Avauspuheenvuoro Ohjauksen ajankohtaispäivä Kouvola

Transkriptio

1 Avauspuheenvuoro Ohjauksen ajankohtaispäivä Kouvola Ritva Kaikkonen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

2 Kaakkois-Suomen kasvu- ja kilpailukyky on riippuvainen laadukkaasta ohjauksesta Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson ELO-yhteistyöryhmät ja verkostot (v ) Konkreettiset, laadukkaat ohjaustoimenpiteet Konkreettiset kansainvälistymistoimenpiteet Toimenpiteet yhä systemaattisemman yhteistyön kehittämiseksi oppilaitosten ja elinkeinoyhtiöiden sekä elinkeinoelämän välille ELO-toimintasuunnitelman painopisteet: laadukas monialainen ohjaus, uraohjaus, ohjaamot, siirtymät, yrittäjyyskasvatus, työelämävalmiudet ja yritteliäisyys / yrittäjyys, monikanavaiset TNO-palvelut Maakuntauudistus Toisen asteen reformi 2 Etunimi Sukunimi

3 Ajankohtaisia asioita: Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen Hallitusohjelman tavoitteena on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia, ehkäistä syrjäytymistä, vähentää koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten (NEET) määrää ja koulutuksen keskeyttämistä sekä edistää nuorten työllistymistä. Toimenpiteet: Koulutus ja vapaa-aika 1. Lisätään varhaiskasvatukseen osallistumista 2. Turvataan koulutustakuu eli toisen asteen koulutuspaikka jokaiselle peruskoulun päättäneelle 3. Harrastustakuu (vähintään 1 harrastus) 4. Vahvistetaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja opiskelijoiden koulutuspolkua ja ohjausta 5. Selvitetään syitä poikien tyttöjä heikompaan osaamiseen ja koulumenestykseen 6. Opinnollistetaan työpajatoimintaa 7. Tehostetaan koulutuksen nivelvaiheisiin kohdistuvia toimia ja sujuvoitetaan koulutusasteelta toiselle siirtymistä tuomalla yhteen perusopetuksen päättäneille nuorille tarkoitettua lisäopetusta (kymppiluokka) ja ammatillisen peruskoulutuksen valmentavaa opetusta (VALMA). Hallituksen puoliväliriihi ( ) 3 Etunimi Sukunimi

4 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen Yhteistyön, toimintatapojen ja toiminnan vaikuttavuuden parantaminen Vakiinnutetaan ohjaamoiden toiminta Tehostetaan, selkeyttään ja kootaan yhteen nuorille tarkoitettuja ohjaus-, sosiaali-, terveys, työvoima- ja nuorisopalveluita ja lyhennetään palveluprosessien kestoa. Lisätään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä. Määritellään Ohjaamoiden järjestämisvastuu osana meneillään olevia uudistuksia ja asetetaan ministeriöiden, elinkeinoelämän edustajien ja kolmannen sektorin edustajista koostuva ohjausryhmä ohjaamoiden toiminnan tavoitteellisuuden vahvistamiseksi. Vuosina : 5 milj. euroa vuosittain, määräraha TEM:lle 4 Etunimi Sukunimi

5 Laadukasta ohjausta Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut laatua tulevaisuuteen Raimo Vuorinen, KT Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto TNO-päivät Jyväskylä

6 VTV, Tarkastuskertomus 5/2015 Yhteistyö opintojen ohjauksessa ja uraohjauksessa: Ohjauksesta puuttuu kokonaisvaltainen laatu- ja arviointijärjestelmä, jonka avulla olisi mahdollista saada systemaattisesti kerättyä tietoa elinikäisen ohjauksen toteutumisesta. Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden järjestämistä tulisi arvioida kokonaisvaltaisesti siten, että otetaan huomioon kaikki palvelujen tuottamiseen vaikuttavat mekanismit. Suomeen tulisi valmistella elinikäisen ohjauksen laadunhallinnan menettelyt sekä työvälineet itsearviointia ja palautteen keräämistä varten. Lisäksi tulisi huolehtia siitä, että ohjaustyössä toimivilla on käytettävissään tehtävien edellyttämä tilasto- ja seurantatieto.

