UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Tilinpäätös 2015 Kuva: Mika Reinholm Kaupunginhallitus 29.3.2016
Sisällysluettelo I TOIMINTAKERTOMUS... 1 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 1 2. UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN HALLINTO... 2 2.1 Uudenkaupungin kaupungin organisaatio 2015... 2 2.2. Kaupunginvaltuusto 2015... 3 2.3. Kaupunginhallitus 2015... 4 3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT... 6 3.1 Yleinen taloudellinen tilanne... 6 3.2 Kuntatalous vuosina 2015 2016... 6 4. KAUPUNGIN TALOUS... 11 4.1 Talousjohtajan katsaus... 11 4.2 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa 2015... 16 4.3 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 16 4.4 Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista... 17 4.5 Ympäristötekijät... 18 5. VÄESTÖ, TYÖPAIKAT JA TYÖLLISYYS... 18 6. HENKILÖSTÖ... 22 7. KÄYTTÖTALOUSMENOT... 26 8. INVESTOINTIMENOT... 30 9. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN SEURANTA... 31 10. TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS... 33 10.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 33 10.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 35 10.3 Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen... 37 11. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET... 39 12. KAUPUNGIN KOKONAISMENOT JA TULOT 2015... 45 13. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS... 46 13.1 Uudenkaupungin kaupungin kuntakonsernin rakenne 2015... 46 13.2 Konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteet... 47 13.3 Konsernitavoitteet... 48 13.4 Muutokset konsernissa... 50 13.5 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 50 13.6 Konsernin tilinpäätöslaskelmat... 53 13.6.1 Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 53 13.6.2 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 54 13.6.3 Konsernitase ja sen tunnusluvut... 55 14. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY... 56 II TOTEUTUMISVERTAILUT... 58 1. KÄYTTÖTALOUDEN TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 58 1.1 Hallinto- ja kehittämiskeskus... 58 1.2 Sosiaali- ja terveyskeskus... 105 1.3 Sivistyspalvelukeskus... 131 2. TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN... 159 3. INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN... 161 3.1 Investoinnit palvelukeskuksittain... 161 3.2 Investoinnit hankkeittain, kaupunki... 162 4. YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA... 176 4.1 Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus... 176 4.2 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 177 4.3 Sitovuustason ylitykset ja alitukset... 181
III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 184 1. TULOSLASKELMAT... 184 1.1 Tuloslaskelma, kaupunki ja liikelaitokset... 184 1.2 Konsernituloslaskelma... 185 2. RAHOITUSLASKELMAT... 186 2.1 Rahoituslaskelma, kaupunki ja liikelaitokset... 186 2.2 Konsernirahoituslaskelma... 187 3. TASE... 188 3.1 Tase, kaupunki ja liikelaitokset... 188 3.2. Konsernitase... 190 IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 192 1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 192 2. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... 192 2.1 Tuloslaskelman liitetiedot... 193 3. TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 197 3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 197 3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 201 V LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA... 207 VI TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA TILINTARKASTUSMERKINTÄ... 208 LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET (erillinen kirja) Uudenkaupungin Vesi liikelaitos Vakka-Suomen Vesi liikelaitos
I TOIMINTAKERTOMUS 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS 3,5 miljoonaa euroa. Taseen kumulatiivinen ylijäämä on noin 4 miljoonaa euroa. Uudenkaupungin elinkeinoelämän myönteinen kehitys jatkui viime vuonna etenkin teollisuudessa, mutta palvelualan yritysten tilanne on yhä monin tavoin vaikea. Kuluttajien ostokäyttäytyminen on muuttunut, vähittäiskauppa keskittyy ja siirtyy yhä enemmän myös internetiin. Etenkin autotehtaan ja toki myös muiden teollisuusyritystemme menestyksen myötä Uudenkaupungin Satama Oy:n tulos viime vuodelta oli positiivinen ja myös tulevaisuuden näkymät ovat hyvät. Ensinnäkin haluan kiittää kaupungin henkilöstöä ja luottamushenkilöitä panoksestanne Uudenkaupungin hyväksi vuoden 2015 osalta. Työttömyysprosentin vuosikeskiarvo Uudessakaupungissa laski edellisen vuoden 10,2 %:sta 9,7 %:iin. Kehitys oli päinvastainen sekä Varsinais- Suomessa että koko maassa, joissa työttömyysprosentin keskiarvo viime vuoden osalta päätyi yli 13 %:iin ja heikkeni edellisvuodesta. Työllisten määrä on Uudessakaupungissa kuitenkin edelleen laskussa, koska väkeä siirtyy runsaasti eläkkeelle. Tämä kehitys laskee osaltaan työttömyysprosenttia. Edellisen vuoden ilahduttava muuttovoitto ja noin sadan hengen väkiluvun kasvu kääntyi viime vuonna taas takaisin laskuun (- 71 hlöä). Taloustilanteemme on parantunut edelleen ja vastaa kaupungin strategiaan kirjattuja tavoitteita. Vuosikatteemme, eli investointeihin käytettävissä oleva rahamäärä, kattoi 161 % poistoista. Vuosikate asukasta kohden nousi 547 euroon. Kaupungin vuosikate oli 5,6 miljoonaa euroa positiivinen. Henkilöstömenot alittuivat ja verotulot ylittyivät ennakoidusta. Kaupungin ja liikelaitosten vuosikate oli 8,5 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos hienosti positiivinen 3,1 miljoonaa euroa. Poistoerokirjausten ja varausten ja rahastojen käytön jälkeen tilikauden ylijäämä on Loppuvuodesta julkistettiin tieto, että Valmet Automotive Oy ryhtyy valmistamaan Mercedes- Benzin GLC-mallia Uudenkaupungin autotehtaalla. Samalla tiedotettiin, että Mercedes-Benzin A- sarjan suunniteltu valmistusmäärä Uudessakaupungissa laskee. Voimme olla toiveikkaita, että suuri rakennemuutos olisi autojen kokoonpanoteollisuuden osalta tältä erää ohi ja että markkinoilla on tilaa Valmet-Automotiven kaltaiselle ketterälle sopimusvalmistajalle, jolla on jo runsaasti näyttöä onnistuneista kumppanuuksista maailman johtavien autonvalmistajien kanssa. Yara Suomi Oy:n Uudenkaupungin lannoitetehdas on jatkuvasti kehittänyt toimintojaan ja tehnyt investointeja, jotka työllistävät myös paikallisia yrityksiä merkittävästi. Soijajalostamolle löytyi uusi omistaja ja toiminnan jatkaja. Lämmönsiirtimiä valmistava Vahterus Oy sai Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon. TYKS Vakka-Suomen sairaalan sisätautien- ja kirurgian vuodeosastot yhdistettiin Uudenkaupungin terveyskeskuksen vuodeosastojen kanssa joulukuussa. Me emme Uudessakaupungissa ole siis jääneet pelkästään odottamaan kansallisen soteuudistuksen toteutumista, vaan tehneet omaa kehittämistyötämme. Haluan korostaa, että vuodeosastojen yhdistämisen ensisijainen tarkoitus on erikoissairaanhoidon lähipalveluiden turvaaminen koko Vakka-Suomen seutukunnan väestölle. Tämä on tietysti tehtävä myös taloudellisesti kestävällä tavalla. Pitkään odotettu hanke kaupunginlahden paalutuksen uusimisesta ja sen reuna-alueiden kunnostuksesta käynnistettiin ja saatiin onnistuneesti valmiiksi kaupunginlahden pohjukan osalta. