RAPORTTEJA 26 2016 Kokkolan liikenneverkkosuunnitelma Valtateiden 8 ja 13 aluevaraussuunnitelma
Kokkolan liikenneverkkosuunnitelma Valtateiden 8 ja 13 aluevaraussuunnitelma Kokkola Sisältö 1 Lähtökohdat... 2 1.1 Suunnittelualue...2 1.2 Tieverkkoon liittyvät suunnitelmat...2 1.3 Maankäyttö...2 1.4 Nykyinen liikenneverkko...3 1.5 Joukkoliikenne...5 1.6 Erikoiskuljetukset...5 1.7 Liikenne ja sen kehitys...5 1.8 Rakennettu ja luonnonympäristö...6 1.9 Tielläliikkujien palaute...6 1.10 Yhteenveto nykytilasta ja sen ongelmista...6 2 Tavoitteet... 7 RAPORTTEJA 26 2016 KOKKOLAN LIIKENNEVERKKOSUUNNITELMA VALTATEIDEN 8 JA 13 ALUEVARAUSSUUNNITELMA KOKKOLA Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Erkki Sarjanoja Kansikuva: Erkki Sarjanoja Kartat: CGI Suomi Oy, Maanmittauslaitos 2015 Painotalo: ISBN 978-952-314-422-4 (PDF) ISSN-L 2242-2846 ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu) 3 Yleiskaavojen laadinta ja liikenne-ennusteet... 8 3.1 Yleiskaavat...8 3.2 Liikenne-ennuste...8 4 Vaihtoehtotarkastelut... 12 5 Liikenneverkko... 18 5.1 Jalankulku- ja pyöräilyväylät...18 5.2 Tie- ja katuverkko...18 5.3 Valtatie 8...23 5.4 Valtatie 13...24 6 Vaikutukset... 26 6.1 Vaikutukset maankäyttöön ja ympäristöön...26 6.2 Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja sujuvuuteen...26 6.3 Toimenpiteiden priorisointi ja vaiheittain rakentaminen...27 6.4 Vaikutukset talouteen...27 6.5 Vertailu edellisiin suunnitelmaratkaisuihin...28 URN:ISBN:978-952-314-422-4 7 Jatkotoimennpiteet... 29 8 Liitteet... 30 1
1 Lähtökohdat lin Vaasa Kokkola Oulu kehittämisen 1.vaiheen toimenpiteeksi Kokkolan kohdan kehittäminen ja eri- suunnitelma, jonka suunnittelualueena on ollut keskusta-alue lähialueineen. Siinä on esitetty pää- ja sekä maisema- ja kulttuuriympäristöä Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Keski-Pohjanmaan liitossa tyisesti liittymä- ja rinnakkaistieyhteydet välillä Piis- kokoojaväylät sekä tärkeimmät jalankulku- ja pyöräi- valmistellaan 5. vaihemaakuntakaavaa, jossa tullaan 1.1 Suunnittelualue panmäki Vitikka. Lisäksi toimenpiteeksi on listattu ohikulkutien suunnittelu (yleissuunnitelman päivitys ja valtateiden aluevaraussuunnittelu). Suunnittelualueel- lyreitit. Se on tehty osana Kokkolan keskustaajaman yleiskaavaprosessia. käsittelemään seudullisesti merkittävää vähittäiskauppaa, ampumaratoja, aluerakennetta ja kaivostoimintaa. Suunnittelualueena on valtatie 8 välillä Kirkkolehdon le on aikaisemmin laadittu muun muassa seuraavat suunnitelmat: 1.3 Maankäyttö Kokkolaan ollaan laatimassa Kokkolan strategista aluerakenneyleiskaavaa, joka tarkastelee koko uuden kiertoliittymä (Satamatien liittymä) - valtatien 28 liit- Valtatie 8, Kokkolan ohikulkutie, Yleissuunnitelma Kokkolan alueen. Tämän lisäksi on vireillä mm. Kok- tymä (Kajaanintie) sekä valtatie 13 välillä valtatie 8 1998 Keski-Pohjanmaalla maakuntakaavoitusta on tehty kolan keskustaajaman yleiskaava 2030 ja Kanta-Kok- - suunniteltu ohikulkutie. Siihen sisältyy myös suun- Valtatien 8 kehittäminen välillä Piispanmäki - Vitik- vaiheittain. Tällä hetkellä voimassa on kolme vaihe- kolan kyläasutuksen vaiheyleiskaavojen Rödsön alue, nitellun ohikulkutien eritasoliittymä valtateiden 8 ja 28 ka, Toimenpideselvitys 8 kaavaa. 4. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maa- joiden alueelle suunnittelualue sijoittuu. Osittain suun- liittymissä. Valtatie 8 Vaasa - Oulu, yhteysvälin kehittämissel- kuntavaltuustossa 23.4.2015 ja on vahvistettavana nittelualuetta sivuavat Peltokorven kylän vaiheyleis- vitys, 3 ympäristöministeriössä. Vahvistuessaan kaava ohjaa kaava 2025 ja Ruotsalon vaiheyleiskaava 2025. Kok- 1.2 Tieverkkoon liittyvät suunnitelmat Vaasa - Oulu -yhteysvälin kehittäminen, 2013 Valtatien 13 yhteysvälin Kokkola - Äänekoski kehittämisselvitys 2011 seudullisesti merkittävän tuulivoiman sijoittumista kolan keskustaajaman yleiskaava tulee ohjaamaan Valtatien 13 kehittäminen vaiheittain. Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan Samanaikaisesti tämän suunnittelun kanssa on liikennestrategiassa on todettu valtatien 8 yhteysvä- laadittu Kokkolan keskustaajaman liikenneverkko- Kuva 1. Suunnittelualue. Kuva 2. Ote voimassa olevasta osayleiskaavasta. 2
Kuva 3. Kasikulman osayleiskaava (ote). maanhankintaa, asemakaavoitusta ja suunnittelutarveratkaisuja. Se käsittää Kokkolan kaupungin keskeiset alueet lukuun ottamatta Kokkolan Keskikaupungin yleiskaavan suunnittelualuetta ja pääosaa Vanhansatamanlahden yleiskaavan suunnittelualuetta. Valtateiden suunnittelualue jakaantuu karkeasti kahteen maankäytölliseen jaksoon: keskusta- ja maaseutujaksoon. Keskustajaksolla valtateiden läheisyydessä on pääosin kaupallisia palveluja: hypermarketteja, rautakauppoja, erikoistarvikekauppoja ja autokauppoja. Valtateiden keskinäisen liittymän koillispuolella on merkittävä oppilaitosalue, jossa on toisen asteen koulutusta. Valtatien 13 suunnittelujakson eteläpäässä on teollisuusalue ja loppuosa on metsäistä maaseutua. Asumista on lähes koko suunnitteluosuudella. Valtatien 8 itäosa on ns. maaseutujaksoa, joka on pääosin asemakaavoittamaton mutta paikoin taajaan asuttua. Tiejaksolla on maanviljelystä ja jakson itäpäässä, Peltokorven alueella on teollisuutta ja palveluja. Maaseutujaksolla on kaksi huoltoasemaa, joista toisen yhteydessä on lähikauppa ja toinen on toiminnaltaan vaatimaton. Palossa, Vitsarissa ja Ventuksessa koulut sijaitsevat lähellä valtateitä. 1.4 Nykyinen liikenneverkko Tiet Valtatiet ovat peruspoikkileikkauksiltaan pääosin yksiajorataisia ja kaksikaistaisia, kestopäällysteisiä ja valaistuja. Valtatiellä 8 on nelikaistainen osuus Kirkkolehdon kiertoliittymän ja Latojankadun liittymän välillä. Tarkastelujaksolla valtatiellä 8 on 13 ja valtatiellä 13 kolme maantien tai tärkeän kadun liittymää. Merkittävimpiä liittymiä ovat valtateiden 8 ja 28 liittymä, valtatien 8 ja Pohjoisväylän (mt 749) liikennevaloliittymä, valtatien 8 ja 13 eritasoliittymä sekä Satamatien (Kirk- Kuva 4. Kasikulman osayleiskaavan laajennus, Riipan alue (ote). Kuva 5. Maantiet ja liittymät. 3
