Henkilöstön edustaja työpaikan muutosvoimana

Henkilöstön edustaja työpaikan muutosvoimana

Henkilöstön edustaja työpaikan muutosvoimana Toimeksianto: TELKE työryhmä Rahoitus: Työsuojelurahasto Toteutusaika: 2002 2004 Toteutus: Aktiivi-Innovaatio Oy Aarno Ryynänen Kari Loimu Veikko Mäenpää

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää 1) Henkilöstön edustajan toimintamahdollisuudet 2) Henkilöstön edustajan valmiudet tehtävänsä hoitamiseen 3) Verkkotyökalu toiminnan tueksi

Tulokset on tarkoitettu 1) Henkilöstön edustajan asemaa sääteleville sopijaosapuolille 2) Henkilöstön edustajan tueksi toimiville järjestöille 3) Henkilöstön edustajalle itselleen ja hänen yhteistyökumppaneilleen työpaikoilla

Tutkimuksen kokonaisuus 1) Alustava tiedonkeruu, haastattelut 2) Syventävä tiedonkeruu, verkkokysely 3) Sovellus, verkkotyökalu

Tutkimukseen osallistuneet Työpaikat Hedit Teollisuusyritys 26 103 Palvelualan yritys 15 58 Kunta 16 80 Kuntayhtymä 8 66 Valtio 6 55 Muut 5 13 Yhteensä 76 373

Tutkimukseen osallistuneiden henkilöstön edustajien järjestötausta Järjestö Naiset Miehet Kaikki % Akava 16 32 54 15 SAK 37 92 129 35 STTK 100 71 171 46 Muu 4 6 10 3 ei järj. 1 3 4 1 Yhteensä 158 210 368 100

Tiedonhankinnan aihealueet Tavoitteet ja suuntautuminen tehtävään Tiedonsaanti ja vaikuttaminen Työvälineet, ajan käyttö, asema Työryhmiin ja hallintoon osallistuminen Neuvottelu Yksilöiden ja yhteisöjen tukeminen Yhteistyösuhteet Omat voimavarat

Tulosten käsittelyn teemat 1) Valvoja vai kehittäjä? 2) Henkilöstön edustajan asema 3) Osaamisen vahvuudet ja heikkoudet 4) Henkilöstön edustaja ja työnantaja

Teema 1 Valvoja vai kehittäjä?

Erilaisia henkilöstön edustajia aktiivisuus Taistelija Puurtaja Kehittäjä Junailija Osallistuja Tehtävänhoitaja Sivustaseuraaja Myötäilijä yhteistyövalmius

Sivustaseuraajat Nuoria Työsuojeluvaltuutettuja Kokemattomia Vähän vapautusta työstä Vakiintuneen yhteistoiminnan työyhteisö Kehittäjät Varttuneita Pääluottamusmiehiä Kokeneita Päätoimisia Aktiivisen yhteistoiminnan työyhteisö

Koetut roolit Oikeuden puolesta taistelija Etujen valvoja Tunnollinen tekijä Vankkumaton tukihenkilö Ristiriitojen sovittelija Tapahtumien tarkkailija Innokas osallistuja Asioiden järjestelijä Sinnikäs puurtaja Toiminnan kehittäjä

Asioiden tärkeys tehtävässä Sopimusten ja lakien noudattaminen Henkilöstön hyvinvointi Hyvät yhteistyösuhteet Luottamus yhteistyöosapuolien kesken Tiedonkulku työyhteisöissä Asiakkaiden tyytyväisyys Tuottavuus Liiketoiminnan tai palvelutuotannon taloudellisuus Liiketoiminta- tai palvelutuotantostrategiat

Muutostilanteessa tärkeää Valvoa, että muutokset toteutuvat lakeja ja sopimuksia noudattaen Olla tueksi tilanteen kestämättömäksi kokeville työntekijöille ja toimihenkilöille Pehmentää henkilöstön muutosvastarintaa jos muutos on enemmistön etujen mukainen vähemmän tärkeää Tukea esimiehiä työyhteisössä, jossa henkilö vastustaa järkevää muutosta Vaikuttaa siihen, että organisaation jatkuvuuden kannalta tarpeellinen muutos tehdään, vaikka se merkitsisi sitä, että kaikkia lakeja/sopimuksia ei voida kirjaimellisesti noudattaa

