Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaan maakunnassa Vaikutusten arviointi Hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.5.2012
2 POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 KAUPALLISTEN PALVELUJEN SIJOITTUMINEN POHJANMAALLA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.5.2012
3 Sisällysluettelo: VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSET... 5 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN SISÄLLÖN JA KAAVOITUSPROSESSIN ARVIOINTI... 6 1.1 MAANKÄYTTÖ JA RAKENNUSLAIN (MRL) SEKÄ MAANKÄYTTÖ JA RAKENNUSASETUKSEN (MRA) MUKAISTEN SISÄLTÖVAATIMUSTEN HUOMIOON OTTAMINEN... 6 1.2 VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN HUOMIOON OTTAMINEN... 7 1.3 MAAKUNTASUUNNITELMAN TAVOITTEIDEN HUOMIOON OTTAMINEN... 16 1.4 MUIDEN TAVOITTEIDEN JA STRATEGIOIDEN HUOMIOON OTTAMINEN... 17 1.5 KAUPALLISTEN PALVELUJEN SIJOITTUMINEN MAAKUNNASSA SELVITYKSEN HUOMIOON OTTAMINEN... 18 1.6 YHTEENSOVITTAMINEN NAAPURIMAAKUNTIEN KAAVOIHIN JA KUNNALLISEEN KAAVOITUSTYÖHÖN... 19 1.7 KAAVAN SUHDE KOKONAISMAAKUNTAKAAVAAN... 20 1.8 KAAVOITUSPROSESSIN YLEINEN ARVIOINTI... 20 2. VAIHTOEHTOJEN KUVAUS JA VERTAILU... 21 2.1 0 VAIHTOEHTO ELI KOKONAISMAAKUNTAKAAVA... 21 2.2 VAIHTOEHTO 1 ELI VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1... 23 Edsevö Pedersören kunnassa... 24 Kivihaka, Liisanlehto ja Risö Vaasan kaupungissa... 25 Närpiön Högback ja Nixback... 25 Vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymiä vain paljon tilaa vaativalle erikoistavarakaupalle... 25 2.3 VAIHTOEHTOJEN 0 JA 1 VERTAILU... 27 3. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 29 3.1 VAIKUTUKSET ALUE JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN... 29 Pietarsaaren seutu... 29 Vaasan seutu ja Kyrönmaa... 30 Suupohjan rannikkoseutu... 32 Maakuntatasolla... 33 3.2 VAIKUTUKSET KAUPALLISEEN TARJONTAAN JA SAAVUTETTAVUUTEEN... 34 Pietarsaaren seutu... 34 Vaasan seutu ja Kyrönmaa... 35 Suupohjan rannikkoseutu... 36 Maakuntatasolla... 37 3.3 VAIKUTUKSET OSTOVOIMAN SIIRTYMIIN... 37 Pietarsaaren seutu... 37 Vaasan seutu ja Kyrönmaa... 38 Suupohjan rannikkoseutu... 38 Maakuntatasolla... 38 3.4 VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN JA TEKNISIIN PALVELUIHIN... 38 Pietarsaaren seutu... 39 Vaasan seutu ja Kyrönmaa... 40 Suupohjan rannikkoseutu... 41 Maakuntatasolla... 42 3.5 YHDYSKUNTATALOUDELLISET VAIKUTUKSET JA VAIKUTUKSET ELINKEINOELÄMÄÄN... 42 3.6 VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONVAROIHIN... 44 3.7 VAIKUTUKSET MAISEMAKUVAAN, KULTTUURIPERINTÖÖN SEKÄ RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN... 44
4 3.8 SOSIAALISET VAIKUTUKSET... 45 Pietarsaaren seutu... 46 Vaasan seutu ja Kyrönmaa... 47 Logistiikkakeskus... 47 Suupohjan rannikkoseutu... 47 3.9 VAIKUTUKSET NATURA 2000 VERKOSTOON... 47 3.10 MERKINTÖJEN VAIKUTUKSET... 49 Vaasan Mustasaaren keskustan kehittämisvyöhyke... 49 Kehityssuunta... 49 Keskustatoimintojen alue, (C) ja (c) sekä keskustatoimintojen alakeskus, (ca)... 49 Vähittäiskaupan suuryksikkö (km1) Pedersören Edsevössä... 50 Vähittäiskaupan suuryksikkö (km2) Vaasan Kivihaassa... 50 Vähittäiskaupan suuryksikkö (km3) Vaasan Liisanlehdossa... 50 Vähittäiskaupan suuryksikkö (km4) Vaasan Risössä... 51 Vähittäiskaupan suuryksikkö (km5), Högback Nixbackin alueella Närpiössä... 51 Paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikkö (kmt1) Vaasan Rantamaantiellä... 52 Paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikkö (kmt2) Vähänkyrön Isonkyrön Tervajoella.. 52 Paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikkö (kmt3) Kruunupyyssä, Mustasaaren Vikbyssä sekä Kristiinankaupungin Lålbyssä ja Åsändanissa... 53 Logistiikkakeskus (LM1)... 53 4. YHTEENVETO... 54
5 Vaihemaakuntakaavan vaikutukset Tämä vaikutusten arviointi on tärkeä osa kaupallisten palvelujen sijoittumista koskevan vaihemaakuntakaavan laatimisprosessia. Vaikutusten arvioinnilla pyritään antamaan kaavoittajille, päättäjille ja muille osallisille tietoja kaavan toteuttamisen vaikutuksista sekä mahdollisuuksista lievittää haittavaikutuksia. Vaikutusten arviointi on tehty yhteistyössä Pohjanmaan vaikutustenarviointiryhmän (YVA-ryhmän) kanssa. Ryhmässä on ollut edustettuina Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan ELY-keskus, Museovirasto, Pohjanmaan museo, Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät, Pohjanmaan kauppakamari, Länsi- ja Sisäsuomen aluehallintovirasto (AVI) sekä Pohjanmaan liitto. Vaikutusten arvioinnin lähtökohdat ovat maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) ja näiden maakuntakaavalle asettamat tavoitteet, periaatteet ja vaatimukset. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä kaavan ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitysten on katettava kokonaisuudessaan se alue, jolla kaavalla voi olla vaikutuksia. Kaavan vaikutuksia arvioitaessa tulee huomioida kaavan tarkoitus ja tavoitteet, aikaisemmat kaavat ja selvitykset sekä selvityksiin vaikuttavat tekijät. Selvityksiin on sisällytettävä riittävästi tietoa, jotta voidaan arvioida kaavan toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset ihmisten elinoloihin ja -ympäristöön, maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen sekä kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Tässä vaikutusten arvioinnissa on arvioitu myös palveluverkoston, kaupallisten palvelujen ja kaupallisen saavutettavuuden sekä ostovoiman siirtymien vaikutuksia. Vaihemaakuntakaavan tavoitevuosi on 2030, ja vaikutusten arvioinnissa on objektiivisesti sekä eri näkökulmista arvioitu vaihemaakuntakaavan toteuttamisen vaikutuksia suhteessa Pohjanmaan maakuntakaavaan 2030 sekä nykyiseen maankäyttöön. Vaikutusten arviointi koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa on arvioitu, kuinka hyvin kaavan sisältö ja kaavaprosessi vastaavat kansainvälisiä ja valtakunnallisia tavoitteita ja strategioita sekä maankäyttöä koskevaa lainsäädäntöä. Toisessa osassa on arvioitu vaihemaakuntakaavan toteuttamisesta aiheutuvia vaikutuksia. Toisen osan lopussa on kooste kaavan merkinnöistä sekä niiden vaikutuksista. Kyseinen kooste antaa samalla yleiskatsauksen kaavaratkaisuun ja sen vaikutuksiin.