kolehdon) kiertoliittymä. Valtatiellä 8 on myös useita molemmin puolin valtatietä. Väylät ovat kestopäällys- Onnettomuudet liittymiä, joihin on toteutettu pääsuunnan kanavointi. Lisäksi keskusta-alueella on kolme liikennevaloliittymää. Valtatien 8 nopeusrajoitus on pääosin 80 km/h. Valtatien 28 liittymän pohjoispuolella nopeusrajoitus nousee km/h:iin. Keskustan kohdalla rajoitus on 60 tai 50 km/h. Valtatiellä 13 on valtatien 8 liittymästä etelään 60 km/h nopeusrajoitus Indolantien liittymään asti, josta nopeusrajoitus nousee portaittain km/ h:iin. Jalankulku- ja pyöräilyväylät Erilliset jalankulun ja pyöräilyn väylät ovat valtateiden suuntaisesti pääosin välittömästi teiden vieressä. Valtatiellä 8 yhteys jatkuu Peltokorven kohdalla kohti Kälviän keskustaa. Valtatiellä 13 väylä päättyy Indolantien liittymään. Vaihtoehtoinen rinnakkaisyhteys kohti kaakkoa on Linnusperäntiellä. Paikoin väylä on tettyjä ja valaistuja joko valtateiden tai väylien omilla valaisimilla. Suunnittelujaksolla on kahdeksan jalankulun ja pyöräilyn alikulkukäytävää valtatien 8 poikki. Lisäksi on kaksi ylikulkua ja yksi alikulku autoteiden yhteydessä. Valtatiellä 13 alikulkukäytäviä on kaksi. Risteävillä teillä ja kaduilla on alikulkuja valtateiden välittömässä läheisyydessä. Sillat Valtatiellä 8 on suunnittelujaksolla 15 siltaa, joista yksi on rautatien risteyssilta, kolme on risteysiltoja, kahdeksan jalankulun ja pyöräilyn alikulkusiltoja ja kolme vesistösiltoja. Viimeksi mainitusta merkittävin on Perhojoen silta. Valtatiellä 13 on aiemmin mainitut kaksi jalankulun ja pyöräilyn alikulkusiltaa. Kuva 7. Suunnittelualueen liikenneonnettomuudet vuosittain. Kuva 8. Maaseutujakson liikenneonnettomuudet vuosittain. Tarkastelualueella on vuosina 9 2013 tapahtunut 273 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Keskusta-alueella tapahtui 202 onnettomuutta (40,4 onn/vuosi), joista 109 tapahtui valtateillä 8 ja 13. Maaseutumaisella osuudella tapahtui yhteensä 71 onnettomuutta (14,2 onn/vuosi), joista 48 tapahtuivat valtatiellä 8. Onnettomuudet ovat maaseutumaisella alueella lisääntyneet viimeisen viiden vuoden aikana. Keskusta-alueella kehitys on ollut samansuuntaista vuoteen 2012 asti. Onnettomuuksien kasaumakohtia ovat olleet valtatien 8 maaseutumaisella osuudella Vessintien liittymä ja sen lähialue. Keskustajaksolla eniten onnettomuuksia on tapahtunut valtatiellä 13 Heinolankaaren liittymässä sekä valtatiellä 8 Prismantien, Heinolankaaren ja Terminaalikadun liittymissä. Onnettomuuksista 67 on johtanut henkilövahinkoihin. Näistä 16 on tapahtunut maaseutumaisella tieosuudella ja loput 51 keskusta-alueella. Henkilövahin- Kuva 6. Jalankulku- ja pyöräilyväylät. Kuva 9. Kaikkien liikenneonnettomuuksien kartta. 4
ko-onnettomuuksien osuus kaikista onnettomuuksista oli maaseutumaisella alueella 23 % ja keskusta-alueella 25 %. Henkilövahinko-onnettomuuksia on sattunut eniten keskusta-alueella valtatien 8 ja Ventuksentien sekä Terminaalikadun liittymissä. Koko suunnittelualueen valtatieosuuksilla on viisivuotisjaksolla sattunut yhteensä 165 onnettomuutta eli 33 onnettomuutta vuodessa. Maaseutumaisella osuudella on tapahtunut keskimäärin 11,2 ja keskusta-alueella 21,8 onnettomuutta vuodessa. Henkilövahinko- onnettomuuksia on valtatieosuuksilla sattunut 39 kpl eli 7,8 onnettomuutta/vuosi. Valtatieosuuksien onnettomuustiheys on 0,23 henkilövahinko-onnettomuutta/ vuosi/tie-km. Suunnittelualueen valtatieosuuksilla onnettomuustiheys on selvästi suurempi verrattuna Etelä- Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueiden arvoihin. Vuonna 2013 valtateiden onnettomuustiheys oli 0,14 heva-onn./vuosi/km Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. 1.5 Joukkoliikenne Kuva 12. Valtatien 8 liikennemäärän kehitys Rimmintien liittymän itäpuolella (LAM- eli liikenteen automaattisessa laskentapisteessä mitattu). Kuva 10. Liittymien onnettomuusasteiden vertailuluvut (henkilövahinko-onnettomuudet / miljoonaa ajoneuvoa vuodessa). Suunnittelualueella on paikallisliikennettä, seutuliikennettä sekä kaukoliikennettä. Valtatiellä 8 olevista pysäkkipareista kahdeksan sijaitsee suunnittelualueen maaseutumaisella osuudella. Lisäksi keskustajaksolla on kaksi pysäkkiparia. Valtatien 13 pysäkkipareista kolme sijaitsee suunnittelualueella. Linja-autoasema ja matkahuolto sijaitsevat keskustassa. 1.6 Erikoiskuljetukset Tarkastelualueen kumpikin valtatieosuus kuuluu valtakunnalliseen erikoiskuljetusreitistöön. Ydinkeskustan kohdalla reitti kulkee katuverkon (Rautatienkatu, Nahkurinkatu, Ouluntie) kautta. Molemmat valtatieosuudet kuuluvat myös vaarallisten aineiden kuljetuksien pääreitteihin. Kuva 13. Valtatien 8 liikennemäärän vaihtelu viikonpäivittäin Rimmintien liittymän itäpuolella. 1.7 Liikenne ja sen kehitys Kuva 11. Paikallisliikenteen linjakartta. Keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä (KVL vuonna 2013) valtatiellä 8 vaihtelee välillä 4 16 ajoneuvoa vuorokaudessa ja valtatiellä 13 välillä 4 13 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne on suurimmillaan Ventuksentien liittymän sekä kiertoliittymän (Satamatien liittymä) välisellä osuudella ja pienimmillään valtatien 28 liittymän pohjoispuolella. Raskaan Kuva 14. Valtatien 8 liikennemäärän vaihtelu tunnettain Rimmintien liittymän itäpuolella. 5
liikenteen määrä valtatiellä 8 on maaseutumaisella osuudella noin 9,5 % vuorokauden liikenteestä. Arkivuorokautena raskaan liikenteen osuus on noin 11 %. Raskaan liikenteen kasvu on ollut viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin noin 3 % vuodessa. Valtatiellä 13 liikennemäärä on suurimmillaan Heinolankaaren liittymän pohjoispuolella, 13 ajoneuvoa vuorokaudessa. Suunnittelualueen rajalla liikennemäärä on noin 4. Raskaan liikenteen osuus on noin 6%. dalla. Kosilassa voimalinja kulkee valtatien vieressä, sen pohjoispuolella. Pohjamaa koostuu pääsääntöisesti sekalajitteisesta maalajista eli moreenista sekä hienojakoisesta maalajista (päälajia ei ole selvitetty). Suunnittelualueella Perhonjoki kuuluu koskiensuojelulain piiriin. Lisäksi suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee arvokkaita maisema-alueita sekä tärkeä pohjavesialue. Museoviraston rekisterin mukaan alueella on myös useita muinaisjäännöspisteitä. 