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman Mauno Vannaksen säätiöltä saatua merkittävää tukea. Atso Vainio Kaupunginjohtaja 1
2. UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN HALLINTO 2.1 Uudenkaupungin kaupungin organisaatio 2015 2
2.2. Kaupunginvaltuusto 2015 3
2.3. Kaupunginhallitus 2015 4
Kaupunginvaltuuston tärkeimmät päätökset 2015 2.2.2015 3 Kaupunginvaltuuston puheenjohtajiston vaali 2.2.2015 4 Kaupunginhallituksen vaali 2.2.2015 12 Kuntarakennelain mukainen kuntarakenneselvitys/kuntarakenneselvitystöiden jatkosta päättäminen 2.3.2015 18 Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi 2015-2016 20.4.2015 27 Vakka-Suomen seudullinen kotouttamisohjelma 2015-2017 20.4.2015 28 Uudenkaupungin kaupungin elinkeino-ohjelma 1.6.2015 63 Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen uudelleenjärjestely 15.6.2015 73 Uudenkaupungin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös 7.9.2015 90 Iso Vilissalon ja Vähä Vilissalon ranta-asemakaava 7.9.2015 91 Iso Vilissalon ja Vähä Vilissalon rantatonttien luovutusehtojen vahvistaminen 2.11.2015 108 Uudenkaupungin kaupungin tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 8.12.2015 116 Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2016-2018 taloussuunnitelma Kaupunginhallituksen toiminta 2015 Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta, taloudenhoidosta ja palvelujen tuottamisesta tehokkaasti ja taloudellisesti sekä valmistelee ja täytäntöönpanee kaupunginvaltuuston päätökset. Kaupunginhallituksen joulukuussa 2014 tehdyn päätöksen mukaiset yhteistyöneuvottelut Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa erikoissairaanhoidon kustannusten hillitsemiseksi alkoivat vuoden alussa. Niiden perusteella hallitus valmisteli valtuustolle esityksen Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen uudelleenjärjestelystä. Valtuusto hyväksyi vuodeosastojen yhdistämisen ja sen periaatteet 1.6.2015 ja valtuutti kaupunginhallituksen hyväksymään yhdistymisen tarkemmat ehdot ja lopulliset sopimukset. Sopimusneuvottelut saatiin päätökseen syksyllä, ja uudet osastot aloittivat toimintansa 14.12.2015. Uudistuksen valmistelu oli pitkä prosessi, ja hallitus ohjasi ja seurasi sitä tarkasti. Vuoden 2015 suurin toiminnallinen muutos oli juuri tämä vuodeosastojen yhdistäminen ja siihen liittyvä kaupungin vanhus- ja terveyspalvelujen osastopaikkojen karsinta sekä resurssien kohdistaminen palveluasumiseen ja kotihoitoon. Kaupunginhallitus hyväksyi pitkien neuvottelujen jälkeen Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän ja Uudenkaupungin kaupungin välisen sopimuksen eläkemenoperusteisten ja varhaiseläkeperusteisten maksujen maksamisesta. Kaupunginhallitus keskusteli useaan otteeseen Uudenkaupungin tuulivoimayleiskaavasta. Hallitus päätti syksyllä 2015 lopettaa kaavan laadinnan. Kaupunginhallitus selvitti valtuuston toimeksiannon mukaisesti tehtyjen toiminnallisten ja rakenteellisten säästöjen sekä lomautusten vaikutukset vuonna 2014. Kaupunginhallitus vahvisti teknisen toimen uuden organisaation. Kaupunginhallitus hyväksyi talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman 2016-2018 raamit ja laadintaohjeet ja valmisteli talousarvioehdotuksen kaupunginvaltuustolle. Kaupunginhallitus hyväksyi Uudenkaupungin matkailuohjelman vuosille 2015-2020 ja valmisteli Uudenkaupungin kaupungin elinkeino-ohjelman valtuuston hyväksyttäväksi. Kaupunginhallitus jatkoi satama-, telakka- ja Kainpirtin alueen asemakaavan muutoksen valmistelua. Iso Vilissalon ja Vähä Vilissalon rantaasemakaava ja rantatonttien luovutusehdot valmistuivat, ja kaupunginvaltuusto hyväksyi ne syyskuussa. Turvapaikanhakijoiden vastaanottamista Uuteenkaupunkiin selvitettiin, mutta kaupunki päätti lokakuussa 2015 toistaiseksi seurata turvapaikanhakijoiden tilannetta ja omalta osaltaan keskeyttää vastaanottokeskuksen valmistelun. 5
3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT 3.1 Yleinen taloudellinen tilanne Vuosi 2015 ei tuonut Suomelle odotettua käännettä parempaan. Vienti ja investoinnit laskivat, työttömyys jatkoi nousuaan ja julkinen talous pysyi alijäämäisenä. Suomen kansantalouden BKTennusteet laskivat vuoden mittaan nollaan tuntumaan, ja Suomen kansantalouden ennakoidaan kasvaneen vain 0,2 prosentilla vuonna 2015. Yksityinen ja julkinen kulutus olivat VM:n ennusteen mukaan ainoat kotimaiset kulutuserät, jotka kasvoivat. Yksityinen kulutus kasvoi 1,3 prosenttia, minkä taustalla oli lähinnä kotitalouksien reaalitulojen kasvu poikkeuksellisen matalan hintakehityksen johdosta. Talouskasvun ennakoidaan pysyvän euroalueella lähivuosina vaimeana, vaikka Kreikan kesällä aktivoituneen velkakriisin välittömät markkinavaikutukset ovatkin väistyneet, Euroopan keskuspankin rahapolitiikka on ollut elvyttävää ja euron kurssi on heikentynyt. Euroalueen talouskasvuksi ennakoidaan lähitulevaisuudessa noin 1,5 prosenttia, mutta maittain kasvu vaihtelee huomattavasti. Suomen talouskasvu on Euroopan maiden heikoimpia. Kansainvälisen talouden kehittyminen on viime aikoina ollut kaksijakoista. Kehittyvien talouksien kasvunäkymät ovat selvästi heikentyneet. Erityisesti Kiinan kasvu on normalisoitumassa 10 prosentista viiden prosentin tuntumaan. Venäjän talous jatkaa supistumistaan, sillä alentuneet raakaaineiden maailmanmarkkinahinnat kurittavat erityisesti Venäjää ja talouspakotteet ovat vähentäneet kotitalouksien kulutusta ja investointeja. Venäjän talouden heikkous heijastuu voimakkaasti erityisesti Suomen vientiin Venäjälle. Talouskasvun moottorina toimivat edelleen