Teema 2 Henkilöstön edustajan asema

Mihin aikaa käytetään? Työryhmät ja toimikunnat Ammattijärjestötehtävät Perustiedon hankkiminen ja ylläpito Kartoitukset, selvitykset ja mittaukset Ongelma- ja ristiriitatilanteet Tuotanto- ja palvelutoimintaan liittyvä tiedonhankinta

Muutokset joista kysyttiin Organisaatio Työympäristö Työaikajärjestelyt Palkkaus ja palkitseminen Taloudellinen toimintaympäristö Terveys ja työkyky Koulutus ja henkilöstön kehittäminen Johtaminen Työilmapiiri Tasa-arvo

Mitä kysyttiin? Oletko saanut tiedon hyvissä ajoin? Oletko voinut halutessaan vaikuttaa suunnitteluvaiheessa? Oletko voinut halutessaan vaikuttaa aiheutuneisiin ongelmiin?

Tiedonsaanti muutoksista Organisaatiomuutoksesta: kyllä 46 %, ei 25 % Parhaiten tietoa saadaan palkkausta, työaikaa ja työterveyttä koskevissa asioissa Huonoimmin tietoa saadaan taloudellista toimintaympäristöä ja johtamista koskevissa asioissa Tiedonsaanti useamman kohdalla parantunut kuin huonontunut viime vuosina Tilanne koetaan paremmaksi julkisella kuin yksityisellä sektorilla

Vaikuttaminen suunnitteluun Organisaatiomuutoksesta: kyllä 25 %, ei 47 % Parhaiten on voitu vaikuttaa palkitsemiseen, työterveyteen ja työkykyyn sekä työaikajärjestelyihin liittyviin suunnitelmiin Huonoimmin on voitu vaikuttaa johtamista sekä henkilöstön koulutusta ja kehittämistä koskeviin suunnitelmiin

Vaikuttaminen muutoksesta aiheutuviin ongelmiin Organisaatiomuutoksesta: kyllä 27 %, ei 41 % Koetaan muita useammin mahdolliseksi ryhmässä: päätoimiset tai lähes päätoimiset Muutostilanteissa vaikuttamisen koetaan viime vuosina pikemminkin vaikeutuneen kuin helpottuneen

Yhteistoimintafoorumien merkitys lisääntynyt % vähentynyt % YT-toimikunta 46 20 Työsuojelutoimikunta 49 13 Työryhmät 54 12 Hallinto 31 15

Vapautus työstä Perustuu valtaosalla lakiin tai sopimukseen Perustuu viidenneksellä palkalliseen sopimukseen On neljänneksellä laajempaa kuin normit edellyttävät On viidesosalla vähäisempää kuin normit edellyttävät

Ajan riittävyys Sovittu aika riittää 67%, ei riitä 18% Aika riittää päätoimisilla tai lähes päätoimisilla parhaiten Aika riittää muilla sitä huonommin, mitä suurempi on vapautuksen määrä työstä Ajan riittävyys koetaan kunnissa vähäisimpänä: Sovittu aika riittää 43%, ei riitä 34% Tilanne ei ole viime vuosina juuri muuttunut Ajan käyttöä luottamustehtävään rajoittaa eniten oma työ - harvoin henkilöstöjohto, oma esimies tai työtoverit

Luottamustehtävän vaikutus ammatilliseen kehitykseen Kyllä % Ei % Myönteinen 41 37 Kielteinen 17 64

Luottamustehtävän arvostus Kyllä % Ei % Työnantaja arvostaa 53 17 Työnantaja tukee 40 25 Henkilöstö arvostaa 66 3 Arvostan itse 86 1 Haluan jatkaa 64 18 Tehtävä on haluttu 8 75

Aseman muuttuminen parantunut % heikentynyt % Teollisuus 22 20 Palvelualan yritys 40 25 Kunta 34 11 Kuntayhtymä 44 13 Valtio 44 8 Kaikki 35 15