6 1. Vaihemaakuntakaavan sisällön ja kaavoitusprosessin arviointi 1.1 Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) mukaisten sisältövaatimusten huomioon ottaminen Maankäyttö- ja rakennuslain 25 mukaan maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntatason kaavoituksessa otetaan huomioon valtakunnalliset tavoitteet sovittaen ne yhteen alueidenkäyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Luvusta 1.2 käy ilmi, miten valtakunnalliset tavoitteet on otettu huomioon vaihemaakuntakaavaa valmisteltaessa. Miten muut tavoitteet ja strategiat on huomioitu, käsitellään luvuissa 1.3 ja 1.4. Maakunnan erityistarpeet muodostavat vaihemaakuntakaavan lähtökohdan. Maakuntakaavoituksessa on otettu huomioon myös naapurimaakuntien kaavoitus varsinkin suunnittelualueeseen rajoittuvilla alueilla. Vaihemaakuntakaavan aluevaraukset on osoitettu valtakunnallisten tavoitteiden ja maakunnan alueidenkäytön tavoitteiden vaatimalla tarkkuudella. Vaihemaakuntakaavaa valmisteltaessa on MRL:n mukaisesti kiinnitetty erityistä huomiota maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen, ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen. Kaavaselostus täyttää sisällöltään maankäyttö- ja rakennusasetuksen vaatimukset esittäen selvityksen alueen oloista, suunnittelun lähtökohdat, tavoitteet ja esillä olleet vaihtoehdot, yhteenvedon kaavan vaikutusten arvioimiseksi suoritetuista selvityksistä, arvioinnin kaavan vaikutuksista, selvityksen kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntasuunnitelmaan ja alueellisiin kehittämisohjelmiin (uuden alueiden kehittämisestä annetun lain mukaan, maakuntaohjelma) sekä kuntien suunnitteluun, suunnittelun vaiheet osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyineen sekä yhteenvedon kaavoituksen eri vaiheissa esitetyistä mielipiteistä, valitun kaavaratkaisun keskeinen sisältö ja perusteet sekä selvitys siitä, miten vaikutusselvitysten tulokset ja eri mielipiteet on otettu huomioon, kaavan toteutuksen ajoituksen ja seurannan sekä yhteenvedon selostuksen pääkohdista. Maakuntakaavaa valmisteltaessa tulee MRL:n mukaan varmistaa, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kohtuullisuusharkinnassa on huomioitu aluevarausten kokonaisvaikutukset. Täydellistä tasapuolisuutta on vaikea saavuttaa, mutta vaihemaakuntakaava ei aiheuta kohtuutonta haittaa.
7 Lain maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 319/2011 huomioiminen Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 319/2011 astui voimaan 15.4.2011, ja se sisältää muun muassa muutoksia vähittäiskauppaa koskeviin pykäliin. Muutoksen jälkeen maankäyttö- ja rakennuslaki sisältää alla olevat vähittäiskauppaa koskevat määräykset. Määräyksiä sovelletaan paljon tilaa vaativaan erikoistavaran kauppaan vasta neljän vuoden siirtymäajan kuluttua. Osoitettaessa maakuntakaavassa vähittäiskaupan suuryksiköitä on katsottava, että: suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskustaalueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen, alueelle sijoittuvat palvelut ovat mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä sekä suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. Maakuntakaavassa tulee esittää merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava maakuntakaavassa riittävällä tarkkuudella. Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Vaihemaakuntakaava on laadittu yllä olevien lakipykälien mukaan, ja yhteenvetona voidaan todeta, että se täyttää niin maakuntakaavan tarkoituksen kuin maankäyttö- ja rakennuslain sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen asettamat sisältövaatimuksetkin. Kaavassa myös yllämainitut uudet vaatimukset vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamisesta on huomioitu. Arvioiden mukaan ei ole kovinkaan todennäköistä, että vaihemaakuntakaavassa osoitettujen vähittäiskaupan suuryksiköiden tai myymäläkeskittymien toteuttamisella olisi kielteisiä vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisille palveluille. Tämä koskee varsinkin Risön aluetta. Uudet kaupan alueet sijoittuvat kohtuulliselle etäisyydelle olemassa olevasta asutuksesta ja ovat saavutettavissa joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen välineillä. 1.2 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottaminen Maakuntakaavan tulee täyttää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (tarkistettu 1.3.2009). Nämä voidaan jakaa seuraaviin kokonaisuuksiin: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset (eivät koske tätä kaavaa) Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (maankohoamisrannikko).
8 Toimiva aluerakenne Alueidenkäytön suunnittelun tulee tukea aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä vahvistaa elinkeinoelämän kilpailukykyä hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä (valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet). Vaihemaakuntakaavan lähtökohta on olemassa oleva aluerakenne. Kaavaratkaisu perustuu hyviin liikenneyhteyksiin, jotka ovatkin toimivan aluerakenteen peruspilareita. Kaavassa on vähittäiskaupalle osoitettu enimmäismitoitus kaikilla keskustatoimintojen alueilla ja alakeskuksissa, paitsi Vaasan ja Pietarsaaren keskustassa. Lisäksi on osoitettu enimmäismitoitus vähittäiskaupan suuryksikölle tai myymäläkeskittymälle keskustatoimintojen alueilla. Tämä luo hyvät edellytykset sille, että kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusta-alueiden muodostaman verkoston kehitys myös tulevaisuudessa on tasapainoista ja voi sen myötä säilyä aluerakenteen runkona. Alakeskusten muodostama verkosto on tiivistynyt, kun Vaasassa sijaitseva Sundom, Mustasaaren Karperö ja Vähänkyrön Merikaarto osoitettiin keskustatoimintojen alakeskuksiksi (ca). Vaasan ja Mustasaaren uusi logistiikkakeskus luo edellytyksiä entistä vahvemmalle, valtakunnallisen aluerakenteen osana toimivalle maakuntakeskukselle. Vaihemaakuntakaavan toteuttaminen vahvistaa elinkeinoelämän kilpailukykyä heikentämättä kuntien ja maaseudun keskustaalueiden palvelutarjontaa. Kaavaratkaisu ottaa myös huomioon kaupan alan ja sen kehittymisen naapurimaakunnissa. Kuva 1: Asutusta Sundomin keskustassa (Satelliittikuva: Google Earth, DigitalGlobe).
9 Kuva 2: Asutusta Merikaarron keskustassa (Ilmakuva: Kuvatoimisto Vastavalo 2009). Kuva 3: Asutusta Karperön keskustassa (Kuva: Pertti Malinen, Mustasaaren kunta 2005).
