KULTTUURIKASVATUSSUUNNITELMAT - tukea opetussuunnitelman toteuttamiseen Kulttuuria kouluun -työpaja 7.9.2016, Utajärvi Mikko Hartikainen Opetushallitus
Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet Määräys annettu 22.12.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Määräys annettu 22.12.2014 Lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet Määräys annettu 22.12.2014 Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Määräys annettu 4.5.2015, uudistus valmisteilla Oppilashuollon perusteosuudet oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti Määräykset annettu 3/2014 sekä 6/2014 (sisältyvät nyt 22.12.2014 perusteisiin) Lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet Nuorten perusteet / määräys annettu 27.10.2015 Aikuisten perusteet / määräys annettu 17.12.2015 Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (Varhaiskasvatuslain mukaisesti Opetushallituksesta tuli varhaiskasvatuksen asiantuntijavirasto 1.8.2015 alkaen.) Uudistus käynnistetty vuoden 2016 alussa. Opetushallituksen tulee hyväksyä varhaiskasvatussuunnitelman perusteet niin, että paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat voidaan ottaa käyttöön viimeistään 1.8.2017.
Opetushallituksen tehtävät varhaiskasvatuksen asiantuntijavirastona 1.8.2015 alkaen Laatii ja päättää varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Vastaa varhaiskasvatuksen kehittämisestä Edistää varhaiskasvatuksen tuloksellisuutta sekä seuraa sen järjestämistä (Uudistettu 9 + muutokset Opetushallituksesta annettuun lakiin 1-4 )
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden laadintatyön eteneminen Prosessin aikataulu tiivis Syyskuu 2015 Perustetyö alkaa Avausseminaari 24.9.2015 Huhtikuu 2016 Varhaiskasvatuksen Marraskuu 2015 Teema-työpajat järjestäjien palaute alkavat Verkkokommentointi 2. 23.11.2015 Elokuu 2016 Virallinen lausuntokierros Lokakuu 2016 Perusteet valmiit Monialaiseen yhteistyöhön perustuva prosessi
Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2002, 2005 Laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet Musiikki 2002 Tanssi 2002 Teatteritaide 2002 Visuaaliset taiteet (arkkitehtuuri, kuvataide ja käsityö) 2002 Sirkustaide 2005 Yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2005 Musiikki, Sanataide Tanssi Esittävät taiteet (sirkustaide ja teatteritaide) Visuaaliset taiteet (arkkitehtuuri, audiovisuaalinen taide, kuvataide ja käsityö)
Taiteen perusopetuksen perusteiden uudistamisen alustava aikataulu Uudistustyö käynnistyi tammikuussa 2016 Uudistustyölle asetettiin ohjausryhmä Taiteenalakohtaiset työryhmät nimitettiin alkuvuodesta Perusteet annettaan syyskuussa 2017 Opetussuunnitelmien käyttöönotto elokuussa 2018
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 4.4 Paikallisen opetussuunnitelman laadinta ja keskeiset opetusta ohjaavat ratkaisut Mitkä muut tahot ovat mukana opetussuunnitelman laadinnassa ja toteutuksessa ja miten yhteistyö järjestetään Miten paikalliset erityispiirteet ja -tarpeet, kehittämistyö ja tavoitteet sekä muut paikalliset suunnitelmat otetaan opetussuunnitelman valmistelussa huomioon Mihin opetussuunnitelmaa täydentäviin suunnitelmiin ja ohjelmiin paikallisessa opetussuunnitelmassa sitoudutaan (esimerkiksi aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma, kestävän kehityksen ohjelma, tasa-arvosuunnitelma, kulttuurikasvatussuunnitelma, tietostrategia)
Kulttuurikasvatussuunnitelman monet mallit Kulttuuripolku Suunnittelu koulujen ja kulttuuritoimijoiden yhteistyössä Konkreettisuus ja integroituminen lukuvuosisuunnitelmaan Kulttuurikasvatussuunnitelma saavuttaa kaikki oppilaat Lisäksi voi olla oppilaan kulttuuripassi omaehtoiseen kulttuuritarjonnan hyödyntämiseen Kulttuurikalenteri Kulttuuritoimijoiden palvelut tukevat koulujen kulttuurikasvatusta Joustavuus koulun ja opetuksen suunnittelun näkökulmasta Toteutuminen kaikkien oppilaiden kohdalla epävarmempaa Lisäksi voi olla oppilaan kulttuuripassi omaehtoiseen kulttuuritarjonnan hyödyntämiseen