Teema 3 Osaamisen vahvuudet ja heikkoudet

Perustaidot Kokoustyöskentely Asioiden esittäminen suullisesti Tiedottaminen Oman tehtävän ymmärtäminen Vuorovaikutus neuvotteluissa Neuvottelujen suunnittelu Ajankäytön suunnittelu Työehtosopimusten tulkitseminen Työlainsäädännön tulkitseminen Ongelmallisen tilanteen selvittäminen työyhteisöissä

Tunnetaidot Vastuun kantaminen omasta toiminnasta Muutoksiin sopeutuminen Uusien asioiden oppiminen Asioiden asettaminen tärkeysjärjestykseen Ihmisten innostaminen ja ohjaaminen Ihmisten suostutteleminen Erimielisyyksien sovittelu ja ratkominen Muutosten alullepano ja hallinta Edustettujen henkilöiden tarpeiden ennakointi, tunnistaminen ja täyttäminen

Tunnekuorma Useimmiten koetut tunteet Innostus Tyytyväisyys Riittämättömyys Turhautuneisuus Ilo Voimattomuus Harvemmin koetut tunteet Riemu Ahdistus Suuttumus Välinpitämättömyys Suru Raivo 60% kyselyyn vastanneista on kokenut tunnekuormituksen lisääntyneen viime vuosina jonkin verran tai selvästi

Mistä voimavaroja? Kävelylenkiltä Luonnossa oleskelusta Kuntoliikunnasta Lukemisesta Ystävien tapaamisesta Muista kuin ay-harrastuksista TV-ohjelmien katsomisesta

Teema 4 Henkilöstön edustaja ja työnantaja

Erilaisen yhteistoiminnan työyhteisöjä yhteistoiminnan laatu työpaikkoja Aktiivinen 37 Aktiiviseksi pyrkivä 3 Vakiintunut 22 Jännitteinen 12 Vakiintumaton 2 Yhteensä 76

Kokemus työnantajan edustajista Sanaan voi useimmiten luottaa Omaa pyrkimyksiä, joihin on syytä suhtautua varauksin Edut pääosin yhteiset henkilöstön kanssa Neuvotteluvalmiudet kohtuulliset tai hyvät viime vuosina parantuneet Pyrkii sanelemaan ratkaisut neuvotteluissa Toimii pääsääntöisesti kuten on sovittu, joskin kirjallinen sopimus koetaan usein tarpeelliseksi

Neuvotteluilmapiiri Asiallinen Rauhallinen Luottamuksellinen Useammin innostunut kuin innoton Avoin Asiaan keskittyvä Yhteistyöhaluinen Muutoksen suunta: parempaan

Koettu yhdenvertaisuus työnantajan ja henkilöstön edustajan välillä Yleisesti ottaen koetaan enemmän yhdenvertaisuutta kuin eriarvoisuutta Kunnissa vallitsee suurin yhdenvertaisuus Palvelualojen yrityksissä koetaan enemmän eriarvoisuutta kuin yhdenvertaisuutta

Yhteistyösuhteet työnantajan edustajiin Henkilöstöpäällikkö ja työsuojelupäällikkö koetaan tärkeäksi, ei kovin läheiseksi, ei kovin hankalaksi, ajoittain kannustavaksi Ja yhteistyön hänen kanssaan tiiviiksi, vastavuoroiseksi, luottamukselliseksi, yhteistyöhakuiseksi Ylin johto koetaan tärkeäksi, usein etäiseksi, useammin hankalaksi, harvemmin kannustavaksi

Normivalvojasta muutosvoimaksi Toiminnan kohdentamista uudelleenarvioitava Tehtävää säätelevä normisto kehittäjän roolia tukevaksi Aseman parantaminen ja ajankäytön mahdollisuuksien lisääminen Yhteistoiminnallisia suunnittelukäytäntöjä Suunnittelupätevyyksiä ja ammatillisuutta tehtävässä vahvistettava Kumppanuusmalli yhteistoiminnan lähtökohdaksi Ennakkoluulottomuutta uusien yhteistoimintamuotojen kehittämiseen