Yhdysvallat ja hidastuneesta kasvusta huolimatta Kiina. Myös Saksan kasvun ennakoidaan pysyvän kohtalaisen vahvana. Vuodelle 2016 valtiovarainministeriö ennakoi hyvin maltillista suhdannekäännettä, jonka seurauksena kokonaistuotannon kasvu nousee 1,2 prosenttiin. Kasvun taustalla on lähinnä yksityisten investointien piristyminen ja teollisuustuotannon pinnistäminen miinusmerkkisistä luvuista pieneen kasvuun. Suurimpana yksittäisenä kasvutekijänä on Äänekosken 1,2 mrd. euron biotuotetehdashanke. Yksityinen kulutuksen odotetaan kasvavan vuonna 2016, vaikka kasvuvauhti hidastuu hieman vuodesta 2105. Yksityistä kulutusta hidastaa muun muassa vähitellen nouseva inflaatio sekä valtion menosopeutus yhdessä julkisten palvelujen asiakasmaksukorotusten kanssa. Toisaalta näiden tekijöiden vaikutusta vaimentaa valtion tuloverotuksessa toteutettavat veronkevennykset. Julkinen talous pysyy edelleen alijäämäisenä pitkittyneen matalasuhdanteen sekä talouden rakenteellisten ongelmien vuoksi. Toteutetut sopeutustoimet ovat rajoittaneet julkisten menojen kasvua, mutta eivät ole pysäyttäneet sitä väestön ikääntymisestä aiheutuvan kuntiin kohdistuvan menopaineen vuoksi. Heikon tulokehityksen takia kolmen prosentin alijäämäraja rikkoutui vuonna 2014 ja 2015. Julkinen velka suhteessa BKT:hen jatkoi vuonna 2015 kasvuaan ja ylitti 60 prosentin rajan. Hintojen nousupaineet ovat lähivuosina tavanomaista pienemmät. Kuluttajahintojen laskuun on vaikuttanut talouden heikko kysyntätilanne ja alentuneet tuontihinnat. Myös maltillinen palkkakehitys on pitänyt hintojen nousupaineet kurissa. Työmarkkinaratkaisut nostavat sekä vuonna 2015 että vuonna 2016 sopimuspalkkoja keskimäärin 0,5 prosenttia. Hintapaineita ovat sen sijaan kasvattaneet välillisten verojen ja palvelumaksujen korotukset. Lyhyet korot pysyivät ennätyksellisen alhaisina ja vuonna 2016 2017 kolmen kuukauden euriborin ennustetaan pysyvän lievästi negatiivisina. Kymmenen vuoden korkotaso on prosentin tuntumassa. Matala korkotaso pitää kaupungin korkomenot pieninä, mutta osoittaa huolestuttavasti talouden heikkouden: investoinnit ovat alhaalla ja talous ei kasva. Suomen vuosille 2016 2017 ennakoitu talouskäänne on niin vaatimaton, että työttömyysaste pysyy lähivuosina korkealla tasolla. Tilanne on hyvin haastava erityisesti pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyden osalta, sillä kohtaanto-ongelmat työttömien työnhakijoiden ja avointen työpaikkojen välillä ovat vaikeutuneet. Esimerkiksi avointen työpaikkojen määrä lisääntyi vuonna 2015, mutta se ei ole vähentänyt työttömien määrää. Työttömyysaste nousi 9,4 prosenttiin vuonna 2015. Työttömyys kasvoi 0,7 prosentilla vuodesta 2014. 3.2 Kuntatalous vuosina 2015 2016 Kuntien ja kuntayhtymien vertailukelpoiset toimintamenot kasvoivat tilinpäätösarvioiden mukaan prosentin verran vuonna 2015. Kuntasektorin palkkausmenot eli palkat ja muut henkilöstömenot nousivat vain 0,7-0,8 prosentilla, vähemmän kuin yksityisellä sektorilla tai valtiolla. Ansiotasoindeksi 6
kohosi viime vuonna ennakkotiedon mukaan sekin vain runsaalla prosentilla. Vuonna 2016 kunta-alan palkkasumma kasvaa ja ansiotasoindeksi kohonnee vain prosentin verran. Palvelujen ostot ovat edelleen kasvussa. Inflaatio painut miinukselle vuonna 2015 ja vuonna 2016 kuluttajahintojen ennustetaan nousevan prosentin verran. Kuntasektorin kustannustason nousun oletetaan olevan koko maan tasolla. Kuntien verotulojen kehitys Vuonna 2015 kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat vain 2,9 %. Kunnallisveroa kertyi 1,8 % enemmän kuin vuonna 2014 ja yhteisöverot nousivat toista vuotta peräkkäin yli kymmenyksellä, 12,3 %. Kunnille tilitettiin verotuloja yhteensä 21,77 mrd. euroa. Ennusteen mukaan kunnallisveron tuotto nousee vuonna 2016 vain 1,2 %. Kuntien yhteisöveroosuuden väliaikainen korotus päättyy, ja kuntien yhteisöveron tuoton arvioidaan laskevan lähes 20 %. Kiinteistöveron kasvuksi arvioidaan 3,5 %. Kuntien verotulot pysyisivät vuonna 2016 vuoden 2015 tasolla. Kuntien vuoden 2015 tilinpäätökset Vaikka kuntien ja kuntayhtymien käyttötalousmenot eivät juuri nousseet ja verotulot ja valtionosuudet jopa hieman nousivat, kuntasektorin tilikauden tulos putosi 2,2 miljardista eurosta 270 miljoonaan euroon. Vuonna 2014 tulosta paransivat kuntien liikelaitosten yhtiöittämisestä saadut 1,7 miljardin euron satunnaiset tuotot. Vuoden 2015 ja 2014 vertailu on yhtiöittämisten takia muutenkin vaikeaa. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien vuosikatteet laskivat vain 0,33 mrd. euroa vuodesta 2014, ja vuosikate ei aivan riittänyt kattamaan poistoja. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli 2015 lopussa lähes 17 mrd. euroa. Ennakkotietojen mukaan vuosikate oli negatiivinen 11 kunnassa (10 kuntaa vuonna 2014). Vuosi 2015 oli kunnissa vaikea, mutta kuitenkin ennakoitua parempi. Se johtuu sekä tulojen kasvusta että kuntien sopeuttamistoimista. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuitenkin yli 130 kunnassa vuosikate ei riittänyt poistoihin. Kuntien tuloksen ennustetaan 2016 pysyvän vuoden 2015 tasolla. 7
8
9
Keskeiset ennusteluvut 2014 mrd. euroa 2012 2013 2014 2015** 2016** 2017** määrän muutos, prosenttia Bruttokansantuote markkinahintaan 205-1,4-1,1-0,4 0,2 1,2 1,2 Tavaroiden ja palvelujen tuonti 79 1,6 0,0 0,0-2,0 2,4 3,0 Kokonaistarjonta 285-0,6-0,8-0,3-0,4 1,6 1,7 Tavaroiden ja palvelujen vienti 78 1,2 1,1-0,7-1,1 1,8 2,9 Kulutus 165 0,4 0 0,3 1 0,6 0,6 yksityinen 114 0,3-0,3 0,5 1,3 0,8 0,8 julkinen 51 0,5 0,8-0,2 0,4 0,2 0,1 Investoinnit 42-2,2-5,2-3,3-2,1 4,8 3,6 yksityiset 33-3,2-7,1-3,9-2,2 5,8 4,2 julkiset 8 2,6 3,5-0,9-1,6 0,6 1,0 Kokonaiskysyntä 285-0,6-0,5-0,2-0,4 1,5 1,6 kotimainen kysyntä 208-1,2-1,1 0-0,2 1,4 1,2 Muut keskeiset ennusteluvut Bruttokansantuote, mrd. euroa Palvelut, määrän muutos, % Koko teollisuus, määrän muutos, % Työn tuottavuus, muutos, % Työlliset, muutos, % Työllisyysaste, % Työttömyysaste, % Kuluttajahintaindeksi, muutos, % Ansiotasoindeksi, muutos, % Vaihtotase, mrd. euroa Vaihtotase, suhteessa BKT:een, % Lyhyet korot (euribor 3 kk), % Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % Julkisyhteisöjen menot, suhteessa BKT:een, % Veroaste, suhteessa BKT:een, % Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, suhteessa BKT:een, % Valtion rahoitusjäämä, suhteessa BKT:een, % Julkisyhteisöjen bruttovelka, suhteessa BKT:een, % Valtionvelka, suhteessa BKT:een, % 2012 2013 2014 2015** 2016** 2017** 200 203 205 206 211 216 0,6-1,8-0,1 0,8 0,7 1,2-8,5-0,6-0,3-2,2 1,7 3,4-2,1 0 0,3 0,4 0,4 1,4 0,4-1,1-0,4-0,3 0,4 0,4 69,0 68,5 68,3 68,1 68,5 68,8 7,7 8,2 8,7 9,4 9,4 9 2,8 1,5 1-0,1 0,9 1,4 3,2 2,1 1,4 1,2 1,2 1,2-3,9-3,4-1,9 0,9 1,2 1,3-1,9-1,7-0,9 0,4 0,5 0,6 0,6 0,2 0,2 0,0-0,2-0,1 1,9 1,9 1,4 0,7 1 1,5 56,1 57,6 58,2 59,1 58,7 58,3 42,7 43,8 43,9 44,6 44,5 44,2-2,1-2,5-3,3-3,3-2,9-2,6-3,6-3,6-3,9-3,1-2,9-2,7 52,9 55,6 59,3 62,8 6 4,9 66,6 42,0 44,3 46,4 48,5 49,9 51,3 10