1.10 Yhteenveto nykytilasta ja sen ongelmista Nykytilanteen ongelmat keskittyvät seuraaviin risteyksiin ja tiejaksoihin: Kirkkolehdon kiertoliittymä: liikenne ruuhkautuu ja jonoutuu valtatie 8 Kirkkolehdon kiertoliittymän ja Heinolankaaren välillä: liittymät, osin myös päätie ruuhkautuvat Piispanmäen liittymä: liikenne ruuhkautuu ja jonou- 1.8 Rakennettu ja luonnonympäristö 1.9 Tielläliikkujien palaute tuu valtatie 8 välillä Piispanmäki - Vitikka: liikenne jonoutuu, sivuteiltä liittyminen vaikeaa ja vaarallista, Valtatien 8 varteen on rakennettu vuonna 2015 siirtoviemäri Pohjoisväylän liittymästä pohjoiseen kohti Lohtajaa. Valtatietä 8 risteää voimalinja Kosilassa ja Korpilahdentien liittymän lähellä sekä valtatien 13 Kaustarin ja tulevan ohikulkutien eritasoliittymän koh- Tielläliikkujat ovat antaneet runsaasti palautetta ja tehneet aloitteita suunniteltavista teistä viime vuosien aikana niin ELY-keskukselle kuin kaupungillekin. Suunnittelun aikana järjestetyssä keskustelutilaisuudessa asukkaat kertoivat liikennekokemuksistaan. Palautteet koskivat niin liikenteen turvallisuutta, sujuvuutta kuin liikennemeluakin. paljon yksityistieliittymiä asuintaloja liikennemelualueella Peltokorventien ja Kajaanintien liittymät: sivusuunnalta liittyminen vaikeaa, Kajaanintiellä liikenne jonoutuu ruuhka-aikana valtatien 13 pohjoispää: vilkkaita liittymiä valtatie 13: asutusta liikennemelualueella Kuva 17. Näkymä valtatieltä 13. Pohjoisväylän rooli (onko ohikulkutiemäinen vai sisäinen pääkatu) Lottelundin liittymien ruuhkaisuus Kuva 15. Ympäristö- ja muut vastaavat kohteet. Kuva 16. Nykytilanteen ongelmallisimmat kohteet. 6
2 Tavoitteet Taulukko 1. Laatuluokkien kuvaus (Lähde: Pääväylät kaupunkialueilla - Yleiset suunnitteluperiaatteet, Tielaitos, 1993). Nykyinen valtatie 8 kulkee Kokkolan keskustan halki ja valtatie 13 päättyy Kokkolan keskustassa valtatiehen 8. Nykytilanteessa valtateillä on sujuvuus- ja turvallisuusongelmia niin keskusta- kuin maaseutujaksollakin. Valtatielle 8 on laadittu aiemmin yleissuunnitelma, jonka mukaan valtatie 8 ohittaa Kokkolan keskustaajaman eteläpuolitse pitkää ohikulkutietä käyttäen. Kokkolan kaupunki on laatimassa keskustaajaman yleiskaavaa 2030. Tämä selvityksen tavoitteena on määrittää yleiskaavoitusta ja jatkosuunnittelua varten tie- ja katuverkon pää- ja kokoojaväylät jalankulun ja pyöräilyn tärkeimmät väylät nykyisille valtateille tarvittavat toimenpiteet ja ohikulkutien eritasoliittymien sijainnit ja geometria. Kuva 18. Pyöräilyverkon toiminnallinen luokitus (kuva: Jalankulkuja pyöräilyväylien suunnittelu, Liikennevirasto, 2014). Valtateiden laatutasoa halutaan parantaa. Tavoitteena vanhoilla teillä on tyydyttävä- ja uusilla väylillä hyvä-laatutaso. Oheisessa taulukossa on kuvattu eri laatuluokkien ominaisuuksia. Jalankulku- ja pyöräilyverkon suunnittelussa keskitytään verkon kattavuuteen ja erityisesti pyöräilyverkkoon. Kävelyn kannalta merkittäviä ovat keskustaalue, jalankulkuvyöhykkeet ja yhteydet lähipalveluille ja muun muassa joukkoliikenteen pysäkeille. Ne ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa muun muassa asemakaavoituksen yhteydessä. Pyöräilyverkon suunnittelussa tärkeää on jatkuvuus, yhtenäisyys ja suoruus sekä riittävä laatutaso. Koska tämä suunnitelma tehdään lähtökohtaisesti yleiskaavoitusta varten, tavoitteena on määrittää pyöräilyn pää- ja alueverkko. Se palvelee myös pitempimatkaista kävelyä. Kuva 19. Jono Kirkkolehdon kiertoliittymässä. 7
3 Yleiskaavojen laadinta ja liikenneennusteet aikana on keskusteltu mahdollisista maankäytön muutostarpeista tai -mahdollisuuksista, joita liikenneverkon kehittäminen vaatisi tai mahdollistaisi. Kanta-Kokkolan kyläasetuksen vaiheyleiskaava että ennustettu maankäyttö. Se on laadittu EMMEsimulointiohjelman avulla. Liikennemallijärjestelmä perustuu vuonna 2012 tehtyyn liikennetutkimukseen ja siinä on kulkutapoina mukana myös kävely ja pyöräily. Joukkoliikenteen käyttö oli tutkimushavainnoissa niin vähäistä, ettei sitä voitu sisällyttää suoraan malliprosessiin. Liikenne-ennusteen perusteella suunnittelualueella liikenteen palvelutaso tulee laskemaan selvästi. Maaseutumaisen osuuden laatutaso laskee välttäväksi ja keskustajaksolla kiertoliittymän läheisyydessä laatutaso on ennusteen mukaan huono. Ilman ohikulkutietä valtatiellä 8 Piispanmäestä valtatien 28 liittymään liikenteen palvelutaso heikkenee nykyisestä 3.1 Yleiskaavat Vaiheyleiskaava-alueita on useita keskustaajaman ympärillä. Kaavoituksella ohjataan asuntorakentamis- Liikenne-ennusteen (kuvat 22 24) mukaan vuonna 2030 valtatien 8 keskimääräinen vuorokausiliiken- selvästi ja liikenne jonoutuu ja ruuhkautuu työmatkaliikenteen huipputunteina. Sivusuuntien välityskyky ta haja-asutusalueella. Tämän selvityksen suunnitte- nemäärä on 5 20 ajoneuvoa vuorokaudessa. heikkenee olennaisesti. Keskustaajaman yleiskaava 2030 lualue leikkaa Rödsön kaava-alueeksi nimetyn alueen valtatien 8 osalta. Vaiheyleiskaava on tätä suunnitel- Liikennemäärä kasvaa eniten Ventuksentien liittymän sekä kiertoliittymän (Satamatien liittymä) välisellä Keskustan kohdalla valtatien 8 liikennemäärät kasvavat myös maankäytön tehostuessa tien varres- Keskustaajaman yleiskaavan suunnittelualue rajautuu maa laadittaessa ollut ehdotusvaiheessa. osuudella, jossa liikennemäärän kasvu olisi noin 3 sa. Aiemmin tutkittujen lisäkaistojen tarve on ilmeinen. mereen, Perhonjokeen, valtatien 8 ohikulkutielinjauk- ajoneuvoa vuorokaudessa. Valtatiellä 13 liikennemää- Valtatien 13 välityskyky säilyy vielä kohtuullisen hyvä- seen sekä Öjanjärveen ja kaupungin rajaan. Kaava laaditaan maanhankintaa, asemakaavoitusta ja suun- 3.2 Liikenne-ennuste rä tulee ennusteen mukaan olemaan suurimmillaan noin 15 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. nä myös ennustetilanteessa. nittelutarveratkaisuja ohjaavaksi. Tässä selvityksessä on käytettävissä ollut yleiskaavan työluonnos ja liiken- Liikenne-ennuste on laadittu liikenneverkkosuunnit- nesuunnittelun lähtökohtana on ollut kaavan maan- telun yhteydessä liikennemallin avulla. Mallissa huo- käytön sijoittuminen ja palveluverkko. Suunnittelutyön mioidaan liikenneverkon ominaisuudet sekä nykyinen Kuva 20. Keskustaajaman maankäyttöalueet ja kasvusuunnat. Kuva 21. Rödsön alueen kyläasutuksen vaiheyleiskaava, ehdotus 2011 (ote). 8
9 3 4 5 8 8 8 8 0 7 0 6 3 2 3 0 0 0 0 3 3 3 3 4 4 3 3 0 0 4 2 2 1 0 1 1 8 8 4 2 5 5 5 1 6 8 0 8 1 2 2 2 0 7 4 3 3 3 3 3 4 3 4 6 2 2 0 2 2 2 1 1 0 1 0 7 7 2 3 2 2 2 0 0 2 0 0 0 2 0 0 KAVL suunnittain Nykyverkon ennuste 2030 Nopeusalenema vapaasta nopeudesta 10*((ul1-speedau)/ul1) 0-10 % 10-20 % 20-30 % 30-40 % yli 40 % Liikennemäärä volau 0 0 0 10 10 Scale: 0 Kuva 22. Liikenne-ennuste vuodelle 2030 nykyverkolla (arkivuorokauden keskimääräinen liikennemäärä). 7 8 8 0 5 8 8 7 4 6 0 2 6 6 2 1 1 2 2 2 1 1 1 0 1 1 1 1 1 4 2 2 4 7 2 2 1 2 16 2 2 2 2 3 9 5 0 3 2 4 4 5 2 2 3 3 1 1 1 0 3 2 1 1 1 1 4 4 2 1 2 0 1 2 2 3 3 1 1 2 1 1 6 8 8 8 4 4 5 1 5 5 2 190 4 4 5 7 2 2 8 8 2 1 1 0 3 2 2 0 0 4 2 2 6 6 5 1 1 1 0 3 3 1 1 1 1 1 1 0 6 6 2 1 5 4 3 3 1 1 0 3 0 0 1 1 1 0 5 5 7 2 5 5 5 5 1 1 0 3 2 0 7 1 1 2 2 5 6 1 6 5 1 0 6 6 0 0 7 6 7 5 1 5 6 6 5 1 1 1 1 1 1 2 2 2 3 2 2 6 6 1 1 1 0 1 0 6 5 3 2 0 0 0 1 1 1 1 1 1 1 2 2 0 2 2 3 3 2 0 0 9 1 1 0 1 1 1 1 0 1 1 0 1 0 8 0 3 5 7 8 0 3 4 8 8 3 1 1 0 1 0 2 2 2 0 0 1 1 3 2 0 0
