KEHITYSVAMMAISUUS määrittely, liitännäissairaudet ja kohtaaminen Maija Koivu

Samankaltaiset tiedostot
KEHITYSVAMMAISEN AJOKYVYN ARVIOINTI. Maria Arvio, LKT, kehitysvammalääketieteen professori, lastenneurologian erikoislääkäri

MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Kehityshäiriöiden ja kehitysvammaisuuden tutkimukset ja toteaminen

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä

Psyykkinen toimintakyky

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia Helena Launiainen

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Aspergerin oireyhtymä- vahvuuksien, valmiuksien ja ratkaisujen löytäminen yhdessä opiskelijan kanssa

Työntekijän Valtone-vihko

Haastava käyttäytyminen

Kehitysvammaisuus ja autismin kirjo. Anu Hynynen ja Maarit Mykkänen

ICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat

Henkilökohtainen apu mitä se on? Kaisa Pesonen

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.

Päätöksiä henkilökohtaisesta avusta

Foniatrian alaan kuuluvat äänen, puheen, kielen ja nielemisen häiriöt. Foniatria on ollut itsenäinen erikoisala Suomessa vuodesta 1948.

Puheen kehityksen ongelmat

Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue

Lähetekriteerit HUSin Foniatrian poliklinikalle

Mielenterveys voimavarana

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Kelan TYP-toiminta KELA

Neuropsykologin näkökulma lievän kehitysvamman diagnostiikkaan ja erityiskysymyksiin

Kehitysvammainen asiakkaana ja palvelujen käyttäjänä

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä?

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Neuropsykiatristen oireyhtymien, kuten ADHD:n ja autismin ilmeneminen arjessa arjen selviytymisen haasteet

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Epilepsiaan liittyvät neuropsykologiset ongelmat ja tukikeinot. Marja Äikiä Neuropsykologi, PsT

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen

OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Kehitysvammainen terveyskeskuksen potilaana. Marja-Leena Hassinen

CP-vammaisten aikuisten toimintakyky ja siinä tapahtuvia ikääntymismuutoksia kirjallisuuskatsauksen perusteella

Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET Nina Lehtinen

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena

NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Mitä diagnoosin jälkeen?

VAIKEAVAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYSTÄ PSYYKKISISSÄ SAIRAUKSISSA

Satakielikeskustelufoorumi Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Suomalaisten mielenterveys

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Toiminnanohjaus ja haastava käytös

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti

Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille. N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013

tulisi käyttää, miten oireet näkyvät arjen tilanteissa?

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen

Psykoositietoisuustapahtuma

Kuntoutuksen suunnittelu Seinäjoen keskussairaalan lastenneurologian päiväsairaalassa

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

ARJEN TOIMINTAKYKY Muutosten seuraaminen järjestötoimintaan osallistumisen aikana. Mari Stycz & Jaakko Ikonen

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

FAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ARVIOITA VAIKEAVAMMAISTEN LÄÄKINNÄLLISESTÄ KUNTOUTUKSESTA

Transkriptio:

KEHITYSVAMMAISUUS määrittely, liitännäissairaudet ja kohtaaminen 11.10.2016 Maija Koivu

Kehitysvamma-käsite Kehitysvammainen on henkilö, jonka kehitys tai henkinen toiminta on häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi. Kehitysvamma ilmenee ymmärryksen alueella. Vaikeutta: oppia uutta, soveltaa opittua uusissa tilanteissa, itsenäisesti hallita elämää. Älyllinen kehitysvammaisuus voi esiintyä joko yksinään tai yhteydessä minkä tahansa fyysisen tai psyykkisen tilan kanssa.

WHO Definition: intellectual disability Intellectual disability means a significantly reduced ability to understand new or complex information and to learn and apply new skills (impaired intelligence). This results in a reduced ability to cope independently (impaired social functioning), and begins before adulthood, with a lasting effect on development. Disability depends not only on a child s health conditions or impairments but also and crucially on the extent to which environmental factors support the child s full participation and inclusion in society.

Termit/Nimitykset Suomi: kehitysvamma = älyllinen kehitysvamma Latina: retardatio mentalis Ruotsi: utvecklingstörning, förståndshandikapp Britit: learning disability Muu eurooppa: intellectual disability P-Amerikka: developmental disability (mental retardation)

Esiintyvyys/yleisyys Länsimaissa n. 1 % väestöstä (n. 3 %:lla eriasteisia neurologisia erityisvaikeuksia) 1960-luvulta alkaen osuus sama : lievien osuus kasvanut ja syvien osuus ennallaan Keskivaikeiden ja vaikeiden osuus vähentynyt, taustalla yleinen hyvinvointi, varhaiskuntoutus, erityiskasvatus ja erityisopetus Miehet 54 %, naiset 46 % Suomessa kehitysvammaisia henkilöitä on noin 30 000.

