljetettavaksi, se pystyy suunnittelemaan tuotannon mahdollisimman tehokkaaksi. Lyhyt aika tilauksesta toimitukseen heikentää tuotannon tehokkuutta, kun jokin tuote pitää valmistaa juuri tietyllä hetkellä, jotta myös kuljetustehokkuus voidaan ottaa huomioon. Heikon toiminnan laatukustannukset tuotannossa tai kuljetuksessa ovat kotieläintuotannolle turha kuluerä. Tilauksen ja toimituksen välissä tulee olla yksi arkipäivä, jos rehutilaus jätetään tilauspäivänä ennen kello 11.00. Myöhemmin jätetyt rehutilaukset voidaan toimittaa aikaisintaan neljäntenä arkipäivänä tilauksen jättämisestä. Kehityshankkeet helpottuvat Vuoden 2012 alkuun mennessä loppuun saatetulla tuotantojärjestelyllä mahdollistetaan parempi mahdollisuus reagoida asiakkaiden tarpeita vastaavasti. Raision rehutehtaalta poistuvien tuotteiden myötä valmistuote- ja raaka-ainesiiloja vapautuu. Tämä ei kuitenkaan lähtökohtaisesti tarkoita suurempaa tuotelukumäärä. Tavoitteena ei ole lisätä tuotteiden lukumäärää, vaan tarjota asiakkaille tuotteita, jotka täyttävät asiakkaiden odotukset ja tarpeet rehujen toimivuudelle. Rehutehtaan tuotantotehokkuuden näkökulmasta tässä tulisi onnistua mahdollisimman pienellä tuotemäärällä. Nautarehujen poistumisen myötä kalajauhon käyttö onnistuu Raision tehtaalla nykyistä joustavammin ja helpottaa tuotantoa merkittävästi. Lisäksi kuljetusten järjestäminen on helpompaa, kun kaikki tehtaalla valmistettavat rehut voidaan kuljettaa samassa autossa. Veli-Matti Reunasalo RehuMakasiini 4/2011 5

Ajankuva Ennakkomaksu on nykyaikainen tapa tehdä tilinpäätöskauppoja Valtaosalla maamme maatiloilla noudatetaan yhä kassaperusteista kirjanpitoa. Näin ollen kalenterivuoden vaihtuminen on verotusmielessä tärkeä ajankohta. Viimeistään nyt tulisi laatia välitilinpäätös ja suunnitella loppuvuoden toimenpiteet. Maatalouselinkeinon luonteeseen liittyy suhteellisen suuret vuosittaiset erot tulo- ja menovirroissa. Tuotteiden myyntihinnoissa, eritoten viljassa, on viime vuosina ollut isojakin eroja. Satotaso vaihtelee vuodesta toiseen merkittävästi ja myös kotieläintuotannon volyymissa ja myyntituloissa voi esiintyä suuria vuosittaisia vaihteluja. Sama pätee kulupuoleen. Tilan intressissä on kuitenkin useimmiten pitää tulos mahdollisemman tasaisena. Suuret vaihtelut vuosituloksissa aiheuttavat verotuksen progressiivisuuden takia absoluuttisesti suuremman verorasitetteen. Vuosien väliset vaihtelut heijastuvat sitten vielä seuraavan vuoden veroennakkomaksuihin. Harkinta-aikaa hankintoihin Perinteisiin tilinpäätösostoksiin verrattuna ennakkomaksu jättää asiakkaalle enemmän pelivaraa ostettavan tuotteen suhteen. Jos viljelysuunnitelma ei tässä vaiheessa vielä ole päivänselvä, kannatta kasvinsuojeluaineiden ja kylvösiementen hankinta ehkä lykätä ensi vuoden puolelle. Maksamalla ennakkoon saa täyden hyödyn tälle vuodelle niin tulo- kuin arvonlisäverotuksessakin. Vastaavasti rehuasiakkaan ei ennakkomaksua tehdessään tarvitse päättää mitä tuotetta/tuotteita haluaa käyttää. Viljely-/ruokintasuunnitelmien tarkentuessa voidaan sitten tilata parhaiten soveltuvat panokset. Huomioi eri verokannat Huomioitava seikka ennakkomaksua tehtäessä on eri tuoteryhmien erisuuruiset arvonlisäverokannat. Rehuseosten ja peittaamattoman viljan verokanta on 13 prosenttia, kun taas useimpien muitten tuotantopanosten ja -tarvikkeiden verokanta on 23 prosenttia. Jos tila haluaa maksaa ennakkoon sekä rehuja että muita tuotantopanoksia, on tehtävä kaksi eri ennakkomaksutapahtumaa. Näitten saldoja seurataan erikseen ja niitten käyttäminen ristiin ei ole mahdollista. Esimerkiksi rehuennakkoa ei voida käyttää kasvinsuojeluaineiden hankintaan. Tämä johtuu siitä, että Rehuraisio tilittää arvonlisäveron valtiolle siinä vaiheessa kun ennakkomaksu maksetaan. Asiakkuusvastaava auttaa Helpoiten ennakkomaksun suorittaminen onnistuu olemalla yhteydessä omaan asiakkuusvastaavaan ja kertomaan tälle mistä summasta ennakko halutaan suorittaa. Rehuraisio lähettää sitten kyseisestä summasta laskun, joka on maksettava tämän vuoden puolella. Toivomuksemme on, että ennakkomaksupyynnöt olisivat tiedossamme jouluun mennessä, jotta laskujen tulostamiseen ja lähettämiseen jäisi tarvittava aika. Parhaamme mukaan yritämme kuitenkin palvella näissäkin asioissa ns. välipäivien aikana. Bengt-Erik Rosin Kasvinsuojeluaineiden ennakkokauppa Kasvinsuojeluaineiden ennakkokauppa on totutusti alkanut Suomessa joulukuussa. Sen sijaan Euroopassa kasvinsuojeluainekausi starttaa vasta alkuvuodesta, mihin suuntaan Suomessakin ollaan yhä enemmän menossa. Tänä vuonna odotettavissa on, että kasvinsuojeluaineiden hinnastot tulevat vasta kun joulupukki jo kolkuttelee ovelle, ja saattaa olla niinkin, että joku tuote saa hinnan vasta uuden vuoden puolella. Tilinpäätöskauppoja voimme joka tapauksessa tehdä jo joulukuussa, ja tuotteet voi täsmentää vasta myöhemmin, kun hinnat ovat tulleet. Raisioagron tuotesortimenttia kasvinsuojeluainepuolella ollaan tätä kirjoittaessa juuri lyömässä lukkoon. Se voidaan taata jo nyt, että uuden sukupolven maatalouskauppana Raisioagrolla tulee olemaan valikoimissa entistä monipuolisemmin eri valmistajien kasvinsuojeluaineita, joista mainittakoon ainakin lisääntyvä tautiainevalikoima. Rehuviljankin viljelyssä tautiruiskutuksiin tulee kiinnittää huomiota erityisesti vuosina, jolloin tautipaine on suuri. Viime kesänäkin tautiruiskutus vaikutti olennaisesti sekä rehuviljan hehtolitrapainoon että satoon. Raisioagron asiantuntijat kehittävät eri tiloille sopivat kasvinsuojeluainepaketit, joista jokaisen tilan on helppo tehdä kasvinsuojeluainevalinnat yhdessä oman asiakkuusvastaavan kanssa - luotettavasti. Heidi Seitala 6 RehuMakasiini 4/2011

