Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

Transkriptio

1 Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen

2 Tausta ja tarpeet Tulevaisuudessa tuloksellisuus ja tuloksellisuuden todentaminen tulevat saamaan nykyistä suuremman painoarvon mm. rakennerahaston hanketoiminnassa. Miten osoitetaan ohjelmien ja hankkeiden aikaansaama muutos? Mitkä indikaattorit kuvaavat vaikutuksia? Työllisyystoimien vaikuttavuuden arviointiin tarvittaisiin monipuolisempia mittareita: erityisesti laadullisten mittareiden kohdalla. Mittarien tulisi olla luotettavia ja yhteismitallisia. Arvioinnin ja seurannan tulisi tukea asiakastyötä ja työllistymisprosessia.

3 Tavoitteet Kehittää paremmin työllisyystoimien vaikuttavuutta todentavia menetelmiä, mittareita, indikaattoreita yhdessä eri toimijoiden kanssa. Toimien rajapinnat ja tiedon hyödynnettävyys! Yhteistoiminta ja verkostoituminen. Kartoittaa käytössä olevia arviointimalleja ja mittareita ja analysoidaan saatuja kokemuksia sekä soveltuvuutta työllisyystoimien arviointiin. Testata/ pilotoida arviointimenetelmiä/ mittareita ja tuottaa tietoa pilotointien tuloksista. Tehdä ehdotuksia/aloitteita mittareista, indikaattoreista tai arviointimenetelmistä EU:n seuraavalle ohjelmakaudelle ja yleensä työllisyystoimien vaikuttavuuden arviointiin.

4 Työllisyystoimien vaikuttavuus? Työllisyysvaikutukset: siirtymät työttömyydestä/ työvoiman ulkopuolelta työhön, koulutukseen siirtymien lopputulokset ja prosessien laatu Laadulliset vaikutukset osallistujiin: elämänhallintaan, elämänlaatuun, osallisuuteen - työllistymisen edellytysten kohentuminen Vaikutukset osaamiseen: ammatilliset sekä työmarkkinoilla ja työelämässä toimimiseen liittyvät taidot Taloudelliset vaikutukset: kustannus vaikutus (yksilö, perhe, kunta ja valtio) Vaikutukset toimintamalleihin, työkäytäntöihin, yhteistyösuhteisiin tai palveluihin Alueelliset vaikutukset & vaikutukset työmarkkinoiden toimintaan: työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon edistäminen Vaikutukset päätöksentekoon, politiikkaan ja lainsäädäntöön aktiivisen työvoimapolitiikan palvelujen kehittäminen

5 Tuloksellisuuden arvioinnissa huomioitavia seikkoja Osallistujat (valikoituminen): keihin kohdentuu (työttömyyden kesto ja toistuvuus, ikä, koulutus, ammattitaito, sukupuoli, työkokemus jne.) Palvelun/hankkeiden funktiot ja toiminta työllistyminen, voimaannuttaminen, osaamisen kehittäminen Konteksti: työmarkkinoiden rakenne ja toiminta (työttömyys, työvoiman kysyntä, työmarkkinoiden koko ja sijainti) ja talouden vaihe (työvoiman kysyntä) Strategiat ja politiikka: eri alueilla resursseja ja toimenpiteitä tulisi voida eriyttää, mutta se tulisi ottaa huomioon tuloksellisuuden arvioinnissa.

6 Hankkeen kehittämisen alueet 1 Kartoitetaan ja tehdään selvitystä jo käytössä olevaista/kokeilluista arviointikäytännöistä ja mittareista. Kyselyn avulla kartoitetaan työllisyyshankkeiden kokemuksia ja näkemyksiä EURA- tai muusta seurannasta ja palautteista sekä hankkeiden omista arviointitavoista. Kyselyn tuloksia puretaan ja hankkeiden arviointikäytäntöjä vertaillaan kahdessa arviointityöpajassa (esim. seurantaindikaattorit ja osallistujapalautteet). Selvityksen ja työskentelyn pohjalta tehdään ensimmäisiä esityksiä/ehdotuksia seuranta- ja palautejärjestelmien kehittämiseksi.

7 Kehittämisen alueet 2 Laadullisen vaikuttavuuden mittaristot ja mittaaminen Yksilötason mittaristot Mittauksen toistuvuus: ennen - jälkeen On olemassa jo testattuja ja tutkittuja mittaristoja: elämänhallintakyky (koherenssin tunne) tai kokeilua voimaantumisen mittaamisesta Mittaristot/kysymykset ja arviointialueet pitäisi olla näyttöön (tutkimus- ja kokemustieto) perustuvia Mittaristojen kokeilua hankkeissa/työllisyystoimissa Miten yksilötason tietoa voidaan käyttää hanke-, palvelujen tai ryhmätason arviointiin?

8 Kehittämisen alueet 3 Asiakasvaikuttavuus asiakastyön apuväline Tutkitaan KELA:n käyttämän GAS (Goal Attainment Scaling) -menetelmän soveltamisen mahdollisuuksia työllistymisen tukemisessa Asiakaslähtöinen tavoitteiden asettamisen ja arvioinnin apuväline: asiakastyön apuväline ja ohjauksellisen työotteen arviointiväline/ tavoitteiden toteutumista voidaan tarkastella yksilö- ja ryhmätasolla tilastollisia menetelmiä hyväksi käyttäen TYPKE:n GAS-koulutus kevät 2012 Mahdolliset kokeilut ja pilotoinnit (TE-hallinto, hankkeet, yhteistyötahot) sekä saatujen kokemusten kartoitus Kokeilujen arviointi ja vertailu (DIAK/ Pieksämäki)

9 Hankkeen toteutus Ajalla ESR-rahoitusta TL3 Rahoitus: Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois- Karjalan maakuntaliiton tulevaisuusrahasto sekä Itä- Suomen yliopisto Henkilöt: Arja Jolkkonen ja Arja Kurvinen, Karjalan tutkimuslaitos

10 Lisätietoja Arviointiraportti Pohjois-Karjalan ESR-rahoitteisista työllisyyshankkeista (Spatian julkaisusarjassa 1/2012) Vaivion kehittämispäivän esitykset ladattavissa. Työtä- ja restaurointiosaamista Joensuun maaseudulle -hankkeen palautekyselyn tulokset.