Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Transkriptio

1 Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö

2 Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla vaikutuksia koko kalatalouden arvoketjuun Suomessa välittömät vaikutukset arviolta noin 4,6 milj kg Venäjälle pakattua kalaa Epäsuorat vaikutukset Vaikutukset globaaleihin kalamarkkinoihin Markkinoilla kalatuotteita, jotka etsivät uusia markkinaalueita Norjan lohen vaikutus

3 Akuutit toimenpiteet MMM:n välittömät toimenpiteet EU-valtiontukisuuntaviivojen mukaisuuden varmistaminen (de minimis/notifiointi) Lisävarojen varaaminen budjettiin Enintään euroa vuoden 2014 toiseen lisätalousarvioon Kompensaatioiden haun järjestäminen Haku avattaneen aikaisintaan vuoden vaihteessa (de minimis/notifiointi?) EU komission tarjoamat työkalut (EMKR) Tuottajajärjestöjen varastointituki Markkinointi ja menekinedistäminen Valtiontukien käyttö?

4 Pitkän aikavälin toimenpiteet Silakan markkinat monipuolistuneet, mikä helpottaa akuuttia tilannetta Pitkällä aikavälillä: alan kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantaminen Uusien markkinakanavien ja hyödyntämistapojen aktiivinen etsiminen Menekinedistäminen Ennakointi Tuotekehitys ja rohkeat kokeilut (innovaatio-ohjelma) Komissio korostaa tuottajajärjestöjen roolia markkinahäiriöiden hallinnassa. Pitäisikö Suomessakin harkita tuottajajärjestöjen uudelleen perustamista?

5 Meri- ja kalatalousrahaston kansallinen strategia Meri- ja kalatalousrahasto Strateginen päämäärä 1: Kilpailukyky Kalatalouden yritystoiminnan toimintaedellytykset ja kilpailukyky sekä kannattavuus parantuvat ja ala houkuttelee uusia yrittäjiä sekä pääomia. Strateginen päämäärä 2: Uudistuminen Kalatalousalalla on riittävä tieto, tahto ja osaaminen jatkuvaan uudistumiseen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseen. Sinisen biotalouden kehittymiselle on hyvät edellytykset. Strateginen päämäärä 3: Kestävyys Kalataloutta kehitetään yhteistyössä eri intressien kanssa. Kalastuksen järjestäminen ja ympäristötoimet tukevat elinvoimaisia kalakantoja ja kalojen luontaista lisääntymistä sekä elinvoimaista kalataloutta. Strateginen päämäärä 4: Tehokas hallinto Kalastuspolitiikkaa johdetaan päämäärätietoisesti ja johdonmukaisesti. Hallinto on asiakaslähtöistä ja kustannustehokasta. Ennakointi ja seuranta Visio -Kalan ja kalatuotteiden kysyntä kasvaa ja monipuolistuu. -Ala ennakoi ja tunnistaa muutostrendit ja uudistuu jatkuvasti. -Yritykset etsivät ja hyödyntävät kehittämisen ja kasvun mahdollisuuksia. -Suomessa on menestyvä sinisen biotalouden toimiala -Elinkeinokalatalouden arvoketju on tunnettu yhteistyökyvystä ja avoimuudestaan. -Suomen kalavarat ovat elinvoimaisia, tuottavia ja monimuotoisia.

6 Innovaatio-ohjelmien toteuttaminen (kalastus, vesiviljely ja ympäristötoimet) Keskeiset periaatteet valtakunnallisen innovaatiorahoituksen suuntaamisessa: 1. Yrityslähtöisyys 2. Ongelmaratkaisukeskeisyys ja ketteryys 3. Pitkäjänteisyys ja tavoitteellisuus 4. KV-toiminnan vahvistaminen Tavoitteena muodostaa Suomeen uskottava innovaatioympäristö ja verkosto yritysten, tutkimuksen ja hallinnon uudenlaisen yhteistoiminnan avulla => edistää tehokkaasti toimialan kilpailukyvyn parantamista ja uudistumista => houkuttelee kansainvälistä tutkimusrahoitusta ja yhteistyötä => mahdollistaa julkisin varoin kehitettyjen innovaatioiden, osaamisen ja tuotteiden hyödyntäminen

7 Arviointi ja ennakointi Arvioinnilla parannetaan julkisen rahoituksen ja koko kalatalouspolitiikan vaikuttavuutta (kokonaisvaltainen ja jatkuva arviointi) Ennakoinnilla vaikutetaan alan ja hallinnon kykyyn varautua ja reagoida muuttuviin olosuhteisiin Uusien mahdollisuuksien ja uhkien tunnistaminen Markkinoiden kehittyminen Toimintaympäristön kehittyminen Muutosvalmiuden parantaminen, skenaariot