Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016
Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa koskeva maankäyttöja rakennuslain (MRL) muutos 196/2016) tuli voimaan 1.4.2016. Lain muutos tarkoittaa, että aikaisemmin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY- keskus) toimivaltaan kuuluneet poikkeamisasiat ratkaistaan jatkossa kunnassa.
Missä asioissa poikkeamisvalta siirtyy kunnille Uuden rakennuksen rakentaminen ranta-alueella, jolla ei ole voimassa MRL 72 :n 1momentissa tarkoitettua kaavaa Vähäistä suurempi poikkeaminen asemakaavassa osoitetusta tontti- tai rakennuspaikkakohtaisesta kokonaisrakennusoikeudesta taikka vähäistä suuremman rakennusoikeuden osoittamisesta alueelle, jolle asemakaavassa ei ole osoitettu rakennusoikeutta
Missä asioissa poikkeamisvalta siirtyy kunnille Poikkeaminen rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä Poikkeaminen MRL: n 53 :n 3 momentissa tarkoitetusta asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta rakennuskiellosta siirtyvät kunnille Soveltamisalaa on laajennettu koskemaan myös asemakaava-alueella olemassa olevan liike- tai toimistorakennuksen tilojen muuttamista asuinkäyttöön tai muuhun ympäristöhäiriötä aiheuttamattomaan käyttöön
Poikkeamisvallan edellytykset eivät muutu (MRL 171 ) Poikkeaminen ei voi koskea jatkossakaan merkittävää rakentamista. Poikkeamisharkinnassa on varmistuttava, että laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Samoin on muistettava, että poikkeamispäätösten perusteleminen hallintolain tarkoittamalla tavalla on välttämätöntä myös tilanteissa, joissa poikkeamisen edellytykset katsotaan täyttyvän.
Oikeuskäytäntö luo puitteet poikkeamiskäytännölle Poikkeamisten soveltamista ohjaavat jatkossakin vakiintunut 15 vuoden aikana muodostunut oikeuskäytäntö. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut ohjaavat käytäntöä
Ensin arvioidaan poikkeamisen edellytykset (MRL 171 2mom.) Poikkeaminen ei saa: 1. Aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. 2. Vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista. 3. Vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. 4. Johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Jos poikkeamisen edellytykset täyttyvät voi kunta erityisestä syystä myöntää poikkeuksen
Poikkeaminen rantarakentamisessa Poiketaan laista, jossa sanotaan että meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman kaavaa. Rantarakentamista koskevat säännökset ovat voimassa rantavyöhykkeellä, joka on leveydeltään 50-200m riippuen rannan avoimuudesta ja välissä olevista teistä.
Poikkeaminen rantarakentamisessa Rantarakentamispaikkojen määrän laskemiseksi on voimassa vakiintuneet käytännöt. Rantarakennusoikeus määritellään vuoden 1969 tilajaotuksen perusteella. Kapeilla lahdilla, joilla ja niemillä rakennusten määrä on vähäisempi. Merkittävät maisema ja luontoarvot vaikuttavat rakennuspaikkojen määrään. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimus.
Mikä muuttuu rantarakentamisessa? Lakimuutos ei mahdollista uusien rantarakennuspaikkojen lisäämistä suhteessa aiempaan käytäntöön. Rantarakennuspaikkojen rakennusoikeutta on mahdollista kasvattaa, jos löytyy riittävät perusteet.
Mikä muuttuu rantarakentamisessa? Lomarakennusten muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi voi helpottua. Edellyttää valtuuston linjausta asiassa. Rakennuksen pitää täyttää asumisen edellytykset. Erityisiä syitä, joilla vakituista asumista voidaan perustella Lähi-alueen muu vakituinen asutus Alueen yhdyskuntatekninen huolto Rakennuspaikan koko Rakennusten sijoittuminen riittävän etäälle rantaviivasta
Poikkeaminen kaavassa osoitetusta rakennusoikeuden määrästä Vähäinen poikkeama 5-10% on jo aiemmin ollut kunnan päätettävissä. Isompi poikkeaminen tulisi ensisijaisesti ratkaista kaavalla. Jos lisärakennusoikeutta haetaan on hakijan osoitettava, ettei lisärakentamisesta aiheudu haittaa ympäristölle, ja että tontin koko riittää toimintojen järjestämiseen. Poikkeamisessa tulee arvioida myös maanomistajien tasapuolinen kohtelu.
Poikkeaminen kaavassa osoitetusta rakennusoikeuden määrästä erityisiä syitä Esim. Rakennuspaikan koko. Rakennuksen etäisyys rantaviivasta Kaavan alhainen rakennusoikeus
Maisema-alueet ja luonnonsuojelualueet Poikkeaminen ei saa aiheuttaa haittaa : Luonnonsuojelulain nojalla suojeltuihin luontotyyppeihin (LSL 29 ) YM:n tai Ely:n päätöksellä perustettuihin maisema-alueisiin Luonnonsuojelulain 10 luvun EY:n Naturaverkostoa koskeviin erityssäännöksiin.
Poikkeaminen rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä Poikkeaminen ei saa vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeaminen voi koskea suojellun rakennuksen ulkoasun muuttamista tai purkamista. Yleensä pyydetään asiantuntijalausunto museolta.
Poikkeaminen MRL: n 53 :n 3 momentissa tarkoitetusta asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta rakennuskiellosta Kunta voi myöntää poikkeamisluvan rakentamiselle kaavan hyväksymisen jälkeisen valitusajan aikana. Ei yleensä kuitenkaan tarpeen, sillä valitusajan päätyttyä luvan myöntäminen helpompaa ja nopeampaa.
Asemakaava-alueella olemassa olevan liike- tai toimistorakennuksen tilojen muuttamista asuinkäyttöön tai muuhun ympäristöhäiriötä aiheuttamattomaan käyttöön Käyttötarkoituksen muutos ei enää edellytä välttämättä kaavamuutosta.
LOPUKSI Lakimuutos ei tuo käytännössä tuo juurikaan muutoksia poikkeamislupa käytäntöön. Työt siirtyvät valtiolta kunnille. Ei muuta rakentamisen mahdollisuuksia rantaja maisema-alueilla. Kaavassa osoitettuja rakennusoikeuksia voidaan helpommin nostaa. Lomarakennusten muuttaminen asuinkäyttöön edellyttää laajempaa tarkastelua ja valtuuston linjausta.