Ammatillisen koulutuksen ohjauksen laadunvarmistus HYVÄN OHJAUKSEN VARMISTAMINEN 12.5.2015 Pasi Kallioinen
Taustaa Keskeyttämiset Ohjauksen / ohjaamattomuuden vaikutus?» Ohjauksen korkean laadun takaaminen
Tavoitteet Ohjauksen vaikutusten arviointi Laadun kehittäminen osana läpäisyn tehostamista Työväline keskeyttämisten ehkäisemiseen» Ohjauksen laadun varmistaminen ja kehittäminen» Ohjauksen vaikuttavuuden arviointi» Teemojen löytäminen, joita kehittämällä ohjauksen laatua voidaan paikallisesti parantaa» Monipuolisen ja tarpeisiin osuvan ohjauksen saatavuus» Yhtenäisiä valtakunnallisia toimintamalleja
Tavoitteet Opetushallitukselle tieto ohjauksen valtakunnallisesta tilasta Koulutuksen järjestäjille työkalu laatujärjestelmän mukaisen toiminnan kehittämiseen
Lähtökohdat Kysymyspatteristojen avulla Saku ry Ohjauksen toimintapolitiikka eurooppalaisin lähtökohdin ja tutkimuksellinen tieto Jyväskylän yliopisto/koulutuksen tutkimuslaitos Hyvän ohjauksen kriteerit Opetushallitus Aikaisemmat kyselyt Kansallisen arvioinnin (2002) teemat pk 7-9 luokille 2011 2012 Oporointi kyselyn teemat Käytettävyys Koulutuksen järjestäjät ja kohderyhmät
Kyselypatteristot... Peruskysymykset Mitä tuloksia ja vaikutuksia ohjauksella tavoitellaan? Mitä keinoja käytetään tavoiteltujen tulosten saavuttamiseksi? Mitä resursseja ohjauksen toteuttamiseksi on käytössä? Mitä tuloksia saavutetaan? Taustalla olevat lähtökohdat Eurooppalainen ohjauksen laadun viitekehys Systeeminen VOP malli Kanadalainen IPO mallia TNO jaottelu
Ulottuvuus\vaihe Panokset Prosessit Tulokset Vaikuttavuus (voimavarat) (palvelut) (muutos) (yhteiskunnallisesti pysyvät tulokset) Palvelujärjestelyt esim. organisaation resurssipäätökset, työn- ja vastuunjako esim. toiminnan organisointi, arviointi ja kehittäminen, palveluiden tuottamisen tavat esim. sovitut palvelut toteutuvat, palveluja on tarjolla niitä tarvitseville esim. palvelutarpeiden täsmentyminen ja vähentyminen Asiakkaalle näkyvät palvelut esim. ammattilaisten osaaminen, menetelmien kehittäminen, asiakkaan elämäntilanne esim. ohjausinterventiot, mitattu asiakastyytyväisyys esim. valintojen selkeytyminen, koulutukseen hakeutuminen, työllistyminen esim. henkilökohtaisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden pitkäkestoinen lisääntyminen Panos-prosessi-tulos tarkastelu (IPO-malli)
Mistä tunnistaa laadun? 1. Johdonmukaisuus Toiminta on säännönmukaista, virheetöntä ja tasalaatuista 2. Toiminnan tarkoituksenmukaisuus Laatu arvioidaan palvelun tarkoitukseen Laatu on sitä korkeampi, mitä paremmin vastataan tarkoitukseen 3. Vastinetta rahalle On tehty sitä mitä on sovittu Tuottavuus on keskeinen laadun kriteeri
Mistä tunnistaa laadun? 4. Toiminnan muutos Asiakastyytyväisyyden tavoittelu ei keskeistä» Asiakkaan näkemyksien ja ajatuksien muutos» Edistää oppimista» Muutos yksilön ohella myös organisaatiossa tai yhteisössä 5. Moraalinen päämäärä Kaikilla on moraalinen velvollisuus tehdä parhaansa 6. Hyvä prosessi ja/tai hyvä lopputulos Prosessissa on oleellista toiminnan jatkuva kehittäminen Lopputuloksen näkökulmasta oleellista on vastata mahdollisimman hyvin asiakkaiden tarpeisiin Asiakastarpeisiin vastaaminen siis laadun keskeinen kriteeri
Kyselypatteristot Hyvän ohjauksen kriteerien teemat Ohjausresurssit ja/tai panokset Ohjausprosessit Ohjauksen tulos
Tilanne Luotu kyselypatteristot Opiskelijat, ohjauksen antajat + johto Ei päällekkäisyyksiä THL:n kyselyn kanssa Päällekkäisyyksien minimointi opetuksen kanssa Patteristojen käyttö Laajaversioita Opiskelijat 1-2krt / 3v Oppilaitos 4-5 vuoden välein tai isojen muutoksien aikaan Oppilaitoskohtaisia taustatietoja
Tilanne Koonti Koulutuksenjärjestäjäkohtaisesti Pdf, Power point, Excel, Word Vapaakentät
Työvuodet ammattillisessa oppilaitoksessa 9 8 8 Kaikki vastaajat (N=19) 7 N 6 5 4 4 5 3 2 2 1 0 alle 3v 3-7v 7-15v yli 15v
Miten opiskelijoiden yksilöllisiin ohjaustarpeisiin vastataan? Yksilöohjaus kohdennetaan tarpeiden mukaisesti Tiettyjen samantyyppisten kysymysten nopeammin edistyville opiskelijoille tarjotaan Oppilaitoksessa on käytössä vakiintuneita ei koskaan erityisen tarpeen vaatiessa melkein aina jokaisen opiskelijan osalta aina En osaa vastata Jollain muulla tavalla %
Tilanne Päivitetty pilotointien pohjalta Ensimmäiset pilotoinnit suoritettu Opiskelijakysely Ohjauksen toteuttajien kysely
Haasteita Ohjauksen moniselitteisyys Ohjausta ei voi yksiselitteisesti rajata tai eriyttää siihen limittyvistä toiminnoista (opettaminen, oppiminen, kasvattaminen, elämänhallinnan tukeminen) Tutkimuskieli vs. kouluelämä Suomalaisen koulutuspolitiikan kielessä ohjaus on hyvin kattava ja laajasti ymmärretty käsite, jonka hahmottaminen ei onnistu puhtaan tutkimusnäkökulman kautta Asiakastyytyväisyys <> ohjauksen tavoiteltu tulos
Haasteita Kysymysten ja käsitteiden yksiselitteisyys kohderyhmälle Käytettävyys Koulutuksen järjestäjä Valtakunnallisuus Vaikuttavuuden todentaminen Läpäisy, työllistyminen, jatko-opiskelu OK Mikä on ohjauksen vaikutusta? Pidempiaikainen vaikuttavuus?
Seuraavaksi Valtakunnallinen käytettävyys Vahva yhteistyö Koulutuksen tutkimuslaitoksen kanssa jatkuu Levitys Pilotointiaikainen esittelyvaihe kevät 2015 Ensimmäinen tuloksellinen pilotointi 5/2015 Jatkuu syksyllä 2015 Lisäkehittäminen Huoltajat ja työelämä Teemoittaisia pikakyselyjä kehittämisen tueksi