Havaintoja kulttuurikasvatussuunnitelman laadinnasta Opetussuunnitelmatyössä sisään leivottu Valmistelu integroitu muuhun opetussuunnitelmatyöhön Yleiset linjaukset: esim. yhteistyö, oppimisympäristöt ja työtavat jne. Oppiaineet: esim. opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt Opetussuunnitelmatyöstä erillinen paketti Valmistelu omana projektina > täydentää ja tukee olemassa olevaa opetussuunnitelmaa Tukee ennen kaikkea lukuvuosisuunnitelman ja opetuksen suunnittelua sekä toteuttamista Toteutuksessa voi myös korostua oppilaan omaehtoisen taide- ja kulttuuriharrastuksen tukeminen koulupäivän yhteydessä
Ei ole yhtä oikeaa kulttuurikasvatussuunnitelmaa Opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma, joka voi olla Opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman liite Muu opetuksen järjestäjän alueellinen, paikallinen tai koulukohtainen ohjelma, strategia tai toimintamalli Kulttuurikasvatussuunnitelman käyttöliittymä rakennetaan paikallisista lähtökohdista. Kulttuurikasvatussuunnitelma jäsentää tavoitteellisesti koulujen ja kulttuuritoimijoiden yhteistyötä paikallisista lähtökohdista (kulttuurilaitokset, -toimijat ja -palvelut, kulttuurin vapaa ja muuttuva kenttä, oppilaiden omaehtoiset kulttuurit) osallistaa lapset ja nuoret tasavertaisesti oman lähiympäristönsä kulttuuriin, kulttuuriperintöön ja taiteeseen
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014
Keskeisiä muutoksia perusopetuksen ops-uudistuksessa Oppimisen ilo ja oppilaiden aktiivinen rooli Vuorovaikutustaidot ja yhdessä tekeminen Ajattelun ja oppimisen taidot Kasvaminen kestävään elämäntapa Laaja-alaisen osaamisen vahvistaminen Opetuksen eheyttäminen Oppivan yhteisön toimintakulttuuri
Eheä päivä Muuttuva yhteiskunta L a a j a - a l a i n e n T i e d o n Eheytetty opetus Lasten kiinnostuksen kohteet o s a a m i n e n j a t a i d o n a l a t Oppiaineopetus Eheyttävä opetus OPPIAINE OPPIAINEET OPPIAINE OPPIAINE Uudistuva päivähoito ja varhaiskasvatus Yhteiset tavoitteet ESIOPETUS EHEYTTÄVÄT MONIALAISET KOKONAISUUDET V A R H A I S K A S V A T U S O P P I M I S E N P O L K U P E R U S O P E T U S KEHITYS KASVATUS OPPIMINEN - HYVINVOINTI
Perusopetuksen arvoperusta Kestävän elämäntavan välttämättömyys Oppijan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen Ihmisyys, sivistys ja demokratia Kulttuurinen moninaisuus rikkautena
Perusopetuksen arvoperusta Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen Jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on ja jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään opetukseen ja onnistumiseen koulutyössä. Oppiessaan oppilas rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekä paikkaansa maailmassa. Perusopetus luo edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle, joka on erottamaton osa hyvän elämän rakentamista.
Perusopetuksen arvoperusta Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia Perusopetus tukee oppilaan kasvua ihmisyyteen, jota kuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen sekä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. Sivistys merkitsee yksilöiden ja yhteisöjen taitoa tehdä ratkaisuja eettisen pohdinnan, toisen asemaan asettumisen ja tietoon perustuvan harkinnan perusteella. Eettisyyden ja esteettisyyden näkökulmat ohjaavat pohtimaan, mikä elämässä on arvokasta. Perusopetus edistää hyvinvointia, demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa. Tasa-arvon tavoite ja laaja yhdenvertaisuusperiaate ohjaavat perusopetuksen kehittämistä.