10 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunnittelulla edistetään ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä mm. hyödyntämällä olemassa olevia yhdyskuntarakenteita ja eheyttämällä kaupunkiseutuja ja taajamia, mikä puolestaan parantaa elinympäristön laatua (valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet). Mitä sitten tarkoitetaan yhdyskuntarakenteilla? Ympäristöviranomaisen verkkosivujen www.ymparisto.fi:n mukaan se on kokonaisuus eri toiminnoista, joita yhdistävät liikenneverkot ja yhdyskuntatekniikka. Jotta kaavaratkaisu olisi oikein mitoitettu, on kaupallisten palvelujen suunnittelussa tärkeää, että paikkansapitävät väestöennusteet toimivat lähtökohtana. Vaihekaavaratkaisu perustuu sekä Tilastokeskuksen ennusteisiin että kuntien omiin arvioihin väestökehityksestä. Tilastokeskuksen ennusteita on käytetty niissä tapauksissa, joissa kunnilla ei ole ollut omia väestöennusteita. Näitä on myös käytetty kyseisten kuntien omassa kaavoitustyössä. Toiset kunnat eivät pidä Tilastokeskuksen ennusteita luotettavina niiden perustuessa toteutuneeseen väestökehitykseen. Näissä kunnissa on tehty omia ennusteita, joita on käytetty myös maakuntakaavoituksen pohjana. Joidenkin kuntien osalta ennusteet ovat olleet liian myönteisiä, kun taas Tilastokeskuksen ennusteet Pohjanmaalle yleisesti ottaen ovat olleet liian kielteisiä. Maakuntatasolla voidaan kuitenkin pitää väestöennusteita perusteltuina. Yhdyskuntarakennetta tulee kehittää siten, että palvelut ovat kaikille väestöryhmille helposti saavutettavissa. Väestön tasapuolinen kohtelu on maankäytön suunnittelun peruspilareita. Periaatteessa kaikilla asukkailla tulee olla samat mahdollisuudet käyttää palveluja. Tämä periaate on haasteellinen, varsinkin kun ikääntyneiden, autottomien määrä lisääntyy. Jotta autottomien tarpeisiin voitaisiin vastata, on asuinalueiden lähistöllä oltava palveluja, ja silloin ensisijaisesti kunta- ja kyläkeskuksissa. Vaihemaakuntakaava luo tälle hyvät edellytykset muun muassa tiivistämällä keskustaverkostoa. Vaihemaakuntakaavalla pyritään olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämiseen sekä tämän eheyttämiseen. Tämä on pitkälti myös onnistunut. Kaavassa merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan yksikön tai myymäläkeskittymän mitoituksen alaraja keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella on määritelty seuraavasti: Erikoistavarakaupan osalta alaraja on Vaasan Mustasaaren keskustan kehitysvyöhykkeellä 8 000 k-m 2, Vaasassa ja Pietarsaaressa 5 000 k-m 2, suuremmissa kunnissa 3 000 k-m 2 ja pienemmissä 2 000 k- m 2. Paljon tilaa vaativan kaupan osalta raja on suuremmissa kunnissa 3 000 k-m 2 ja pienemmissä 2 000 k-m 2, päivittäistavarakaupan osalta maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset 2 000 k-m 2. Mikäli kaupan yksikkö tai myymäläkeskittymä keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella ylittää annetut rajat, tarvitsee se maakuntakaavassa km-merkinnän. Lisäksi on vaihemaakuntakaavassa määritelty mitoitus keskustatoimintojen alueille sijoittuvalle vähittäiskaupan yksikölle tai myymäläkeskittymälle sekä kokonaismitoitus keskustatoimintojen alueiden kaupallisille palveluille. Nämä määräykset ehkäisevät yhdyskuntarakenteen pirstoutumista ja luovat edellytyksiä tasapainoiselle palvelurakenteelle maakunnassa. Mitä tulee yhdyskuntarakenteeseen, voi erityisesti päivittäistavarakauppa ja osittain myös erikoistavaroiden kauppa aiheuttaa olemassa olevan yhdyskuntarakenteen tiivistymisen tai pirstoutumisen. Nämä kaupan muodot johtavat myös liikennemäärien huomattavaan nousuun. Paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen eivät ole yhtä suuret. Vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä Risössä, n. 7 km Vaasan kaakkoispuolella, sijaitsee keskustatoimintojen alueen ulkopuolella, mutta toisaalta se on
11 Pohjanmaan maakuntakaavaan merkityssä Vaasan laatukäytävässä sekä olemassa olevien liikenneyhteyksien varrella. Samaisen laatukäytävän sisällä ja runsaat 2 km lähempänä Vaasan keskustaa sijaitsee Liisanlehdon vähittäiskaupan yksikkö tai myymäläkeskittymä. Laatukäytävä on urbaani osaamisen ja yritystoiminnan vyöhyke Vaasan lentokentän, kaupungin keskustan ja yliopiston välissä. Käytävä luo hyviä edellytyksiä elinkeinoelämän, kaupallisten palveluiden sekä joukkoliikenteen kehittämiseksi. Vaasan yleiskaavaehdotus 2030 sisältää myös uusia asuinalueita kaupungin koillisosissa ja lisäksi Vaskiluodon ja Vikbyn välille suunnitellun Satamatien rakentaminen luo hyvät edellytykset uusille asuinalueille. Näiden vähittäiskaupan yksiköiden tai myymäläkeskittymien läheisyydessä sijaitsevat Vaasan kaupungin tärkein ja nopeinten kasvava työpaikkakeskittymä sekä koko ruotsinkielisen ammattikoulutuksen kampusalue. Liisanlehto Risö on se alue, joka Vaasassa tänä päivänä on parhaiten joukkoliikenteellä saavutettavissa. Vaihemaakuntakaavan osoittaman mitoituksen mukainen vähittäiskaupan suuryksiköiden tai myymäläkeskittymien rakentaminen tuskin suuremmissa määrin vaarantaa Vaasan keskustan tai ympärillä olevien kuntakeskusten asemaa, kun mieluiten marketmuotoisena toteutettavan päivittäistavarakaupan ja erikoistavaran kaupan osuudet säilyvät pieninä. Uusien vähittäiskaupan yksiköiden tai myymäläkeskittymien voidaan todeta tukevan nykyistä yhdyskuntarakennetta ja niiden sijoittumista voidaan myös perustella sillä, ettei parempia paikkoja ole saatavilla. Alueiden rakentaminen noudattaa suurimmilta osin myös kestävän kehityksen periaatteita. Vaasan keskusta Liisanlehto Risö Kuva 4: Risö ja Liisanlehto suhteessa Vaasan keskustaan (kuva: Vaasan kaupungin kotisivut). Närpiön Högback Nixbackin alueelle kaavassa osoitettu vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä saattaa ensisilmäyksellä vaikuttaa olevan vaikeammin perusteltavissa. Alue on olemassa olevien liikenneyhteyksien varrella, muutama kilometri Närpiön keskustasta, mutta hyvin pitkälle se on saavutettavissa vain henkilöautolla. Högbackin alueella ei myöskään ole sellaista väestöpohjaa, jolla voitaisiin perustella rakentamista. Ympäröivä alue on tosin jo nyt kauppapaikka, jossa on useita liikkeitä, ja vaihemaakuntakaavan toteuttaminen johtaa alueella käytännössä vain päivittäistavarakaupan pienimuotoiseen laajennukseen. Vaihemaakuntakaavan tulee myös luoda edellytyksiä alueen oikeanlaiselle kehitykselle jatkossa. Tulevaisuudessa on kuitenkin tärkeää, että aluetta laajennetaan Närpiöön päin eikä valtatien 8 suuntaan, jotta yhdyskuntarakenne ei pirstoutuisi, eivätkä Närpiön keskustan palvelut kärsisi. Närpiön
12 keskustan tiivistäminen, joka jo tässä vaiheessa on käynnistynyt uusin investoinnein, lisää sen vetovoimaa. Högback ja Nixback Närpiön keskusta Kuva 5: Högback Nixback suhteessa Närpiön keskustaan (Kartta: Närpiön kaupungin kotisivut). Vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän sijoittaminen Edsevöhön Pedersöressä sen sijaan ei kaikilta osin noudata kestävän kehityksen periaatteita. Kaupan alueen toteuttaminen voi hajauttaa olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja heikentää kaupallisen palvelun kehittämisen edellytyksiä Pännäisissä ja Kolpissa, ja se saattaa myös vaarantaa Pietarsaaren keskustan palvelutasoa. Toisaalta yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat haittavaikutukset vähenevät vaihemaakuntakaavan erittäin vähäisen päivittäistavara- ja erikoistavaran kauppaa sallivan mitoituksen ansioista. Edsevön vähittäiskaupan suuryksikkö Pännäinen Kolppi Kuva 6: Edsevö suhteessa Pännäisten kuntakeskustaan ja Kolpin alakeskukseen (Satelliittikuva: Google Earth).