4. KAUPUNGIN TALOUS 4.1 Talousjohtajan katsaus tuloveroprosentin 1,7 prosenttiyksikön korotuksen tuottoa. Kaupungin talous vuonna 2015 Kaupungin verotulot nousivat 2,4 miljoonaa euroa, 4 %, Kasvu oli muuta maata nopeampaa, mutta ilman tuloveroprosentin 0,25 prosenttiyksikön korotusta verotulojen kasvu olisi ollut 3 % eli samalla tasolla kuin koko maassa. Vuonna 2016 kuntien ja Uudenkaupungin verotulot todennäköisesti laskevat, koska yhteisöverot laskevat ja tuloverotkaan eivät kasva. Kaupungin verotulot ja valtionosuudet eli verorahoitus oli yhteensä 86,2 miljoonaa euroa. Se nousi parilla miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Talousjohtaja Anne Takala Kuntien talous Suomen taloudella on takanaan jo neljä huonoa vuotta. Maan bruttokansantuote laski vuosina 2012 2014, ja vuonna 2015 päästiin vain 0,5 prosentin kasvuun. Työttömyys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys lisääntyivät. Valtion ja kuntien velkaantuminen jatkui. Vuonna 2016 talouteen odotetaan vain pieniä valonpilkahduksia, vaikka euro on edelleen heikko ja öljyn hinta matalalla. Toisaalta maailmantalouden parhaan kasvun ennustetaan olevan takana. Geopoliittiset jännitteet mm. Venäjällä, Irakissa, Syyriassa ja Libyassa varjostavat nekin edelleen teollisuusmaiden kasvunäkymiä. Kuntien verotulot kasvoivat 2,9 prosenttia, hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Kunnallisveroa kertyi kuntien kassaan vain 1,8 % enemmän kuin vuonna 2014, mutta yhteisöverotilitykset nousivat yli 10 prosenttia. Kunnille tilitettiin verotuloja yhteensä 21,77 mrd. euroa. Kuntien euromääräiset käyttötalousmenot laskivat prosentilla ja toimintatuotot 11 prosentilla, mutta kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen vaikutti merkittävästi kuntatalouden lukuihin. Ilman yhtiöittämisiä kulut olisivat nousseet prosentin ja tuotot laskeneet prosentilla. Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate laski eikä vuosikate aivan riittänyt kattamaan poistoja Valtionosuusleikkaukset ovat heikentäneet kuntien taloutta jo vuosia, ja leikkaukset jatkuvat vuonna 2015. Uudenkaupungin osalta leikkausten vuotuinen vaikutus oli 4 miljoonaa euroa vuonna 2015. Leikkauksen suuruus vastasi jo kaupungin Kaupungin ja liikelaitosten käyttötalouden tulojen ja menojen erotus eli toimintakate oli 78 miljoonaa euroa. Kaupungin ja liikelaitosten vuosikate oli yhteensä noin 8,5 miljoonaa euroa. Se oli 3,1 miljoonaa euroa alkuperäistä ja 2,5 miljoonaa euroa tarkistettua talousarviota parempi. Kaupungin vuosikate eli investointeihin käytettävissä oleva rahamäärä oli 547 euroa/asukas. Vuosikate kattoi yli 160 % omaisuuden kulumista vastaavista poistoista, ja investoinnit voitiin rahoittaa tulorahoituksella. Uudenkaupungin talous oli siis vuonna 2015 tasapainossa. Korot olivat koko vuoden edelleen poikkeuksellisen alhaalla. Lainojen vuotuiset korkokustannukset (sis. korot ja korkosuojaus) olivat alle 2 %. Arvopaperien myynnistä kirjattiin tuloslaskelmaan noin 270.000 euron myyntivoitto. Uudenkaupungin kaupungin (ilman liikelaitoksia) käyttötalouden toimintatuottojen toteutumisaste oli 97,2 % ja toimintakulujen 98,2 %. Toimintakate (toimintatuotot toimintakulut ilman poistoja) alitti talousarvion 1.053.000 eurolla. Kaupungin poistot sisältävä alijäämä (nettomenot ilman liikelaitoksia) oli 85,4 miljoonaa euroa. Toimintakate ja poistot sisältävät nettomenot nousivat vain 0,5 miljoonalla vuodesta 2014, ja ne alittivat talousarvion. Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten ulkoiset kokonaismenot (varsinaisen toiminnan lähinnä käyttötalouden menot, investointimenot ja rahoitustoiminnan menot) olivat 119,4 miljoonaa euroa. Uudenkaupungin sosiaali- ja terveystoimen kustannukset ovat edelleen muihin kuntiin verrattuna isot. THL:n viimeisimmän selvityksen mukaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioitujen menojen indeksi oli 111 vuonna 2014. Uusikaupunki käytti siis sosiaali- ja terveystoi- 11
meen kymmenyksen tarvetta enemmän. Euroina tämä on tarkoittanut noin 5 miljoonan euron ns. ylikäyttöä. Vuonna 2015 sosiaali- ja terveystoimen nettomenot kasvoivat hyvin maltillisesti: koko sosiaali- ja terveystoimi noin 1,6 % ja erikoissairaanhoito 1,4 %. Kaupungin omat ja yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa tehdyt kehittämis- ja uudistustoimenpiteet toivottavasti jatkavat ja vahvistavat tätä positiivista trendiä Uudellakaupungilla on kaksi liikelaitosta: Uudenkaupungin Vesi liikelaitos ja Vakka-Suomen Vesi liikelaitos. Ne eivät vuonna 2015 ylittäneet valtuuston hyväksymiä investointi- ja lainatasoja. Liikelaitokset eivät ottaneet kalenterivuoden aikana uutta lainaa, ja niiden lainamäärä laski. Uudenkaupungin Vesi liikelaitoksen toimintavuosi oli liikelaitokselle ennakoitua parempi ja sen kannattavuus oli hyvä. Vakka-Suomen Vesi liikelaitoksen liikevaihto nousi edellisestä vuodesta ja myös liikelaitoksen ylijäämä ja kannattavuus paranivat. Liikelaitoksen kannattavuus oli hyvä. Häpönniemen puhdistamon toiminta ei kaikilta osin täyttänyt ympäristöluvan vaatimuksia ja laitoksen prosessin tehostaminen edellyttää laajennusta. Puhdistamon tehostamisen esisuunnitelma valmistui vuonna 2015. Vuosi 2015 oli Uudenkaupungin Satama Oy:n kolmas toimintavuosi. Uudenkaupungin kaupunki omistaa yhtiön koko osakekannan. Yhtiön vuosi oli erittäin menestyksekäs: liikevaihto ja liikennemäärät kasvoivat. Myös yhtiön kannattavuus oli erittäin hyvä Investoinnit Kaupungin investointitaso nousi 1,2 miljoonalla eurolla vuodesta 2015, mutta Kaupunginlahden reunan 2,3 miljoonan euron hanketta lukuun ottamatta hankkeet olivat melko pieniä. Uudenkaupungin kokonaisinvestoinnit olivat 7,2 ja nettoinvestoinnit 5,4 miljoonaa euroa. Kaupungin osuus bruttoinvestoinneista oli 6,4 miljoonaa euroa. Uudenkaupungin Vesi liikelaitoksen investoinnit olivat 0,65 miljoonaa euroa, puolet budjetoidusta, ja Vakka-Suomen veden vain 143.000 euroa. Kaupungilla on ollut viime vuosina paljon pieniä hankkeita, mutta investointitaso on ollut melko matala. Vuosina 2017 2020 kaupungilla on edessään kaksi isoa yhteensä 20 30 miljoonan euron investointia: uimahallin peruskorjaus ja Viikaisten koulukiinteistön peruskorjaus. Vakka-Suomen Vesi joutuu sekin investoimaan arviolta 3,5 miljoonaa euroa jätevedenpuhdistamon toiminnan tehostamiseen. Henkilöstömuutokset ja henkilöstömenot Kaupungin vakinaisen henkilöstön määrä oli 858. Se lisääntyi 35 henkilöllä vuodesta 2014. Vuoden lopussa kaupungin palveluksessa oli, määräaikaiset mukaan lukien, 1056 henkilöä eli saman verran kuin vuonna 2014. Vakinaisessa työsuhteessa olevien määrä siis kasvoi mutta määräaikaisten väheni. