Yleissivistys ja osaaminen työelämässä 2030 Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Tutkija Tuomo Kuosa
Yleissivistys ja osaaminen työelämässä 2030 julkaisun osoite: http://www.tse.fi/fi/yk sikot/erillislaitokset/tut u/julkaisut/tutujulkaisu ja/pages/default.aspx Julkaisun tilausosoite: tutu-info@tse.fi Tulevaisuuden tutkimuskeskus TUTU-julkaisuja 1/2008
Hankkeen tavoitteet OPM rahoittama ESR-hanke 1.8.2006-30.1.2008 Tavoitteena oli ennakoida työelämän tarvitsemia osaamisvaatimuksia vuonna 2030 sekä yleistä koulutukseen ja oppimiseen liittyvää muutosta Mitä muutoksia tapahtuu työelämässä (ja yhteiskunnassa) ja mitä vaikutuksia sillä on tulevaisuuden osaamisvaatimuksiin ja oppimistapoihin? Hankkeen tavoitteena oli, että tulokset palvelevat kaikkia koulutussektoreita Tavoitteena myös koulutuksen ennakointi-menetelmien kehittäminen ja testaaminen. Kehityskohteina: CLA (Causal layered analysis) ja Tulevaisuussignaalien mieltämiskehikko
Hankkeen työvaiheita Koulutuksen tulevaisuus Barometri TUBARO lähetettiin 268 asiantuntijalle, saatiin 113 vastausta. Vastausprosentti 42% Pyrittiin selvittämään keskeisten muutoshaasteiden lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia ja mahdollisuuksia vastata haasteisiin. Lisäksi selvitettiin mitä koulutuksessa todennäköisesti tapahtuu, miksi, mikä on toivottavaa ja miten koulutuksen tulisi vastata haasteisiin? TUBARO-tulosten analysointi 3 eri menetelmällä: perinteinen Exel-analyysi, CLA ja HS-analyysi ja klusterointi
Hankkeen työvaiheita Koko koulutusjärjestelmässä kytevän suuremman rakennemuutoksen ennakoiminen ja kuvaaminen Sen vaikutusten mieltäminen mikä koulutuksessa kyseenalaistuu ja mitä uusia mahdollisuuksia syntyy? Toimenpide-ehdotuksia nykyisille koulutustoimijoille sekä suunnittelun tueksi miten ohjata koulutusjärjestelmää myönteiseen suuntaan ja välttää karikkoja
Korkeakoulujärjestelmän seitsemän mahdollista tulevaisuuden suuntaa OECD/CERI koulutusjärjestelmienennakointiprojekteista Elinikäinen oppiminen Rajoitettu tutkinnon antajien määrä 4. Kaikille avoin opiskelu 7. 40-vuoden tutkintomalli 5. Globaali verkosto oppilaitoksena 6. Viralliset oppilaitokset häviävät oppiminen keskeistä Paljon tutkintoja antavia instituutteja 1. Perinteinen korkeakoulu 2. Korkeakouluista yritys tuotettava voittoa ja kustannettava oma toimita Kertatutkinnot 3. Maksavat yritykset ja asiakas / opiskelijat päättävät tutkintojen sisällön
Suomen elinkeinoelämän koulutus ja osaamistarpeiden ennakointi vuodelle 2015: Elinkeinoelämän keskusliiton Tulevaisuusluotain hanke
40-vuoden horisontaalisen mallin päätavoitteet 1. Nuoret mukaan (kukaan ei saa syrjäytyä) 2. Ikääntyneet mukaan 3. Elinikäisestä oppimisesta saatava käytännön malli 4. Suomen elinkeinoelämän kv-kilpailukykyä pystyttävä nostamaan
OPH:n skenaariotyön 4 päätavoitetta: I = Tasa-arvon toteutuminen ja koulutuksen laadun säilyttäminen korkeatasoisena II = Terveen kasvun ja hyvinvoinnin tukeminen III = Elinikäinen ja elämänlaajuinen oppiminen sekä oppimismahdollisuuksien kehittyminen kantavaksi ajatukseksi IV = Tulevaisuuden osaaminen ja yhteiskunnan kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen
