Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Samankaltaiset tiedostot
Kerääjäkasvikokemuksia

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamassa. Yleisesitys koosteena 2010-luvun esitelmistä Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvien viljely. VILMA, maatilaverkoston etäluento Hannu Känkänen

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Uudenmaan pellot vihreiksi

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

RaHa-hankeen kokemuksia

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Kerääjäkasveista hyötyä käytännön viljelylle ja ympäristölle

Kerääjä- ja aluskasvit

Kenttäkoetulokset 2017

Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi

Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan

Kylvö suoraan vai suojaan?

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018

Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

Kerääjäkasvit Miten käyttää niitä parhaiten?

Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016

Kerääjäkasvit suorakylvössä

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Faktat, havainnot ja kokemukset

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Kerääjäkasvit talouden näkökulmasta

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Suomen maatalous vihertyy. Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja?

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Kerääjäkasvitoimenpide - Valvonta. Maaseutuyksikkö

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2017

Tuoretta tietoa viherlannoitus- ja kerääjäkasvien käytöstä vihannesviljelyssä

Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt?

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Luomutilojen tuki-ilta

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Kokemuksia viljelijöiden pelloilta

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

Tavoitteena viherlannoitusja kerääjäkasvikäytänteiden optimointi

Kerääjäkasvit biokaasutuotannossa

Viljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit

Havaintokoe 2010 Härkäpavun aluskasvikoe 1 (Lapinjärvi)

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Kerääjäkasvit - tutkimuksesta käytännön kokemuksiin

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta

Vihreä kasvipeitteisyys ylläpitää peltojen kasvukuntoa

Viherlannoitus- ja kerääjäkasvit monipuolistavat vihannestilojen viljelykiertoja

Tuloksia puna-apilan siementuotantokokeista ja ehdotuksia siementuotannon virkistämiseksi

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Viherlannoituksen biologistaloudellinen. vihannesten viljelykierrossa. Tutkija Anu Koivisto, Luke. Luonnonvarakeskus

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Kerääjäkasvit. Aluskasveja on perinteisesti. tukevat satokasvien. tuotantoa

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus Kaasmarkku

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle

Timo Lötjönen MTT Ruukki

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa

Karjanlannan hyödyntäminen

Viherlannoitusopas. Viherlannoituksen käyttö maataloudessa

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Transkriptio:

Kerääjäkasvit Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät 2016 Hannu Känkänen, Luke

Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto pitkään ilman elävää kasvustoa Pelto voi olla syksyllä myös vihreä Kasvimassaa, juuria, elävyyttä, ravinteiden keruuta (Meta-analyysi: heinäkasvit kerääjinä vähentävät N huuhtoutumisen puoleen) Härkäpavun alla kasvanutta italianraiheinää RaHa -hanke Muokkauskin voi olla perusteltua Kerääjäkasvi kuivaa maata ja auttaa siirtämään muokkausta myöhäisemmäksi

Viime kesänä n. 250 000 ha alus- ja kerääjäkasveilla Kylväminen aluskasviksi on viljatilan realistinen vaihtoehto RaHa -hanke Hyvä aluskasvi kilpailee viljaa vastaan vähän, ja kasvaa voimakkaasti vasta puinnin jälkeen. Apiloita, sitovat typpeä ilmasta Heiniä, keräävät typpeä maasta

Tavoitteena syksyinen kattava kasvusto Huippusaavutus Hyvin koko lohkolla Riittävä tämäkin RaHa hanke 26.10.2011 RaHa hanke.2012 Ravinneresurssi 21.10.2015 Kasvu vaihtelee olojen vaihdellessa Ravinneresurssi 30.9.2015 Ravinneresurssi 30.9.2015 Kerääjä voi olla vaatimaton, kun vilja on kasvanut hyvin

Kerääjäkasvi voi rehevöityä, jos vilja kasvaa huonosti Ohra kärsi märästä, aluskasvi nautti tilasta LUKEKAS-koe, Jokioinen 2015 Persianapila kukki tähkien tasalla Hyvä kerääjäkasvusto pellon huonorakenteisissa kohdissa on hyvä asia. Siellä missä vilja on kasvanut hyvin, saa kerääjä olla vaatimatonkin? 5 HK 15.3.2016

Joskus aluskasvi voi kasvaa hyvänkin viljan yli Italianraiheinä kasvatti tähkän, vaikka oletus oli, ettei se sitä tee. Tarvittaisiin aluskasvien lajikekokeita. Meroa-lajike tähkällä 20.8.2015 Ravinneresurssi-hanke 6 Hannu Känkänen 15.3.2016