Toimintakyvyn näkökulma Toimintakyvyn näkökulmassa on kysymys yksilön ja ympäristön välisestä suhteesta. Ihmisen toimintakyky näyttäytyy erilaisena eri ympäristöissä, esimerkiksi kotona, töissä ja vapaa-aikana. Toimintakykyyn liittyvää määritelmää käytetään, kun pohditaan elämänlaatua ja arjessa selviytymistä. Tässä lähestymistavassa korostetaan henkilön vahvuuksia ja voimavaroja.

Kehitysvammaisuuden teoreettinen malli (AAMR 2002) Heikki Seppälä ja Anna-Elina Leskelä-Ranta (2007) Kehitysvammaisen ihmisen kohtaamat vaikeudet johtuvat useimmiten siitä, että hänen oma toimintakykynsä ja tilanteista nousevat vaatimukset ovat ristiriidassa keskenään. Kun kehitysvammaisen ihmisen toimintakyky ei riitä tilanteista suoriutumiseen, hän tarvitsee ohjausta, auttamista tai hoitoa.

Sosiaalinen näkökulma Kehitysvammaisuus näyttäytyy yhteisön suhteena yksilöön. Tähän suhteeseen pyritään vaikuttamaan esimerkiksi vammaispolitiikan keinoin. Kehitysvammaisuus ja vammaisuus ylipäätään ilmenevät ja niihin suhtaudutaan eri tavalla eri kulttuureissa. Kehitysvammaisuuteen vaikuttaa lisäksi henkilön oma eli subjektiivinen kokemus eli se, miten henkilö kokee itse oman tilanteensa. Kehitysvammaisuus on sidoksissa yhteiskunnan esteisiin ja asenteisiin Korostetaan, että vamman haitta ei johdu vammasta vaan ympäristöstä ja yhteiskunnasta. Usein kyse on oikeanlaisen kommunikaatiotavan löytämisestä. Syvästikin kehitysvammaiset ihmiset yleensä pystyvät tekemään omaa elämäänsä koskevia päätöksiä, jos heille tarjotaan siihen oikeat välineet. Kehitysvammaisuus on kulttuuriin sidottua Nykyisin mielletään ennen kaikkea lääketieteen kautta - häilyvää.

kehitysvamma oire aivojen kuorikerroksen toimintahäiriöstä ilmenee laaja-alaisena: Sosiaaliset taidot heikommat Kielelliset taidot kuin Älylliset taidot keskimäärin Omatoimisuustaidot ikätoverilla Motoriset taidot Tarkkaavuus Hahmottamiskyky

ICD-10 kriteerit (F70-F79) 1. Psykologin tutkimuksessa ÄO alle 70 2. Adaptiiviset (käsitteelliset, sosiaaliset ja käytännölliset taidot) eivät vastaa ikäodotuksia) 3. Vamma on ilmennyt kehitysiässä

ICD-10 F70 Lievä F71 Keskivaikea F72 Vaikea F73 Syvä F79 Tarkemmin määrittämätön Neljättä merkkiä käytetään ilmaisemaan tilaan liittyvän sopeutumiskäyttäytymisen häiriön astetta: F7x.0 ei/vähäisiä häiriöitä F7x.1 huomiota/hoitoa vaativia häiriöitä F7x.9 ei tieto sopeutumiskäyttäytymisestä

* Kehitysvammaisuuden aste, erityisesti syvästi kehitysvammaisilla, on merkittävin elinajan ennusteeseen vaikuttava tekijä. Kehitysvammai suuden aste Älykkyysosamä ärä (ÄO) Älykkyysikä (ÄI) Yleinen esiintyvyys suomalaisväest össä Eliniän odote* Lievä 50 69 9 12 0,6 % Normaali Keskivaikea 35 49 6 8 0,2 % Vaikea 20 34 3 5 0,1 % Syvä Alle 20 alle 2 0,1 % 30 % lyhyempi

Vaikeavammaisuus Kela: Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolle sairauksista, vioista ja vammoista johtuvasta haitasta aiheutuu huomattavia vaikeuksia tai rasituksia jokapäiväisistä toiminnoista selviytymisessä kotona, koulussa, työelämässä ja muissa elämäntilanteissa (7/2016). Keskivaikea/vaikea/syvä kehitysvamma Lievä kehitysvamma, kun liitännäisvammoja tai sairauksia Monivammaisuus Lisänä toinen/muu toimintakykyä heikentävä haitta F72, F73: 60 % puhevamma, 50 % epilepsia, 35 % liikuntavamma tai -rajoite, 22 % psykiatrinen häiriö, 7 % sokeus, 2 % kuulovamma Monivammaisuuteen liittyy usein tuki- ja liikuntaelimistön poikkeavuuksia ja mahasuolikanavan ja hengitysteiden toimintahäiriöitä