OPH:n skenaarioissa esitettyjen keinojen tiivistelmä synergia-analyysin pohjalta Keinot päätavoitteiden toteuttamiseen (tiivistelmä) Päätavoitteet 1. Uudenlainen oppijalähtöinen opettajuus ja opettajakoulutus 2. Osallisuus, valta/vastuu sekä resurssit arvioitava uudelleen I 3.Saumaton kasvun ja oppimisen tuki ja ohjaus opintokaaren kaikkiin vaiheisiin 4. Oppimisen, opetuksen ja oppimisympäristöjen laatu kv-huipputasolle II 5. Koulutuksen laadunarviointia edistetään III 6. Työn ja koulutuksen yhteistyö ja monipuolinen ja joustava koulutus, opitun tunnistaminen ja tunnustaminen lisääntyvät 7. Johtamisen kulttuuri uudistetaan IV 8. Koulutuksen ohjaus- ja säätelyjärjestelmät uudistetaan
Koulutuksen ja oppimisen paradigmat Suomessa Kuosa 2007 Auktoritatiivinen malli Keskusteleva malli Elävän verkoston malli 1920 1970 1990 2010 2030 - Pänttääminen -Monologi ylhäältä alas - Kurin ja järjestyksen opettaminen - Fyysinen työ - Juoksukunto tärkeää - Mestari-kisällimalli - Monotonisuus - Tiedon soveltaminen - Keskustelu ja väittely - Kriittinen ajattelu - Itse tiedon hakeminen - Oppimaan oppiminen - ATK ym. tekniset taidot - Vuorovaikutus ja tasa-arvo - Suunnittelu ja asiantuntijuus - Verkostotoimintataidot -Yhteisöllisen tiedon rakentamistaito - Säännöt ja tieto muuttuvat - Lahjakkuus ymmärretään muuttuvana harjoitettavana ominaisuutena - Uusi verkostoyrittäjyys - Tiimiakatemian malli
Kuosa 2007 Nano, Bio ja Geeniteknologia mahdollistaa uusia toimintamalleja Elävän verkoston malli Rakennettu ympäristö (Ubi) kommunikoi ihmisiin asennetun teknologian kanssa Moderni yhteisöllisyys muovaa sosiaalista maailmaa Hyvinvointiteknologia osana hyvinvoinninkehittymistä Yksilön vastuu lisääntyy Älykkyys ja lahjakkuus ymmärretään harjoiteltavina ominaisuuksina Uusi Verkostoyrittäjyys lisääntyy Tiimi-Akatemian malli Spesialistien ja suunnittelijoiden rooli pienenee Kaikkien työpanosta tarvitaan Yhteisöllisen tiedon rakentamistaito Generalistiselle Ja holistiselle osaamiselle kasvava tarve Horisontaaliset tutkinnot Modulaariset tutkinnot Pystyttävä kouluttamaan verkosto-osaajia Pelit oppimisen välineinä Joustavuuden tarve lisääntyy Teknologia vapauttaa ihmiset luovaan ajatteluun ja toimimaan sosiaalisesti Hakkerietiikka Teknologia osaksi kulttuurista toimintaympäristöä Opitaan maailmaan, jossa tieto ja säännöt muuttuvat jatkuvasti Lähiopetus perusteltava Tietokoneista tuhansia kertoja nykyistä tehokkaampia Sosiaaliset verkot tulevat tehokkaammiksi Web 3.0 2030 2020 2012 Keskimääräinen ÄÖ lisääntyy Nuorten syrjäytyminen estettävä Nopeammin muuttuvat osaamistarpeet Nopeammin muuttuva tieto Tietoverkkojen voima lisääntyy
Suurimmat muutokseen ajavat tekijät Globalisaatio, ICT:n ja tietoverkkojen kehitys, NBIC, verkostojen merkityksen kasvu, sosiaaliset verkostot, joustavuuden tarve, tiedonluonteen muutos, asiantuntijuuden hämärtyminen / verkostoosaaminen