Tiheähköön kasvustoon kannattaa pyrkiä Tiheä juuristo koko syksyksi Koko pellon kattava kasvusto Ravinteet kiertävät pellossa, joutumatta vesiin. Maa kuohkeammaksi RaHa -hanke Pellon kasvukunto säilyy, tuottavuus jopa paranee. timotei pelkkä vilja italianraiheinä 7 HK 15.3.2016

Kylvön tärkeimmät: huolellisuus, maan kosteus, multaus Aikainen perustaminen tuottaa parhaan aluskasvin Luotettava ja helppo: piensiemenlaatikosta Kevyt multaus auttaa paljon Muita vaihtoehtoja: -Vantaiden kautta heti viljan jälkeen: varma, lisätyötä, ei liian syvälle! -Hajakylvö pian viljan jälkeen: epävarmempi, etenkin jos ei mullata -Hajakylvö orasvaiheessa: epävarmuus ja viljan kilpailu lisääntyvät -Rikkakasviäestykseen liittäminen voi olla järkevää: multaus auttaa -(Rikkakasviruiskutuksen yhteydessä): siemenen itäminen voi estyä! Kerääjäkasvin siementä ei kannata sekoittaa viljan siemenien sekaan kylvölaatikkoon!

Ravinneresurssissa tutkitaan kerääjäkasvin biomassasaantoa Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke: HAMK, Luke, HY, E-S Salaojakeskus Kerääjäkasvien kuiva-ainesato (kg/ha) lokakuun 2015 alussa 1500-2000 1300-1800 1000-1300 Italianraiheinä 20 kg/ha Italianraiheinä 7 kg/ha Monivuotisten heinien seos 500-700 1500-1700 600 Puna-apila Italianr. ja puna-apila Italianr. ja puna-apila, ohra kokoviljaksi -Kuiva-ainesadosta yleensä yli puolet oli ohran olkea -Rehun laadun ja biokaasun tuoton analysointi on meneillään Kuvat Katariina Manni 9 Hannu Känkänen 15.3.2016

ei aluskas italrai 7 italrai 20 mv nurm (öljyr) pu-ap itr pu-ap (ör) ei aluskas italrai 7 italrai 20 mv nurm (öljyr) pu-ap itr pu-ap (ör) valkap Ohran jyväsato kg/ha, Ravinneresurssi 2015 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Karjatila Viljatila 10 1990-luvun kokeissa: IR siemen Ohra kg/ha 20-500 10-200 Siemensuositus 5 15 kg/ha

Puinnin jälkeen kylvöä ei ilmeisesti tueta 2016 Se olisi hyvä vaihtoehto aluskasveille, jos kylvö elokuun alussa Öljyretikan kylvö 3.9.2015 Taimettui hyvin Kasvuaika loppui kesken Ravinneresurssi 2015 Elokuun alussa kylvettyä öljyretikkaa 15.10. 2010 Muokkausretiisin paalujuuria Huom: kylvetty kesäkuussa, kuva kesän 2012 lopulta RaHa -hanke RaHa -hanke 11 Hannu Känkänen 15.3.2016

Aluskasvi Siemenmäärät aluskasvien sisäänajossa suositeltuja määriä ennen kesää 2015 kg/ha Valkoapila 2-6 Puna-apila ja muut apilat 4-10 Nurmimailanen 10-16 Timotei 5-10 Muut monivuotiset heinät 8-15 Italianraiheinä 5-15 Timotei + italianraiheinä 4-6 + 5-8 Timotei + puna-apila 3-10 + 8-2 a) Italianraiheinä + apila 5-10 + 8-2 a) a) Heinävaltainen, jos halutaan kerätä paljon typpeä maasta. Apilavaltainen, jos halutaan hyvä typpilannoitusvaikutus. Alimmat siemenmäärät edellyttävät hyviä oloja ja kokemusta. Siementä kg/ha, Uusimaa 2015* 1-2 3-4 5-6 7-46 % 43 % 10 % 24 % 1) 36 % 20 % 20 % 17 % 2) 25 % 13 % 46 % 5 % 38 % 25 % 32 % 1) Puna-apila 2) Muu nurmiheinä kuin italianraiheinä Seoksia käytettiin varsin vähän *Kysely kerääjäkasveja viljelleille Uudellamaalla

Perustietoa kerääjäkasvimenetelmistä Ravinteiden hallinta (RaHa) hankkeen nettisivut www.ymparisto.fi/fi-fi/ravinnehuuhtoumien_hallinta Tieto tuottamaan 141: Viljelykiertojen monipuolistaminen Lisää tietoa tuotetaan kesän 2016 kokeissa Kiitos! Kuva LUKEKAS luomukokeesta 4.9.2015 (nurmimailanen, valkoapila ja valkomesikkä aluskasveina) 13 Hannu Känkänen 15.3.2016