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä siirtyi 14.12.2015 kaupungille 31 työntekijää, kun Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja terveyskeskuksen vuodeosastot yhdistettiin. 26 siirtyi terveyspalveluihin ja 5 puhtaanapitoon. Uudenkaupungin ja liikelaitosten palkkamenot nousivat 2,2 % ja henkilöstömenot 1,1 % vuoden 2014 tasosta. Henkilöstömenot nousivat palkkoja vähemmän, koska kaupunki sai 2015 ensimmäisen kerran laskuttaa Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymältä 50 %, noin 125.000 euroa, kaupungin maksamista ammatillisen koulutuksen eläkemenoperusteisista maksuista. Vakinaisten viranhaltijoiden henkilöstömenot laskivat. Eniten nousivat sijaismäärärahat. Henkilöstömenojen vertailua aikaisempiin vuosiin hankaloittaa vuosien 2013 2014 lomautukset. Kun Uudenkaupungin käyttötalouden palkkoja/asukas verrataan muihin kuntiin, on muistettava, että Uusikaupunki järjestää isäntäkuntana perusterveydenhuollon palvelut Uudenkaupungin lisäksi neljälle muulle kunnalle. Rahoitus Kaupungin lainakanta oli vuoden 2015 lopussa 30,7 miljoonaa euroa eli 1.985 euroa asukasta kohden. Koko maan velkamäärään, noin 2800 euroa, verrattuna kaupungin velkamäärä on kohtuullinen. Koko lainamäärästä kaupungin liikelaitosten lainaosuus on runsaan viidenneksen. Lainamäärä laski 1,4 miljoonalla eurolla vuodesta 2014. Kaupunki otti vuoden aikana 5 miljoonaa euroa uutta pitkäaikaista luottoa. Koska lyhyet korot olivat erittäin alhaalla, kaupunki rahoitti toimintaansa myös edullisilla kuntatodistusluotoilla. Lainojen keskikorko laski alle prosenttiin, mutta korkosuojauskustannukset nostivat kokonaiskorkokustannukset 1,7 prosenttiin p/a. Kaupunki ei tehnyt vuoden aikana uusia koronvaihtosopimuksia. Voimassa olevia koronvaihtosopimuksia kaupungille oli 10 miljoonan euron arvosta. Kaupungin rahavarat (sijoitukset ja kassavarat olivat) 11,8 miljoonaa euroa. Ne kasvoivat 3,2 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Uudenkaupungin omavaraisuusaste oli 63,7 %. Se pysyi melkein ennallaan. Hyvänä tavoitetasona pidetään 70 %:n omavaraisuutta. 12
Lopuksi Kaupungin henkilöstö ja yksiköt tekivät vuoden aikana kiitettävää työtä, ja ne osoittivat vahvaa sitoutumista työhönsä. Yksiköt kehittivät toimintaansa ja etsivät uusia tapoja toimia. Kaupungin toiminnallinen tulos nousi positiiviseksi ja tilikausi oli 3,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Alkuperäisen talousarvion 129.000 euron ylijäämä parani siis 3,4 miljoonalla. Talousarvioon verrattuna positiivinen muutos johtuu kahdesta tekijästä: verotulot ja valtionosuudet olivat 1,8 miljoonaa euroa isommat ja henkilöstömenot 1,7 miljoonaa euroa pienemmät kuin valtuuston joulukuussa 2014 hyväksymässä talousarviossa ennakoitiin. Lisäksi kaupungin taloutta auttoi Vilissalon tonttien myynnistä saatu 900.000 euron myyntivoitto ja liikelaitosten hyvä tulos. Vaikka tulevaisuuden kunnan tehtävät ja toimintamallit eivät maakuntahallintouudistuksen ja sosiaali- ja terveystoimen uudistuksen takia ole tiedossa, kaupunki ei voi jäädä paikalleen, vaan toiminnan uudistamista ja rationalisointia sekä tehtävien priorisointia on välttämätöntä jatkaa. Kaikkia nykymuotoisia palveluita ei voida nykyisillä resursseilla enää tarjota, vaan sekä työntekijöillä että luottamushenkilöillä pitää olla valmiutta luopua vanhasta ja keskittyä olennaiseen. Vain tällä tapaa Elinvoimainen uusi kaupunki 2020 - strategian tavoitteet - terve talous ja hyvinvoivat asukkaat - toteutuvat. Vuonna 2015 Uudenkaupungin yrityssektorin hyvä positiivinen vire ja toimeliaisuus jatkuivat, työttömyys laski ja sairaanhoitopiirin kanssa alkoi uudenlainen yhteistyön kehittäminen. Tästä on hyvä jatkaa vuoteen 2016. Talous on tasapainossa, jos kunnan vuosikate riittää poistoihin ja poistojen määrä kattaa investoinnit. Uudessakaupungissa vuosikate oli vuonna 2015 noin 160 % poistoista ja investointien tulorahoitusprosentti 157. Näillä tunnusluvuilla arvioituna kaupungin talous oli tasapainossa vuonna 2015. Kertynyt ylijäämä esitetään siirrettäväksi taseen omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämätilille. Kaupungin taseessa on tämän jälkeen noin 4.000.000 euroa ylijäämää. 13
Verotulot ovat Uudenkaupungin talouden perusta, ja niiden kehitystä on havainnollistettu verotettavien tulojen muutoksista kertovalla graafisella esityksellä. Uudenkaupungin verotettavien tulojen kokonaiskasvu ja kasvu/asukas olivat pitkään alle vertailuryhmien tason. Siihen vaikuttivat lähinnä asukasmäärän ja palkansaajien / työvoiman määrän vuosittainen väheneminen. Vuonna 2014 Uudenkaupungin verotettavat tulot nousivat pitkästä aikaa enemmän kuin muualla. Uudenkaupungin verotettavat tulot kasvoivat 3,0 % eli enemmän kuin koko maassa ja vastaavankokoisissa kunnissa (10.000 20.000 asukkaan kunnat 1,6 %, koko maa 1,8 %, Varsinais-Suomi 2,0 %). Käyttötalouden valtionosuuksia samankokoiset kunnat saavat kuitenkin Uuttakaupunkia enemmän ja niiden verotulot ja valtionosuudet ovat yhteensä Uuttakaupunkia isommat. Kaupunki on 10 vuoden aikana useaan otteeseen korottanut sekä tuloveroprosenttia että kiinteistöveroja. Kaupungin verotulot olivat vuonna 2015 koko maan tasolla. Kaupungin verotulot nousivat 4 %, 2,4 miljoonaa euroa, vuonna 2015. Kasvu oli poikkeuksellisen hyvä, koska koko maassa verotulot kasvoivat vain 2,9 %. Tällä hetkellä näyttää siltä, että yhteisöverot laskevat vuonna 2016 yli miljoonalla eurolla. 14