13 Pietarsaaren keskusta Edsevön vähittäiskaupan suuryksikkö Kuva 7: Edsevö suhteessa Pietarsaaren keskustaan (Satelliittikuva: Google Earth). Vaihemaakuntakaavassa paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksiköt tai myymäläkeskittymät on osoitettu lentokentän läheisyyteen Kruunupyyssä, Rantamaantien varteen Vaasassa, Mustasaaren Vikbyhyn, Tervajoelle Isonkyrön ja Vähänkyrön rajalle sekä Lålbyhyn ja Åsändaniin Kristiinankaupungin keskustan ulkopuolelle. Kaikki nämä alueet ovat jossain määrin olemassa olevia kauppapaikkoja ja vaihemaakuntakaava mahdollistaa niiden jatkokehittämisen. Kaavan toteutumisella näillä alueilla ei ole mainittavia kielteisiä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Vaasan seudun nykyinen logistiikkakeskus on vaihemaakuntakaavassa siirretty lentokentän itäpuolelle. Maaliikenneterminaalille osoitettu uusi alue on pinta-alaltaan huomattavasti suurempi kuin kokonaismaakuntakaavassa osoitettu alue, ja se sijoittuu liikenteen kannalta hyvin. Alueen siirron myötä aikaisempi, keskustaa ja olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta lähempänä oleva logistiikka-alue vapautuu tarkoituksenmukaisempaan käyttöön. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytön suunnittelun tulee edistää kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään ekologisesti kestävää luonnon virkistyskäyttöä, luontoja kulttuurimatkailua sekä luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä (valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet). Vaihemaakuntakaavalla ei ole minkäänlaisia vaikutuksia Pohjanmaan maakuntakaavassa oleviin virkistysalueisiin. Toki uusi logistiikka-alue Vaasan ja Mustasaaren välissä vaikuttaa virkistysmahdollisuuksiin, mutta aluetta ei ole varattu virkistykseen maakuntakaavassa eikä kunnallisissa kaavoissa. Esitetyt kaupan alueet Liisanlehdossa ja Risössä parantavat palveluiden saavutettavuutta myös rakenteilla olevasta Vikbyn hevosurheilukeskuksesta, ja näin ollen ne myös tukevat virkistyskäyttöä.
14 Vaihemaakuntakaavassa esitetyistä kaupan alueista voi ensisijaisesti Liisanlehdon ja Risön vähittäiskaupan yksiköillä tai myymäläkeskittymillä olla kielteisiä vaikutuksia kulttuurimaisema-alueisiin ja rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Alueiden läheisyydessä sijaitsevat valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Vanha Vaasa ja Mustasaaren kirkko arvokkaine rakennuksineen ja ympäristöineen sekä Vanhaan Vaasan kanava ja Vanhan Vaasan satama. Vanha Vaasa on myös luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Alue muodostaa monipuolisen maisemanähtävyyden luonto-, kulttuuri-, rakennus- sekä muinaishistoriallisine arvoineen. Vaihemaakuntakaavan yleispiirteisen luonteen vuoksi on vaikeaa arvioida kaavan lopullisia vaikutuksia kulttuurialueisiin. Siksi arvokas kulttuuriympäristö ja maisema tulee kaikessa muussa alueen kaavoituksessa huomioida. Sama koskee kaavan vaikutuksia luontoympäristöön. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tuleekin luontodirektiivin liitteessä IV a mainittujen lajien esiintymät turvata. Kuva 8: Vanhan Vaasan kanava (Kuva: Museovirasto). Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina sekä sovitetaan alueidenkäytön kanssa yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja (Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet). Kaikessa kaavoituksessa pitäisi pyrkiä luomaan edellytyksiä joukkoliikenteen kehittämiselle. Vaihemaakuntakaava täyttää nämä vaatimukset Risön ja Liisanlehdon vähittäiskaupan suuryksiköiden tai myymäläkeskittymien osalta, ja sen toteuttaminen luo joukkoliikenteelle vankemman pohjan. Muiden keskusten ulkopuolella sijaitsevien kaupan yksiköiden tai myymäläkeskittymien osalta laajennukset ja kasvava liikevaihto johtavat yksityisautoilun kasvuun. Täytyy kuitenkin muistaa, että kun kaupallisten palvelujen tarjonta ja kysyntä ovat Pohjanmaalla paremmin tasapainossa, liikennetarve vähenee niin maakuntatasolla kuin kuntatasollakin. Suunniteltu logistiikkakeskus sekä siihen liittyvät uudet liikennejärjestelyt, eli rautatien uusi sivuraide, Vaskiluodon satamaan vievä Satamatie sekä tienlinjaus pohjoiseen kohti Vassorinlahtea, vaikuttavat myönteisellä tavalla Vaasan keskustan liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen. Uuden logistiikkakeskuksen myötä satamaan suuntautuvan raskaan
15 liikenteen osuus vähenee huomattavasti, kun tavaran lastaus ja purku eivät enää välttämättä tapahdu satamassa. Satamatie johtaa moottoritieltä Sundomin kautta Vaskiluotoon ja ohjaa näin raskasta liikennettä pois Vaasan keskustasta. Tienlinjaus moottoritien ja Vassorinlahden välillä johtaa pohjoiseen suuntautuvan liikenteen Vaasan keskustan ohi. Rautatiekuljetuksia voidaan rakennettavan uuden sivuraiteen ansioista lisätä Vaasan ja Seinäjoen väliselle radalle. Nämä liikennejärjestelyt noudattavat kestävän kehityksen periaatteita ja niiden vaikutukset elinympäristöön ja liikenneturvallisuuteen varsinkin Vaasan keskustassa, mutta myös ympäröivillä asuinalueilla, ovat positiiviset. Kuva 9: Vaasan logistiikkakeskus (B), lentologistiikkakeskus (A) ja satama (C) (Kuva: Vaasa Airport Park Logistics Center -hanke). Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (maankohoamisrannikko) Alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävänä aluekokonaisuutena. Maankohoamisrannikolla otetaan huomioon maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset olemassa olevaa rakennetta uudistettaessa ja uutta suunniteltaessa. Rakentamisen sijoittelussa turvataan maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus (Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet). Vaihemaakuntakaavan toteuttamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia maankohoamisrannikon luonto- ja kulttuuriarvoihin tai alueen luonnon kehityskulkuun. Sen sijaan Vaasan kaupungin sijainti rannikolla sekä maankohoamisen vaikutukset ovat selkeästi rajanneet esimerkiksi kaupan suuryksiköiden mahdolliset sijaintipaikat vaihemaakuntakaavassa osoitettuihin alueisiin
