8.-9.10.2013 Kaurialan lukio, Hämeenlinna Esko Korkeakoski 10.10.2013 1
1) Tilat ovat asialliset eri tarkoituksiin sisällä ja ulkona - sisäilmaongelmia ei ole. Ympäröivää luontoa hyödynnetään oppimisessa. 2) Yhdysluokkaopetuksen edut ovat käytössä. 3) Koulussa hyvät opettajat 4) Yhteistyötä tehdään huoltajien ja kyläläisten kanssa koululaisten hyväksi. 5) Lapset oppivat omatoimisuutta, yhteisöllisyyttä ja toisten huomioon ottamista. (Valkeakosken Sanomat 3.10.2013.) 10.10.2013 2
OPPILAAN HYVÄ OPPIMINEN JA HYVINVOINTI OPETTAJA: KASVATUS, OPETUS KOULU: VÄLITTÖMÄT TUKITOIMET OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄ: YLEISOHJAUS ja RESURSSIT VALTIO (OKM; OPH): OHJAUSJÄRJESTELMÄ 10.10.2013 3
Herra Deming: Kehittämisen ja päätöksenteon tulee perustua tosiasioihin. Esko Korkeakoski 10.10.2013 4
Kaikkien oppilaitosten ja peruskoulujen lukumäärä 2007 2012 10.10.2013 5
} Peruskouluja oli vuonna 2012 toiminnassa 2 644. } Peruskouluja lakkautettiin tai yhdistettiin toiseen oppilaitokseen 80. } Näistä alle 20 oppilaan oppilaitoksia oli 12, 20 49 oppilaan oppilaitoksia 33 ja vähintään 50 oppilaan oppilaitoksia 35. } Peruskouluista alle 50 oppilaan kouluja oli 24 %. 10.10.2013 6
} OECD:n vertailussa Suomen peruskoulutus on kustannustehokasta huolimatta pienistä kouluyksiköistä. Luokkakoot olivat keskikokoa vertailussa. (EDUCATION AT A GLANCE 2005) 10.10.2013 7
q q q q PISA: Lukutaito 2000, matematiikka 2003 ja luonnontieteet 2006; suomalaisten koulujen väliset erot oppimistuloksissa OECD-maista pienimmät noin 5-6 % selittyi koulujen välisillä eroilla. PISA: Välijärvi & Malin; On hyviä pieniä ja isoja kouluja ja huonoja pieniä ja isoja kouluja. Suomen ongelma on koulujen sisäisen vaihtelun suuruus. USA: Summers ja Wolfe; 300 oppilaan lisäys koulun oppilasmäärään heikensi oppimistuloksia. Eberts ym. (1990) 10-vuotiaiden matematiikan tulokset: alle 200 oppilaan kouluissa merkittävästi paremmat tulokset kuin yli 800 oppilaan kouluissa. 8
} PISA: Pienten koulujen oppimistulokset eivät eroa muiden koulujen oppimistuloksista. } PISA: Maaseudun kouluissa tytöt olivat lukutaidossa parempia kuin kaupunkikouluissa. Poikien kesken ei ollut tällaista eroa (Malin 2005). } PISA: Suomessa on mahdollisuus huippusuorituksiin koulusta riippumatta (Arinen & Karjalainen 2007). 10.10.2013 9
Koulun koko (paikallisvertailu 2013, N = 10) Opsin ohjaavuus Pieni <151 Toimintakulttuurin tarkoituksenmukaisuus Keskikokoinen 151-350 Suuri > 350 Ka 3,9 3,7 Kh 0,8 1,3 Ka 3,1 3,3 Kh 0,7 0,9 Ka 3,1 3,3 Kh 0,8 0,8 10.10.2013 10
5 4,5 Toimintaa kuvaavat tulokset kouluittain (paikallinen arviointi 2013; N = 10) 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Opsin merkitys Oppimisympäristö Toimintakulttuuri Pedagogiikka 0,5 0 Kaikki yhdessä UL TM SW RO QP PQ OR NS MT LU K 10.10.2013 11
} PL 6 : Oppilaiden matkojen tulee olla asutus, koulujen sijainti ja liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. } Koskinen (2005): Opetusryhmien koon kasvu uhkaa koulutuksen perusturvaa. } PISA: Pienissä kouluissa on enemmän suoria vaikuttamismahdollisuuksia kuin suurissa kouluissa. } Arviointi (2005): Peruskoulujen oppilaiden itsearviointien perusteella pienemmissä kouluissa työrauha oli samaa tasoa tai lievästi parempaa kuin suurissa kouluissa. 10.10.2013 12
Arviointi (2005): Erityisen tuen ja oppilashuollon tarpeet voitiin ottaa huomioon paremmin pienissä kouluissa kuin suurissa. Tilanne koski myös tukiopetusta. Puron tutkimus (2005): Pienemmissä kouluissa ja opetusryhmissä erityisen tuen tarpeet voidaan tunnistaa suurempia kouluja paremmin. 10.10.2013 13
4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Vaikuttavuusarviointi 2013 NA MB LC KD JE IF HG GH FI EJ DK CL BM AN Y Vaikuttavuuden kuva keskuksittain Näkemysten hajonnat ek 10.10.2013 14
q60 % (N = 77) tutkimuksista: pieni opetusryhmä on tulosten, opetuksen laadun, opettajien sitoutumisen ja oppilasasenteiden kannalta parempi kuin suuri ryhmä, jos opetus muuttui ryhmäkoon mukaan (Glass ym. 1982). q Työrauhahäiriöitä esiintyi vähemmän pienissä luokissa (mm. Bate-Bain ym. 1992).