Homeinen vilja on riski eläinten ruokinnassa Sadesyksyn jälkeen viljassa voi olla homemyrkkyjä. Pääosa viljoista saatiin puitua ennen syksyn sateita, mutta korjuun viivästyessä sateinen sää on paikoin lisännyt viljojen homepitoisuutta. Mikäli jyvien pinnalla näkyy punertavaa rihmastoa, kannattaa olla tarkkana, sillä vilja voi sisältää homemyrkkyjä. Tyypillisimmät meillä esiintyvät homemyrkyt ovat punahomeiden eli Fusariumsienten toksiineita. Kaikki Fusariumia sisältävät viljat eivät kuitenkaan näytä punaiselta, joten ulkonäöstä ei voi saada täyttä varmuutta mahdollisista myrkyistä. Vaikka viljassa olisi hometta, ei se automaattisesti tarkoita, että jyvät olisivat myrkyllisiä. Toisaalta vilja voi myös näyttää moitteettomalta ja silti sisältää myrkkyä. Mitä myöhemmäksi syksyyn puinti viivästyi, sitä suuremmaksi homemyrkkyjen riski kasvaa. Voimakkaat lämpötilavaihtelut laukaisevat myrkkyjen tuotannon. Siksi pakkasöiden jälkeen syyskuun lopulla ja lokakuun alussa puidut viljat kuuluvat suurimpaan riskiryhmään, etenkin, jos jyvien pinnalla näkyy punahometta tai vilja on kosteahkoa ja tunkkaisen tuoksuista. Normaalin aikaan puitu vilja on pääosin kelvollista Kaura on usein viimeisenä puitava vilja, joten siitä myös yleensä löytyy eniten homemyrkkyjä. Raision viljan vastaanotossa tutkitaan myös viljojen homemyrkkypitoisuudet, jotta voidaan varmistaa elintarvikkeiden ja rehujen puhtaus. Aikaisempina sadesyksyinä olemme keränneet tutkimuksen merkeissä myös kotieläintiloilta näytteitä kotoiseen ruokintaan tarkoitetuista viljoista. Mikäli viljat on puitu ennen pakkasia, ne ovat pääosin olleet moitteettomia. Myrkkyä voi tosin muodostua myöhemmin, jos viljan kuivaus on jäänyt puutteelliseksi. Kylmäilmakuivaus lisää riskiä sadesyksyn jälkeen. Lokakuun alussa pakkasten jälkeen puiduista viljoista sen sijaan löytyi korkeitakin pitoisuuksia. Ohjenuorana voi todeta, että näitä viljoja ei kannata syöttää, mikäli niissä on näkyvää punahometta tai ne puutteellisen kuivatuksen jälkeen tuoksuvat voimakkaan tunkkaiselta. Ne eivät myöskään täytä kauppakelpoisuuden ehtoja. Kun tilat lähettävät Raisioon kotoisen viljanäytteen analysoitavaksi ruokintasuositusta varten, siitä määritetään raakavalkuainen, kosteus sekä hehtolitrapaino. Homemyrkkyanalyysejä tilojen viljoista ei tehdä. Normaalin näköiset ennen pakkasia puidut ja huolella kuivatut viljat ovat todennäköisimmin turvallisia syöttää. Mikäli Fusariumia sisältävä vilja on jäänyt kosteaksi, voi siihen muodostua varastoinnin aikana myrkkyä, vaikka puintiaikana sitä ei vielä olisikaan. Epäilyttävän näköiset ja pahan hajuiset viljat on edullisempaa jättää syöttämättä. Yksimahaiset eläimet ovat herkimpiä homemyrkkyjen vaikutuksille, mutta myös naudalle niistä voi koitua ongelmia, etenkin korkeilla tasoilla. Merja Holma RehuMakasiini 4/2011 7

Ajankuva 20 vuotta sitten lehdistössä pohdittiin, miten maidon rasvapitoisuutta saadaan alennettua. Maitoa tuotettiin liikaa, voivuori kaatui päälle. Nyt tilanne on toinen. Lähde: Maaseudun Tulevaisuus 22.5.1990 Lisää maitoa, rasvaa ja valkuaista Voin kulutus oli Suomessa huipussaan 1960-luvulla, jolloin jokainen suomalainen söi sitä lähes 20 kiloa. Viime vuosina kulutus on jäänyt muutamaan kiloon. Nyt voituotteiden kulutus on kasvanut EU:n alueella. Syksyn aikana on ollut jopa pulaa maitorasvasta. 1980-luvun lopulla voin kulutus oli voimakkaassa laskussa ja varastot täyttyivät maitorasvasta. Ruokinnassa ja jalostuksessa etsittiin keinoja, joilla maidon rasvapitoisuutta saatiin laskettua. Tuotta- jia jopa rangaistiin rasvasakolla. Eläinjalostajat käynnistivät ohjelman, jolla rasvapitoisuutta saatiin alennettua. Tänä päivänä maidosta ja rasvasta on pulaa. Rasvaa saa tuottaa ja siitä myös maksetaan. Valkuais- ja rasvapitoisuudet muodostavat maidon hinnasta lähes 80 prosenttia. Valkuainen on edelleen arvokkaampaa kuin rasva, vaikka voivuorista ei ole puhuttu enää vuosikausiin. Merja Holma Ruokinnassa kannattaa panostaa sekä valkuaiseen että rasvaan. Raision Pro-rehut tähtäävät hyviin maidon pitoisuuksiin sekä valkuaisen että rasvan osalta. Lue lisää s. 20. Maitomarkkinoiden korkeasuhdanne kannustaa tuottamaan Maitomarkkinoilla on imua. Maitotuotteista on kysyntää, mikä näkyy myös maidon positiivisena hintakehityksenä. Etenkin maitorasvan hinta on vahvistunut. Ruokinnan tehostaminen on nopein tapa lisätä tuotosta ja parantaa tuotannon kannattavuutta. Valion alkutuotantojohtaja Juha Nousiainen kertoi maidon positiivisesta hintakehityksestä Jyväskylän Koneagrian karjakompassiseminaarissa. Markkinoiden vetäessä tuotantoa on kuitenkin vaikeaa lisätä eläinmäärää kasvattamalla, sillä vasikasta saadaan lypsävä lehmä vasta kahden vuoden kuluttua. Nousiainen muistutti, että ruokinnan muutokset on nopein tapa vaikuttaa tuotettuun maitomäärään. Väkirehumäärän lisäys korvaa viime kesän huonoa säilörehua Nousiainen selvitti ProAgrian uuden ruokintaohjelman Karjakompassin periaatteita. Uudella ohjelmalla on mahdollista suunnitella ruokinta siten, että maksimoidaan maitotuotto miinus rehukustannus. Vanhalla ohjelmalla pyrittiin minimoimaan tietyn tuotantomäärän rehukustannus, mikä ei johda parhaaseen tuottoon. Käytännössä ruokintaohjelman muutos tulee nykyisillä maidon ja rehun hinnoilla lisäämään väkirehun osuutta ruokinnassa, jolloin tuotostaso mahdollisesti kasvaa. Etenkin kuluneen kesän säilörehut edellyttävät väkirehuruokinnan tehostamista, sillä säilörehun laatu jäi keskimäärin huonommaksi kuin aikaisempina vuosina. Nousiaisen mukaan rehujen hintojen nousua ei ratkaista vain väkirehumäärää vähentämällä. Uusi ohjelma mahdollistaa ruokinnan optimoinnin erilaisissa tilanteissa. Perusperiaate on, että runsas ja hyvälaatuinen nurmisato on maidontuotannon perusta. Parhaat rehut syötetään aina lypsäville. Merja Holma 8 RehuMakasiini 4/2011

Metaanitutkimukset etenevät Pari vuotta sitten Rehuraisio ja Valio solmivat yhteistutkimussopimuksen Ruotsin Maatalousyliopiston kanssa koskien väitöstutkimusta, jossa selvitetään keinoja märehtijöiden metaaninmuodostuksen vähentämiseksi nurmirehuvaltaisessa ruokinnassa. Väitöskirjatyöntekijä Mohammed Ramin, joka työskentelee professori Pekka Huhtasen ohjauksessa, on edistynyt opinnoissaan hyvin. Hän on aluksi kehittänyt menetelmiä, joilla metaanin muodostusta pystytään mittaamaan laboratoriomittakaavassa. Tässä yhteydessä on selvitetty myös muutamien ruokinnallisten tekijöiden vaikutuksia metaanin muodostukseen. Näitä tuloksia on jo julkaistukin alan kongresseissa. Metaanin muodostuksen mittausta navettaolosuhteissa myös suunnitellaan. Seuraava isompi etappi on mallintaa metaanin muodostus maailmalta saatavien mittaustulosten ja omien määritysten avulla. Käytettävissä on mittava aineisto, mikä helpottaa luotettavien johtopäätösten vetämistä. Ilmo Aronen Valion alkutuotantojohtaja Juha Nousiainen (oik.) ja kehityspäällikkö Mikko Korhonen (toinen oik.) tutustuivat yhdessä Raision Merja Holman kanssa Ruotsin yliopiston Uumajan yksikön koenavettaan, joka on valmistunut v. 2006. Navetassa on tilaa 120 lehmälle. Navetassa on tehty monia käytännönläheisiä tutkimuksia. Vertailtavana ovat olleet muun muassa eri tavoin käsitellyt viljat lehmien väkirehuna. Myös kokoviljasäilörehu on ollut tutkimuksen kohteena. Oppaina olivat prof. Kjell Martinsson (vas.), väitöskirjatyöntekijä Mohammed Ramin (toinen vas.) ja prof. Pekka Huhtanen. RehuMakasiini 4/2011 9