16 Yhteenvetona voidaan todeta, että vaihemaakuntakaavassa on otettu valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet huomioon suhteellisen hyvin. 1.3 Maakuntasuunnitelman tavoitteiden huomioon ottaminen Maakunnan suunnittelu käsittää maakuntasuunnitelman, maakuntakaavan ja alueellisen kehittämisohjelman eli maakuntaohjelman j sen toteuttamissuunnitelma. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan kehittämistavoitteet. Maankäyttöä, rakentamista ja infrastruktuuria koskevat tavoitteet toteutetaan maakuntakaavan avulla. Tästä syystä maakuntasuunnitelma on yksi tärkeimmistä lähtökohdista maakuntakaavaa laadittaessa. Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa 2040 Uuden energian Pohjanmaa - Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä on viisi strategista linjausta: Kilpailukyky ja imago energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan Työvoima ja osaaminen kansainvälinen ja osaava innovaattoreiden Pohjanmaa Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne kestävien rakenteiden ja erinomaisten yhteyksien Pohjanmaa Hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma monikulttuurisuudesta Pohjanmaan hyvinvoinnin energianlähde Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Pohjanmaa, ilmastonmuutoksen hillitsemisen huippualue. Maakuntasuunnitelma on hyvin laaja asiakirja, ja se käsittää useita strategioita vision saavuttamiseksi. Alla kuvaillaan, miten vaihemaakuntakaava edistää tätä. Jako perustuu samoihin periaatteisiin kuin maakuntasuunnitelmassakin, ja sen lähtökohtana on kunkin strategisen linjauksen keskeinen sanoma. Kilpailukyky ja imago Vaihemaakuntakaavan toteuttaminen vaikuttaa myönteisesti Pohjanmaan imagoon. Se lisää vetovoimaa ja vahvistaa aluerakennetta maakunnassa, joka tarjoaa asukkailleen hyviä työ- ja asumisympäristöjä. Uudet kaupan yksiköt vahvistavat aluetta vähentäessään ulospäin suuntautuvia ostovoiman siirtymisiä Pohjanmaalta. Turvaamalla maaseutukeskusten palvelut saadaan aikaan hyvä ja tasapuolinen asuinympäristö. Vaasan kaupungin asema maakunnassa, mutta myös valtakunnallisesti katsottuna, vahvistuu Risön ja Liisanlehdon vähittäiskaupan suuryksiköiden tai myymäläkeskittymien sekä Vaasan ja Mustasaaren rajalle tulevan uuden logistiikkakeskuksen myötä. Vaihemaakuntakaava lisää palvelutarjontaa ja luo uusia työllistymismahdollisuuksia. Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne Vaihemaakuntakaavan toteuttaminen vahvistaa kahden kaupunkiseudun, Vaasan seudun ja Pietarsaaren seudun asemaa heikentämättä maaseutukeskusten asemaa. Kaavoitusprosessi on ollut kokonaisvaltainen ja palvelee asumisen, liikennejärjestelmien ja elinkeinoelämän tulevia maankäyttötarpeita. Uusi logistiikkakeskus vahvistaa Vaasan kaupungin logistista merkitystä myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Vaihemaakuntakaavan toteuttaminen vie Pohjanmaata kohti hiilidioksidineutraalimpaa tilaa luomalla mahdollisuuksia yksityisautoilun vähentämiseen. Vastaamalla kaupan kysyntään sekä maakunnassa että kunnissa saadaan alueelta ulospäin suuntautuvat kauppamatkat vähenemään. Vähittäiskaupan suuryksiköiden tai myymäläkeskittymien rakentaminen Risöhön ja Liisanlehtoon luo edellytyksiä joukkoliikenteen lisäämiselle
17 alueella, vaikka useimmiten kuitenkin uusi kaupan suuryksikkö lisää liikennesuoritetta. Uusi logistiikkakeskus vähentää merkittävästi Vaasan keskustan kautta kulkevaa raskasta liikennettä. Hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma Kaavoituksen yhtenä lähtökohtana on ollut alueellisten erojen vähentäminen. Seutukuntia on kaavoituksessa käsitelty erikseen, jotta niiden kauppatarjonta tulevaisuudessa mahdollisimman hyvin vastaisi kysyntää. Toinen lähtökohta on ollut väestöryhmäkohtaisten erojen minimointi, eli on pyritty varmistamaan, että kaikilla olisi samat mahdollisuudet palvelujen saatavuuteen. Vaihemaakuntakaava ottaa muuttuneen väestörakenteen huomioon luomalla edellytyksiä palveluiden säilyttämiselle ja kehittämiselle myös maaseutukeskuksissa, joissa ikääntyvä väestö usein asuu. Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Vaihemaakuntakaava luo edellytyksiä tasapainoiselle alueelliselle kehitykselle ja yhtenäiselle yhdyskuntarakenteelle, joka puolestaan turvaa rakennetun ympäristön elinvoiman. 1.4 Muiden tavoitteiden ja strategioiden huomioon ottaminen Ilmastotavoitteet Vuoden 2007 EU:n energia- ja ilmastopaketin mukaan EU:n jäsenmaat sitoutuvat vähentämään kasvihuonepäästöjä vähintään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 1990 päästölukemiin. Mikäli useampi maa haluaa pyrkiä rajoittamaan ilmaston lämpenemistä entistä tehokkaammin, nostaa EU tavoitelukuaan 30 prosenttiin. Suomi laati vuonna 2008 kansallisen energia- ja ilmastostrategian. Strategiassa määritetään Suomen energia- ja ilmastopolitiikan keskeiset tavoitteet osana EU:n tavoitteita. Vuonna 2009 hyväksyttiin kansallinen ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko, jonka avulla siirrytään kohti vähäpäästöistä Suomea 2050. Selonteossa asetetaan tavoitteeksi vähentää Suomen ilmastopäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä. Luoko vaihemaakuntakaava sitten edellytyksiä näiden asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi? Koska vaihemaakuntakaavan toteuttaminen johtaa siihen, että kauppatarjonta vastaa kysyntää niin maakunnassa kuin seutukunnissa ja yksittäisissä kunnissakin, vähenevät ostovoiman siirtymät ja sen myötä myös kauppamatkat maakunnasta, seudulta tai kunnasta poispäin. Toisaalta kaupan suuryksiköiden rakentaminen johtaa yleensä myös henkilöautoliikenteen kasvuun. Uuden logistiikkakeskuksen rakentamisella on myönteisiä vaikutuksia ilmastoon, koska eitarkoituksenmukainen liikenne vähenee sen myötä. Suunniteltu Vaasa Seinäjoki-radan ja logistiikkakeskuksen välinen raideyhteys tukee tätä kehitystä. Länsi-Suomen ympäristöstrategia 2007 2013 Länsi-Suomen ympäristöstrategia on Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnan liittojen sekä ELY-keskuksen yhteinen tulevaisuuden linjaus. Visiona on olla eurooppalainen kestävän kehityksen esimerkkialue. Tämä saavutetaan seuraavin osatekijöin: vesien tilan vaaliminen monimuotoisuuden turvaaminen asutun ympäristön elinvoiman turvaaminen ympäristövastuullisuus energiantuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunta ympäristötietoisuuden edistäminen.