Perusopetuksen arvoperusta Kestävän elämäntavan välttämättömyys Perusopetuksessa tunnistetaan kestävän kehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyys, toimitaan sen mukaisesti ja ohjataan oppilaita kestävän elämäntavan omaksumiseen. Kestävän kehityksen ja elämäntavan ulottuvuudet ovat ekologinen ja taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen. Ekososiaalisen sivistyksen johtoajatuksena on luoda elämäntapaa ja kulttuuria, joka vaalii ihmisarvon loukkaamattomuutta, ekosysteemien monimuotoisuutta ja uusiutumiskykyä sekä samalla rakentaa osaamispohjaa luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuvalle kiertotaloudelle.
Perusopetuksen arvoperusta Kulttuurinen moninaisuus rikkautena Opetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle, joka on muodostunut ja muotoutuu kulttuureiden vuorovaikutuksessa. Opetus tukee oppilaiden kulttuuri-identiteetin rakentumista ja kasvua aktiivisiksi toimijoiksi omassa kulttuurissaan ja yhteisössään Opetus tukee kiinnostusta muita kulttuureita kohtaan Opetus vahvistaa luovuutta ja kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta, edistää vuorovaikutusta kulttuurien sisällä ja niiden välillä ja luo siten pohjaa kulttuurisesti kestävälle kehitykselle.
Esimerkkejä arvoperustan ilmenemisestä taide- ja taitoaineiden oppiaineosuuksissa Musiikin opetuksen tehtävänä on luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen. Musiikin opetus rakentaa arvostavaa ja uteliasta suhtautumista musiikkiin ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaille tarjotaan tapoja arvottaa todellisuutta ja vaikuttaa siihen. Käsityön opetuksessa ympäröivän materiaalisen maailman tuntemus luo perustaa kestävälle elämäntavalle ja kehitykselle. Käsityö kasvattaa eettisiä, tiedostavia, osallistuvia sekä osaavia ja yritteliäitä kansalaisia.
Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten toimijoiden, eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista. Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle. Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhä itseohjautuvammin.
Esimerkkejä oppimiskäsityksen ilmenemisestä taide- ja taitoaineiden osuuksissa Musiikin opetuksessa oppilaat voivat yhdessä havaita ja kokea, kuinka jokainen on musiikissa ainutlaatuinen ja kuinka musiikillinen toiminta luo parhaimmillaan iloa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kuvataiteen tehtävän mukaan taiteelle ominainen työskentely harjaannuttaa kokemukselliseen, moniaistiseen ja toiminnalliseen oppimiseen. Käsityön opetuksessa oppilaita rohkaistaan ja ohjataan toimimaan käsityön suunnittelijoina ja valmistajina sekä käyttämään siinä erilaisia materiaaleja.
Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuus. Siihen kuuluu myös kyky käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla.
Esimerkkejä kulttuurisesta osaamisesta, vuorovaikutuksesta ja ilmaisusta (L2) oppiaineiden tavoitteissa Musiikin opetuksen tavoitteena (T8) on ohjata oppilasta tarkastelemaan musiikkia taiteenlajina ja ymmärtämään, miten musiikkia käytetään viestimiseen ja vaikuttamiseen eri kulttuureissa. Kuvataiteen opetuksen tavoitteena (T1) on kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään monipuolisesti kuvallisen tuottamisen menetelmiä. Kuvataiteen opetuksen tavoitteena (T8) on ohjata oppilasta tarkastelemaan taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkitystä yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle historian ja kulttuurin näkökulmista