Näköalapaikka Maa- ja metsätalouden moninaiset ympäristöhaasteet Marraskuun alussa juhlimme ympäristöystävällisiä maatiloja Itämeren rantavaltioiden konferenssissa A greener agriculture for a bluer Baltic Sea. Ruotsin Sånga-Säbyyn oli kokoontunut viljelijöitä, tutkijoita, virkamiehiä ja alan teollisuutta. Kaikilla oli sama päämäärä: maatalouden ravinnekuormitusta voidaan vielä vähentää, kun parhaat viljelytoimet ympäristöystävällisen maatalouden harjoittamiseksi omaksutaan jokaisella tilalla. Vesiensuojelu oli pääteemana, mutta myös luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutoksen hillintätoimet puhuttivat. Ympäristöhaasteet ovat moninaiset. Viljelijät toivovat tietoa toimintansa tueksi Meille kaikille viljelijöille ja kuluttajille - on tärkeää, että luonnonvarat säilyvät ja niihin perustuvat elinkeinot ja hyvinvointi siirtyvät yli sukupolvien. Elämme uusiutuvista luonnonvaroista. Tämä on selvästi aistittavissa viljelijöiden keskuudessa. He aidosti haluavat tehdä parhaansa luonnon ja ruoantuotantomme hyväksi. Samalla monet viljelijät toivovat parempaa tietoa eri tiloille soveltuvista parhaista viljelykäytännöistä ja maatalouden ravinnekuorman osuudesta kokonaiskuormituksessa. Varsinkin Puolan ja Baltian maiden viljelijöiden edustajien on vaikea hyväksyä, että maatalous aiheuttaa niin suuren ravinnekuormituksen kuin väitetään. Tarvitsemme luonnontieteellisiä faktoja ja toimenpiteiden pätevää vaikutusarviointia poliittisen päätöksenteon pohjaksi. Oikea tieto toki voi hukkua neuvottelu- Elämme uusiutuvista luonnonvaroista. pöytiin, mutta se pitää olla saatavilla. Maaseudun elinkeinoharjoittajilla on siihen oikeus. Ympäristötiedon oikeellisuus avainasemassa Rantavaltioiden viljelijät peräänkuuluttavat oikeaa tietoa, vaikka maatalouden kuormitusosuus ravinnepiirakassa sinänsä ei vaikuta Itämeren puhdistumiseen. Vai vaikuttaako? Ainakin sen kuormitusosuuden osoittaminen, jonka viljelijät voisivat oikeasti kuroa kiinni, olisi hyvin merkityksellistä. Viljelijälle urakka ei tuntuisi niin kohtuuttoman suurelta kuin se nyt tuntuu. Hän jaksaisi paremmin siirtää elinkeinonsa yli sukupolvien, motivoituneelle nuorelle isäntäparille. Kuluttaja, joka on ilahduttavasti alkanut arvostaa kotimaista ruokaa, saisi lähiruokaansa myös jatkossa. Sama koskee ilmaston sekä luonnon monimuotoisuuden ja lajien suojelua, joista keskustellessa suomalaista maa- ja metsätaloutta soimataan liian voimakkaasti riittävän tiedon puuttuessa. On perusteltua vaatia tiedon ajantasaisuutta. Ympäristöhallintomme on velvollinen varmistamaan tiedon luotettavuuden poliittiselle päätöksenteolle. Tämä on haasteellista. Maataloutta harjoitetaan taivasalla, mikä tekee päästöjen hallinnan ja myös tutkimuksen erittäin vaikeaksi. Sitä kuvaavat tutkimusaineistojen suuret virhemarginaalit, jotka kuitenkin unohtuvat poliittisessa päätöksenteossa. Suuri haaste päästölukujen tulkinnassa on muutamasta tutkimuskohteesta saatujen tulosten yleistäminen koskemaan kaikkia maatalousalueita. Ruotsin konferenssissa tutkijat painottivatkin suurta epävarmuutta ravinnekuormituksen mallinnustyössä. Ravinnekuormituslukujen lisäksi myös kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa on paljon epävarmuutta. Näyttää siltä, että maataloudelle jyvitetyt päästöt ovat ylimitoitetut. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöstä toinen puoli lasketaan tulevaksi eloperäisten peltojen päästöistä, jotka perustuvat lähinnä turvepellon mittauksiin. Meillä ei ole kuitenkaan yhtä oikeaa käsitystä turve- ja multamaapeltojemme jakaumasta eikä multamaiden päästöistä. Samanaikaisesti viljelijän metsien nieluja ei arvioida luonnontieteellisin perustein. Onneksi hallitusohjelma peräänkuuluttaa hiilinielujen laskentaa, joka perustuu luonnontieteellisten nielujen todellisten muutosten seurantaan. Viljelyn ja suojelun tasapaino Maatalous tuottaa ruokaa ja hyödyntää tässä aina luontoa niin kuin ihminen ylipäätään. Viilto maahan kylvön yhteydessä on ensimmäinen askel eroosiolle ja ravinteiden huuhtoutumiselle. Mutta tämä viilto on meille elintärkeä. Ydinkysymys onkin, miten voimme elää ja tuottaa ruokamme mahdollisimman pienellä ympäristökuormituksella. Maa- ja metsätalouden ympäristönhoidossa on keskeisenä elementtinä resurssien käytön tehokkuus. Kun maata viljellään, se tehdään parhaiden viljelykäytäntöjen mukaisesti. Peltoa lannoitetaan kasvin tarpeen ja kasvukauden kasvumahdollisuuksien mukaan. Rehevä kasvusto sitoo hiiltä myös juuristoon sekä kasvinravinteet, jotka sadossa viedään pois vesistöjä kuormittamasta. Tämä on vesien- ja ilmastosuojelua, joka jättää tilaa myös luonnon monimuotoisuudelle. Maatalousympäristössämme riittää 10 RehuMakasiini 4/2011

