Pilottihanke vajaasti hyödynnetyn kalan käytön edistämiseksi TUTUSTUMISMATKA BERGENIIN 24. - 25.8.2010

Samankaltaiset tiedostot
Raaka-aineen fraktiointi

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Itämeren kala elintarvikkeena

Kokemuksia särkikalojen hyödyntämisestä

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Rasvahappokoostumuksen optimointi kalatuotteissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Ajankohtaiset kuulumiset

Silakka ja särki proteiiniksi ja elintarvikekäyttöön. Anni Nisov ja Kaisu Honkapää, VTT Oy Helsinki

Pilottihankkeen tuloksia ja vaikutuksia Särkikalaseminaari Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä

KALATALOUDEN INNOVAATIO -OHJELMAT

CASE BENELLA INNOTORI

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako?

Järvien hoitokalastussaaliin hyötykäyttö etenee,

Vähäarvoisen kalamateriaalin jalostus lisäarvotuotteiksi liiketoimintanäkymät

Suomen kalatalous. EU Kalat III Seminaari. Erikoistutkija Jari Setälä Helsinki Säätytalo. Luonnonvarakeskus.

Pilottihanke vajaasti hyödynnetyn kalan käytön edistämiseksi

Hyönteisalan tulevaisuuden mahdollisuudet ja Luken tutkimus

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Nostetta järvikalasta Särkikalat Itä-Suomen kalastuksessa Pekka Sahama ja Eetu Karhunen

Ohjelma Torstai Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelma ja kalatalouden innovaatio-ohjelmat

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous

Poistokalastushanke: Kokemuksia pilo5sta + järjestelmä ja rahoitus jatkossa

Tuoteluettelo Tuoteluettelo ladattavissa myös kalaneuvos.fi/horeca 1/2019

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus Säätytalo Frans Silvenius, MTT

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet Valtimo

Tuotteistamisen tuskaa ja onnistumisen iloa Kehittämispäällikkö Marko Jori

Kalanviljelyn ja -kaupan kansainväliset kehityssuunnat. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Jari Setälä Asmo Honkanen. Murmansk

SIVUTUOTTEIDEN KERÄILY JA HYÖDYNTÄMINEN TURKISELÄINTEN REHUSSA

Onko kuoreesta ruokapöytään? Esimerkkejä vajaasti hyödynnettyjen kalojen käytöstä Säkylän Pyhäjärveltä

Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita

Raaka-aineen saatavuus ja laatu

Ajankohtaista kalatalouselinkeinoista ja kalamarkkinanäkymät

Tuoteluettelo Tuoteluettelo ladattavissa myös kalaneuvos.fi/horeca 1/2019

Hyödynnetään järvikalaa monipuolisesti Kehittämispäällikkö Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti

Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin. Kankainen ja Jari Setälä. Loppuseminaari Viikki

Jeppo Potatis Ab Jepuan Peruna Oy. JEPO YLI 40 VUOTTA KOTIMAISEN PERUNAN HYVÄKSI Valmistamme ammattikeittiöille kypsiä ja raakoja perunatuotteita

Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä

SILAKALLE MSC-MERKKI?

Energian tuotanto ja käyttö

Työpaketti 4: Korkean lisäarvon lopputuotteet

Kalankasvatuksen avomeritekniikka

Kotimaisen (huonekalu) teollisuuden säilyttäminen

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori

- Potentiaalia innovaatioiksi


Tuoteluettelo. Tuoteluettelo ladattavissa myös kalaneuvos.fi/horeca

KASVUN

Vesiviljelyn taloustutkimus RKTL:ssä Ympäristötaloudelliset analyysit

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Bio- ja kiertotalouden yritysalueen esittely

Kiertotaloudella kilpailukykyistä kalankasvatusta

Ympäristötoimien vaikutus tuotantokustannukseen

FORSFOOD OY. Kasvisten käsittely ja käsittelylaitteet

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon

Viljellyn kalan kauppakuntoon saattaminen

Näkymät tulevasta maailmasta

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista

Loppusuoralta kiertoon poroteurasjätteen hyövyntäminen. Karoliina Majuri ja Kirsi Muuttoranta

from the north poultry protein meal

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja Seinäjoki

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

KALATALOUDEN INNOVAATIO -OHJELMAT

Entsyymit ja niiden tuotanto. Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä

Biotalous Kalalle toukkaa?