10 3550 4760 4130 720 4760 5880 8180 8160 8160 390 7930 7930 3 2920 650 3 3970 3970 4890 4890 2280 3040 3040 3 3 4540 4660 3670 5 130 1530 1 1310 1150 1280 1250 660 160 620 810 60 720 330 670 440 690 690 370 370 90 90 5110 2920 980 520 480 150 6050 5880 6050 330 330 640 1310 980 8180 90 210 380 60 370 140 630 420 140 290 150 150 150 150 150 80 70 80 80 70 740 810 740 740 80 80 740 80 80 80 810 810 810 320 320 210 50 50 1290 140 690 330 330 330 390 160 310 180 180 130 130 290 170 170 170 170 140 2750 110 2860 2780 370 380 380 680 320 680 680 680 680 680 680 310 7020 7 110 110 470 470 4130 3550 3550 3210 670 520 680 3690 910 690 910 60 430 370 6 6990 7020 6990 4020 150 110 110 110 680 3240 3230 4130 720 690 3550 4130 330 330 6680 2680 2680 2680 840 2280 2280 2280 1620 1620 580 810 440 430 380 380 470 380 580 840 1150 210 1250 640 90 7 7 7930 2840 3260 720 430 420 430 440 660 650 320 2680 2660 2660 0 4020 2070 3990 1990 1990 440 430 440 280 70 310 260 290 260 290 260 290 260 2040 290 3990 4020 60 60 80 60 110 80 KAVL suunnittain 2030 Tav.verkko 1 (ei ohikulkua) Nopeusalenema vapaasta nopeudesta 10*((ul1-speedau)/ul1) 0-10 % 10-20 % 20-30 % 30-40 % yli 40 % Liikennemäärä volau 0 0 0 10 10 Scale: 0 Kuva 23. Liikenne-ennuste vuodelle 2030 ilman ohikulkutietä, mutta nykytiestöä kehitetty (arkivuorokauden keskimääräinen liikennemäärä). 7 7 7 10 6 9 6 0 0 6 6 2 5 5 2 1 1 2 2 2 1 1 0 1 1 1 1 1 1 5 4 1 5 8 2 2 1 1 2 1 2 1 0 2 10 8 0 2 2 4 4 5 2 2 3 3 1 1 1 1 3 2 1 1 1 1 4 4 2 0 3 0 3 0 0 2 3 3 1 1 1 2 1 9 10 10 10 4 0 5 1 0 5 2 2 5 5 6 8 1 1 1 9 8 1 0 1 3 2 2 2 2 2 3 3 2 2 5 5 5 1 1 1 1 3 3 1 1 1 1 2 1 3 6 6 2 1 6 4 2 3 1 1 1 1 3 1 1 0 1 1 0 6 0 7 1 6 0 0 0 1 2 3 2 4 3 1 6 0 3 3 6 7 1 7 5 1 7 7 7 7 7 6 5 0 4 5 1 5 7 5 4 1 1 1 1 14 2 2 2 3 2 2 6 5 1 1 1 1 1 7 7 5 3 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 0 2 2 2 1 2 2 4 2 1 7 6 10 1 1 1 1 1 1 1 0 1 1 0 1 8 5 3 0 9 8 5 3 4 10 10 2 1 1 0 3 0 2 1 1 3 2 2 1
11 3 3 0 3 4 5 5 5 5 0 4 3 2 3 0 0 4 4 0 0 3 3 4 4 5 1 1 1 1 1 1 9 9 2 0 4 0 1 4 5 4 5 1 2 0 2 4 4 0 3 3 1 1 1 1 1 1 1 0 5 1 1 1 1 1 0 3 0 3 0 0 3 0 3 3 0 3 0 6 2 4 5 0 3 3 0 3 3 0 3 6 2 2 2 2 2 1 1 1 1 0 4 4 2 3 2 2 2 0 0 2 0 0 0 2 0 0 KAVL suunnittain 2030 Tav.verkko 2, Ohikulkutie, nyk. 70 km/h Piisp. itään Nopeusalenema vapaasta nopeudesta 10*((ul1-speedau)/ul1) 0-10 % 10-20 % 20-30 % 30-40 % yli 40 % Liikennemäärä volau 0 0 0 10 10 Scale: 0 Kuva 24. Liikenne-ennuste vuodelle 2030 ohikulkutien kera (arkivuorokauden keskimääräinen liikennemäärä). 7 7 7 9 6 9 6 7 0 6 6 2 5 5 3 1 1 2 3 2 0 1 0 0 0 1 6 6 1 1 1 2 2 1 2 3 9 6 0 2 2 4 4 5 2 2 3 3 1 1 1 1 3 2 1 1 1 1 4 4 0 0 2 3 1 2 2 3 2 1 1 1 2 1 6 9 9 9 4 0 5 1 5 5 2 6 6 5 8 1 0 2 9 8 1 0 1 3 2 2 2 2 3 2 2 5 5 5 1 1 1 1 3 3 1 1 1 1 0 1 3 6 6 2 1 6 0 4 2 3 1 1 1 3 1 1 1 0 5 4 7 1 5 4 1 0 3 2 2 6 0 2 2 4 5 4 4 4 4 4 4 4 6 5 6 5 4 4 5 5 1 1 1 1 1 2 0 2 3 2 2 0 5 1 2 1 1 4 4 1 6 4 2 0 1 2 1 1 1 1 1 1 2 2 0 2 2 3 3 2 1 2 1 1 6 2 5 6 9 1 1 1 1 1 1 0 1 1 0 1 0 0 0 8 5 3 5 9 8 5 3 4 9 9 2 0 1 0 0 2 2 0 1 4 2 1 2
4 Vaihtoehtotarkastelut Valtatie 8 välillä Kirkkolehdon kiertoliittymä - valtatien 13 eritasoliittymä Tälle jaksolle ei laadittu vaihtoehtotarkasteluja, kiertoliittymän läntiselle tulosuunnalle. Lisäkaista on mahdollista rakentaa ympyrän sisäkehälle. Tämä antaa mahdollisuuden rakentaa Satamatieltä tultaessa kaksi kaistaa ympyrään, joista nykyinen kaista johtaa viereen risteyssilta, jolloin syntyisi Höyläämökatua ja Vaunumiehentietä hyödyntävä eritasoliittymä. Yhteys voitaisiin jatkaa radan suuntaisesti Kosilan alueelle, jolloin palvelualueet yhdistyisivät sisäisellä kadulla koska jaksolle on suunniteltu lisäkaistat Latojakadun valtatielle 8 Oulun suuntaan ja uusi sisäkaista Vaa- ja paineet Eteläväylällä ja Satamatiellä pienenisivät. Kokkolan tuieliikenteen keskeisimmät ongelmat liitty- liittymästä eritasoliittymän rampin liittymään. Lisäkais- santielle ydinkeskustan suuntaan. Lisäksi kiertoliitty- Haasteena on Vaasantien alittaminen. vät valtatieverkkoon, kuitenkin ratkaisut liikennever- tat valtatiellä 8 nostavat tien välityskykyä keskustan mään on mahdollista rakentaa vapaa oikea valtatieltä kon muilla osilla vaikuttuvat valtateiden liikenteeseen ja päin vastoin. Kokkolan yleiskaavaprosessi tarvitsi kohdalla siinä määrin, että maankäytön kehittäminen on mahdollista ilman, että pitkämatkaisen liikenteen 8 Oulun suunnasta Vaasantielle keskustan suuntaan. Tehtaankatu maankäytön suunnittelun tueksi tietoa sen kehittämisen liikennevaikutuksista ja sitä kautta liikenneverkon välityskyky olennaisesti heikkenisi nykyisestään. Kaistojen lisääminen on välttämätöntä riippumatta ohikul- Satamatie Liikenneverkollisesti on tutkittu, voitaisiinko liikennettä ohjata käyttämään muita reittejä kuin Satama- kehittämistarpeista myös muulla tie- ja katuverkolla. kutieratkaisusta. Satamatien itäpään välityskyvyn kannalta olisi tar- tietä ja Kirkkolehdon kiertoliittymää. Satamatie välittää Tiestön kehittämiseksi tutkittiin erilaisia vaihtoehtoja peen kehittää Höyläämönkadun ja Vaunumiehenka- nykyisin myös runsaasti taajaman sisäistä liikennettä. maankäytön ja liikenne-ennusteen pohjalta. Kokkolan keskustaajamassa maankäytön kasvu- Kirkkolehdon kiertoliittymä dun liittymää Satamatielle. Niiden sijainti lähellä kiertoliittymää rajoittaa myös kiertoliittymän toimivuutta. Tehtaankadulle on jäänyt Satamatien valmistumisen jälkeen runsaasti kapasiteettia, jota voitaisiin nykyistä paineet kohdistuvat asutuksen osalta Pohjoisväylän Valtatien lisäkaistojen lisäksi on pystyttävä lisää- Lisäksi mainittujen katujen varassa olevat liikepaikat paremmin hyödyntää erityisesti vuorokauden vilkkaim- ja meren väliin sekä valtateiden 8 ja 13 väliseen alu- mään Satamatien kapasiteettia, minkä pullonkaula- ovat heikosti saavutettavissa. Kiertoliittymän lisäkais- pina tunteina. Tehtaankadun houkuttelevuutta voitai- eeseen taajaman eteläreunalla. Uudetkin asuinalueet na on tällä hetkellä Kirkkolehdon kiertoliittymä, jonka tan rakentaminen Satamatien tulosuunnalle edellyttää siin parantaa muuttamalla sen ja Pohjoisväylän liitty- sijaitsevat lähellä keskustaa siten, että niistä ei synny läntisen tulosuunnan eli Satamatien liikenne jonoutuu em. kaduille johtavien kääntymiskaistojen poistamis- mä