Sekä ilmaston- että vesiensuojelun kannalta on tarkoituksenmukaista panostaa kasvuun, maan toimivuuteen ja kasvin tarpeita vastaavaan ravinnetalouteen. Hyvä sato sitoo hiilidioksidia ja ravinteita. Resurssien tehokas käyttö vapauttaa maata luonnon monimuotoisuudelle. Viljelemätön peltomaa ei ole vesiensuojelua vaan päinvastoin. vihreyttä. Suomen maatiloille on ominaista pienet peltolohkot (keskikoko 2,3 ha) pientareineen ja metsäsaarekkeineen, jotka luovat maaseutumme monimuotoisen vihreän infrastruktuurin eli vehreiden ekologisten käytävien verkoston. Maiseman ja monimuotoisuuden hoito vaatii aktiivista työtä ja kohteiden ylläpitoa, jota voimme toteuttaa ruoan, puun ja uusiutuvan energiantuotannon yhteydessä. Suojelu ja maisemanhoito vaativat tekijänsä; maaseudun väen. Aktiivinen toiminta perustuu maanomistukseen ja -vuokraukseen. Niin metsä- kuin maataloudessa maanomistajalla tulee olla oikeus päättää suojelutoimista ja suojelun tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Suojelu ei saa rikkoa maanomistajan oikeusturvaa. Kierrätys ei saa uhata maaperän ja peltojen puhtautta. Turvallinen ravinteiden kierrätys Hallituksen esitys kehittää Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa on kannatettava tavoite, mutta kierrätys ei saa uhata maaperän ja peltojen puhtautta. Yhdyskuntajätteiden puhdistamot eivät toistaiseksi pysty puhdistamaan orgaanisia haitta-aineita, jotka jäävät lietteeseen kompostoitunakin. Puhdistamolietettä ja biokaasutuksen mädätysjätettä syntyy enemmän kuin mitä viherrakentaminen tai kaatopaikkojen maisemointi voivat hyödyntää. Yhä suurempi osa puhdistamolietteestä päätyy tavanomaisen viljelyn pelloille. Tämä on huolestuttavaa. On toivottavaa, että odotetaan yhdyskuntajätevesien puhdistamoiden prosessien kehittymistä ennen kuin lietteiden peltolevitystä suositellaan. Komission viherryttämisehdotukset hämmentävät Lokakuun puolivälissä komissio julkaisi asetusehdotuksensa liittyen yleisen maatalouspolitiikan CAP:n uudistamiseen ajalle 2014 2020. Niin sanottuihin suoriin tukiin ehdotetaan kolmea viherryttämistoimenpidettä: pysyvien laitumien ylläpito, ekologinen ala ja kolmen viljelykasvin vaatimus. Toteuttaessaan toimenpiteet viljelijä lunastaisi 30 prosenttia suorista tuista. Mikäli näillä viherryttämistoimenpiteillä haetaan maatalousympäristön suojelua, ne hämmentävät. Varsinkin niin sanottu ekologinen ala herättää kysymyksiä. Toimenpide poistaisi seitsemän prosenttia peltoa pois tuotannosta. Ekologinen ala tällaisenaan olisi erityisen hankalaa kotieläintiloille, jotka tarvitsevat peltonsa lannan levitykseen ja nitraattiasetuksen noudattamiseen. Ekologisella alalla tai kesannolla ei ole myöskään ympäristöllisiä perusteita. Jos viljavaa peltoa ei hoideta ja biomassaa ravinteineen korjata satona pois, ravinnekuormitus vesistöön on väistämätön. Komission virkamiehen perustelu ekologiselle alalle olisi taata eurooppalaisten veronmaksajien tyytyväisyys. Perustelu on poliittinen, ei luonnontieteellinen, ja esimerkki siitä, miten neuvottelupöydissä tieteelliset faktat voivat jäädä pimentoon. Pitäisikö yhteiskunta, Euroopan unionin kansalaiset, vakuuttaa ottamalla pois viljavaa peltoa tuotannosta aikana, jolloin ruokaa tarvitaan yhä enemmän? Ympäristöllämme tai maaseudun elinkeinonharjoittajilla ei ole varaa tällaiseen politikointiin eikä myöskään eurooppalaisella veronmaksajalla. Kirjoittaja on ympäristöjohtaja Liisa Pietola, Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK Kuva: Jaana Kankaanpää RehuMakasiini 4/2011 11

Välipala Sunnuntai-tuoteperheeseen luomujauho Sunnuntai-brändi syntyi vuonna 1967. Samaan aikaan markkinoille tuli Sunnuntai Erikoisvehnäjauho. Aluksi jauhoa myytiin nimellä Sunnuntai Kutsuvehnäs Leivontakarkeita Erikoisvehnäjauhoja. Tuotteesta tuli menestys heti markkinoille tulon jälkeen, ja sitä se on vielä tänäkin päivänä. Sunnuntai-tuoteperhe on vuosien aikana laajentunut myös uusiin tuoteryhmiin menestyksekkäästi. Marraskuun alusta lähtien suomalaisten suosikkijauho, Sunnuntai Erikoisvehnäjauho, löytyy kauppojen hyllyltä myös luomuversiona. Myös luomujauho sopii karkeusasteensa ja leivontaominaisuuksiensa ansiosta hyvin kaikkeen leivontaan. Leivo joulun kahvipöytään Sunnuntai Luomu Erikoisvehnäjauhoista helppo joulukranssi tai herkullisia savuporopiiraita. Herkullista joulunalusaikaa! Pia Nieminen Raision kuluttajapalvelu Savuporopiiraat (12 kpl) Pohja: 150 g Sunnuntai Leivontamargariinia 3½ dl Sunnuntai Luomu Erikoisvehnäjauhoja 1½ tl leivinjauhetta ½ tl suolaa ¾ dl vettä tai kermaa Täyte: 1 iso sipuli 2 tl Sunnuntai Juokseva Rypsiöljyvalmistetta 1 dl hienonnettua persiljaa 100 g kylmäsavuporoa 1/3 tl rouhittua mustapippuria 3. Leivo taikina tangoksi, leikkaa 12 palaan ja pyöritä palat palloksi.painele taikinapalat muffinssipellin syvennys ten pohjalle ja reunoille. 4. Jaa porotäyte syvennyksiin. Sekoita munat, ruokakerma ja juustoraaste keskenään ja lusikoi täytteen päälle. 5. Paista 225 asteessa uunin keskitasossa noin 15 minuuttia. 5. Paista uunin keskitasossa 12-15 minuuttia muffinssivuoan koosta riippuen. Pinnalle: 2 munaa 2 dl ruokakermaa 2 dl juustoraastetta 1. Sekoita pehmeän margariinin joukkoon keskenään sekoitetut kuivat aineet. Lisää tai kerma ja sekoita sen verran, että aineet menevät sekaisin. Nosta taikina jääkaappiin täytteen valmistamisen ajaksi. 2. Hienonna sipuli. Kuullota sipulia pannulla Sunnuntai Juoksevassa hetki. Leikkaa savuporo pieniksi kuutioiksi. Sekoita poron joukkoon sipuli, persilja ja pippuri. 12 RehuMakasiini 4/2011

Mitä on luomu? Luomuelintarvikkeiden jalostuksessa periaatteena on tuottaa tuotteita, joiden valmistusmenetelmät eivät ole haitallisia ympäristölle, eivätkä ihmisten, kasvien tai eläinten terveydelle ja hyvinvoinnille. Luomuelintarvikkeita ovat elintarvikkeiksi tarkoitetut maataloustuotteet ja näistä jalostetut tuotteet, jotka markkinoidaan luonnonmukaisina (luomu). Luomuelintarvikkeen maataloudesta peräisin olevista raaka-aineista vähintään 95 prosenttia on oltava luomua. Luomuelintarvikkeiden valmistuksessa on rajoitettu muun muassa sallittujen lisäaineiden ja valmistuksen apuaineiden määrää vain välttämättömiin. Esimerkiksi keinotekoisten väriaineiden ja makeutusaineiden käyttö on kielletty. (Lähde: Elintarviketurvallisuusvirasto Evira) Joulukranssi (noin 20 palaa) 2½ dl maitoa 1 muna 1 dl sokeria ½ rkl kardemummaa ½ tl suolaa 1 ps Sunnuntai Kuivahiivaa (11 g) 7-8 dl Sunnuntai Luomu Erikoisvehnäjauhoja 1 dl Sunnuntai Juokseva Rypsiöljyvalmistetta tai 100 g Sunnuntai Leivontamargariinia Täyte: 2 dl omena-kanelimarmeladia (200 g) Voiteluun: muna Koristeluun: mantelirouhetta ja punaisia kirsikoita sokeriliemessä 1. Sekoita +42-asteiseen (reilusti kädenlämpöiseen ) maitoon muna, sokeri, kardemumma ja suola. Vispilöi taikinanesteeseen osa jauhoista, joihin kuivahiiva on sekoitettu. Lisää jauhoja vähitellen ja alustamisen loppuvaiheessa huoneenlämpöinen margariini. Alusta taikina tasaiseksi ja kimmoisaksi. Anna taikinan kohota liinan alla lämpimässä paikassa noin 40 minuuttia. 2. Kaada taikina jauhotetulle pöydälle ja vaivaa ilmakuplat pois. Kauli taikina suorakaiteen muotoiseksi levyksi (60 cm x 35 cm). Levitä päälle paistonkestävä marmeladi. Kääri levy pitkältä sivulta tiiviiksi rullaksi. Nipistä saumakohta kiinni. 3. Leikkaa rullasta noin 1½ cm:n viipaleita. Asettele viipaleet leivinpaperin päälle kaksi vierekkäin ja samalla lomittain ympyrän muotoon. Kohota liinan alla lämpimässä paikassa noin 30 minuuttia. Laita uuni päälle 200 asteeseen. 4. Voitele kranssi. Ripottele pinnalle mantelirouhetta ja painele kierrepulliin kirsikoita. Paista uunin keskitasossa noin 20 minuuttia. Sihtaa kranssin pinnalle tomusokeria ennen tarjoilua. RehuMakasiini 4/2011 13