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Tuoteluettelo. Tuoteluettelo ladattavissa myös kalaneuvos.fi/horeca

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Uusi biotalous maataloudessa Uutta arvoa biotaloudesta? PTT-seminaari, OP Vallila, Helsinki Kyösti Arovuori

- KASVAVA MAHDOLLISUUS

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia

HYVÄT YMPÄRISTÖKÄYTÄNNÖT LUOTEIS-VENÄJÄN KALANVILJELYSSÄ -OPASHANKE

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Kalanviljelyyn uusia lajeja Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä

Kalatalouden Markkinointiohjelma

Silakka ja särki proteiiniksi

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

EKTR toteutuminen ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla Eeva-Liisa Lindeman

BioA. Biojalostamolla energiaa jätteistä ja sivujakeista Jätepohjaisen biojalostamotoiminnan kytkeminen metsäteollisuuslaitoksen yhteyteen.

Betonipäivät Puukivi - puuta ja betonia yhdessä Kimmo Rinne

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti

KALASTUS JA VESIVILJELYTUOTTEIDEN JÄLJITETTÄVYYSSÄÄNNÖT YHTEISESSÄ KALASTUSPOLITIIKASSA. Maija Mela Kala ja riistaosasto MMM 25.1.

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen

BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Biokaasulaitoksen nykyiset ja uudet kierrätyslannoitteet

Ajankohtaista kalamaailmasta. Ylitarkastaja Carmela Hellsten

Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA

Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke. TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT

Envor Group Hämeenlinna

Transkriptio:

Pilottihanke vajaasti hyödynnetyn kalan käytön edistämiseksi TUTUSTUMISMATKA BERGENIIN 24. - 25.8.2010 Pilotin avulla pyritään kehittämään taloudellisesti toimivia arvoketjuja särkikalojen hyödyntämiseen. Osana hanketta toteutettiin tutustumismatka Norjaan, jossa käytetään runsas 600 000 tonnia kalastuksen ja vesiviljelyn sivutuotteita erilaisiin hyötytarkoituksiin. Matkalla tutustuttiin norjalaisen kalan sivuvirtojen säilöntä- ja hyödyntämisjärjestelmiin ja käytännön kokemuksiin vierailemalla yhdessä tutkimuslaitoksessa ja kahdessa alan yrityksessä (Liitteet 1 ja 2). Retkelle osallistui yhdeksän kalatalousalan yritysten, järjestöjen tai tutkimuslaitoksen edustajaa (Liite 3). NOFIMA Ingredients www.nofima.no Kjerreidviken 16, NO-5141 Fyllingsdalen, Norway Toimintaa esitellyt henkilö: Jarl Wang-Andersen jarle.wang-andersen@nofima.no Tel: +47 55 50 12 46 Mob: +47 930 86 387 Yleinen NOFIMA (The Norwegian Institute of Food, Fisheries and Aquaculture) työllistää 490 henkilöä (aikaisemmin AKVAFORSK, MATFORSK, Fiskeriforskning, NORCONSERV). Nofima on jakautunut neljään liiketoimintayksikköön: Meri, Ruoka, Raaka-aineet, Markkinat. Bergenin eteläpuolella toimiva Nofima Ingredients (Raaka-aineet) tutkii ja pilotoi kalan raaka-aineen ja sivutuotteiden tuotekehitystä ja on erikoistunut rehujen ja lisäarvotuotteiden jalostukseen. Kalajauhon ja öljyn tuotekehitys käynnistynyt on vuonna 1947. Tutkimuslaitosta ja sen toimintaa meille esitteli BioLAB yksikön johtaja Jarl Wang- Andersen (Cand.scient/Manager BioLab, MSc). Nofima Ingredientsin toiminta jakautuu seuraaviin tutkimusalueisiin: Rehuteknologia ja raaka-aineet, Ravitsemus, Prosessi- ja tuotekehitys, Tuotteiden säilyvyys. Viimeaikainen tutkimus on kehittänyt mm. poikasrehuja uusille lajeille, selvittänyt fileiointijätteestä saatavan luujauhon soveltuvuutta kalojen rehussa ja kehittänyt ympäristömyrkkyjen poistoa kalajauhosta. Uudet ruokintatekniikat ja suuren mittakaavan laitokset asettavat haasteita myös rehun teknologisille ominaisuuksille. Raaka-aine Norjan lohiteollisuus kasvaa 5-10 % vuositahtia ja lohta MATKAKERTOMUS 1