7 ELO-ryhmä toimenpide-ehdotus Käynnistetään toimenpiteet ohjauksen valtakunnallisen tila-arvioinnin toteuttamiseksi Tietoperusta tulevien uudistusten perustaksi Uudistusten vaikutusten arviointi TNO-palvelujen saatavuuteen, kattavuuteen ja vaikuttavuuteen Pohja pysyvälle palautejärjestelmälle vuoteen 2020 mennessä

8 Lisäarvo eri toimijoille UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Ohjauksen tulos ja lisäarvo eri tahoille (Hooley 2014, Borbely-Pecze 2011, Nykänen ym. 2007) Konteksti, esim. koulut, ammatillinen koulutus, työssä olevat Euroopan unioni Jäsenmaa Lähiyhteisö Organisaatio Kansalainen/opiskelija Taloudelliset tulokset Oppimistulokset Yhteiskunnalliset tulokset Tuloksen luonne

9 R V / 2 4 / 1 0 / Näyttöä ohjauksen tuloksista Motivaation lisääntyminen ja opiskelua koskevien asenteiden muuttuminen Oppimistulosten paraneminen Opetukseen osallistuminen Keskeytysten väheneminen Opintojen loppuun suorittaminen Työnhakuvalmiuksien paraneminen Työttömyysjaksojen lyheneminen Koulutus- ja työmarkkinoiden toimivuus Yhteiskunnallisen tasa-arvon lisääntyminen

10 Täsmennettävät uudet rajapinnat: Ammatillisen koulutuksen reformin eteneminen TE-palvelujen uudelleen organisoituminen Opetussuunnitelman uusien perusteiden käyttöönotto peruskouluissa ja lukioissa Ohjaamojen asemoituminen alueellisesti Kohtaamon verkko-ohjauspalvelun eteneminen KARVI koulutuksen nivelvaiheiden arviointi Omalinja hanke ( ja sen tuottamat arviointityövälineet