Peltoviljely Viljamarkkina vakaa, mu Meillä rehuviljan tuotanto on ollut perinteisesti kulutusta selvästi suurempi, mutta kesän 2010 selvästi alentunut viljelyala ja tuotantomäärä olivat selvästi kulutusta pienempiä. Viime talvena suuret varasto paikkasivat tilannetta ja viljaa riitti kattamaan kulutuksen. Nyt interventiovarastoja ei ole tasapainottamaan markkinaa ja myös muiden kasvien kuten vehnän viljelyalan lisääntyminen on supistanut rehuvilja-alaa. Satokausi 2011/12 on käynnistynyt uuden sadon vastaanotolla täysipainoisesti. Uusi kausi on käynnistynyt kohtuullisen rauhallisesti, eikä viime syksyn kaltaisia tarjontapiikkejä ja ruuhkahuippuja ole ollut. Kohtuullisen tasaiseen tarjontaan on osaltaan varmasti vaikuttanut pitkäksi venähtänyt sadonkorjuuaika, sillä useiden viikkojen ajan jatkuneet sateet keskeyttivät puinnit pahasti. Vaikka kelit olivat välillä hyvinkin heikot, pääsääntöisesti viljat saatiin kuitenkin korjattua pelloilta. Vielä marraskuun alussa syysmuokkaukset ja lannanlevitys olivat edelleen pahasti kesken sateen pehmentämillä pelloilla. Viljan laatu vaihtelee alueittain ja viljalajeittain Kokonaiskuva viljan laadusta on selkeytynyt syksyn aikana, eikä suuria yllätyksiä ole tullut vastaan. Vehnän laatu on pääsääntöisesti erinomainen. Myllyvehnälaatuista vehnää on tarjolla selkeästi kotimaan tarvetta enemmän. Valkuaiskeskiarvo on peräti 14,3 prosenttia. Lämmin heinäkuu edesauttoi typen vapautumista ja sai valkuaisen nousemaan. Surkastunutta pikkujyvää tuli myös vuodentakaista vähemmän. Sakolukukeskiarvo on kuitenkin selvästi edellisvuosia matalampi ja varsinkin myöhäisiä lajikkeita jäi syyssateiden armoille. Näin ollen rehulaatuistakin vehnää on tarjolla. Mallasohran ongelmana on harvinaisen heikko lajitteluaste. Jyväkoko on pieni lajikkeesta riippumatta, mutta pienijyväisemmillä lajikkeilla tai lakoontuneista kasvustoista puiduilla se on jopa surkea. Rehuohran ja kauran hehtolitrapainorajaa on alennettu tasaisen saatavuuden varmistamiseksi kaikissa vastaanottopisteissä. Ohran laatu vaihtelee hyvästä kevyeen. Hehtopainon keskiarvo ohralla on vastaanottopaikasta riippuen 62-64 kiloa, joka on 2-4 kiloa viimevuotista vähemmän. Rehukauran keskilaatu on jopa viime vuotta parempi, mutta toki heikkoja eriäkin löytyy. Hehtolitrapaino on vastaanottopaikasta riippuen 55,5 kilosta ylöspäin. Rypsin viljelyä vaikeuttivat haasteelliset olosuhteet ehkä liiankin kanssa. Ongelmalliset olosuhteet näkyvät satopettymyksinä ja viime vuosia korkeampina rikkapitoisuuksina. Viljamarkkinoitakin painaa epävarma taloustilanne Viljojen hinnat ovat olleet maailmalla pääsääntöisesti laskusuunnassa loppukesän jälkeen. Tosin huomattaviakin useiden eurojen tai jo kymmenien eurojen piikkejä on ollut. Lokakuun aikana vehnän hintakehitys on ollut suhteellisen vakaata. Maissilla hintakehitys on ollut pääpiirteittäin samanlainen, mutta tietysti erojakin on vehnään verrattuna ollut. Erittäin epävarma globaali taloustilanne on vääjäämättä heijastunut myös raaka-ainemarkkinoihin ja sitä kautta viljamarkkinoihin. Epävarmuus näkyy vaihteluna kaikissa pörsseissä. Toisaalta heiluntaa näin syksyllä ovat lisänneet sadonkorjuussa tapahtuvat ongelmat tai positiiviset yllätykset. Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa ja osin turhaakin, mutta jos tarkastelee viljapörssien noteerausten tulevaisuuteen pidemmälle, niin kehityssuunnat vaihtelevat melko paljon tuotteittain tai alueittain. Osalla noteeraukset laskevat tulevaisuuteen ja osalla taas nousevat. Esimerkiksi vehnän hintanoteeraukset Euroopassa ovat hyvin samalla tasolla koko markkinakauden. Uuden sadon eli ensi kesän sadon noteeraukset ovat nykyistä tasoa alhaisempia. Tämä kertoo markkinoiden tämän hetkisestä arviosta, eli kuluvan markkinakauden aikana ei uskota tapahtuvan suuria muutoksia. Vehnän tarjonta riittänee kattamaan kysynnän, eikä loppuvarastoihin arvioida tulevan suuria muutoksia. Mutta tilanne voi muuttua, jos esimerkiksi käyttö laskee tai nousee radikaalisti tämän hetkisestä tilanteesta. Markkinan seuraaminen onkin tärkeää sekä viljan myyjälle että käyttäjälle. 14 RehuMakasiini 4/2011

ta haasteellinen Rehuviljojen tuotanto suurempaa kuin koskaan Vehnätase onkin rehuviljojen tasetta tasapainoisempi. Vehnän tuotantomäärä arviot ovat vahvistuneet ja loppuvarastomäärä pysynyt kohtuullisella tasolla. Rehuviljojen, etenkin maissin tilanne on toinen. Vaikka rehuviljojen tuotantomäärä maailmassa on ennätyksellisen suuri ja kasvua on merkittävästi edellisestä satokaudesta, niin kulutuksen kasvun myötä rehuviljatase pysyy tiukkana ja varastojen määrän arvioidaan supistuvan viime vuodesta. Maissin hinta nousi voimakkaasti alkusyksystä, mutta parantuneiden tuotantoennusteiden myötä hinta on kääntynyt laskuun. Tuotantoennusteet ovat kohentuneet USA:ssa, mutta myös Euroopassa satonäkymät ovat erittäin hyvät. Suomessa rehuviljamarkkinaa leimaa hyvin tasapainoinen tasetilanne, lievästi jopa negatiivinen. Toki viime kesän tuotantomäärät olivat edelliskesää huomattavasti suurempia, mutta viime talvena tyhjentyneet varastot ovat pitäneet markkinan pikemminkin kysyntä voittoisena ja tämä on näkynyt rehuviljojen hintatason selvänä vahvistumisena. Euroopassa viljamarkkinat ovat olleet koko syksyn maltilliset. Viljelijät eivät ole olleet aktiivisia viljan tarjonnassa ja toisaalta teollisuuskin on pyrkinyt tyydyttämään vain lähiajan tarvetta. Viljaketjun toimijat eivät epävarmassa taloustilanteessa ota riskejä pitkälle tulevaisuuteen, vaan ovat varovaisia liikkeissään. Viljelijäkyselyn mukaan viljan viljely lisääntyy Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) teettämän viljelijäkyselyn mukaan viljaa myydään talven aikana entisten vuosien tapaan. Lokakuussa teetetyssä kyselyssä viljelijät ilmoittivat myyneensä sadonkorjuuaikana ehkä normaalia vähemmän viljaa, toisaalta kokonaismäärissä ei sinänsä ollut muutoksia edellisiin vuosiin ja kokonaistuotantoon suhteutettuna. Valtaosa myyntisuunnitelmista ajoittunee vuoden vaihteeseen ja kevääseen. Myyntisuunnitelmien ohella tutkimuksessa kysyttiin jo kylvösuunnitelmia ensi kasvukauden osalta. Vaikka talven markkinatilanne muiden muuttuvien asioiden ohella voi muuttaa suunnitelmia vielä moneen kertaan, niin suuntaa antavia viljelijöiden vastaukset tietysti ovat. Kyselyn mukaan viljan tuotantoala tulisi kasvamaan kesantoalan kustannuksella. Vehnän viljely kiinnostaa edelleen, samoin kauran, sekä rehukauran että suurimokauran. Kun taas rehuohran osalta sekä viljelyn lisääjiä että vähentäjiä näyttää olevan saman verran. Öljykasvien viljelyhalukkuudessa näkyy kaksi ongelmallista kasvukautta, joilla satotaso jäi odotuksia alhaisemmaksi. Viljelyalaennusteet maailmalla Viljan viljelyalaennusteita ensi kesän osalta tehdään varovaisesti myös maailmalla. Aikomukset ovat muun Euroopan ja Pohjois-Amerikan osalta konkretisoituneet syyskylvöjen muodossa. Tämän hetkisten arvioiden mukaan Euroopassa syyskylvöt ovat käynnissä ja edenneet kohtuullisen hyvissä olosuhteissa. Syysöljykasvien kylvöt on saatu jo päätökseen ja alan arvioidaan olevan hyvin lähellä viime kesästä. Vilja-alan arvioidaan tällä hetkellä kasvavan koko EU:n tasolla vajaalla miljoonalla hehtaarilla ja vastaavasti kesanto ala ja muiden kasvien tuotantoala hieman laskee. Kylvöt ovat käynnissä myös Pohjois- Amerikassa. Olosuhteet ovat olleet kohtuulliset, mutta sateita kaivataan tietyillä alueilla varmistamaan oraiden kasvuun lähtöä. Minna Oravuo Kuva: Satu Tanskanen Viljan ostot jatkuvat nyt ensi kesään saakka, mutta kannattaa olla aktiivinen ennen kevätkiireitä, jotka tulevat vastaan yllättävänkin nopeasti. Ennakkonäytteet kannattaa lähettää lähinnä elintarvikeviljoista ja öljykasveista, jos epäilee rikkapitoisuuden nousevan korkeaksi. Jos rypsierän rikkapitoisuus nousee yli 10 prosentin, niin laatuvähennyskin nousee merkittävästi. Lajittelua kannattaa harkita, jos tilalla on siihen mahdollisuus. Raision kevätvehnäesinäytetulokset päälajikkeiden osalta Valkuainen Sakoluku HLP, kg Sato, kg/ha esinäytekysely Amaretto Marble Kruunu Zebra KWS Scirocco Quarna Keski-arvo kaikki lajikkeet 2011 13,1 13,7 13,8 13,7 14,8 16,0 14,3 2010 12,6 13,2 13,0 13,2 14,8 13,5 2009 11,4 11,7 12,0 13,6 12,0 2011 226 287 324 305 214 302 293 2010 324 338 325 345 329 332 2009 282 338 315 320 310 2011 81,2 81,4 78,8 81,3 82,6 81,5 80,9 2010 82,4 82,8 80,8 81,9 82,0 81,7 2009 82,9 80,5 82,8 83,3 82,2 2011 4750 4600 4400 4600 4650 4200 4450 2010 4300 4000 3850 3800 3800 3850 2009 5150 4650 4950 4700 4850 RehuMakasiini 4/2011 15