o o o Blatchfordin ja Mortimoren (1994) tutkimusten mukaan pienessä ryhmässä annetaan enemmän yksilöllistä huomiota, opettajien oppilaantuntemus oli parempaa. Glass ym. (1982):opetusryhmän pienentäminen kymmenestä viiteen on parempi kuin 30:stä 25:een. Arviointi (Atjonen ym. 2008): Merkittävin este toteuttaa opettajien omia pedagogisia ihanteita olivat liian suuret ja heterogeeniset opetusryhmät ek 26.05.09 16
SUUREN OPETUSRYHMÄN HAITTOJA (2013) Oppilaan/perheiden tuntemus jää Vuorovaikutuksen laatu kärsii 13 16 Luokkatilojen ahtaus arkipäivää Kiusatut, hiljaiset tms. jäävät Tukea tarvitsevien opetus Opettajat uupuvat Tavoitteiden toteuttaminen ja Eriyttäminen hankalaa Opetusmenetelmälliset 26 29 33 34 34 37 38 Työrauhan ylläpito vaikeaa Yksilöllinen ohjaus vähäistä 47 85 10.10.2013 17
9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 SUUREN OPETUSRYHMÄN ETUJA 10.10.2013 18
Yksilöllisten oppimistarpeiden huomioon ottaminen Tyypillisen opetusryhmän oppilasmäärä 20 tai alle % (n = 275, 88 %) 21 25 % 26 tai enemmän % Yht. % vähän 26 74 0 100 paljon 37 47 16 100 erittäin paljon 68 20 12 100 Esko Korkeakoski 10.10.2013 19
Yhdysluokkaoppilaat tutkimusten mukaan erillisluokkien oppilaita itsenäisempiä. Yhdysluokassa voi olla ongelmallista opettajajohtoisen opetuksen ja itsenäisen työskentelyn ohjauksen ja palautteen vähäisyys (Kalaoja 1982, 238-239). 10.10.2013 20
Äidinkielen oppimistulokset (kirjoitustaidot) - yhdysluokkien oppilaat: 37,4 pistettä (arvosana 7+) - erillisluokkien oppilaat : 39,2 pistettä (arvosana 7½) Matematiikan oppimistulokset - yhdysluokkien oppilaat: 31,2 pistettä (arvosana 7+) - erillisluokkien oppilaat: 32,6 pistettä (arvosana 7½) Asenteet äidinkielen opiskelua kohtaan ovat hieman myönteisempiä pienissä kouluissa. Asenteiden ja oppimistulosten hajonta oli suurempi pienissä kouluissa. 10.10.2013 21
Koulussa opetuksen ja oppimisen perusrakenteet eivät muutu, koska useimmat kehittämisstrategiat eivät keskity oppimiseen ja opetukseen (Berends 1992). Tehokkain vaikutus yksilöllisten erojen kaventamiseksi olisi panostus yksilöllistä oppimista tukeviin pedagogisiin ratkaisuihin (Välijärvi & Malin 2005). Kehittämistä edistävät opetuksen järjestäjän vahva tuki ja korkeat tavoitteet (Barber 2000; Crandall 1987). 10.10.2013 22
Meta-analyysit (esim. Stoll ja Fink 1996, Sammons 1999 sekä Reynolds ja Teddlie 2000): 1) Ammattimainen johtajuus (mm.pedagoginen) 2) Yhteiset visiot ja päämäärät 3) Korkeat odotukset 4) Oppimista tukeva ympäristö 5) Keskittyminen opetuksen ja oppimiseen 6) Tarkoituksenmukainen opetus 7) Selkeä ja reilu kuri 8) Edistymisen seuraaminen, myönteinen palaute 9) Oikeuksien ja vastuun osoittaminen 10)Koulukohtainen henkilöstön kehittäminen 23 11)Vanhemmat osallistuvat koulun toimintaan 10.10.2013
1) Kuntarajat esteettömiksi oppilaille tarkoituksenmukaisimman koulun valinnalle (alueellinen kouluverkko mielekkääksi)! 2) Koulutilojen moninaiskäytön lisääminen, koulujen kehittäminen lastenkulttuurikeskuksina 3) Pienten koulujen alueellinen verkostoituminen, erityisesti pedagogiikan kehittämisessä (yhteisyömallit, benchmarking...) 4) Oppimistulosten arvioinnin ja tutkimuksen kohdistaminen myös muihin kuin tiedollisten tavoitteiden saavuttamiseen 5) Luotettavan laskentamallin kehittely erikokoisten koulujen kustannustekijöiden vertaamiseksi 10.10.2013 24
} Pientä koulua kannattaa kehittää. } Pieniä kouluja ei saa hävittää maasta. } Pienten koulujen työtä tulee tukea kunnissa ei jatkuvasti epäillä niiden tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta. Samoin kansallisesti! } Pienten koulujen verkostoituminen yli kuntaym. rajojen on elinvoimaa. } KIITOS! 10.10.2013 25