18 Vaihemaakuntakaavan toteuttaminen ei heikennä vesien ekologista statusta tai pohjavesien tilaa eikä myöskään vaaranna luonnon monimuotoisuutta. Vaihemaakuntakaavan tavoitteita ovat tasapainoinen aluekehitys ja yhtenäisempi yhdyskuntarakenne. Edellä mainitut tekijät ja toimiva ja elinvoimainen keskustaverkosto, jolle vaihekaava luo edellytyksiä, varmistavat rakennetun ympäristön elinvoimaisuuden. Kuntakeskusten ja alakeskusten asema vahvistuu palveluiden osalta, kun määritellään merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan yksikön tai myymäläkeskittymän mitoituksen alaraja. Mikäli vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän toteutus Edsevössä on onnistunut, täydentää se ympäröivien kylien palvelutarjontaa. Puutteellisella suunnittelulla ja huonolla toteuttamisella voidaan vaarantaa rakennetun ympäristön elinvoimaa. Uuden logistiikkakeskuksen rakentaminen Vaasaan auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta. Vaasan Liisanlehdon ja Risön uudet vähittäiskaupan suuryksiköt tai myymäläkeskittymät luovat parempia edellytyksiä joukkoliikenteen lisäämiselle. Toisaalta tutkimukset osoittavat, että kaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän rakentaminen yleensä johtaa liikenteen kasvuun suurimman osan kuluttajista kulkiessa yksityisautolla näihin ostoksille. Turvallinen elämä jokaiselle - Sisäisen turvallisuuden ohjelma Ohjelman tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Ohjelma sisältää muun muassa seuraavat kaupallisten palveluiden suunnittelua koskevat aihealueet: kodin, vapaa-ajan ja liikkumisen turvallisuuden parantaminen kilpailukyvyn lisääminen yritystoiminnan turvallisuutta parantamalla suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen ehkäisy. Turvallisuus on yhdyskuntasuunnittelun keskeinen tavoite. Hyvä ympäristö tuntuu myös turvalliselta. Alueita, joissa vältetään liikkumista tai oleskelua rikoksen uhriksi joutumisen pelosta, ei tulisi olla. Pelko nakertaa elämänlaatua, alueen mainetta, paikallista työllisyyttä, kiinteistöjen arvoa ja yritystoimintaa. Turvallisuuden merkitys elinkeinoelämälle, ja sen myötä koko yhteiskunnan kilpailukyvylle, on suuri. Turvallisuusnäkökulmat on huomioitu luonteeltaan yleispiirteisen maakuntakaavan suomien mahdollisuuksien mukaan. Yksityiskohtaisemmassa kunnallisessa kaavoituksessa turvallisuusasioihin on kiinnitettävä huomiota. 1.5 Kaupallisten palvelujen sijoittuminen maakunnassa -selvityksen huomioon ottaminen Tuomas Santasalo Ky on tarjouskilpailun tuloksena Pohjanmaan liiton toimeksiannosta selvittänyt kaupallisten palvelujen sijoittumista Pohjanmaalla. Selvitys koostuu kolmesta osasta. Ensimmäinen osa tehtiin ennen vaihemaakuntakaavaprosessin aloittamista ja siten se on myös kaavaratkaisun tärkeimpiä lähtökohtia. Selvitys tehtiin vuosina 2008 2009, ja sen toivottiin antavan tietoa vaihemaakuntakaavaa varten kaupallisista palveluista ja niiden kehittymisestä. Kaupan senhetkinen palveluverkosto kuvailtiin ja ajankohtaisia kaupan hankkeita selvitettiin. Lisäksi tutkittiin ostovoimia ja niiden kehittymistä sekä ostovoimavirtauksia. Kaavaratkaisu perustuu selvityksessä esitettyyn kaupan lisäkerrosalan tarpeeseen vuoteen 2030. Kaavaprosessin aikana ilmeni tarvetta tarkemmin selvitellä uusia vähittäiskaupan suuryksiköitä tai myymäläkeskittymiä Liisanlehdossa ja Risössä sekä tutkia näiden toteuttamisen vaikutuksia. Vaikutukset arvioitiin koko maakunnassa, mutta etenkin Vaasan keskustan sekä naapurikuntien Maalahden, Laihian ja Vähänkyrön osalta. Tuomas Santasalo Ky teki selvityksen keväällä 2011. Vaihemaakuntakaavaratkaisu noudattaa kauppaselvityksen antamia suosituksia Liisanlehdon ja Risön kaupan alueiden mitoituksesta.
19 Muuttunut laki (ks. 1.1) asettaa uusia vaatimuksia maakuntakaavan sisällölle, mitä tulee kaupallisiin palveluihin. Tuomas Santasalo Ky selvitti kesällä 2011 vähittäiskaupan suuryksiköitä Pohjanmaalla ja merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alarajan mitoitusta. Kaavaratkaisu noudattaa selvityksen antamia mitoitussuosituksia. 1.6 Yhteensovittaminen naapurimaakuntien kaavoihin ja kunnalliseen kaavoitustyöhön Pohjanmaan maakunnan rajamaakuntia ovat Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta. Ympäristöministeriön 8.2.2012 vahvistama Keski-Pohjanmaan vaihekaava 3 täydentää kahta aikaisempaa vaihemaakuntakaavaa, ja yhdessä nämä muodostavat kokonaismaakuntakaavan. Valtioneuvostossa 29.11.2007 hyväksytty vaihekaava 2 käsittelee mm. kaupan palveluverkkoa, jota täydennettiin vaihemaakuntakaava 3:ssa. Etelä- Pohjanmaan maakuntakaava, joka myös käsittelee kauppaa, vahvistettiin ympäristöministeriössä 23.5.2005. Kaupan osalta sitä päivitetään parhaillaan. Satakunnan kokonaismaakuntakaava vahvistettiin 30.11.2011 ympäristöministeriössä ja siinä kauppa on käsitelty yhtenä teemana. MELLERSTA ÖSTERBOTTEN KESKI-POHJANMAA ÖSTERBOTTEN POHJANMAA SÖDRA ÖSTERBOTTEN ETELÄ-POHJANMAA SATAKUNDA SATAKUNTA Kuva 10: Pohjanmaan maakunta ja naapurimaakunnat. Vaihemaakuntakaava ottaa huomioon naapurimaakuntien kaavoituksen. Koska kaavassa ei maakuntarajojen läheisyydessä ole aluevarauksia tai kohdemerkintöjä, ei maakuntakaavoja tarvitse sovittaa yhteen kaupan osalta. Kauppaselvitys perustuu ostovoiman kehitykseen Pohjanmaalla sekä siihen, minkälaista kaupallisten palveluiden kysyntää siitä syntyy. Vaihemaakuntakaava luo edellytyksiä vastata tähän kysyntään olematta kuitenkaan ylimitoitettu, mikä voisi vaarantaa naapurimaakuntien kaupallisen tarjonnan.