Nauta Herne ja härkäpapu tärkkelyksen lähteenä Hernettä ja härkäpapua on yleensä pidetty valkuaisrehuna, mutta naudoilla niiden valkuaisen arvo jää rypsin varjoon. Ne sisältävät kuitenkin hitaasti hajoavaa tärkkelystä, joka lisää niiden kiinnostusta nautarehuissa. Maituri 12 000 -sarjan tuotteisiin hernettä ja härkäpapua lisätään nimenomaan tärkkelyksen laadun vuoksi. Rypsivalkuaisen hyvä tuotantovaikutus johtuu sen aminohappokoostumuksesta. Rypsissä on runsaasti histidiiniä, josta tulee helposti puutetta suomalaislehmien ruokinnassa. Nurmisäilörehuruokinnalla rypsi on todettu jopa soijaa paremmaksi valkuaisrehuksi. Herneellä ja härkäpavulla ei voida korvata rypsiä valkuaisrehuna, mutta tärkkelyksen lähteenä ne tuovat hyvän lisän ruokintaan. Hitaasti hajoavaa tärkkelystä Herne ja härkäpapu poikkeavat rypsistä aminohappojen ja pötsihajoavuuden osalta. Pääosa palkoviljojen valkuaisesta hajoaa pötsissä. Ne sisältävät myös vähemmän histidiiniä ja metioniinia kuin rypsi. Herneessä ja härkäpavussa on enemmän tärkkelystä kuin muissa valkuaisrehuissa. Tärkkelyspitoisuus ja tärkkelyksen hajoamisnopeus (Norfor 2011) Tärkkelys Tärkkelyksen % ka:sta hajoamisnopeus kdst %/h Kaura 44 40 Ohra 60 39.2 Vehnä 68 59.5 Maissi 70 9.0 Herne 50 9.0 Härkäpapu 40 12 Norforin mukaan herneen ja härkäpavun tärkkelys on hitaammin hajoavaa kuin vehnän, kauran ja ohran tärkkelys, jolloin se toimii korkeatuottoisilla lehmillä lisäglukoosin lähteenä. Normaalisti maissia on pidetty erinomaisena ohitustärkkelyksen lähteenä. Norforin mukaan herneen tärkkelyksen pötsihajoavuus on samaa tasoa kuin maissilla. Härkäpavulla tullaan talven mittaan tekemään ruokintakoe, jossa sitä verrataan rypsiin. Herneellä on tehty joitakin kokeita lehmien ruokinnassa. MTT:n reilu 10 vuotta sitten julkaisema koe osoitti, että yksinomaisena valkuaisrehuna herne häviää rypsille, mutta yhdessä rypsin kanssa maitotuotos EKM kg/pv oli peräti korkeampi kuin rypsillä. Tässä tuloksessa näkyy todennäköisesti herneen energiavaikutus tärkkelyksen kautta. Merja Holma Maitotuotos, EKM kg/pv 27 26 25 24 23 22 21 20 Kontrolli Rypsi Herne H+R Lisäglukoosia HUIPPULEHMILLE Poikimisen jälkeen korkeatuottoisten lehmien energiatase on aina miinuksella. Maitoon joudutaan käyttämään kudosten energiaa. Merkittävin energianlähde on glukoosi, joka on ensimmäiseksi tuotantoa rajoittava ravintoaine. Glukoosia muodostetaan maksassa propionihaposta, glukogeenisistä aminohapoista sekä rasvan glyserolista. Veren glukoosipitoisuutta saadaan kasvatettua myös lisäämällä rehuun propyleeniglykolia. Huippulehmä hyötyy myös pötsin ohittavasta tärkkelyksestä, joka tuo lisäglukoosia ohutsuolesta, siksi Maituri 12 000-sarjan rehuihin on lisätty myös hernettä ja härkäpapua. Kestävyyttä ja tuotosta edistäviä elementtejä Maituri 12 000- ja Amino-Maituri 12 000-rehuissa - sooda - E-vit - orgaaninen seleeni - propyleeniglykoli - biotiini - suojattu metioniini - ohitustärkkelys - monipuoliset hiilihydraatit - mikrobien toimintaa tehostava valkuaiskoostumus - hyvä maittavuus 16 RehuMakasiini 4/2011