jalostetaan kasvavassa määrin fileiksi saakka. Lohiteollisuuden sivuvirrasta (reilu 200 milj. kg) hyödynnetään 100 %. Turskan ja ruijanpallaksen kasvatus ei ole merkittävää. Sen sijaan silli- ja turskakannat ovat elpyneet. Etenkin turskasaaliit ovat kuitenkin vajaasti hyödynnettyjä - saaliista päätyy takaisin mereen reilusti yli puolet (yli 150 milj. kg). Tästä huolimatta ja kalatalouden yleisestä kasvusta johtuen sivuvirtojen hyödyntäminen on lisääntynyt vuosien 1990-2009 välillä 200 milj. kg:sta 600 milj. kg:aan (taulukko 1). Taulukko 1. Kalastuksen (wild fish) ja kalankasvatuksen (aquaculture fish) sivuvirtojen hyödyntäminen Norjassa vuonna 2009 (lähde: NOFIMA). Käyttömäärät (tonnia/vuosi) happosäilöttynä, kalajauhona, muuna tai pois heitettynä on esitetty ylimmältä riviltä alimmalle. Vaikka ihmisravinnoksi hyödynnetään sivuvirroista alle viidesosa, on osuuden arvo puolet (80 milj. /vuosi) hyödynnettyjen tuotteiden arvosta (160 milj. /vuosi). On huomattava, että näihin lukuihin ei sisälly kuluttajille suunnatut kalaöljyvalmisteet (EPA-, DHA-, Ω-3 -kapselit), jotka tehdään ulkomailta tuoduista raaka-aineista. NOFIMA Ingredientsin tiloissa tutustuimme pilottimittakaavan halliin (kuva 1), jossa on monipuolinen valikoima erilaisia lähinnä kalajauhon ja öljyn valmistuksessa käytettäviä laitteistoja, kuten keittimiä, dekantterisentrifuugi, ultra- ja mikrosuodatuslaitteistoja, haihduttimia, kuivaimia ja myllyjä. Rehunvalmistusta varten on ekstruuderi ja laboratoriossa mm. viisi nestekromatografia, kaksi kaasukromatografia, AAS sekä rakennemittauksissa tarvittavia laitteita. Kuva 1 NOFIMAn pilottihalli Fyllingsdalenissa. MATKAKERTOMUS 2