20 Vaihemaakuntakaava on laadittu tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa. 1.7 Kaavan suhde kokonaismaakuntakaavaan Kaavaratkaisun suhde kokonaismaakuntakaavaan käy ilmi luvusta 2, jossa vaihtoehtoisia ratkaisuja verrataan keskenään. Kokonaismaakuntakaava on 0-vaihtoehto. 1.8 Kaavoitusprosessin yleinen arviointi Kaavoitusprosessin yleinen arviointi käsittää arvion yhteistyön toteutuksesta, viranomaistoiminnasta, nähtäville asettamisesta, lausunto- ja käsittelyprosessista sekä seurannasta. Kaavoitusprosessi on edennyt maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen mukaisesti. Joulukuussa 2008 järjestettiin vaihemaakuntakaavaan liittyvät viranomaisneuvottelut MRA:n 11 mukaisesti. Maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä 2.2. 3.3.2009. Kaavasta tiedotettiin kunnille ja asukkaille MRA:n 15 mukaisesti helmikuussa 2009. Kaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä 14.10. 13.11.2009 ja sen yhteydessä tiedotettiin niin kunnille kuin kuntien asukkaillekin. Ensimmäinen kaavaluonnos oli MRA:n 12 mukaisesti julkisesti nähtävillä 17.1. 25.2.2011 ja lausuntoja pyydettiin MRA:n 13 mukaisesti. Samanaikaisesti kunnille ja niiden asukkaille tiedotettiin seutukunnittain kaavaehdotuksesta MRA:n 15 mukaisesti. Toinen kaavaehdotus oli MRA:n 12 mukaisesti julkisesti nähtävillä 7.11. 7.12.2011. Lausuntoja pyydettiin MRA:n 13 mukaisesti. Toinen viranomaiskokous järjestettiin sen jälkeen, kun toinen kaavaehdotus oli ollut julkisesti nähtävillä. Vuorovaikutusta on toteutettu vaihekaavan julkisesti nähtäville asettamisella ja yleisiä tiedotustilaisuuksia järjestämällä. Kaavoitusprosessin aikana on pidetty lukuisia kokouksia kuntien kanssa ja yleisiä tiedotustilaisuuksia kuulemisvaiheissa. Koko prosessin ajan tietoa vaihemaakuntakaavasta on ollut saatavilla sekä Pohjanmaan liiton verkkosivuilta että virastosta. Lisäksi on järjestetty työkokouksia sekä kuntien ja ELY-keskuksen että ympäristöministeriön kanssa. On pidetty monta kokousta ELY-keskuksen kanssa ja heidän mielipiteensä on huomioitu kaavaprosessissa. Kauppaselvitys, joka valmistui 2009 ja johon vaihekaava perustuu, on laadittu yhteistyössä kaikkien kuntien ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. Vaikutusten arviointi on tehty yhteistyössä ympäristövaikutustenarvioinnintyöryhmän kanssa. Ryhmä koostuu Pohjanmaan liiton (alueiden kehittämisen yksikkö ja alueiden käytön suunnittelun yksikkö), Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen, Pohjanmaan ELY-keskuksen, Museoviraston, Pohjanmaan museon, Rannikko-Pohjanmaan yrittäjien, Pohjanmaan kauppakamarin sekä Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston (AVI) edustajista.
21 2. Vaihtoehtojen kuvaus ja vertailu Varsinaisen kaavoitusprosessin aikana vaihtoehtoisia kaavaratkaisuja ei ole laadittu. Tässä vertailussa vaihtoehto 1 perustuu mm. kauppaselvityksen enimmäis- ja vähimmäistarvelaskelmien sekä tiettyjen alueiden mitoitusvaihtoehtojen vertailuun (ks. kauppaselvityksen lisäselvitys). Näitä kuvataan luvussa 2.2. Tässä vertailussa kokonaismaakuntakaava on 0-vaihtoehto. 2.1 0-vaihtoehto eli kokonaismaakuntakaava Kokonaismaakuntakaavalla pyritään hyödyntämään ja tiivistämään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Kaupallisten palveluiden osalta tavoite on ollut mahdollisimman kattavan palveluverkoston säilyttäminen. Kaupan myymäläkeskittymät on sijoitettu isompiin kaupunki- tai kuntakeskuksiin tai niiden läheisyyteen. Kokonaismaakuntakaavassa kaupunkikeskustat on osoitettu merkinnällä keskustatoimintojen alue (C) ja kuntakeskukset kohdemerkinnällä keskustatoimintojen alue (c). Perustavanlaatuinen ero näiden kahden merkintätavan määräyksissä on se, että kaava ei rajoita vähittäiskaupan suuryksiköiden rakentamista kaupunkikeskustaan, vaan rajoituksia rakentamisen laajuuteen tuo rakennettu ympäristö ja sen laajuus. Kuntakeskuksissa vähittäiskaupan suuryksiköiden koko on rajoitettu 5 000 k-m²:iin. Kaupunkien ja kuntien alakeskukset ovat kokonaismaakuntakaavassa saaneet merkinnän keskustatoimintojen alakeskus (ca). Kaavamääräysten mukaan vähittäiskaupan suuryksiköitä ei saa sijoittaa näille alueille, mikä merkitsee vähittäiskaupan yksiköille näillä ja muilla alueilla MRL:n mukaista 2 000 k-m² kokorajoitusta. Kokonaismaakuntakaavassa ei ole otettu kantaa merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön pinta-alan alarajaan. Kaavaa voi tulkita siten, että alaraja keskustatoimintojen alueella (c) on 5 000 k-m² ja näiden alueiden ulkopuolella 2 000 k-m². Kaupunkien keskustatoimintojen alueilla (C) lähinnä rakennettu ympäristö asettaa rajat rakennusten koolle. Kokonaismaakuntakaavassa vain yksi vähittäiskaupan yksikkö on osoitettu keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle, Kivihaka Vaasan keskustan koillispuolella. Alueen kohdalla ei kokonaismaakuntakaavassa ole mitoitusta koskevia määräyksiä. Ympäristöministeriö ei vahvistanut kaupan myymäläkeskittymää Liisanlehdossa. Kokonaismaakuntakaavassa palvelujen alueet (p), jotka ensisijaisesti on tarkoitettu tilaa vaativan erikoistavarakaupan käyttöön, on osoitettu toimivien liikenneyhteyksien ja liikenneristeyksien yhteyteen. Alueet ovat Pedersören Edsevö, Mustasaaren Vikby sekä Vähänkyrön ja Isonkyrön Tervajoki. Ympäristöministeriö ei vahvistanut Högbackin palvelujen aluetta (p) Närpiössä. Kokonaismaakuntakaavassa on osoitettu kaksi maaliikenneterminaalia (LM): Yksi Lentokentäntien ja valtatien 8 liittymään Kruunupyyssä ja toinen moottoritien varteen noin 7 km Vaasasta etelään Vaasan laatukäytävään.