Lisäksi muutokseen ajavat: Informaation vaihdon ja prosessoinnin jatkuva nopeutuminen, tiedon yhä nopeampi vanheneminen sekä väestön yhtäaikainen eläköityminen länsimaissa Teknologisen kehityksen ohella keskeistä myös ihmisten lisääntyvä taito käyttää uutta teknologiaa, globaalisoituvat markkinat ja globaali työnjaon muutos, lisääntynyt vaurastuminen länsimaissa sekä globaali arvomuutos
Asiantuntijuus ja johtaminen Ammatillinen koulutus nousee ja muuttaa muotoaan modulaarisuuden ja elinikäisen oppimisen myötä Nokia: Emme tarvitse asiantuntijajohtajia vaan holistisia ja generalistisia johtajia Asiantuntijaprofessiot muuttumassa hajautetuksi asiantuntijuudeksi Päällikkötaso häviämässä - tilalle a) laaja- (näkijät, suunnittelijat) ja b) suppea- (tekijät ja soveltajat) - asiantuntijuus Johtoon 2 tasoa: ylin johto + verkostojohtaminen
Jo opitun tunnistaminen ja tunnustaminen Työssä oppiminen Oma yritystoiminta Varusmiespalvelus/ kansalaispalvelus Vapaaehtoistyö Nykyinen järjestelmä Koulutuksen ohjausjärjestelmät Schools Oppilaitos Ammatillisia oppilaitoksia Yleissivistäviä oppilaitoksia Virtuaaliset vertaisverkostot Tuleva koulutusjärjestelmä Kuosa 2007 Kolmannella sektorilla toimiminen Interaktiiviset pelit Yhteisöllinen tiedonrakentaminen Vahva, jatkuva ja asiantunteva oppilaanohjaus varsinkin kaikissa siirtymävaiheissa
Työn fyysisyys vähenee Perusammatillinen koulutusmoduuli suoritetaan yhtäaikaisesti perusyleissivistävien opintojen kanssa työelämään tutustuen Työuraan yhdistyvä jatkokoulutus: Osaamisen syventäminen sekä horisontaalinen laajentaminen Mestarityövaihe: Opetus, arviointi, hallinto, koordinaatio ja suunnittelu Seniorimestarin tutkinto Erilaisista moduuleista koostuva horisontaalinen jatkotutkinto Moduuleista koostuva perustutkinto, jota työn ohessa jatkuvasti päivitetään Joustotyövaihe Mentorointi, arviointi, opetus, keskustelu, huolto- ja avustaminen, harrastusluonteinen osallistuminen. Ei raskaita ja fyysisiä tehtäviä Työaika 10-40% 12 20 30 40 50 60 80 Ikävuodet (12-80) - Elinikäisen oppimisen painotukset eri ikäkausina Kuosa: 40-vuoden horisontaalinen malli Julkaistu: Futura 1/2006
Työn fyysisyys vähenee Perusammatillinen koulutusmoduuli suoritetaan yhtäaikaisesti perusyleissivistävien opintojen kanssa työelämään tutustuen Työuraan yhdistyvä jatkokoulutus: Osaamisen syventäminen sekä horisontaalinen laajentaminen Mestarityövaihe: Opetus, arviointi, hallinto, koordinaatio ja suunnittelu Seniorimestarin tutkinto Erilaisista moduuleista koostuva horisontaalinen jatkotutkinto Moduuleista koostuva perustutkinto, jota työn ohessa jatkuvasti päivitetään Joustotyövaihe Mentorointi, arviointi, opetus, keskustelu, huolto- ja avustaminen, harrastusluonteinen osallistuminen. Ei raskaita ja fyysisiä tehtäviä Työaika 10-40% 12 20 30 40 50 60 80 Ikävuodet (12-80) - Elinikäisen oppimisen painotukset eri ikäkausina Kuosa: 40-vuoden horisontaalinen malli 100%:n eläkeläisyys
Linkkejä Tuomo Kuosan luennoitsijaesittely: http://www.tse.fi/fi/yksikot/erillislaitokset/tutu/yhteystiedo t/henkilokunta/pages/kuosa.aspx www.freewebs.com/tuomokuosa Yhteystiedot: tuomo.kuosa@tse.fi Organisaatioesittelyitä: http://cid-lab.org http://www.tse.fi/fi/yksikot/erillislaitokset/tutu/pages/defa ult.aspx