Biomega AS www.marinebio.no Skaganeset, 5382 Skogsvåg, Sotra, Norway Toimintaa esitellyt henkilö: Ola Flesland ola.flesland@marinebio.no Tel: +47 97644658 Yleinen Biomega AS on tuotannollinen yritys, jonka liikevaihto on noin 5.4 milj.. Yrityksen omistaa Marine Bioproducts (liikevaihto noin 10 milj. ). Emoyhtiö vastaa pääosin tutkimuksesta ja tuotekehityksestä. Marine Bioproducts omistaa lisäksi 50%:a viime vuonna perustetusta Marine Bioenergy AS:stä sekä pienempiä osuuksia InnovaFoods s.a:sta (Chile) sekä Marine Support AS:sta. Biomega AS on perustettu vuonna 2002. Toiminta on saatu alkuvaikeuksien jälkeen viime vuosina kannattavaksi. Biomega AS tekee kalojen tuoreista perkuujätteistä proteiinihydrolysaatteja, öljyä ja kalajauhoa. Yrityksellä on tiettävästi ensimmäinen linja, jossa voidaan toteuttaa raaka-aineen jatkuvaa entsyymaattista hydrolyysiä (kuva 2 ja 3). Biomega AS:a esitteli toimitusjohtaja Ola Flesland, joka on aiemmin työskennellyt johtotehtävissä NOFIMA:ssa (Director of Ingredients and Marine Bioprospecting). Kuva 2 Vaihtoehtoiset menetelmät kalaproteiinin eristämiseksi raaka-aineesta (lainattu Ola Fleslandin esitelmästä 2010). Raaka-aine Yritys käsittelee 25 000 tonnia tuoretta lohen perkuu- ja fileointijätettä vuodessa. Raaka-aine kerätään päivittäin 5-6 tunnin säteeltä tuotantoyksiköstä ja jalostetaan lopputuotteiksi 1-2 päivän sisällä perkaamisesta. Raaka-aine tulee neljältätoista toimijalta, joista lähin sijaitsee seinän takana samassa rakennuksessa. Raaka-aineen jäähdyttämistä kehitetään lähitulevaisuudessa. Tavoitteena on tuoreuden parantaminen ja työpanoksen vähentäminen. Myös uusien entsyymien käyttöä kehitetään, koska prosessiolosuhteet vaikuttavat tuotteiden ominaisuuksiin. Tuotanto täyttää Euroopan ja USA:n elintarvikelainsäädännön vaatimukset. MATKAKERTOMUS 3

Kuva 3 Biomega AS:n automatisoitu tuotantolinja, jossa on jatkuva entsyymikäsittely (lainattu Ola Fleslandin esitelmästä 2010). Tuotantoprosessia on esitelty mm. raportissa Kontinuerlig enzymprosessering av ferske marine biprodukter (Stiftelsen RUBIN rapport nr. 4503/108) sekä tuotantomenetelmää kuvaavassa patentissa WO 2004/049818. Tuotanto perustuu raakaaineen entsymaattiseen hajottamiseen ja fraktiointiin lämmön ja linkoamisen avulla. Prosessi 1 Päät ja ruodot pilkotaan ja ohjataan entsyymikäsittelylinjalle. Materiaali kulkee linjan 45 minuutissa, jonka jälkeen entsyymit inaktivoidaan kuumentamalla massa 90 o C:een 5 minuutin ajaksi. Entsyymi/entsyymit ovat kaupallisesti saatavilla (tällä hetkellä käytetään Novozymesin proteaasia). Entsyymit pilkkovat proteiinia lyhyemmiksi pätkiksi, hydrolysaatiksi. Entsyymejä valitsemalla voidaan tuottaa halutunlaisia proteiinipätkiä ja aminohappoja. Prosessi 2 Suolet lämmitetään 50 o C:een, jossa suoliston oma entsyymikanta hajottaa kudoksen. Entsyymit inaktivoidaan kuumentamalla massa 90 o C:een. Dekantterisentrifuugin (kuva 2, punainen laatikko) avulla eri jaokkeet erotetaan toisistaan ja ylimääräinen vesi haihdutetaan tuotteesta suurissa höyrystimissä. Tuotteet Sotrassa tuotetaan proteiinituotteista nestemäistä hydrolysaattia, jossa 60 % kuiva-aineesta on proteiinia. Jauheena käytettävät hydrolysaatit, joissa 92 % kuiva-aineesta on proteiinia, sumukuivataan Ruotsissa ja Tanskassa. Menetelmällä päästään hyvin alhaisiin öljypitoisuuksiin (< 0,2 %). Tuote myydään eurooppalaisten rehuraakaainetukkureiden kautta lemmikkieläinten ruokiin. Tuotemerkki on Salmigo. Kalajauho sisältää öljyä, hydrolysaatteja, kiintoainesta ja luita, ja sen kuivauksessa käytetään normaalia kalajauhovalmistuksen tekniikkaa. Tuote (Salmeal complete ) hyödynnetään eläinrehuna sikaloissa ja kanaloissa. Erilaatuisia öljyjä tuotetaan tuotemerkillä Salmoil, ja niitä käytetään mm. Välimeressä kasvatettavien kalojen rehussa sekä teknisessä teollisuudessa. Yritys suunnittelee myös kalastettavan kalan perkausjätteestä vastaavia tuotteita valmistavaa yksikköä. Tällaisia tuotteita voitaisiin käyttää myös lohikalojen rehuissa. MATKAKERTOMUS 4