11 Opetushallitus 2014: Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen

12 ELGPN Tool No. 5 Näiden viiden laatuelementin avulla voidaan määritellä yhteinen kieli elinikäisen ohjauksen toimintapolitikan ja palvelujärjestelyjen jatkuvalle kehittämiselle Palvelut ja niiden kehittäminen Laadukkaan ohjauksen saatavuus yleisenä ja yksityisenä hyvänä Toimintapolitiikan keskeiset lähtökohdat: urasuunnittelutaitojen kehittämisen edistäminen, palvelumuotojen tarjonnan optimointi vastaamaan käyttäjien tarpeita (ohjaus kasvokkain, palvelupisteet, etäpalvelut internetin, puhelimen, ja sähköpostin välityksellä, sosiaalisen median kanavat), osaamisprofilointi ja tehokas työvoiman kysynnän ja tarjonnan yhteensovittaminen PÄÄKYSYMYKSET: Miten varmistetaan ohjauspalvelujen laatu ja niiden kehittäminen? Kuinka voidaan kehittää ohjauspalveluja ja arvioida niiden vaikuttavuutta? Mitä muuta tulisi tehdä eri-ikäisille kohdennettujen ohjauspalvelujen kehittämiseksi? Käyttäjien osallisuus Parantunut käyttäjäkokemus Tehokkaiden ja toimivien palvelujen kehittäminen Vastuullisuuden vahvistaminen Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistäminen PÄÄKYSYMYKSET: Mitä strategioita ja toimintatapoja voidaan käyttää, jotta yhä useammat käyttäjät osallistuisivat elinikäiseen ohjaukseen ja sen kehittämiseen? Kuinka julkishallinto ja muut avaintoimijat voivat edistää kansalaisten osallisuutta elinikäisessä ohjauksessa? Mitä muuta tulisi tehdä kansalaisten osallisuuden edistämiseksi ohjauspolitiikassa? Kustannushyödyt yhteiskunnalle Perusteet ohjaukseen kohdennetuille resursseille Tarve analysoida lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin laskennallisia säästöjä sekä taloudellisesta että sosiaalisesta näkökulmasta PÄÄKYSYMYKSET: Mitä lisäarvoa elinikäiseen ohjaukseen investoinnista on valtionhallinnolle? Kuinka vaikuttavuusarvionti ja kustannushyötyjen arviointi voivat johtaa tehokkaaseen ja toimivaan laadunvarmistukseen sekä tutkimusperustaiseen toimintapolitiikkaan ja palvelujärjestelyihin? Mitkä toimintapolitiikan haasteet ja muut todennäköiset haasteet vaativat uudenlaisia tapoja arvioida ohjauksen kustannushyötyjä? Ohjaushenkilöstön osaaminen Ohjaushenkilöstön ammattitaito Kansalaisten tarpeita vastaavien ohjauspalvelujen saatavuuden varmistaminen Ohjaushenkilöstön jatkuvan ammatillisen jatkokouluttautumisen/ kehittymisen tukeminen PÄÄKYSYMYKSET: Mitä tutkimustietoa on saatavilla ohjaushenkilöstön osaamisesta? Mitä tietoa on saatavilla alan ammattilaisten koulutuksesta ja tutkinnoista? Mitä muuta tulisi tehdä alan ammattimaisuuden ja sitä koskevan tutkimusperustan vahvistamiseksi? Kustannushyödyt kansalaiselle Jouhevat siirtymät työelämän ja koulutuksen nivelvaiheissa Henkilökohtaisten toiveiden ja kehityssuunnitelmien samansuuntaisuudesta juontuva sitoutuminen ja motivaatio oppimiseen ja työhön PÄÄKYSYMYKSET: Mitä lisäarvoa investoinnista elinikäiseen ohjaukseen on yksilölle? Kuinka päättäjät ja organisaatiot, joissa ohjausalan ammattilaiset työskentelevät voivat parhaiten viestiä elinikäisen ohjauksen tuoman lisäarvon kansalaiselle? Mitä muuta voidaan tehdä ohjauksen kustannushyötyjen ja lisäarvon kehittämiseksi ja parantamiseksi kansalaisille? E L I N I K Ä I S E N O H J A U K S E N T O I M I N T A P O LITIIKAN LAADUN JA TUTKIMUSPERUSTAISUUDEN VAHVISTAMINEN

13 ELGPN Tool No. 5: Ohjaushenkilöstön osaaminen yksi viidestä kansallisten TNO-palvelujen laatukriteereistä

14 Vaikuttava elinikäinen ohjaus (ELGPN 2014)

15 Vaikuttavimmat ja tuloksellisimmat TNO-palvelut (ELGPN 2014) Kansalaisnäkökulma: Ovat aidosti saatavilla jatkumona kaikissa elämänvaiheissa. Yhdistyvät merkityksellisesti kansalaisen koko elämänpiirin kokemuksiin. Ottavat huomioon yksilölliset lähtökohdat ja vastaavat kansalaisten valmiuksia ja tarpeita. Tuki oppimiselle ja urasuunnittelutaitojen kehittymiselle: Yhdistävät erilaisia työmuotoja, kuten henkilökohtaisia keskusteluja ja verkkopalveluita. Edistävät urasuunnittelutaitojen oppimista ja syventämistä. Tarkastelevat kansalaisen kysymyksiä kokonaisuutena moniammatillisessa palveluverkostossa. Mahdollistavat työssäoppimiskokemuksia yhteistyössä yritysten kanssa. Laadun varmistus: Perustuvat ajantasaiseen koulutus- ja työmarkkinatietoon Perustuvat koulutettujen ohjausammattilaisten osaamiseen. Perustuvat pysyvään arviontiin ja laadun kehittämiseen