Rehuanalyysi on tarpeen ongelmasäilörehujen täydennyksessä Säilörehun laatu on tänä vuonna keskimäärin heikompaa kuin edellisvuonna. Rehujen analysointi on erityisen tärkeää, jotta niitä osataan oikein täydentää. Tuottaja saa tilin maidosta, siksi ruokintaan pitää panostaa. Jos heruvan lehmän ruokinta jää niukaksi, tuotos voi romahtaa eikä sitä enää samalla lypsykaudella saada palautumaan. Artturin analyyseissä oli marraskuun alkuun mennessä analysoitu lähes 10 000 säilörehunäytettä, näiden keskimääräinen D-arvo oli 664 ja raakavalkuainen 145 g/kgka. Vaihtelu analyysitulosten välillä on kuitenkin suuri ja etenkin käymislaadun osalta jäädään aiemmasta. Säilörehujen maittavuus on heikompi, jolloin säilörehun sekä seosrehun syönti jäävät vähäisemmäksi. Säilörehun D-arvon alentuminen pudottaa välittömästi maitotuotosta, ellei sitä kompensoida väkirehumäärää lisäämällä. Hapanpötsiongelmat kasvavat erityisesti runsaalla viljamäärällä. Opti-Melli helpottaa pötsiä etenkin tärkkelys + sokeripitoisuuden noustessa, joten se kannattaa pitää ruokinnassa säilörehujen laadun vaihdellessa. Matala säilörehun raaka-valkuainen on käytännössä pienempi ongelma, sillä lehmä tarvitsee joka tapauksessa väkirehun valkuaista aminohappojen turvaamiseksi. Koko rehuannoksen raaka-valkuaistaso voidaan jättää varsin matalaksi, jos säilörehun raakavalkuainen jää noin 100 gramman tasolle. 35 kiloa lypsävä lehmä pärjää hyvin 140-150 gramman valkuaistasolla ja 60 kiloa lypsävälle lehmällekin riittää 150-160 grammaa. Ongelmallisempaa on täydentää hyvin typpipitoista säilörehua, jolloin dieetin valkuaiset nousevat sekä korkeissa että matalissa luokassa 190 grammaan. Tiinehtyminen on haastavaa. Ruokintaan kannattaa lisätä Aseto-Melliä perusväkirehusta riippumatta. Merja Holma Kuva: Satu Tanskanen TODELLISIA esimerkkejä tämän syksyn säilörehuista: 1 2 3 D-arvo 680 720 610 Raakavalk. 117 141 155 g/kgka NDF 511 480 594 Sokeri 169 202 0 MJ 10,8 11,5 9,8 OIV 78,7 85 76 Ensimmäinen rehu on helppo, siinä on matala raakavalkuainen, hyvä D-arvo ja käymislaatu. Sokeria on varsin reippaasti, joten täysrehuksi käy mainiosti Pihatto- Maituri Pro, oman viljan ohelle sopii hyvin viljaton Amino-Maituri Pro. Lisäksi voidaan antaa Opti- Melliä. Ruokintaan saadaan hyvä typen hyväksikäyttö. Toinen rehu on tosi vahvaa. Korkea D-arvo yhdistettynä huikeaan sokeripitoisuuteen edellyttää Opti-Mellin oheen. Väkirehumäärät jäävät kuitenkin varsin maltillisiksi, joten karkearehun kuitua saadaan ruokintaan matalasta NDF-pitoisuudesta huolimatta. Täysrehuksi sopii esimerkiksi Pihatto-Maituri Pro. Viljaruokintaan viljaton Amino-Maituri Pro. Viljan määrä jää pieneksi säilörehun korkean energiatason vuoksi. Kolmas rehu on todellinen ongelma, joita valitettavasti tulee tänä syksynä jonkin verran vastaan. Märkää ja virhekäynyttä, huono sulavuus ja maittavuus, liukoinen typpi ja ammoniakkityppi korkea. Väkirehuprosentti nousee väkisin korkealle, jos halutaan lehmistä maitoa. Maidon urea nousee huonon valkuaisen laadun vuoksi. Onneksi esimerkin rehussa valkuainen ei nouse tuon korkeammaksi, sillä tiinehtymisvaikeuksia voi ilmetä. Lisäksi tarvitaan paljon energiaa ja kohtuudella hyvälaatuista valkuaista. Energiapitoinen täysrehu kuten Maituri 20 Pro ja puolitiiviste täydentävät ruokintaa. Viljan määrän noustessa, Opti-Melli pienentää pötsiongelmia. RehuMakasiini 4/2011 17

Nauta Maitoa saa monella ruokinnalla, kun lehmille annetaan mahdollisuus tuottaa Sopivalla täydennysruokinnalla voidaan kompensoida mahdollisia puutteita säilörehun laadussa. Oleellista on, että säilörehusta tehdään riittävän kattavat analyysit ja niiden pohjalta säädetään ruokintasuunnitelmaa tarpeen mukaan. Lehmien hyvä terveys vaikuttaa tuotoksen ohella vahvasti tilan kannattavuuteen, siksi ruokinnan suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon muutakin kuin ostorehun hinta. Tiloille tehdyllä haastattelukierroksella selvisi, että pääosa onnistui saamaan siiloon kiitettävää rehua, vaikka viime kesän säilörehujen laatu on keskimäärin hieman heikompaa kuin aiemmin. Sateet kiusasivat paikon rehun tekoa. D- arvo aleni ja käymislaatukin huonontui edellisvuodesta. Olipa rehun laatu mikä tahansa, on sen kanssa talvi elettävä. Tärkeintä on, että lehmien ravinnontarpeesta huolehditaan oikean täydennyksen avulla. Jos väkirehuruokinnan laadusta ja määrästä tingitään, voi se kostautua pitkäksi aikaa. Esimerkiksi tämän syksyn maitopulan sa- notaan osittain johtuvan vuoden takaisesta huonosta tiinehtymisestä. Timotei-nurminata toimii pääosin siemenseoksen perustana haastattelussa mukana olleilla tiloilla. Myös ruokonataa ja apilaakin löytyi seoksista. Sinimailanen kiinnostaa ja sitäkin tullaan paikoin kokeilemaan ensi kesänä. Säilöntäaineena AIV 2 pitää pintansa, mutta biologisiakin on kokeiltu. Haastateltujen tilojen lehmämäärä vaihteli 35-70 välillä, tuotos oli kaikilla yli 10 000 kiloa. Osalla tiloista väkirehuna käytettiin täysrehua, osalla oli puolitiivistettä tai tiivistettä ja viljaa. KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA rehujen toimivuudesta! Osaaminen, hyvät hoitokäytännöt, panostus jalostukseen ja tehokkaaseen ruokintaan ovat auttaneet tiloja pääsemään korkeisiin tuotoksiin. Laidunnus tärkeää isoissakin karjoissa Yhteistä kaikille haastatelluille tiloille on lehmien laidunnus. Tavallisinta on, että lehmät pääsevät päiväksi ulos, mutta yö vietetään navetassa säilörehua ja väkirehua syöden. Väkirehuruokinta pidetään kesäkaudella lähes samana kuin sisäruokinnassakin, sillä tuotoksesta ei haluta tinkiä. Helteellä saatetaan tehdä päinvastoin, eli lämpöstressin aikaan lehmät pidetään varjoisassa navetassa ja päästetään yöksi ulos. Korkeatuottoisissa karjoissa lehmien hyvä terveys on ruokinnansuunnittelun lähtökohtana. Poikivan lehmän rehustuksessa tähdätään mahdollisten ongelmien estämiseen. Melli-kivennäisiä ja vitamiineja annetaan poikimisvalmennuksessa. Osa antaa vielä lisäksi kalsiumvalmisteita vanhemmille lehmille. Merja Holma TIMO JA ELINA DAHL Vieremä 61-11895-4,0-3,42 Maituri 12 000 Dahlin 70 lehmän karja syö Maituri 12 000 -täysrehua, jota täydennetään tuotantovaiheen ja säilörehun laadun mukaan Amino-Maituri 12 000 -puolitiivisteellä. 12 000-sarjan Maitureihin ollaan tyytyväisiä. Ne toimivat erilaisten säilörehujen kanssa, eikä tarvetta ole muutella rehuja. Dahlin tilalla siirryttiin Raision Maituri 10 000 -rehuun jo kuusi vuotta sitten. - Maitureiden aikana lehmiä ei ole tarvinnut pullotella ja niiden terveys on ollut hyvä, kertoo Elina Dahl. Timo Dahl painottaa rakennejalostuksen merkitystä helppohoitoisuuden ja kestävyyden kannalta, Lypsytyö helpottuu, kun utarerakenne on kunnossa. Jalostuksen, hoidon ja ruokinnan toimivuus näkyy tuotoksen kehityksessä. Viimeisen 12 kuukauden tuotos on 12 400 kiloa - rasvaa 4,05 ja valkuaista 3,44 prosenttia. 18 RehuMakasiini 4/2011