Kannattavuus Perkuujätteen sisäänostohinta on 0,30 NOK/kg, jonka päälle tulee kuljetuskustannukset 0,40 NOK/kg (yhteensä 0,70 NOK/kg=10 snt/kg). Nestemäisen proteiinihydrolysaatin hinta on noin 2 /kg ja jauheen 4 /kg. Normaalin kalajauhon markkinahinta on tällä hetkellä noin 1,5 /kg. Yhteenveto Yritys tuottaa kalaproteiini- ja kalaöljyvalmisteita Euroopan markkinoille kotieläinten rehuihin ja lemmikkieläinten ruokiin. Lemmikkieläintuotteissa on jo merkittävää lisäarvoa ja tuotanto täyttää Euroopan elintarvikesäädökset ja on GMP+ (Good Manufacturing Practice, US FDA, Food and Drug Administration) sertifioitua. Tutkimus- ja tuotekehitys tähtää kuitenkin myös jatkossa arvon lisäämiseen, jota uskotaan syntyvän elintarvike- ja ravitsemustuotteiden kautta (mm. urheilussa käytettävät lisäravinteet). Hordafør AS www.hordafor.dk Salthella, 5397 Bjekkarvik, Norway Toimintaa esitellyt henkilö: Jørgen Seliussen Tel: +47 90 06 97 54 Hordafør AS sijaitsee saaressa Bergenin eteläpuolella vajaan kahden tunnin ajomatkan päässä Bergenistä. Hordafør AS kerää happosäilöttyjä kasvatetun lohen sivutuotteita koko Norjan alueelta. Happosäilötystä raaka-aineesta tehdään kalaöljyä ja valkuaisainetiivistettä eläinten rehun raaka-aineeksi. Vuonna 1983 perustetun Hordaførin liikevaihto on 34 milj. ja se on suurin toimija alallaan. Yrityksen kanssa kilpailee Norjassa Scanbio AS sekä em. Marine Bioproducts AS. Yritystä ja sen toimintaa meille esitteli laatupäällikkö Jørgen Seliussen. Raaka-aine 160-200 lohen perkaamoa toimittaa raaka-ainetta Hordaførin ylläpitämiin kontteihin, joita on pitkin Norjan rannikkoa. Vuosittain käsitellään 100 000 tonnia perkuujätettä ja kapasiteetti riittää nykyisellään 120 000 tonniin saakka. Hordafør kuskaa materiaalia 5 aluksen ja 3 rekka-auton voimin tuotantotiloihinsa, jossa on varastotilat kahden viikon tuotannolle. Raaka-aine luokitellaan kahteen luokaan. Kategoria 3 käsittää kalan perkeet ihmisravinnoksi markkinoitavasta kalasta. Tämä kerätään keskitetysti perkaamoissa. Perkuun ja fileoinnin jälkeen perkeet jauhetaan välittömästi säiliöihin, joihin lisätään muurahaishappoa ja antioksidanttia (etoksiquin). Kategoria 2. sisältää kuolleet kalat sekä perkuujätettä sairaista ja/tai lääkityistä kaloista ja jäte kerätään erillisiin säiliöihin kullakin kasvattamolla. Laadun valvonta perustuu ph:n seurantaan tuotantopaikoilla sekä tehtaalla. Sopiva ph-arvo on 3,5 eikä ph saa nousta koskaan yli 4. Muurahaishappopitoisuus on tällöin 2,5-3 % välillä. Happosäilötty tavara on mikrobiologisesti hyvin stabiilia eikä kontaminaatioita ole tavattu koko yrityksen historian aikana. Säilyvyys on jopa 12 kk. Prosessi Tuotantotiloissa säilötty materiaali lämmitetään 95 o C:een proteiini- ja öljyjakeiden erottamiseksi. Lämmitykseen käytetään maakaasua. Höyrystimissä proteiinivalmisteista haihdutetaan nestettä, jotta päästään tuotteeseen, jonka proteiinipitoisuus on 30 % ja kuiva-ainepitoisuus 42 % (H-pro ). (näille löytyy sisällötkin yms.) Dekantterisentrifuugin avulla eri jaokkeet erotetaan toisistaan ja ylimääräinen vesi haihdutetaan proteiinikonsentraatista suurissa höyrystimissä. Tuotteet Proteiini- ja öljytuotteet (H-pro, H-oil ja H-Light) menevät Keski-Eurooppaan hyödynnettäväksi eläinten rehuna. Kategoria 2. materiaali hyödynnetään tällä hetkellä biokaasulaitoksissa Tanskassa ja Hollannissa, jonne sitä MATKAKERTOMUS 5