16 ELGPN: Yhteiset tavoitteet ja periaatteet elinikäiselle ohjaukselle 2015 Hallinnonalojen yhteiset suuntaviivat (9 suuntaviivaa) 1. Urasuunnittelutaidot 2. Elinikäisen ohjauksen saatavuus 3. Elinikäisen ohjauksen laatu 4. Elinikäisen ohjauksen vaikuttavuus 5. Strateginen johtaminen: koordinointi ja yhteistoiminta 6. Koulutus- ja työmarkkinatiedon kehittäminen 7. Alan ammattilaisten koulutus ja kelpoisuudet 8. Elinikäisen ohjauksen rahoitus 9. Tieto- ja viestintäteknologia elinikäisessä ohjauksessa

17 ELGPN: Yhteiset tavoitteet ja periaatteet elinikäiselle ohjaukselle 2015 Opetus- ja kulttuurihallinnon ala (4 suuntaviivaa) 10. Ohjaus perusopetuksessa 11. Ohjaus ammatillisessa koulutuksessa 12. Ohjaus korkea-asteella 13. Ohjaus aikuiskoulutuksessa Työ- ja elinkeinohallinnon ala (3 suuntaviivaa) 14. TNO-palvelut työssä oleville 15. TNO-palvelut työttömille 16. TNO-palvelut ikääntyville Sosiaalinen osallisuus (2 suuntaviivaa) 17. TNO-palvelut nuorille 18. TNO-palvelut erityistä tukea tarvitseville

18 Kehittämistyön ulottuvuudet Ulottuvuus\vaihe Julkinen päätöksenteko Palvelujärjestelyt Asiakkaalle näkyvät palvelut Panokset (voimavarat) esim. lainsäädäntö, määrärahat esim. organisaation resurssipäätökset, työn- ja vastuunjako esim. ammattilaisten osaaminen, menetelmien kehittäminen, asiakkaan elämäntilanne Prosessit (palvelut) esim. päätösten implementointi ja seuranta esim. toiminnan organisointi, arviointi ja kehittäminen, palveluiden tuottamisen tavat esim. ohjausinterventiot ja ohjelmat, mitattu asiakastyytyväisyys Tulokset (muutos) esim. valittujen poliittisten tavoitteiden saavuttaminen esim. sovitut palvelut toteutuvat, palveluja on tarjolla niitä tarvitseville esim. valintojen selkeytyminen, koulutukseen hakeutuminen, työllistyminen, identiteetin selkiytyminen Vaikuttavuus (yhteiskunnallisesti pysyvät tulokset) esim. yhteiskunnan arvoperusteisten tavoitteiden saavuttaminen: hyvinvoinnin parantuminen esim. palvelujen piiriin valikoituu yhä paremmin asiakkaita (kohtaanto) esim. henkilökohtaisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden pitkäkestoinen lisääntyminen

19 Toivon näkökulmaa ohjaukseen Hope-Filled Engagement (Anita Keskinen, JY) Norman E. Amundson et al. Active Engagement lähestymistapa ; Aktiivinen ote, sitoutuminen Mallit lukeutuvat ohjauksen konstruktivistisiin lähestymistapoihin; ratkaisu- ja voimavarakeskeinen, sosiodynaaminen, narratiivinen, NLP C.R. Snyder Hope theory: taustalla positiivinen psykologia Toiveikkuuden perusta on ajattelumalleissa, kognitioissa, ei niinkään emootioissa Toiveikkaan ajattelun elementit: 1. Tavoiteajattelu Tavoitesuuntautuneisuus elämässä 2. Polkuajattelu Erilaisten polkujen löytäminen tavoitteiden saavuttamiseksi 3. Toimijuusajattelu Usko siihen, että voin saada aikaan muutoksia ja saavuttaa tavoitteeni 19 Etunimi Sukunimi

20 Materiaalin ja tiedon välittäminen verkostolle elotori Toimintasuunnitelman toteuttaminen ja seuranta vuosittain Kaakkois-Suomen ELO-toimintasuunnitelman tulosseuranta maaliskuu 2016 maaliskuu Etunimi Sukunimi

21 Tervetuloa! 21 Etunimi Sukunimi