JARI ESKELINEN Siilinjärvi 62-11136-4,05-3,54 Amino Maituri 12 000 Säilörehun ja oman viljan ohessa käytössä on Amino-Maituri 12 000. Väkirehuvalintaan ovat vaikuttaneet säilörehun arvot ja vanhat hyvät kokemukset Raision rehuista. Lehmät ovat syöneet hyvin Amino-Maituri 12 000 -puolitiivistetä. Korkeatuottoisessa karjassa puolitiivisteen pitää myös maittaa. Jari Eskelisen mukaan karjan hyvä terveys ja tuotantoluvut ovat merkittävä kannattavuuden mittari. IMALAN TILA Vieremä 35-10100-4,4-3,7 Ruokinnassa Maituri 20 Pro -täysrehu sekä Opti-Maituri 34 -tiiviste. Maituri on tuttu ja turvallinen rehuvalinta ja Kainulaisen väki toteaa sen toimivan myös säilörehun laadun vaihdellessa. Ruokintaa säädetään aina säilörehun muuttuessa. Lannan ulkonäkö ja maidon pitoisuudet ohjaavat myös ruokintaa. Lehmän syöntikyky on saatava nousemaan heti poikimisen jälkeen. Tärkeää on säilörehun tehokas hyväksikäyttö. Korkea tuotos ja maidon hyvät pitoisuudet osoittavat, että ruokinta toimii. Rasvaa on riittävästi ja valkuaista peräti 3,7 prosenttia. JUHA HAKALA Kiukainen 54-10548-4,34-3,37 Amino-Maituri 30 Pro toimii valkuaisrehuna viljan ja säilörehun ohessa. Rehuvalintaan on vaikuttanut Amino-Maiturin hyvä maittavuus. Edes poikimisten jälkeen ei ole todettu yhtään syömättömyystapausta. Kiimat näkyy hyvin, maitotuotos on noussut vaikka uuden navetan myötä eläinmäärää on lisätty. Umpilehmät saavat Tunnu-Melliä, poikineelle annetaan lämmintä vettä, johon sekoitetaan energiajauhetta. Pastoja pidetään varalla vanhemmille lehmille. Lehmien tunnutus on jätetty käytännössä pois kokonaan utarepöhön vuoksi. Maito ei myöskään valu ennen poikimista. Poikimisen jälkeen väkirehu nostetaan korkeimmillaan 18 kiloon reilu kuukaudessa. Tuotostasoon ollaan tyytyväisiä, nyt panostetaan hedelmällisyyteen kestävyyteen ja maidon pitoisuuksiin. Maituri 20 Pro Amino Maituri 30 Pro JOUNI JA TARU LAINE Mäntsälä 60-10258-4,56-3,51 Amino Maituri Pro Oman viljan sekä säilörehun ohella lehmät syövät Amino-Maituri Pro -puolitiivistettä. Valintaan on vaikuttanut tuotteen toimivuus. Korkean tuotoksen lisäksi hyvät pitoisuudet maidossa nostavat tilityshintaa. Ruokintaan kannattaa panostaa, kun siitä saadaan vastinetta. Kaikki lähtee siitä, että pellot ovat kunnossa. Näin saadaan laadukkaat perusrehut. Kun kokonaisuus on hallinnassa, homma toimii. Umpeen lehmät laitetaan oljen avulla. Melliä syötetään umpikaudella. Poikimisen yhteydessä annetaan myös Bovicalc-annos. Tunnutusruokinta on varsin voimakas, poikimahetken väkirehutaso on yhteensä noin kahdeksan kiloa. Ongelmia ei ole havaittu, lehmät nostavat maitonsa nopeasti. Myös ternimaitoa saadaan enemmän. Tällä seikalla on rahallistakin arvoa, sillä Laineet myyvät ternimaitoa. RehuMakasiini 4/2011 19

Nauta Ruokinta ja maidon koostumus Maitomäärään ja maidon pitoisuuksiin voidaan vaikuttaa ruokinnalla. Energiavajaus alentaa tuotosta ja maidon valkuaispitoisuutta, mutta nostaa rasvan osuutta, kun kudosrasvoja poltetaan. Helppoliukoisia hiilihydraatteja sisältävän väkirehun lisääminen nostaa valkuaispitoisuutta ja alentaa rasvaa. Karkearehun osuuden lisääminen alentaa yleensä tuotosta ja maidon valkuaispitoisuutta, mutta nostaa rasvaa. Säilörehun sulavuudella on vaikutusta tuotokseen ja maidon koostumukseen. Nuorena korjattu säilörehu sisältää enemmän energiaa, joten sillä on myönteinen vaikutus tuotokseen ja maidon valkuaiseen. Rasva voi tällöin alentua. Jos ruokinnassa on aminohapoista vajausta, maidon valkuaispitoisuus alenee. Valkuaisruokinnan voimistuminen nostaa maidon määrää ennemmin kuin valkuaispitoisuutta. Runsas rasvan määrä ruokinnassa alentaa maidon valkuaispitoisuutta. Erityisesti öljymäinen rasva voi aiheuttaa ongelmia. Esimerkiksi kauralla on saatu alempi valkuaispitoisuus kuin ohralla. Öljyä sisältävillä kasviöljypuristeilla maidon valkuainen on hieman alempi kuin vähärasvaisilla rouheilla. Samalla myös maidon rasvapitoisuus alenee, kun ruokintaan tulee tyydyttymättömiä rasvahappoja. Tyydyttyneiden rasvojen avulla maidon rasvatasoa voidaan nostaa. Oheisesta taulukosta nähdään Pro-Maitureiden koostumuksen vaikutus maidon pitoisuuksiin. Merja Holma Maidon koostumukseen vaikuttavat tekijät Pro-Maitureissa Maitotuotos Rasvapitoisuus Valkuaispitoisuus Suojattu rasva + + Propyleeniglykoli + + Fermentoituvat hiilihydraatit + + Monipuolinen valkuainen + + Sooda + + Suojattu metioniini + + + Lisää maitoa ja maitorasvaa 1. Nostetaan väkirehun osuutta ruokinnassa 2. Valitaan lypsäville parhaat karkearehut 3. Nostetaan tiivisteen ja puolitiivisteen määrää ruokinnassa 4. Varmistetaan lehmien riittävä puhtaan veden saanti; vesikuppien puhdistus jne. 5. Umpilehmille vitamiinia ja kivennäistä -> vähennetään poistoja poikimisen jälkeen 6. Suojattua rasvaa ruokintaan: tuotos +/maidon rasva + 7. Vältetään puristeiden ja öljymäisen rasvan käyttöä: alentaa rasvaa ja valkuaista 8. Suojattu metioniini ruokintaan: nostaa rasvaa ja valkuaista 9. Propyleeniglykoli ruokintaan: nostaa veren glukoosia/tuotosta 10. Opti-Melli ruokintaan: vähentää hapanpötsin riskiä, maidon rasva + Haapavedellä sijaitseva Virtalan tilan kahden robotin navetta valmistui ennätysajassa. Maansiirtotyöt aloitettiin maaliskuun lopulla 2011 ja robotti aloitti lypsyn neljä kuukautta myöhemmin heinäkuun 18. päivä. Näin nopea eteneminen on edellyttänyt hyvää suunnittelua, organisointia sekä eri tahojen yhteistyötä. Uusi navetta Vuorenmaan Maatalousyhtymä omistaa Virtalan tilan. Yhtymän osakkaina ovat Janne ja Ville Vuorenmaa sekä Jannen puoliso Sanna Koukkari. Villen vaimo Päivi Malkamäki on töissä yhtymässä. Virtalan tilan vanhassa pihatossa oli reilu 60 lehmää. Yhteistyö Raision kanssa alkoi vuonna 2004, jolloin tuotos oli 9 600 kiloa. Maituri 10 000 otettiin käyttöön ja tuotos lähti nousuun. 68 lehmän keskituotos hipoi viime vuonna jo 11 000 kiloa. Ruokinta mukana suunnitteluvaiheessa Vuorenmaan tilalla on 140 hehtaaria peltoa, joka on pääosin nurmella. Urakoitsija tekee säilörehut ja ajaa lietteet. Yhteistyökumppaneilta on ostettu pystyyn myös viljaa, jonka urakoitsija pui. Vilja säilötään tuoreena makkaraan ja laakasiiloon. Uuden robottinavetan suunnittelu aloitettiin jo pari vuotta sitten. Selvää oli, että robotti tulisi lypsämään lehmät jatkossa. Ruokintavaihtoehtoina oli joko säilörehu ja täysrehuruokinta tai osittainen seosrehuruokinta. Raision edustajan kanssa laskettiin erilaisia ruokintoja. Isäntäväki oli huolissaan tuotostason säilymisestä, jos siirrytään appeeseen, sillä ape ei alenna ruokintakustannuksia. Aperuokinta va- 20 RehuMakasiini 4/2011