kiertoliittymäksi tai nykyisen valo-ohjatun liittymän merkittävää kehittämispotentiaalia perinteiselle jouk- usein Laajalahden liittymään saakka. Satamatiellä oli- ta. Alueiden kytkentää liikenneverkkoon ja muihin pal- kehittämistä vapaalla oikealla. koliikenteelle. Sen sijaan pyöräilyn edellytykset vah- si myös tarve lisäkaistoille Kirkkolehdon ja Laajalah- veluihin olisi mahdollista kehittää rakentamalla radan vistuvat ja parhaimmillaan vähentävät autoliikenteen dentien välillä. Rautatiesillan uusimistarpeen vuoksi kasvupaineita. tämä ratkaisu muodostuisi kohtuuttoman kalliiksi. Palvelut kehittyvät edelleenkin pääväylien varsilla Suunnittelun aikana linjattiin, ettei Kirkkolehdon hyvin saavutettavissa kohdissa; kaupallisten palvelu- kiertoliittymän paikalle hahmotella eritasoliittymää, sil- jen painopiste siirtyy yhä enemmän valtateiden lähis- lä se on aikoinaan tutkittu ja silloin on päädytty kier- tölle ratapihan eteläpuolelle. toliittymäratkaisuun. Eritasoliittymä tarjoaisi riittävän Kasvusuunnista johtuen liikennekysyntä nykyisten palvelutason valtatien 8 pitkämatkaiselle liikenteelle, pääväylien poikkisuunnassa kasvaa. Keskustan etelä- mutta etenkin uuden ohikulkutien toteutuessa se olisi puolella tämä tarkoittaa korkeatasoisia liittymäratkai- ratkaisuna ylimitoitettu ja erittäin kallis. suja, joilla valtateiden estevaikutusta voidaan vähentää ja toisaalta niiden riittävää liikenteen sujuvuutta ylläpitää ja parantaa. Ohikulkutiehen varaudutaan Kiertoliittymän lisäongelmaa aiheuttavat kiertoliittymän vieressä olevat Höyläämönkadun ja Vaunumiehenkadun liittymät. Kiertoliittymän lisäkaistojen raken- pitkällä tähtäimellä, mutta nykyisiä väyliä kehitetään tamista rajoittavat tilan puute, sillä asutusta ja muuta edelleen sekä pitkämatkaisen että taajaman sisäisen maankäyttöä on lähellä, sekä jalankulun ja pyöräilyn liikenteen näkökulmista. alikulut. Ne on rakennettu ympyrän kaarelle ja niiden muuttaminen on kohtuullisen kallista. Valtatien 8 kaistajärjestelyjen kehittämisestä ei saada maksimaalista hyötyä, jos Kirkkolehdon kiertoliittymä ei pysty välittämään kasvavaa liikennettä. Kirkkolehdon kiertoliittymän kapasiteettia voidaan lisätä jonkin verran ns. turbokaistan rakentamisella Kuva 25. Radan varren tutkittuja liikenneverkollisia ideoita. 12
Toiseksi kehittämistoimenpiteeksi on tutkittu Vaa- liikennevirtoja saadaan pienennettyä palvelemaan tehtävä kadun pohjoispuolelle. Risteyksen koillisnel- Piispanmäki ja Jokilaaksontien risteys santien kaksisuuntaistamista Rautatienkadun ja Teh- paremmin aseman seudulla kehittyvää maankäyttöä jänneksessä on asuinrakennuksia niin lähellä, ettei Piispanmäen nykyisen liikennevaloliittymän vaih- taankadun välillä, jolloin yhteys Tehtaankadulle para- (linja-autoaseman kortteli, matkakeskus). silmukkaramppi siihen kunnolla mahdu. Mahdollisiksi toehtoina olisivat kaistojen lisääminen tai eritasoliit- nee valtateiden varsien kaupallisilta alueilta. Samalla jäivät silmukkaramppi luoteisneljännekseen ja suora tymän toteuttaminen. Eritasoristeys on kallis ja tilaa Kustaa Aadolfin kadun ja Rautatienkadun liittymän Valtatie Korpintien kohdalla ja kampusalue ramppi koillisneljännekseen Oulun suuntaan. Valtatien tavoitestandardi ei anna mahdollisuutta rakentaa liikennevaloliittymää ja nykyistä alhaisempaa vaativa. Sen tarve on kyseenalainen varsinkin silloin, kun ohikulkutie on rakennettu. Nykyisen valtatien liikennemäärähän pienenee nykyisestä. Kampusalueen saavutettavuus on heikko mutkik- rajoitusta ramppiliittymän kohdalle. Ennen ohikulku- Borgintien ja Jokilaaksontien liittymään on aiem- kaiden katuyhteyksien vuoksi. Rautatienkadun liitty- tien rakentamista luoteisneljänneksen silmukkaramp- massa suunnitelmassa esitetty eritasoratkaisua. Se miä Kaarlelankadun ja valtateiden eritasoliittymän vä- pi voi olla suuntaisliittymä. Luoteisneljännekseen on palvelisi myös Vessintien liikennettä uuden rinnak- lillä tulisi kehittää liikennevalo-ohjausta lisäämällä tai mahdollista myös rakentaa suora ramppi, jolloin liitty- kaistien kautta. Vaihtoehtona on tutkittu Borgintien kiertoliittymillä. mä olisi puolikaseritasoliittymä eli rampit vain Oulun ja Jokilaaksontien liittymän katkaisemista valtatieltä. Korpintien risteyssillalle selvitettiin ramppien ra- suuntaan / Oulun suunnasta. kentamisen mahdollisuuksia. Mahdolliset rampit antai- Vaasan suunnasta saapumista varten korvaava sivat lähialueen maankäytölle uusia mahdollisuuksia, yhteys voisi olla rakennettavissa valtatien 13 suun- sillä Korpintien risteyksen lähellä on rakentamatonta nasta Kaustarintieltä. Uusi kokoojakatuyhteys yhdis- aluetta. Se soveltuisi hyvin yritys-, toimisto- ja oppilai- täisi Heinolankaaren kauppa- ja yritysalueen oppilai- tostoimintaan sekä osin myös asumiseen. toskampukseen. Korpintien eteläpuolella on valtatien 13 ramppiliittymät. Ne ovat niin lähellä Korpintietä, ettei valtatien 13 ja Korpintien väliin mahdu uutta liittymis- tai Kuva 26. Nykyinen Vaasantie. erkanemiskaistaa. Mahdolliset Korpintien rampit on Kuva 29. Jokilaaksontien nykyinen liittymä (tiekuva.com). Kuva 27. Korpintien ramppitutkielma. Kuva 28. Korpintien tutkittu ramppivaihtoehto ja ajatus uudesta kokoojayhteydestä Heinolankaaren suuntaan. 13
Borgintien liikenne voidaan ohjata viereiselle Puntuk- sintien liittymää turvallisemmin. Kun Jokilaaksontien liittymän paikalla (ks. kuva 32). Liittymä olisi osittainen Aiemmassa suunnitelmassa Rimmintien liitty- sentielle. Jokilaaksontien liittymän merkittävin käyttä- eritasoliittymä poistuu suunnitelmasta, rinnakkaistien eritasoliittymä, mutta valtatielle olisi kuitenkin jätettä- mään on esitetty pientä parantamista ja yksityisteiden jä on risteyksessä sijaitseva raskaan liikenteen tank- on järkevä sijaita esitettyä etelämpänä. Selkein yhteys vä normaali tasoliittymä raskasta liikennettä varten. liittymien vähentämistä, ks. kuva 33. kauspiste. Muu liikenne voidaan ohjata Strangintien syntyy, kun rinnakkaistie yhdistetään Strangintiehen Alikulkuyhteys mahdollistaisi Vessintien varren asuk- Tässä työssä Rimmintien liittymään tutkittiin eri- kautta. Asukaspalautteen ja kustannuslaskelman pe- ks. kuva 30, ve B). Rinnakkaistie antaa vaihtoehtoisen kaille turvallisemman käynnin huoltoasemalle ja liitty- tasoliittymän sijoittamista, ks. kuva 35. Käytännössä rusteella ratkaisuksi valittiin nykyliittymän katkaisemi- ja turvallisemman reitin keskustan suuntaan valtatien misen valtatielle. ratkaisu vaatisi yhden omakotitalon