Yhteisöveron tuotto oli lähes 4 miljoonaa euroa ja kunnan tuloveron tuotto yli 53,5 miljoonaa euroa. Kaupunkilaisille tarjottavien palvelujen määrä ja taso on entistäkin vahvemmin sidoksissa työllisyyden ja verotulojen kehitykseen, koska valtionosuuksia on jo monena vuotena leikattu ja niiden osuus kuntien tuloista on pienentynyt. Vaikka yritysten hyvä tilauskanta paransi kaupungin työllisyystilannetta vuonna 2015, työvoiman määrä pieneni - lähinnä eläköitymisen mutta myös muuttoliikkeen takia. Toivottavasti yritysten vahva kehitys auttaa lähivuosina kääntämään palkansaajien määrän ja samalla verotulot vakaaseen kasvuun. Jokainen prosentin kasvu verotuloissa lisää verotuloja 0,5 miljoonalla eurolla. Yhteensä 40 415 41 301 44 968 48 427 48 607 53 091 54 096 54 036 56 322 59 508 61 894 Muutos ed. vuoteen 5,1 2,2 8,9 7,7 0,4 9,2 1,9-0,1 4,2 5,7 4,0 15
4.2 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa 2015 Kaupungin talous vahvistui vuonna 2015 ja toiminnallinen tulos oli positiivinen. Kaupungin verotulot olivat yhteensä 61,9 miljoonaa ja valtionosuudet 24,3 miljoonaa euroa. Verotulot nousivat 2,4 miljoonalla (4 %) mutta valtionosuudet laskivat 0,4 miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä parilla miljoonalla eurolla, 2,3 %. Kaupungin ja liikelaitosten vuosikate oli 8,5 miljoonaa euroa positiivinen. Se parani 2,5 miljoonalla vuodesta 2014. Parannus johtui lähinnä parista tekijästä: Vilissalon tonttien myyntivoitto, verotulojen ylittyminen ja liikelaitosten hyvä kannattavuus, Vuosikate oli ennakoitua parempi myös sen takia, että henkilöstömenot alittivat talousarvion ja erikoissairaanhoidon menot kasvoivat vain 0,3 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Tilikausi oli 3,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Valtionosuusuudistus astui voimaan vuoden 2015 alussa ja uusi kuntalaki 1.5.2015. Kuntalain muutos on otettu huomioon toiminnassa. Osa kuntalain säädöksistä tulee voimaan vasta 1.6.2017 uuden valtuuston aloittaessa toimintansa. Kuntalain muutoksen takia kaupungin on uusittava mm. hallintosääntönsä ja strategiansa vastaamaan uusia säädöksiä. Edellisen hallituksen valmistelema sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus kariutui keväällä 2015. Uusi hallitus jatkoi valmistelua uudelta pohjalta ja päätti syksyllä sen linjauksista. Lakiluonnosten on tarkoitus tulla kuntiin lausunnolle keväällä 2016. Vuosia jatkunut epätietoisuus kuntien roolista ja tehtävistä jatkossa on työllistänyt kuntia ja haitannut niiden toimintaa ja kehittämistä. Kuntien osuus työllistämismenoista on kasvussa ja esimerkiksi työmarkkinatuen kuntaosuus on kasvanut. Uudenkaupungin maksut nousivat alkuvuonna voimakkaasti, mutta kuukausikohtaiset asiakasmäärät ja kustannukset saatiin eri toimenpitein kääntymään syyskaudella laskuun. Koska kaupungin toiminnan kehittämistä on tehtävä nyt eikä sitä voi lykätä tulevaisuuteen, kaupunki ryhtyi vuonna 2015 yhdessä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa kehittämään aktiivisesti erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä. Vuoden merkittävin rakenteellinen muutos oli uusien yhteisosastojen perustaminen perusterveydenhuollon alaisuuteen. Osastoja on kaksi, ja niistä toinen tuottaa kirurgispainotteista ja toinen sisätautispainotteista vuodeosastohoitoa. Yhteisosastojen perustamisen seurauksena kaupungin ja erikoissairaanhoidon vuodeosastopaikat vähenivät yhteensä 26 paikalla. Uudet osastot aloittivat toimintansa 14.12.2015. Sosiaali- ja terveystoimessa tehtiin monia muutoksia: pitkäisaikaisen laitoshoidon osuutta vähennettiin, kotisairaalatoiminta TYKS Vakka- Suomen sairaalan kanssa alkoi ja hyvinvointineuvola aloitti toimintansa osana ennaltaehkäisevää terveydenhuolto. Sivistyspalveluille hyväksyttiin uudet strategiat, joissa linjattiin strategiakauden 2015-2020 keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet. Uudet esiopetuksen, perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2016 ja niitä valmisteltiin yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Vuoden isoin ja kaupunkikuvassa näkyvin investointi oli Kaupunginlahden reunan kunnostaminen. Hankkeen kustannukset olivat yli 2,3 miljoonaa euroa ja kunnostusta ei olisi tässä laajuudessa voitu toteuttaa ilman Vannaksen säätiön lähes 1,7 miljoonan euron avustusta. 4.3 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kaupungin strategisena tavoitteena on, että kaupungin vuosikate kattaa poistot vuonna 2016. Siihen voidaan päästä pitämällä kaupungin kustannukset kurissa. Omien toimintojensa kustannuksiin kaupunki voi vaikuttaa omilla päätöksillään, mutta uhkana ovat ostopalvelujen käytön kasvu ja erikoissairaanhoidon kustannusten nousu. Kaupungin menot eivät saisi juurikaan kasvaa vuosina 2016-2018. Uudenkaupungin talous oli vuonna 2015 ylijäämäinen. Taloussuunnitelman mukaan vuodet 2016 2018 ovat ylijäämäisiä, mutta liikkumavara on pieni. Kuntien verotulojen kasvun arvioidaan olevan lähivuosina koko maassa heikkoa ja vuonna 2016 niiden ennustetaan jopa laskevan. Uudessakaupungissa tilanne on kaksijakoinen: Toisaalta työllisyyden paraneminen on tuomassa vakautta verotuloihin, ja verotulojen kehitys näyttäisi jatkossa olevan samalla tasolla kuin koko maassa. Toisaalta kaupungin asukasmäärä väheni vuonna 2015, ja työvoiman määrä laski. Jos uudet työpaikat eivät jatkossa houkuttele muuttamaan Uuteenkaupunkiin, työvoiman määrä vähenee lähivuosina kiihtyvällä vauhdilla. Tällöin myös verotulojen kasvu jää vähäiseksi. Vuonna 2016 työllisyystilanne on autotehtaan lomautusten takia tilapäisesti heikkenemässä, mutta uuden automallin valmistaminen alkaa 2017, ja työllisyys on silloin palautumassa vuoden 2015 tasolla. 16