viedään muiden tuotteiden kuljetuksen yhteydessä. Yritys kuitenkin suunnittelee oman biokaasulaitoksen rakentamista. Tästä teemasta Norjassa on julkaistu kesällä 2010 raportti (Bioenergi fra biprodukt av laks, Stiftelsen RUBIN-rapport nr. 194). Omassa metallipajassa valmistetaan happosäilytyskontteja myös myyntiin (Liite 4). Kannattavuus Hordafør ylläpitää järjestämää ja laitteistoa ja maksaa tuottajalle kategoria 3:n raaka-aineesta 1 NOK/kg (noin 12 snt/kg). Kategoria 2:n hävittämisestä taas maksaa kasvattajat, 2 NOK/kg (noin 25 snt/kg). Yhteenveto Yritys tuottaa kalaproteiini- ja kalaöljyvalmisteita Euroopan markkinoille kotieläinten rehuihin käytettäväksi ja rehuksi kelpaamatonta tavaraa biokaasulaitoksien raaka-aineeksi. Yritys suhtautuu avoimesti myös muun raaka-ainemateriaalin hyödyntämiseen. Keskeiset tekijät happosäilötyn kalan valmistamisessa (-> 4 kk): - raaka-aineen tuoreus - kalamassan hyvä sekoitus, juoksevuus, ennen säilytystä - ph prosessin aikana 3,5-4,0 - antioksidantin (hapettumisenestoaineen) valinta MATKAKERTOMUS 6

Liite 1 - Retken ohjelma Tiistai 24.8.2010 9:30 Saapuminen Bergenin lentokentälle 10:30-12:30 Tutustuminen NOFIMA Ingredientsin toimintaan 13:00-14:00 Lounas 14:30-16:00 Tutustuminen Biomega AS:ään 17:00 Majoittautuminen hotelli Clarioniin Bergenissä Vapaa ohjelma Keskiviikko 25.8.2010 7:00-8:30 Aamupala 8:30 Lähtö hotellista 9:35-10:10 Lossi Krokeidenistä- Austevolliin 10:30-12:30 Tutustuminen Hordafor AS:ään 13:00-14:00 Lounas 14:15-15:15 Mahdollisesti Austevoll Fiskeindustri AS/Austevol Notverkstad As 15:40-16:15 Lossi Austevollista Krokeideen 17:00 Bergenin lentokenttä 18:10 Lähtö Kööpenhaminaan MATKAKERTOMUS 7

Liite 2 - Kartta tutustumiskohteista MATKAKERTOMUS 8

Liite 3 - Osallistujalista Airaksinen Susanna, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Turku Berglund Klaus, kalastaja, Inkoo Haijanen Tapio, Kalarannan Vihannes Oy, Uusikaupunki Honkanen Asmo, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki Jordas Kim, Suomen Ammattikalastajaliitto Leino Juho, Sybimar Oy, Uusikaupunki Päivärinta Anssi, Länsi-Rannikon Kala Oy, Taivassalo, Setälä Jari, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Turku Vielma Jouni, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Jyväskylä MATKAKERTOMUS 9

Liite 4 Hapotustankki MATKAKERTOMUS 10