lunastamista ja nen. sijaan. purkamista, toisen talon pihan pienentämistä ja yksi- Vessintien liittymässä selvitettiin alikulun sijoitta- tyistiejärjestelyitä. Valtatie 8 välillä Jokilaaksontie - Vitikka mis- ja liikennejärjestelymahdollisuuksia. Edellisessä suunnitelmassa alikulku on sijoitettu nykyisen huolto- Edellä kuvatut eritasoratkaisut todettiin liian kalliiksi ja raskaaksi suhteessa hyötyihin. Valtatiejaksolla tavoitteena on turvata pääsuun- aseman viereen ja tarkoitettu pelkästään jalankululle Korpilahdentien kohdalle on edellisessä suunnitel- nan liikenteen sujuminen ja sivusuunnalta liittymisen ja pyöräilylle (ks. kuva 31). Jalankulku- ja pyöräily- massa esitetty neliharaliittymää ja sen kanavoimista turvallisuus. Käytännössä tämä tarkoittaa liittymien yhteys valtatien pohjoispuolelle on erityisesti tarpeen Friisintien kohdalle, johon koottaisiin valtatien etelä- määrän vähentämistä ja niiden kehittämistä. vain huoltoaseman ja sen yhteydessä olevan lähikau- puoliset liittymät lähialueelta, ks. kuva 34. Vaihtoeh- Vuoden 8 toimenpideselvityksessä on esitetty pun takia. rinnakkaistieyhteys Vessintieltä Jokilaaksontielle (ks. Tässä työssä tutkitussa vaihtoehdossa alikulun kuva 30, ve A). Sitä pitkin olisi päässyt Jokilaaksontien kautta olisi mahdollista ajaa myös matalilla moottori- eritasoliittymään ja edelleen valtatielle nykyistä Ves- ajoneuvoilla (henkilöautoilla), ja se sijaitsisi Vessintien Kuva 31. Vessintien jalankulun ja pyöräilyn alikulkuvaihtoehto. Ve A Kuva 33. Rimmintien liittymän pienimuotoisen kehittämisen vaihtoehto. Ve B Kuva 30. Rinnakkaistien vaihtoehdot Jokilaaksontien ja Vessintien välillä. Kuva 32. Vessintien henkilöautoliikenteen alikulkuvaihtoehto. Kuva 34. Korpilahden kohdan nelihaaraisen liittymän vaihtoehto. 14
tona tarkasteltiin eteläpuolisten liittymien kokoamista uuteen liittymään, joka sijoittuisi noin metriä Kabelintien liittymästä Oulun suuntaan, ks. kuva 36. Ratkaisu mahdollistaa vasemmalle kääntyvien kaistat molempiin liittymiin. Kaistat olisivat kohdakkain. Alkuvaiheessa kanavoinnin sijaan voidaan käyttää väistötiloja. Nelihaaraliittymä on valtatien ylittävän maatalousliikenteen kannalta turvallinen, sillä siinä ei tarvitse kääntyä valtatielle eikä siltä pois. Etenkin päätieltä pois käännyttäessä monet työkoneet peittävät valtatien, mikä helposti yllättää autoilijan vaarallisesti. Mikäli maatalousliikenne on vähäistä, niin porrastettu liittymä on turvallisempi ja väistötiloja käytettäessä halvempi kuin nelihaaraliittymä. Kuva 37. Valtatien 28 eritasovaihtoehto A, 1.vaihe. Peltokorventien ja Kajaanintien liittymät Kuva 35. Rimmintien alikulkuvaihtoehto. Kuva 36. Friisintien lähialueen liittymien vaihtoehto. Ohikulkutien yleissuunnitelmassa Peltokorventien ja Kajaanintien liittymät on esitetty korvattaviksi eritasoliittymällä, joka sijoittuisi mainittujen liittymin puoliväliin. Valtatietä 28 rakennettaisiin noin kolme kilometriä uuteen paikkaan ja lisäksi useita kilometrejä muita tietä. Ratkaisu on liian kallis toteutettavaksi nykyisen kaltaisella rahoituksella. Vaihtoehtona on tutkittu, voidaanko nykyteitä käyttää mahdollisimman paljon hyväksi ja sijoittaa eritasoliittymät tai vastaavat ratkaisut lähelle nykyisiä liittymiä. Lisäksi ratkaisu tulisi olla mahdollinen sekä ennen ohikulkutietä että ohikulkutien rakentamisen jälkeen. Peltokorventien liittymän vieressä on maankäyttöä, mikä rajoittaa vaihtoehtoja. Tutkittiin eritasosillan sijoittamista niin, ettei valtatietä tarvitsisi siirtää, mutta se johti monimutkaisiin ramppiratkaisuihin, jotka osittain menisivät katuverkon kautta. Ohikulkutien toteuduttua vanhan valtatiejakson liikenne ohjautuisi Peltokorven katuverkolle. Valitussa ratkaisussa valtatien linjausta on siirrettävä nykyisen tien länsipuolelle. Kajaanintien eli valtatien 28 liittymässä tutkittiin sekä valtatien 8 ylittävää että alittavia ratkaisuja ja lisäksi suoria ja silmukkaramppeja. Ylitys- ja alitus- Kuva 38. Valtatien 28 eritasovaihtoehto A, tavoitetilanne. Kuva 39. Valtatien 28 eritasovaihtoehto B, 1.vaihe. Kuva 40. Valtatien 28 eritasovaihtoehto B, tavoitetilanne. 15
vaihtoehdoissa ei ollut suuria eroja, erikoiskuljetus- Valtatien länsipuolen rampin sijanniksi nousi esiin mahdollista rakentaa kiertoliittymä nykyisen Kartanon- pohjoinen liittymä poistuisi ja korvautuisi Ventuksen- ten kannalta valtatien 8 alittava ratkaisu on helpompi. kaksi vaihtoehtoa: nykyisen Ventuksentien liittymän tien liittymän paikalle, mikäli katualuetta laajennettai- tien eritasoliittymällä. Lisäksi on hahmoteltu, miten Myöskään silmukka- ja suorien ramppien välillä ei ole pohjoispuoli ja nykyisen Teollisuustien liittymän paik- siin naapuritonteille. Kiertoliittymä olisi selkeä, sujuva uutta maankäyttöä voisi sijoittua eritasoliittymän lähei- suuria eroja. Lisäksi pohdittiin vaiheittain rakentamista ka. Jälkimmäinen palvelisi hyvin maankäyttöä ja olisi ja turvallinen liittymäratkaisu. syyteen. siten, että valtatieltä 28 rakennettaisiin eritasoratkaisu kohtuullisen helppo toteuttaa, mutta se on varsin lä- Valtatien itäpuolella ramppiliittymän ainoa mah- Yksi tutkittu muutos nykytilanteeseen oli, että Kah- ja ramppi Kokkolan suuntaan, jolla ongelmallisin liitty- hellä Heinolankaaren ramppia. Ensin mainittu on lii- dollinen sijainti on nykyliittymän eteläpuolella. Siinä- vitie linjattaisiin nykyisen autoliikkeen itäpuolitse, jol- missuunta voitaisiin ratkaista. Käytännön rakentami- kenneverkollisesti huomattavasti selkeämpi ja oikea- kin sijaintia rajoittaa mastotontti. Rampin sijoittumisen loin Kahvitie ja Indolantie liittyisivät suoraan toisiinsa. sen ja kustannusten kannalta vaiheittain rakentami- oppisempi, sillä ramppi liittyy valtatien poikkijohtavaan yhteydessä on selvitetty valtatien suuntaisen rinnak- Neuvottelujen jälkeen päädyttiin siihen, että Kahvitie sessa ei ole järkeä. katuun. kaiskadun jatkuvuutta. Maankäytön kannalta olisi jär- säilyy nykypaikallaan. Rampin liittämiseksi Ventuksentiehen selvitettiin kevää yhdistää Indolan alue Kahvitien pohjoispään Kahvitien ja Linnusperäntien liittymäratkaisuksi on kahta eri liittymäratkaisua. Mikäli ramppi liittyisi Ven- liikealueeseen. Tämä vähentäisi lyhytmatkaista lii- hahmoteltu sekä T-liittymää että kiertoliittymää, jossa Valtatie 13 ja Ventuksentien liittymä tuksentiehen vastapäätä Kartanontietä, Mestarintien uusi liittymä sijoittuisi niin lähelle, ettei toimivat kennettä valtatieltä. Lähtökohtana on ollut Kahvitien ja Indolantien