Esimerkkejä monilukutaidon (L4) ilmenemisestä oppiaineiden tavoitteissa Musiikin opetuksen tavoitteena (T9) on rohkaista ja ohjata oppilasta keskustelemaan musiikista käyttäen musiikin käsitteitä ja terminologiaa. Kuvataiteen opetuksen tavoitteena (T7) on ohjata oppilasta soveltamaan kuvallisia, sanallisia ja muita kuvatulkinnan menetelmiä Käsityön opetuksen tavoitteena (T4) on ohjata oppilasta käyttämään sujuvasti käsityön käsitteitä, merkkejä ja symboleja sekä vahvistamaan visuaalista, materiaalista ja teknologista ilmaisuaan
Koulun toimintakulttuuri Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Vastuu ympäristöstä ja tulevaisuuteen suuntautuminen Hyvinvointi ja turvallinen arki Oppiva yhteisö Osallistuminen ja demokraattinen toiminta Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus
Monialaiset oppimiskokonaisuudet perusopetuksessa Vähintään yksi oppimiskokonaisuus oppilas / lukuvuosi Tehdään oppiaineiden yhteistyönä, oppilaat mukana suunnittelussa Nimet, tavoitteet, sisällöt ja toteutus päätetään paikallisesti Oppilaiden kannalta kiinnostavia ja merkityksellisiä Auttavat hahmottamaan, miten eri oppiaineissa opiskeltavat asiat liittyvät toisiinsa ja oikeaan elämään Lisäävät mahdollisuuksia ymmärtää asioiden vuorovaikutussuhteita ja yhteyksiä Edistävät laaja-alaista osaamista Sisältyvät oppiaineiden opetukseen ja oppimiskokonaisuudessa osoitettu osaaminen otetaan huomioon oppiaineen sanallista tai arvosanaa muodostettaessa
4.3 Oppimisympäristöt ja työtavat mahdollistaa aktiivisen yhteistyön koulun ulkopuolisten yhteisöjen tai asiantuntijoiden kanssa uusia tietoja ja taitoja opitaan myös koulun ulkopuolella kirjastot, liikunta-, taide- ja luontokeskukset, museot ja monet muut yhteistyötahot tarjoavat monimuotoisia oppimisympäristöjä Monipuoliset työtavat tuovat oppimiseen iloa ja onnistumisen kokemuksia sekä tukevat luovaa toimintaa Kokemukselliset ja toiminnalliset työtavat, eri aistien käyttö ja liikkuminen lisäävät oppimisen elämyksellisyyttä ja vahvistavat motivaatiota Tutkiva työskentely, leikki, mielikuvituksen käyttö ja taiteellinen toiminta edistävät käsitteellistä ja menetelmällistä osaamista, kriittistä ja luovaa ajattelua sekä taitoa soveltaa osaamista.
4.3 Yhteistyö Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa OPPIMISPOLKU Eheän oppimispolun varmistamiseksi koulu toimii yhteistyössä varhaiskasvatuksen, esiopetuksen sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. KERHO- JA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Hyvä yhteistyö kerho- sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa edistää oppilaiden hyvinvointia. YHTEISTYÖ MUIDEN HALLINONALOJEN JA TOIMIJOIDEN KANSSA Yhteistyö nuoriso-, kirjasto-, liikunta- ja kulttuuritoimen, poliisin sekä seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden lähiympäristön toimijoiden kuten luontokoulujen, museoiden ja nuorisokeskusten kanssa lisää oppimisympäristöjen monipuolisuutta ja tukee koulun kasvatustehtävää.
OSALLISUUS Onko osallisuus enemmänkin sitä, että nuori tulee osaksi aikuisten laatimia rakenteita VAI Enemmänkin sitä, että nuorten omat kokemukset ja kulttuurit tulevat arvostetuksi ja huomioiduksi? 6.11.2015 Tomi Kiilakoski
Osallisuuden määrittelyä (Kiilakoski, Gretschel, Nivala 2012) Osallisuuden ulottuvuudet: koskee sekä yhteisöä että yksilöä. Tunnustus: Minulla on oikeus toimia. Toiminta: Haluan toimia ja vaikuttaa. Kokemus: Tunnen, että minua kuunnellaan ja minulla on ollut mahdollisuus osallistua. Toisin sanoen: Osallistavaa kulttuuria luotaessa on kiinnitettävä huomiota 1. muodolliseen asemaan ja oikeuteen toimia; 2. syntyvään toimintaan; 3. kokemuksiin toiminnan laadusta. 6.11.2015 Tomi Kiilakoski
KÄSIKIRJA KULTTUURISESTA TIETOISUUDESTA JA KULTTUURIN ILMAISUMUODOISTA Euroopan komission raportti, OMC-asiantuntijatyöryhmä (Open Method of Coordination)
Kiitos