Tulossa olevat suuret investoinnit, kuten Viikaisten koulukiinteistön ja uimahallin korjaus sekä Vakka-Suomen Veden investoinnit, kasvattavat kaupungin velkamäärää. Tällä hetkellä korkotaso on matala, mutta korkotason nousu lisäisi kaupungin lainanhoitokustannuksia ja heikentäisi vuosikatetta. Prosenttiyksikön koronnousu kasvattaa korkokuluja 300.000 eurolla. Ennen hankkeiden aloittamista selvitetään myös vaihtoehtoiset toteutus- ja rahoitusmallit kuten erilaiset kiinteistöleasing- ja elinkaarimallit. Niissä malleissa kaupungin lainamäärää ei kasva, mutta kaikissa vaihtoehdoissa kaupungin käyttökustannukset ja kulut nousevat. Vaikka vuoden 2015 alussa voimaan tullut valtionosuusuudistus ei vähennä kaupungin valtionosuuksia, valtionosuudet pienenevät valtionosuusleikkausten takia euromääräisesti vuosina 2015-2016. Kaupunki ei pysty omilla toimillaan vaikuttamaan valtionosuuksiin. Häpönniemen puhdistamon toiminta ei kaikilta osin täyttänyt ympäristöluvan vaatimuksia ja prosessin tehostaminen edellyttää laajennusta. Puhdistamon tehostamisen esisuunnitelma valmistui vuonna 2015 ja toteutussuunnittelu vuoden 2016 aikana. Rakennustyöt ajoittuvat pääosin vuodella 2017. Hankkeen kustannuksista noin puolet katetaan lainalla ja toinen puoli liikelaitoksen omalla rahoituksella. Sosiaali- ja terveystoimen valtakunnallinen uudistus vaikuttaa kaikkiin kaupungin toimintoihin ja tuloihin. Sen yhteydessä kaupungin henkilöstömäärä laskee, tulot laskevat ja velvoitteet vähenevät. Tavoitteena on, että kuntien tulot ja menot vähenevät samassa suhteessa. Vielä ei tiedetä toteutuuko tämä. Kaupungin talous tulee olemaan seuraavinakin vuosina erittäin tiukka. 4.4 Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kaupungin merkittävimpiä toiminnallisia riskejä on osaavan henkilökunnan saatavuus erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa. Osaavan henkilökunnan puute voi aiheuttaa merkittäviä kustannuksia esimerkiksi lastensuojelussa ja vammaispalvelussa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yksi sairaalamallin toteuttaminen onnistuneesti ja erikoissairaanhoidon yhteisten vuodeosastojen toiminnan onnistuminen sekä muu yhteistyö ja sen onnistuminen ovat suurin yksittäinen kaupungin palvelutuotantoon ja palvelujen kustannuksiin vaikuttava tekijä. Onnistuessaan kustannusten kehitys on maltillista, ja epäonnistuessaan kustannukset kasvavat merkittävästi. Taloussuhdanteet vaikuttavat kaupungin verotuloihin. Prosentin muutos verotuloissa laskee tai nostaa kaupungin tuloja 0,5 miljoonalla eurolla. Työllisyystilanne ja koko maan talouden kehitys vaikuttaa nopeasti kaupungin verotuloihin, ja ne voivat helposti jäädä 1-2 miljoonaa euroa arvioitua pienemmäksi. Tätä aukkoa on vaikea kattaa säästöillä. Vaikka valtionosuusuudistus ei itsessään pienentänyt Uudenkaupungin valtionosuuksia, tehdyt leikkaukset pienentävät niitä. Leikkausten kompensoimiseksi kunnille annettiin vuonna 2016 mahdollisuus korottaa asiakasmaksuja, ja lisäksi esimerkiksi päivähoidon ryhmäkokoja saa kasvattaa ja pätevyysvaatimuksia ollaan helpottamassa. Myös kuntien velvoitteita ollaan karsimassa, mutta se tapahtuu hitaasti. Uhkana on, että rahoitusta karsitaan ja pienennetään, mutta velvoitteet jäävät. Kaupunki ei pysty vaikuttamaan velvoitteiden määrään tai niiden laatukriteereihin. Suurin toiminnallinen epävarmuus liittyy edelleen sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja siihen, miten palvelut jatkossa järjestetään ja miten kustannukset katetaan. U usi toimintamalli ja uudet kustannusten jakoperusteet vaikuttavat kaupungin kustannuksiin ja toimintaan erittäin paljon, koska sosiaali- ja terveystoimen suorat kustannukset ovat 60 % kaupungin kokonaismenoista ja yli 50 % henkilöstömäärästä. Jos palvelut siirretään maakunnille, mitä tehdään kiinteistöillä? Siirtyvätkö ne maakunnille ja jos siirtyvät, millä arvolla? Siirtyvätkö niihin kohdistuvat lainat? Näihin kysymyksiin ei ole vielä olemassa vastauksia. Kaupungin ja liikelaitosten lainasalkku oli vuoden 2015 lopussa yhteensä noin 30,7 miljoonaa euroa. Lainamäärä laski 1,4 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Lyhytaikaisista lainoista 6 miljoonaa euroa oli lyhytaikaisia kuntatodistusluottoja ja loppuosa lyhytaikaisiin velkoihin siirrettyjä ensi vuoden lyhennyksiä. Pitkäaikaisista lainoista (21 miljoonaa euroa) oli vaihtuvakorkoisia lainoja 9,8 miljoonaa ja kiinteäkorkoisia 11,2 miljoonaa euroa. Kaupunki on varautunut korkojen nousuun 10 miljoonan euron korkosuojauksilla. Uutta pitkäaikaista lainaa otettiin 5.000.000 euroa. Kaupunki on varautunut riskeihin julkisyhteisövakuutuksella, joka sisältää mm. omaisuuden ja toiminnan turvat sekä näihin liitetyn lisäturvan. Tällaisia kustannuksia voivat olla mm. muutto-, tiedotus-, kuljetus- ja vuokrakustannukset esimerkiksi vanhainkodin tuhouduttua. Toiminnan turva sisältää julkisyhteisön vastuuturvan (toiselle aiheutettu henkilö-, esine- tai taloudellinen vahinko) ja julkisyhteisön hallinnon vastuuturvan (virassa tai toimessa teolla tai laiminlyönnillä aiheutettu taloudellinen vahinko). 17
4.5 Ympäristötekijät Vakka-Suomen Vesi liikelaitoksen Häpönniemen puhdistamon uusi ympäristölupa tuli voimaan heinäkuussa 2015. Jäteveden puhdistustulokset eivät täytä voimassa olevan ympäristöluvan vaatimuksia, ja liikelaitos on ryhtynyt toimenpiteisiin puhdistuskapasiteetin nostamiseksi ja mahdollisesti kuormituksen vähentämiseksi. Puhdistamon tehostamisen esisuunnittelu valmistui kesäkuussa 2015 ja toteutussuunnittelun on määrä valmistua heinäkuussa 2016. Investointi tehdään 2016-2017. Uudessa puhdistamon ympäristöluvassa päästövaatimuksia kiristettiin 5. VÄESTÖ, TYÖPAIKAT JA TYÖLLISYYS Lisäksi Vakka-Suomen Veden tulee selvittää jäteveden purkupisteen mahdollisen siirron (kauemmas merelle) vaikutus kaupungin edustan merialueen tilaan. Selvitystyö tehdään yhteistyössä Yara Oy:n kanssa. Uudenkaupungin kaupunki myi vuonna 2012 Munaistenmetsän kaatopaikan Lassila & Tikanoja Oy:lle. Kaupan yhteydessä kaupungille jäi vastuu vanhasta kaatopaikasta, mutta uuden myydyn alueen osalta vastuut siirtyivät ostajalle (piilevät ennen kauppaa syntyneet velvoitteet ovat edelleen kaupungilla). Kaatopaikka-alueet ovat ympäristöriskialueita. syntyneet kuolleet nettomuutto väkiluku 31.12 muutos kum. muutos 1990 272 143-130 18432 0 0 1991 229 152-109 18393-39 -39 1992 238 195-166 18255-138 -177 1993 230 165-315 18009-246 -423 1994 201 144-196 17872-137 -560 1995 180 181-275 17590-282 -842 1996 182 151 9 17631 41-801 1997 176 174-82 17552-79 -880 1998 175 144-108 17479-73 -953 1999 185 161-295 17216-263 -1216 2000 175 182-188 17019-197 -1413 2001 147 157-163 16851-168 -1581 2002 134 145-142 16696-155 -1736 2003 153 166-281 16405-291 -2027 2004 175 158-163 16260-145 -2172 2005 148 146-65 16198-62 -2234 2006 148 160-127 16059-139 -2373 2007 133 154-109 15926-133 -2506 2008 141 177-4 15886-40 -2546 2009 130 153 10 15873-13 -2559 2010 160 159-41 15833-40 -2599 2011 148 173-123 15685-148 -2747 2012 139 162-163 15499-186 -2933 2013 142 150-16 15475-24 -2957 2014 140 189 139 15565 90-2867 2015 *) 142 168-45 15494-71 -2938 *) ennakkotieto, jota käytetty tilinpäätöslaskelmissa Uudenkaupungin asukasluku on 25 vuodessa laskenut lähes 3000 hengellä. Tällä ajanjaksolla asukasluku on noussut vain kahtena vuotena: 1996 ja 2014. Vähennys vastaa pienen kunnan asukasmäärää. Samalla ajanjaksolla vastaavan kokoisten kuntien asukasmäärä on pysynyt ennallaan tai jopa noussut. Elinvoimainen uusi kaupunki 2020- strategiassa asetettiin tavoitteeksi, että kaupungin asukasluku vähenee ennusteita hitaammin (ennuste n. 1000 henkilöä vuoteen 2025 mennessä). Vuonna 2014 Uudenkaupungin asukasluvun kehitys ja muuttoliike olivat positiivisia, ja sen toivottiin jatkuvan vuonna 2015. Valitettavasti vuonna 2015 muuttoliike ja väkiluku muuttuivat negatiiviseksi. Kaupungin väestön määrä laski 71 hengellä ja kaupungista muutti 45 henkeä enemmän kuin tänne saapui. Kaupungin huoltosuhde heikkeni, koska väestö ikääntyy ja kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän. Mikäli elinkeinoelämässä oleva positiivinen vire jatkuu, Uudenkaupungin asettama strateginen asukaslukutavoite voi vielä toteutua. 18