Diagnostiikka/kuntoutus Moniammatillien työskentely Lääkäri: syy, mahdollinen oireyhtymä, liitännäissairaudet, aistitoiminnat, perinnöllisyys Psykologi: tasodiagnostiikka, suoritusprofiili Puheterapeutti: kommunikaatio Fysioterapeutti, Toimintaterapeutti Varhaiskasvatus, opetus: esitiedot ja kuntoutus Henkilöllä on rajoitusten ohella yleensä myös vahvuuksia.

Adaptiiviset eli sopeutumistaidot = kyky toimia kulttuuriin kuuluvien ikäodotusten mukaan Käsitteelliset: lukeminen, kirjoittaminen, rahanarvon ymmärtäminen, itseohjautuvuus Sosiaaliset: vuorovaikutustaidot, vastuullisuus, itsekunnioitus, sääntöjen ja lakien noudattaminen, uhriksi joutumisen välttäminen Käytännölliset: päivittäiset taidot, työtaidot, turvallisen ympäristön ylläpitäminen Kartoitetaan haastatellen, arviointiasteikkojen avulla esim. TOIMI soveltuu yksilön psykososiaalisen toimintakyvyn kuvaamiseen nuoruusiästä, suunnilleen 14 15 ikävuodesta lähtien. PSYTO (psykososiaalisen toimintakyvyn arviointiasteikko) on kehitetty kehitysvammaisten ihmisten mielenterveystyöhön ja se tarjoaa mahdollisuuden pohtia psyykkistä hyvinvointia tai ristiriitoja yksilön ja ympäristön välillä. Se tarkastelee käyttäytymisongelmien ja oireiden vaikutusta arkeen ja yksilön hyvinvointiin.

Kehitysvamma vai neurologinen erityisvaikeus? Raja ei aina ole selkeä taulukko 3.1 Erityisvaikeuden taustalla ei yleensä sairautta Erityisvaikeuksia 2 tai useammalla osa-alueella = laaja-alaiset erityisvaikeudet = monimuotoinen oppimiskyvyn häiriö F83 Dysfasia, kielenkehityksen erityisvaikeus = F80.1(puheen kehitys)/f80.2 (puheen ymmärrys) Autismikirjon häiriö = F84 laaja-alainen kehityshäiriö Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen häiriö = F90 hyperkineettiset häiriöt Sensomotoriikan/visuomotoriikan häiriö = F82 motoriikan kehityshäiriö Sosiaaliset erityisvaikeudet F84, korkean tason autismi, lievät autistiset piirteet, Asperger - lapsuusiän autismiin /epätyypilliseen autismiin liittyy lähes aina kehitysvamma

Kehitysvamma ja neurologinen erityisvaikeus Usein kehitysvammaisen henkilön suoritusprofiili on epätasainen Kielelliset taidot huomattavasti älykkyystasoa heikommat, harkitaan dysfasiadiagnoosia Tarkkaavaisuusongelmat merkittävät, hyötyy lääkehoidosta, harkitaan ADHD/ADD-dg:a Neuropsykiatrista dg:a ei aseteta, ellei asiakas hyödy siitä

Erityishuolto Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaan erityishuoltoa annetaan henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluita. Vammaispalvelulaki on ensisijainen kehitysvammalakiin nähden.

Epilepsia Noin 1% suomalaisista sairastaa epilepsiaa. Epilepsiaan voi sairastua missä iässä tahansa. Vaikeahoitoinen, kun henkilöllä esiintyy epileptisiä kohtauksia tai muita oireyhtymään kuuluvia oireita asianmukaisesta hoidosta huolimatta estäen täysipainoisen elämän. Epilepsian taustasyyt mm: geneettiset syyt rakenteelliset syyt aineenvaihdunnan häiriöt immunologiset syyt tulehdukselliset syyt tuntemattomat

CP-vamma Sikiöaikana tai varhaislapsena tapahtuneen aivovaurion aiheuttama asennon ylläpitämisen ja tahdonalaisten liikkeiden suorittamisen vaikeus Ilmaantuvuus n. 2 promillea (100-120 lasta/v) Toimintakyky alkaa heiketä jo nuorena aikuisena Osteopenia ja osteoporoosi jo lapsuusiällä Kipu on yleisimpiä CP-vamman liitännäisongelmia, joka ilmenee keskimäärin 21 26 vuoden iässä. www.cp-liitto.fi www.invalidiliitto.fi