yhdistäminen mahdollisimman selkeäk- neljäntenä haarana olisi joko Indolantie tai valtatien ramppi. Aiemmissa suunnitelmissa Ventuksentien nykyi- liittymäjärjestelyt olisi mahdollisia. Ventuksentielle on si yhteydeksi. Lähtökohtana on ollut, että Indolantien sen tasoliittymän paikalle on esitetty eritasoliittymää. Ratkaisun on nähty valtatien liikennetöitävyyden parantumisen lisäksi liittävän Indolan ja Mestarintien liike- ja teollisuusalueita yhteen nykyistä paremmin. Tässä työssä eritasoliittymän rampeista on tutkittu eri vaihtoehtoja. Yksi ramppiratkaisun vaihtoehto oli, että rakenenttaisiin vain yksi ramppi valtatien itäpuolelle, jolloin valtatiellä olisi valo-ohjattu ja kanavoitu kolmihaarainen liittymä. Tämä ratkaisu ei kuitenkaan ole riittävä valtatien standardiin. Siksi on päädytty siihen, että valtatien molemmin puolin on rampit. Kuva 44. Kahvitien ja Linnusperäntien kiertoliittymävaihtoehto. Kuva 42. Ventuksentien eritasoliittymä, nykyliittymän paikan ramppivaihtoehto nelihaaraliittymällä. Kuva 45. Kahvitien ja Linnusperäntien T-liittymävaihtoehto. Kuva 41. Ventuksentien eritasoliittymä, Teollisuustien ramppivaihtoehto. Kuva 43. Ventuksentien eritasoliittymä, nykyliittymän paikan ramppivaihtoehto kiertoliittymällä. 16
Pohjoisväylä ja Lottelundin risteysalue Taajaman pohjoispuolella kulkevan Pohjoisväylän ohikulkutie-luonnetta on jo pitkään pyritty vähentämään Eteläväylän ja Satamatien yhteyksien sujuvuutta parantamalla. Lottelundin risteysalue on Kokkolan vilkkaimpia liikennepaikkoja ja sen merkitys jatkossa kasvaa, kun asuinalueita kehitetään taajaman pohjoisreunalla. Lottelundin alue on myös hyvin saavutettava sijaintipaikka päivittäistavaramyymälälle, koska sen kautta kulkee merkittävä osa Halkokarin alueen liikenteestä. Ratkaisumalliksi soveltuu nykyliittymien liikennevalo-ohjaus, kaksi kiertoliittymää tai em. liittymien keskittäminen yhteen isompaan nelihaaraiseen kiertoliittymään. Vaihtoehtojen vertailu tehtiin simulointimallia hyödyntäen; vertailun tarkemmat tulokset on esitetty liitteenä. Kalleimmassa yhden kiertoliittymän ratkaisussa liikenteen kokonaissujuvuus on heikompi, koska tällöin kaikki liikenne käyttää samaa liittymää, eikä nelihaaraisessa liittymässä voida käyttää kolmihaaraisten ympyröiden mahdollistamia vapaita kääntymiskaistoja. Pienet kiertoliittymät ja valo-ohjatut liittymät toimivat ruuhka-aikoina molemmat hyvin, mutta hiljaisemman liikenteen aikana kiertoliittymien sujuvuus on selvästi parempi. Kiertoliittymät voidaan sijoittaa nykyisille väylille pienin muutoksin; liikennevalo-ohjaus edellyttänee Suntin sillan uusimista, jotta valo-ohjauksen vaatimat kääntymiskaistat voidaan tehokkaasti toteuttaa. Tällöin esitetty kahden kiertoliittymän ratkaisu on kokonaisuutena selvästi kustannustehokkain. Taulukko 2. Lottenlundin vaihtoehtojen vertailu. Kuva 46. Lottenlundin vaihtoehto 1: yksi kiertoliittymä. Kuva 47. Lottenlundin vaihtoehto 2: kaksi kiertoliittymää. Kuva 48. Lottenlundin vaihtoehto 3: kaksi valoliittymää. 17
5 Liikenneverkko alueella tämä ei ole aina mahdollista. Kokkolassa yksi mahdollisuus pohjois-eteläsuunnassa on Suntin varsi. Kokkolassa pääreittejä ovat Kälviä-Kokkola-Pietarsaari -yhteys ja Alavetelin suunta. Nämä palvelevat Ratapihan kaventuessa sen estevaikutus vähenee. Samalla jo aiemmin esillä ollut uusi kävely- ja Pyöräilyväylät jaetaan hierarkisesti kolmeen luok- selkeästi myös Kokkolan keskustaajaman sisäistä lii- pyöräily-yhteys ratapihan poikki olisi merkittävästi hal- 5.1 Jalankulku- ja pyöräilyväylät kaan: pää-, alue- ja paikallisreitit. Lisäksi voidaan muodostaa erityisiä laatukäytäviä. Kaksi ensin mainittua reitistöä muodostavat pyöräilyn tavoiteverkon. kennettä. Aluereitistö kytkee yhteen laajimmat asuinalueet ydinkeskustaan ja toisiinsa. Aluereitistö kattaa myös laajimmat teollisuusalueet sekä kaupalliset ja vempaa toteuttaa. Se helpottaisi myös aseman välilaitureille kulkua. Jos ratapiha ei kavennu, ajoyhteys Junnilasta Pääreitit yhdistävät taajamia ja aluereitit asuin-, työ- muut merkittävät palvelualueet. Mottilaan olisi kuitenkin syytä toteuttaa, sillä siitä on Jalankulun kannalta tärkeitä alueita ovat ydinkeskus- paikka- ja palvelualueita. Paikallisreitit täydentävät Erityiseksi laatukäytäviksi esitetään yhteyttä kam- etua maankäytölle ja keventää pääteiden ja -katu- ta, kaupalliset ja muut merkittävät palvelualueet sekä em. verkkoa, ja ohjaavat pyöräilyn eri alueilta pää- ja pus-alueelta ydinkeskustaan ja edelleen Santahaan jen liikennepainetta. Yhteys vaatii tiivistä yhteistyötä koulujen ja päiväkotien lähialueet. Kävelijän näkökul- aluereitistölle. urheilualueelle sekä Suntin varren väylää Ventuksen- maankäytön suunnittelun kanssa (ks. kohta 5.3 Valta- masta merkittävää on liikenteellinen ja sosiaalinen Pääväylien orientoitavuuteen kiinnitetään huomi- tieltä merenrantaan. tie 8, Kirkkolehdon kiertoliittymä). turvallisuus, esteettömyys sekä reittien jatkuvuus ja oita. Ne ovat jatkuvia, hyvin opastettuja, kestopääl- Merkittävää lisähyötyä koko liikenneverkolle syn- suoruus. Pitemmillä osuuksilla pyöräilyverkko toimii myös jalankulkuverkkona. Tarkempi kävelyverkko lystettyjä, valaistuja ja talvella hyvällä laatutasolla kunnossapidettyjä väyliä. Erityisesti liittymiä suunnitel- 5.2 Tie- ja katuverkko tyisi myös kehittämällä matkakeskuksen liityntäpysäköintiä Kosilan puolella ratapihaa, jolloin autoliikennet- suunnitellaan asemakaavoituksen ja katusuunnittelun yhteydessä. Niin jalankulku- kuin pyöräilyreittienkin suunnit- taessa ja rakennettaessa varmistetaan, että pääreitti on selkeästi pääsuunta ja kulkija pysyy luontevasti pääreitillä. Aluereittien laatutaso on myös korkea, jos- Kosila-Mottinen tä ydinkeskustan puolella voitaisiin hieman vähentää. Ratkaisun toimivuutta lisäisi luiska Suntin varren jalankulku- ja pyöräilyväylältä suoraan 1.raiteelle ja vä- telussa ja toteutuksessa pyritään pois valtateiden ja kin matalampi kuin pääreiteillä. Molemmilla harkitaan Kosilan alueesta on kehittynyt Kokkolaan merkittävä lilaiturille. autoliikenteen vilkkaiden pääkatujen välittömästä lä- jalankulun ja pyöräilyn erottamista omille väylilleen, seudullisten kaupallisten palvelujen alue yhdessä Hei- heisyydestä ja suositaan puisto- ja muita viheralueita sekä vähäliikenteisiä katuja. Taajaan rakennetulla mikäli kulkijamäärät sitä edellyttävät. nolankaaren alueen kanssa. Alueelle tuo kehittämismahdollisuuksia myös ratapihan käytön väheneminen. Heinolankaari ja Kaustari Mikäli ratapihatoimintoja siirtyy muualle, vapautuu Heinolankaari toimii sen molemmissa päissä si- tilaa maankäytön kehittämiseen Kosilan pohjoisreu- jaitsevien liikennevaloliittymien vuoksi käytännössä nalla. Ratapihan reunaan olisi tällöin mahdollista ra- valtateiden eritasoliittymän ramppina. Varsinaisen kentaa kaupalliselle alueelle uusi kokoojayhteys, joka rampin liittymiin on syytä toteuttaa liikennevalot, jol- yhdistäisi alueet Junnilasta Kosilan kautta Mottiseen. loin Heinolankaari palautuu päärooliinsa kaupallisen alueen kokoojaksi. Kaustarin puolella kaupallisten pal- Kuva 49. Jalankulku- ja pyöräilyväverkon suuntaa-antava aluejako ja pyöräilyreittien verktorikartta. Kuva 50. Kosila-Mottisen maankäytön kehittämisalueet ja yhteystarpeet. 18
