EKTR toteutuminen ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

Transkriptio

1 EKTR toteutuminen ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

2 EKTR Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot 140 muut valmiit 108 yhteensä 312

3 EKTR Toimenpide N tuki osuus Merialueen alukset ja hyljerysät % Vesiviljely % Sisävesialukset, kelkat % Sisävesisatamat ja hallit % Jalostus % Hyljesietopalkkiot % Merialueen satamat % Menekinedistäminen % Kalatalousryhmä % yhteensä %

4 EKTR Sisävesialueen satamat ohjelmakauden jälkeen hyvässä kunnossa. Rahoitettuja hankkeita: Mourusalmi Lokka Porttipahta Veskoniemi Inari alkamassa Sirkkakosken sataman peruskorjaus

5 Uusi EMKR Uuteen rahastoon sisällytetty aiemmin erikseen rahoitettuja asioita merialueen kalastuksen valvonta tiedonkeruuohjelma (käytännössä RKTL:n tekemiä EU:n määräämiä tilastoja) Lisäksi EU:n meripolitiikan rahoitus (mitä se sitten onkaan)

6 Uusi EMKR Jäsenmaiden käyttöön yhteensä 5,7 mrd Suomelle 74,4 M jaettuna 5 tarkoitukseen (komission päätös): Kalatalouden kehittäminen 39,4 M Kalastuksen valvonta 15,7 M Tiedonkeruuohjelma 14,3 M Meripolitiikka 4,4 M (varastointituki 0,5 M ) Kansallinen vastinrahoitus n. 63 M + 4 M (Åland) Yhteensä n. 140 M, josta n. 90 M kalatalouden kehittämiseen.

7 Aikataulut EU:n lainsäädännön valmistelu EU-lainsäädännön valmistelu käynnistyi vuonna Se valmistuu vuoden 2014 lopussa. Kansallinen valmistelu Kansallinen laki hyväksyttäneen vuoden 2014 lopussa Varojen käyttöä ohjaava toimintaohjelma Kansallinen hyväksyntä (valtioneuvosto) marraskuu 2014 Komission hyväksyntä kevät 2015 Ohjelma käynnistyy 2015 keväällä. Menot ovat tukikelpoisia vuoden 2014 alusta.

8 Meri- ja kalatalousrahasto Ennakointi ja seuranta EMKR:n kansallinen strategia Strateginen päämäärä 1: Kilpailukyky Kalatalouden yritystoiminnan toimintaedellytykset ja kilpailukyky sekä kannattavuus parantuvat ja ala houkuttelee uusia yrittäjiä sekä pääomia. Strateginen päämäärä 2: Uudistuminen Kalatalousalalla on riittävä tieto, tahto ja osaaminen jatkuvaan uudistumiseen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseen. Sinisen biotalouden kehittymiselle on hyvät edellytykset. Strateginen päämäärä 3: Kestävyys Kalataloutta kehitetään yhteistyössä eri intressien kanssa. Kalastuksen järjestäminen ja ympäristötoimet tukevat elinvoimaisia kalakantoja ja kalojen luontaista lisääntymistä sekä elinvoimaista kalataloutta. Strateginen päämäärä 4: Tehokas hallinto Kalastuspolitiikkaa johdetaan päämäärätietoisesti ja johdonmukaisesti. Hallinto on asiakaslähtöistä ja kustannustehokasta. Visio -Kalan ja kalatuotteiden kysyntä kasvaa ja monipuolistuu. -Ala ennakoi ja tunnistaa muutostrendit ja uudistuu jatkuvasti. -Yritykset etsivät ja hyödyntävät kehittämisen ja kasvun mahdollisuuksia. -Suomessa on menestyvä sinisen biotalouden toimiala -Elinkeinokalatalouden arvoketju on tunnettu yhteistyökyvystä ja avoimuudestaan. -Suomen kalavarat ovat elinvoimaisia, tuottavia ja monimuotoisia.

9 Varojen suuntaamisen keskeiset periaatteet Painopiste alkutuotannon kehittämisessä, ympäristökysymysten ratkaisemisessa ja vuoropuhelun edistämisessä Keskeisin tavoite vaikuttaa yleisiin toimintaedellytyksiin Jalostuksen tuet rajataan kotimaisen kalaraakaaineen jalostamiseen liittyviin investointeihin Painopistettä siirretään nykyistä enemmän investointien tukemisesta kollektiivisiin toimiin myös kalataloudelliset kunnostustoimet periaatteessa mahdollisia

10 Kalastajien määrän vähentymisen estämiseen ei poppakonsteja, keski-ikä on korkea. Tärkeintä saada ala kannattavaksi ja houkuttelevaksi! 16% 13% 14% 14% 11% 7% 7% 4% 5% 5% 1% 2% 1% < > 75

11 Rahastossa voimakas panostus kestävään kasvuun Edistetään olemassa olevan tekniikan kehittymistä, kestävää kasvua ja uusien innovaatioiden syntyä ja käyttöönottoa

12 Innovaatio- ja kehittämisohjelmat Kolme innovaatio-ohjelmaa Vesiviljelyn kestävä kasvu Kalastuksen kehittäminen Kalataloudellisten ympäristötoimet (kansallisen kalatiestrategian edistäminen) Keskeiset periaatteet: Yrityslähtöisyys Ongelmaratkaisukeskeisyys ja ketteryys Pitkäjänteisyys kansainvälisen toiminnan vahvistaminen

13 Kalatalouden toimintaryhmät Nykyisen kahdeksan toimintaryhmää Hyvät kokemukset Varauduttu toiminnan laajentamiseen nykyisestä

14 Meripolitiikan rahoituksen pääteemat Merialueen valvonnan kehittäminen (yhteiset valvonta- ja seurantajärjestelmät) Meriympäristöön liittyvän tiedon parantaminen (mm. meristrategiadirektiivin edellyttämien toimien toteuttaminen) Kansallisen meripolitiikan edistäminen ja sen mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen (esim. merialueen käytön suunnittelun ja sininen biotalouden edistäminen)

15 Sininen biotalous (uuden ohjelmakauden muotitermi) Sinisellä biotaloudella tarkoitetaan laajasti kalavarojen kestävää hyödyntämistä, kalatalouden koko arvoketjua, vesiviljelyä (ml. levien kasvatus), vesiympäristöön liittyvä matkailua, vesivarojen hyödyntämistä sekä niihin liittyviä toimintoja kuten teknologian ja osaamisen kehittämistä ja vientiä)