CP-vammojen luokittelu Spastinen hemiplegia Toispuoleinen. Lisäongelmana epilepsiaa. 20-36%. Spastinen diplegia Alaraajojen lihasjäykkyyttä. Lisäongelmana esiintyy erityisesti hahmottamiseen ja silmän ja käden yhteistoimintaan liittyviä erityisvaikeuksia. 50-60%. Spastisessa tetraplegiassa Jäykkyys koko kehossa, usein haittaavasti myös suun alueella. Usein muita ongelmia, kuten kommunikaatioon, syömiseen ja oppimiskykyyn vaikuttavia erityisvaikeuksia. 10-15%. Atetoosi on tila, jossa esiintyy lähes jatkuvasti pieniä tai suuria tahattomia liikkeitä. Tahdonalainen toiminta lisää usein tahdottomia liikkeitä, mikä vaikeuttaa liikkeiden hallintaa. Usein lisäoireena spastisissa CPoireyhtymissä. Dystoninen tetraplegia -muodossa äkillisiä lihasjännityksen vaihteluja matalasta korkeaan, mistä tuleekin suomenkielinen termi "tonusvaihtaja". Vuorottelevat lihasjännitystilat voivat olla kivuliaita, ja ne häiritsevät koko kehon asennon ja liikkeiden hallintaa. Lisäksi huomattavia nielemisen, puheen tuoton ja myös hengityksen vaikeuksia. Syynä on useimmiten vastasyntyneen vaikea hapenpuute.

Näkö- ja kuulovamma Ymmärtämisvajaus ja näkövamma korostavat toinen toisiaan, kuten kuulon ja näön yhtäaikainen vammautuminen. Seulontatutkimuksia ei tule tehdyksi/eivät onnistu Kuurosokeus voi olla synnynnäistä. Kuurosokealla tarkoitetaan henkilöä, jolla on sekä vaikea-asteinen kuulon vajaus että näkövamma. CP-vammaiset näkövammaiset haaste: silmien liikkeet ja akkommodaatio viiveellä. Sentraalinen näkövamma: näönkäyttö vaihtelee vireystilan mukaan.

Muut liitännäistilat Aistitoimintojen poikkeavuudet: yli- ja aliherkkyydet, vääristyneet aistikokemukset: - näköaisti: värit, kirkkaat valot - kuulo: ääniherkkyys tietyille taajuuksille - maku- ja hajuaisti: valikoiva ruokailu - tuntoaisti: vaatetus, hoitotilanteet - liike- ja tasapainoaisti, asentotunto Informaation käsittelyn hitaus + aistien kuormitus -> ahdistus/ aivomyrsky --> selviytymiskäyttäytyminen Haastava käyttäytyminen: itsen/toisen/esineiden vahingoittaminen, pakkotoiminnat, kieltäytyminen

Kohtaaminen Onnistuneessa vuorovaikutuksessa tärkeää on Ennakointi Läsnäoleminen Ajan antaminen Ilmaisun mukauttaminen Tarkistaminen, ymmärtämisen varmistaminen

Lähteitä/luettavaa Maria Arvio, Seija Aaltonen: Kehitysvammainen potilaana http://www.kvtl.fi/fi/ammattisivut/oppaat-ja-julkaisut http://www.kvtietopankki.fi/kehitysvammaisuus Eteva kuntayhtymä www.cp-liitto.fi www.invalidiliitto.fi Rinnekotisäätiö, Norio-keskus Rinnekoti-Säätiön Lasten kuntoutuskoti ja Genetiikan palveluyksikkö sekä Väestöliiton Perinnöllisyysklinikka yhdistyivät 1.1.2013 muodostaen Rinnekoti-Säätiöön uuden yksikön, Norio-keskuksen Lea-test

Veikko Lavi : Jokainen Ihminen On Laulun Arvoinen Ihmisiä on kuin muurahaisia, ne loputonta polkuansa taivaltaa. On kaukaa katsottuna kaikki samanlaisia, niin ettei heitä toisistaan voi erottaa. Kurkistaa jos voisi sielun syvyyteen, niin kahta samanlaista eipä ois'. Ken katsoo kauneuteen eikä hyvyyteen, häneltä monta ystävyyttä jääkin pois. Jokainen ihminen on laulun arvoinen. Jokainen elämä on tärkeä. Jokainen ihminen vain elää hetken sen, sen minkä kohtalo on hälle määräävä. Kiitos!