22 Kuva 11: Kaupan palveluverkko 2009 (Lähde: Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaalla 2010).
23 2.2 Vaihtoehto 1 eli vaihemaakuntakaava 1 Kuten yllä jo mainittiin, on kauppaselvityksessä esitettyjä seutukunnittaisia enimmäis- ja vähimmäislaskelmia vertailtu ja huomioitu. Valintaa eri vaihtoehtojen välillä ei ole tehty vaan tavoitteena on ollut pysyä edellä mainittujen laskennallisten rajojen sisällä. Maakuntatason kaavoituksessa enimmäislaskelmien hyödyntäminen on kuitenkin tarkoituksenmukaisinta. Näin voidaan luoda kaavaratkaisu, joka antaa vaihtoehtoisia sijoittumismahdollisuuksia ja joustavuutta. Koska kaavat harvoin toteutuvat kokonaisuudessaan, voidaan ne ylimitoittaa 30 % verran. Näin on myös tehty vaihemaakuntakaavassa, mikä tuo kaavaratkaisun toteutukseen joustavuutta ja lisää kilpailuneutraliteettia. Koska kokonaismaakuntakaavan työprosessi kesti kauan, saattoi jo sen aikana todeta, että arvio kaupan tulevasta kehityksestä on ollut liian varovainen. Tämä johtuu muun muassa ennakoitua nopeammasta väestönkasvusta, mutta myös kulutuksen odotettua nopeammasta noususta. Edellinen matalasuhdanne ei myöskään vaikuttanut Pohjanmaahan yhtä voimakkaasti kuin maan muihin osiin. Jo aikaisessa kaavoitusprosessin vaiheessa todettiin, että kokonaismaakuntakaavan ratkaisut eivät vastaa kaupan kehitystarpeita Pohjanmaalla. Kokonaismaakuntakaavan toteuttaminen voi vaikeuttaa kaupan kehitystä Pohjanmaalla, mikä pitkällä aikavälillä saattaisi johtaa kaupan hallitsemattomaan kehitykseen, jolloin varsinkin pienemmät yhdyskunnat kärsisivät palveluiden huonosta saatavuudesta. Vaihemaakuntakaavassa on otettu kantaa niihin ristiriitoihin, joita on sekä lainsäädännön ja kaupan intressien että kuntien välillä. Vaihemaakuntakaavalla on pyritty koko maakunnan tasapainoiseen kehittämiseen kuntarajoihin katsomatta. Muutokset, jotka koskevat keskustatoimintojen alueita (C, c), kohdistuvat Vaasan seutuun. Vaasan keskustatoimintojen alue ulottuu jo tällä hetkellä Palosaaren keskustaan, kaupunginkeskustan pohjoispuolelle, ja lähitulevaisuudessa myös alueelle, joka aikaisemmin oli raviradan alue Hietalahden kaupunginosassa keskustan kaakkoispuolella. Vaihemaakuntakaavassa Vaasan keskustatoimintojen aluetta on siksi laajennettu käsittämään myös nämä alueet. Valtatien 8 uuden linjauksen myötä luodaan myös mahdollisuuksia Mustasaaren Sepänkylän keskustan kehittämiselle. Koska Sepänkylän keskusta sijaitsee vain viiden kilometrin etäisyydellä Vaasan keskustasta, on toivottavaa, että Sepänkylää kehitetään Vaasan suuntaan. Tämä johtaa tiiviimpään yhdyskuntarakenteeseen ja sen myötä kaupallisten palvelujen saatavuuden ja joukkoliikenteen edellytysten paranemiseen. Tätä toivottua kehityssuuntaa kuvataan kaavakartassa Vaasan Mustasaaren keskustan kehitysvyöhykkeenä ja nuolena Sepänkylästä kohti Vaasan keskustaa. Verrattuna kokonaismaakuntakaavaan on keskustatoimintojen alakeskusverkosto tiivistynyt, kun Vaasan Sundom, Mustasaaren Karperö ja Vähänkyrön Merikaarto on osoitettu camerkinnöillä. Keskustatoimintojen alakeskukset (ca) muodostavat yhdessä keskustatoimintojen alueiden (C, c) kanssa kattavan verkoston maakunnassa. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän mitoituksen alaraja keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella on vaihemaakuntakaavassa määritelty seuraavasti: Erikoistavaroiden kaupan osalta alaraja on Vaasan Mustasaaren keskustan kehitysvyöhykkeellä 8 000 k-m 2, Vaasassa ja Pietarsaaressa 5 000 k-m 2, suuremmissa kunnissa 3 000 k-m 2 ja pienemmissä 2 000 k-m 2. Paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan osalta raja on suuremmissa kunnissa 3 000 k-m 2 ja pienemmissä 2 000 k-m 2, päivittäistavarakaupan osalta 2 000 k-m 2. Mikäli kaupan yksikkö tai
24 myymäläkeskittymä keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella ylittää annetut rajat, tarvitsee se maakuntakaavassa km-merkinnän. Vaihemaakuntakaavassa on kaupan kokonaismitoitus keskustatoimintojen alueella määritelty seuraavasti: Keskusta-alue Mitoitus (k-m 2 ) Vaasan keskusta-alue Ei mitoitusta Pietarsaaren keskusta-alue Ei mitoitusta Mustasaaren keskusta-alue Sepänkylä 50 000 Närpiön keskusta-alue 50 000 Uudenkaarlepyyn keskusta-alue 30 000 Kristiinankaupungin keskusta-alue 30 000 Laihian keskusta-alue 30 000 Kruunupyyn keskusta-alue 20 000 Pännäisten keskusta-alue 20 000 Vöyrin keskusta-alue 20 000 Vähänkyrön keskusta-alue 20 000 Isonkyrön keskusta-alue 20 000 Maalahden keskusta-alue 20 000 Kaskisten keskusta-alue 20 000 Luodon keskusta-alue 10 000 Korsnäsin keskusta-alue 10 000 Alakeskukset 8 000 Vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän enimmäismitoitus keskusta-alueilla on määritelty seuraavasti: Keskusta-alue Mitoitus (k-m 2 ) Vaasan keskusta-alue Ei mitoitusta Pietarsaaren keskusta-alue 10 000 Mustasaaren keskusta-alue Sepänkylä 10 000 Muut kaupungin- ja kuntakeskukset 5 000 Oravaisten keskusta-alue ja Vaasan 5 000 alakeskukset Alakeskukset 3 000, päivittäistavaraa 2 000 Kokonaismaakuntakaavassa on vain yksi vähittäiskaupan yksikkö keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Kyseinen varaus on tehty Kivihakaan, eikä sillä ole mitoitusta. Vaihemaakuntakaavassa Kivihaan kaupan alue on mitoitettu samalla, kun on osoitettu neljä muuta päivittäistavarakaupan sallivaa vähittäiskaupan yksikköä tai myymäläkeskittymää. Nämä sijaitsevat Edsevössä, Liisanlehdossa, Risössä ja Högback Nixbackissa. Edsevö Pedersören kunnassa Vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä Edsevössä on perusteltu ratkaisu sen hillitessä ostovoiman ulosvirtausta kunnasta. Kokonaismaakuntakaava sallii ainoastaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ilman mitoitusta sekä mahdollisesti päivittäistavarakauppaa enimmillään 2 000 kerrosneliön mitoituksella. Vaihemaakuntakaavaa laadittaessa on vertailtu vaihtoehtoisia ratkaisuja erilaisin mitoituksin. Koska Edsevö sijaitsee niin lähellä Pietarsaaren keskustaa, on tärkeää, että Edsevön kauppa mitoitetaan siten, ettei se vaaranna Pietarsaaren kaupallisia palveluita. Vaihemaakuntakaavassa Edsevön kauppapaikka on saanut merkinnän vähittäiskaupan suuryksikkö (km1) ja sen kokonaismitoitus on 40 000 k-m², josta 3 000 k-m² sallitaan päivittäistavarakaupalle, 3 000