Uudessakaupungissa lasten ja nuorten osuus väestöstä on jo pitkään pienentynyt nopeammin kuin koko maassa, ja syntyneisyys on jäänyt alle vastaavan kokoisten kuntien. 0-6-vuotiaiden osuus väestöstä oli vuonna 2015 vain 6,4 %, kun se oli vastaavan kokoissa kunnissa 7,9 % ja koko maassa 7,7 %. Jos 0-6-vuotiaiden lasten osuus koko väestöstä olisi Uudessakaupungissa sama kuin koko maassa, kaupungissa olisi 280 alle kouluikäistä lasta enemmän kuin nyt. Yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä on vastaavasti noussut nopeasti, ja se on jo 25,7 % (21 % v. 2010). Osuus on 5,8 prosenttiyksikköä koko maata korkeampi. Uudenkaupungin asukasluvun väheneminen on poikkeuksellisen rajua, kun sitä verrataan vastaavan kokoisiin kuntiin, Varsinais-Suomeen tai koko maahan. Niissä asukasmäärä on ollut koko 2000- luvun kasvussa, kun Uudessakaupungissa asukasmäärä kasvoi vasta vuonna 2014. 19
Uudenkaupungin työpaikkojen määrä romahti 1990-luvun alussa noin 9000:sta 5.300:aan, yli 40 %. Vuoteen 2000 mennessä työpaikkojen määrä oli noussut noin parilla tuhannella. Tämän jälkeen Uudenkaupungin työpaikkakehitys on ollut aaltoileva: välillä työpaikkamäärä on noussut ja välillä laskenut. Elinvoimainen uusi kaupunki 2020 strategiassa työpaikkojen määrän arvioitiin kasvavan vuoteen 2016 mennessä ja työllisyysasteen olevan 42 % koko väestöstä. Kehitys ei vuonna 2015 ollut strategian mukainen. Vuonna 2015 toimipaikkojen nettolisäys oli 20, mutta työvoiman ja työllisten määrä on ollut laskussa. Vuonna 2000 työvoiman määrä oli 8650 ja 2015 enää 7119. Samana aikana työllisten määrä on laskenut yli 1000 hengellä. Uudenkaupungin työpaikat toimialoittain Viimeisin virallinen tilasto vuodelta 2013 Toimiala 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Muutos 2002->2013 Maa- ja metsätalous 393 380 377 373 347 361 352 326 319 312 294 281-112 Mineraalien kaivu 8 8 12 2 0 4 6 6 7 9 9 7-1 Teollisuus 2686 2094 1945 2251 2351 2162 2151 2046 1966 2240 1933 2056-630 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 34 31 30 24 24 34 36 28 38 35 39 37 3 Rakentaminen 465 457 452 489 435 472 477 437 477 464 475 488 23 Kauppa, majoitustoiminta ym. 647 645 679 709 688 675 705 689 974 962 886 952 305 Kuljetus, varastointi ja tietoliik. 359 382 384 393 367 391 367 356 81 101 148 134-225 Rahoitustoiminta ym. 539 528 541 580 559 600 613 584 650 690 680 754 215 Yhteiskunnalliset palvelut 1828 1815 1816 1805 1834 1809 1836 1744 1796 1799 1822 1819-9 Toimiala tuntematon 121 90 86 59 59 55 49 49 69 77 57 47-74 Yhteensä 7080 6430 6322 6685 6664 6563 6592 6265 6377 6689 6343 6575-505 20
Uudenkaupungin työttömyysaste oli 9,72 % vuonna 2015 (10,24 % v. 2014). Varsinais-Suomen työttömyysaste oli 13,3 % ja koko maan 13,4 %. Varsinais-Suomen ja koko maan työttömyysaste oli pitkään jatkuneen taantuman takia edelleen nousussa, mutta Uudenkaupungissa suunta oli toinen: työttömyysaste parani vuoden aikana, ja se oli Varsinais-Suomea ja koko maata parempi. 21
6. HENKILÖSTÖ Palvelussuhde 31.12. 2012 2013 2014 2015 Muutos % Palvelukeskuksittain Yht. Yht. Yht. Yht. ed. vuodelta Kaupunki yhteensä 1086 1058 1059 1056-0,3 Vakinaiset 868 838 823 858 4,3 Määräaikaiset 218 220 236 198-16,1 - josta työllistetyt 26 14 19 1-94,7 Hallinto- ja kehittämiskeskus 211 173 163 165 1,2 Vakinaiset 174 154 140 150 7,1 Määräaikaiset 37 19 23 15-34,8 - josta työllistetyt 14 3 9 1-88,9 Sosiaali- ja terveyskeskus 631 520 541 533-1,5 Vakinaiset 507 385 384 400 4,2 Määräaikaiset 124 135 157 133-15,3 - josta työllistetyt 5 2 5 0-100,0 Sivistyspalvelukeskus 224 349 339 342 0,9 Vakinaiset 168 284 284 293 3,2 Määräaikaiset 56 65 55 49-10,9 - josta työllistetyt 7 9 5 0-100,0 *) *) Liikelaitokset 20 16 16 16 0,0 Vakinaiset 19 15 15 15 0,0 Määräaikaiset 1 1 1 1 0,0 - josta työllistetyt 0 0 0 0 *) Varhaiskasvatus siirtyi vuoden 2013 alusta lukien sivistyspalvelukeskukseen sosiaali- ja terveyskeskuksesta. Uudenkaupungin kaupungin palveluksessa olevan vakinaisen henkilöstön määrä oli vuodenvaihteessa 858. Henkilöstömäärä lisääntyi 35 henkilöllä. Merkittävin lisäys tuli siitä, että Tyks Vakka- Suomen sairaalan ja terveyskeskuksen vuodeosastot yhdistettiin 14.12.20115, ja Vakka-Suomen sairaalasta siirtyi yhteensä 31 henkilöä. Uudenkaupungin kaupungin palvelukseen; 26 terveyspalveluihin ja viisi puhtaanapitoon. Kaupungin henkilötyövuosien määrä oli 782,32. Se kasvoi 13,60 vuodella edellisestä vuodesta. Henkilötyövuodella tarkoitetaan henkilön koko vuoden työssäoloa. Osa-aikaiset muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Kaupungin vakinaisen henkilökunnan ja määräaikaisten työntekijöiden määrä pysyi ennallaan. Kokonaishenkilöstömäärä oli yhteensä 1056. 22
Terveysperusteiset poissaolot kalenteripäivinä (koko henkilöstö) 2015 Sairauslomat Palvelukeskukset Alle 4 pv 4-29 pv 30-60pv 61-90 pv 91-180 pv Yli 180 pv Yht. Hallinto- ja kehittämiskeskus 388 766 292 442 165 0 2 053 Sosiaali- ja terveyskeskus 1 389 3 302 1 262 664 1 577 1 848 10 042 Sivistyspalvelukeskus 760 1 120 686 493 699 629 4 387 Liikelaitokset 12 109 93 0 0 0 214 YHTEENSÄ 2 549 5 297 2 333 1 599 2 441 2 477 16 696 2015 Työtapaturmapoissaolot Palvelukeskukset Alle 4 pv 4-29 pv 30-60pv 61-90 pv 91-180 pv Yli 180 pv Yht. Hallinto- ja kehittämiskeskus 10 58 38 0 0 0 106 Sosiaali- ja terveyskeskus 9 105 164 136 90 0 504 Sivistyspalvelukeskus 2 34 37 0 0 204 277 Liikelaitokset 0 10 0 0 0 0 10 YHTEENSÄ 21 207 239 136 90 204 897 Sairauslomia kertyi 15,8 kalenteripäivää / työntekijä. Vuonna 2014 vastaava luku oli 14. 23