Kuva 51. Kokkolan jalankulku- ja pyöräilyväylien tavoiteverkko. 19
Kuva 52. Kokkolan tie- ja katuverkko ilman ohikulkutietä. 20
Kuva 53. Kokkolan tie- ja katuverkko ohikulkutievaiheessa. 21
velujen määrä lisääntyy asemakaavoituksen myötä, ja kenteelle. Esimerkiksi Indolan teollisuusalueelta ete- kautta kulkee merkittävä osa Halkokarin alueen liiken- Kaanaanmaantie esitetty valtatien eritasojärjestely tukee hyvin maan- lään suuntautuva raskas liikenne voisi käyttää uutta teestä. Kaanaanmaantietä kehitetään uutena pääkokoo- käytön toteuttamista. Eritasojärjestely poistaa valta- yhteyttä. Vanhan Veistämöntien ja Kaarlelankadun liittymiä jana pohjoisosaan uudelle asutukselle. Tämä vähen- tien estevaikutusta ja yhdistää syntyvät kaupalliset Ventuksentien itäpäähän on valtatien 13 järjeste- kehitettään kiertoliittymin nykyisillä liittymäpaikoillaan. tää hieman Vanhan Veistämöntien liikennepainetta ja alueet toisiinsa. Kaustarin puolelle syntyy selkeä tarve lyjen myötä syntymässä eritasoliittymä, mikä parantaa Kaksi kolmihaaraista kiertoliittymää tarjoaa sujuvim- tasapainottaa liikenneverkkoa. Rödsön valo-ohjattu kehittää nykyistä parempi rinnakkaistie Heinolankaa- mahdollisuuksia maankäytön kehittämiseen valtatien man vaihtoehdon välittää liikenne Lottelundin alueella. liittymä sopii hyvin Kaanaanmaantien liikenteen kas- ren ja Ventuksentien liittymien välille. Lähtökohtaisesti varrella. Samalla Ventuksentien vaikutusalueen yh- Pienet kiertoliittymät aiheuttavat viivytyksiä raskaalle vulle. Sen sijaan ongelmia voi tulla tonttiliittymiä sisäl- sellaisena kehitetään Kahvitietä. teydet palveluihin paranevat. liikenteelle, joka siirtynee ratkaisun myötä tarkoituk- tävällä Antti Chydeniuksenkadulla. Kaustarintieltä tarvittaisiin myös kokoojayhteys Kävelylle ja pyöräilylle on mahdollista kehittää senmukaisesti käyttämään Eteläväylää ja Satama- Korpintielle parantamaan kampusalueen ja palveluiden saavutettavuutta. erinomainen irti autoliikenteestä oleva yhteys Suntin varteen, mikä johtaa suoraan ratapihan alittavaan ali- tietä. Liittymäratkaisun myötä pohjoisosan ja keskustan Puntus kulkuun. Yhteys toisi etenkin pyöräilylle merkittävää välinen liikenne voi hakeutua järkevimmille reiteille Puntukseen on tehty uusi kokoojayhteys Oulun- Valtateiden välinen alue - Ventuksentie kilpailuetua autoliikenteeseen verrattuna. kaikissa liikennetilanteissa. Nykyisessä Kirkkolehdon kiertoliittymässä on tien liittymästä. Puntuksessa kehittyvä maankäyttö edellyttää liittymän kehittämistä joko kiertoliittymänä Ventuksentien vaikutusalueella katuverkon hierarkia ei ole riittävän selkeä. Asuinalueiden laajentues- Pohjoisväylä ruuhkaa erityisesti Satamatien suunnasta. Satamatien liikennepainetta pyritään vähentämään siirtämällä tai liikennevaloin. sa alueen etelälaidalla tarvitaan uusia katuyhteyksiä liikenneverkon parempaan jäsentämiseen. Uusi ko- Taajaman pohjoispuolella kulkevan Pohjoisväylän ohikulkutie-luonnetta on jo pitkään pyritty vähentä- liikennettä Tehtaankadulle, jolla on kapasiteettia. Yksi keino on parantaa Pohjoisväylän ja Tehtaankadun ris- Keskusta koojaväylä valtateiden 8 ja13 välillä, nykyisen asema- mään Eteläväylän ja Satamatien yhteyksien sujuvuut- teysjärjestelyitä joko liikennevaloliittymän vapailla oi- Keskustan kävelypainotteista aluetta on kehitetty kaava-alueen eteläpuolella, parantaisi alueen sisäisiä ta parantamalla. Lottelundin risteysalue on Kokkolan keilla tai liikennevalojen korvaamisella kiertoliittymällä. ansiokkaasti ja seuraava merkittävä kehittämishanke yhteyksiä ja vähentäisi läpiajotarvetta nykyisiltä run- vilkkaimpia liikennepaikkoja ja sen merkitys jatkossa Pohjoisväylän tasoristeys satamaraiteen kohdalla on kävelykadun länsipäässä nykyisen linja-autoase- saasti tonttiliittymiä sisältäviltä kokoojilta. Erityisesti kasvaa, kun asuinalueita kehitetään taajaman pohjois- korvataan tien osalta ylikululla ja jalankulku- ja pyöräi- man korttelin kehittäminen asuin- ja liiketilaksi. Myös pyritään vähentämään Ventuksentien läpiajoa. Poi- reunalla. Lottelundin alue on myös hyvin saavutettava luyhteyden osalta alikululla. matkakeskushanke tuo muutoksia keskustan liikenne- kittaisella yhteydellä olisi riittävän korkeatasoisena sijaintipaikka päivittäistavaramyymälälle, koska sen järjestelmään. Vaasankadun muuttaminen kaksisuun- toteutettuna merkitystä myös valtateiden väliselle lii- Outokummuntie taiseksi parantaa selvästi matkakeskuksen toteuttamisedellytyksiä. Keskustan länsiosa kehittyy hankkeiden Sataman raskas liikenne ja työmatkaliikenne myötä myös pysäköintikapasiteetin osalta, jolloin kes- käyttivät ennen Satamatien valmistumista runsaasti kustassa toteutuu erinomaisesti ulkosyöttöinen pysä- Outokummuntietä. Pikiruukin alueen kehittyessä voi- köinti ja kävelyalue sekä autopainotteinen alue erottu- makkaasti asuntoalueena Outokummuntie tulisi voi- vat selkeästi toisistaan. da rauhoittaa lähes täysin satamaan suuntautuvalta Keskustan itäpäässä tapahtuu merkittävää kiin- liikenteeltä. Pohjoisväylän luonteen muuttuminen ohikulkutiestä sisäiseksi pääväyläksi tukee myös Outo- teistökehitystä Teollisuuskadun päässä. Kehittyvän kaupallisen korttelin pysäköintijärjestelyjä on syytä kummuntien rauhoittamista. kehittää siten, että ne tukevat kävelyaluetta. Kortte- Pikiruukin ja Lottelundin välille on usein esitetty liin on ajateltu ajoyhteyttä pääasiassa Kaarlelankadun uutta siltaa vähentämään liikennetarvetta Pohjoisväy- kautta; tämän lisäksi olisi tärkeää saada yhteys myös lältä. Autoliikenteen uutta yhteyttä ei tarvita, mutta uu- Nahkurinkadun puolelta. delle kävely ja pyöräily-yhteydelle alueella olisi selkeästi kysyntää. Kuva 54. Kokkolan tie- ja katuverkko taajaman pohjoisosissa. 22