KEURUUN KAUPUNKI VT 18 JA MT 621 SEKÄ MT 621 ETELÄOSAN OSAYLEISKAAVAT

Vastaanottaja Keuruun kaupunki Asiakirjatyyppi Kaavaselostus (luonnosvaihe) Päivämäärä KAAVALUONNOS 1.10.2014 Hyväksyminen - KEURUUN KAUPUNKI VT 18 JA MT 621 SEKÄ MT 621 ETELÄOSAN OSAYLEISKAAVAT

Laatija Tarkastaja Merja Isteri, Jenny Jungar Jouni Laitinen, Minna Vesisenaho Tarkastus 1.10.2014 Kuvaus Vt 18 ja mt 621 osayleiskaava / mt 621 eteläosan osayleiskaava kaavaselostus SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Tunnistetiedot / perustiedot 2 2.1 Vireilletulo 2 2.2 Kaava-alueiden sijainti ja rajaus 2 2.3 Kaavojen nimet ja ensijaiset tavoitteet 2 2.4 Yhteyshenkilöt 3 2.5 Osayleiskaavan oikeusvaikutukset 4 2.6 Osayleiskaavan suhde muuhun lainsäädäntöön 5 3. Lähtökohdat ja suunnittelutilanne 6 3.1 Suunnittelualueiden yleiskuvaus 6 3.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 6 3.3 Suunnittelutilanne 7 3.3.1 Maakuntakaava 7 3.3.2 Yleiskaava 12 3.3.3 Asemakaava 13 3.3.4 Rakennusjärjestys 14 3.4 Pohjakartta 14 3.5 Maanomistus 14 3.6 Natura-alueet ja muut suojelualueet 14 3.7 Luonnonympäristö 15 3.8 Eläimistö 22 3.9 Topografia ja maaperä 23 3.9.1 Pohjavesialueet 26 3.10 Vesistöt ja vesitalous 27 3.11 Muinaisjäännökset 25 3.12 Maisema 5 3.13 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö 29 3.13.1 Väestö 29 3.13.2 Työpaikat, elinkeinotoiminta ja palvelut 31 3.13.3 Kulttuuriympäristö 32 3.13.4 Maa- ja metsätalous 33 3.13.5 Virkistys 33 3.13.6 Yhdyskuntatekninen huolto 33 3.13.7 Liikenne 35 3.14 Ympäristöhäiriöt 36 3.14.1 Melu 36 3.14.2 Pilaantuneet maat 37 4. Kaavan suunnittelun vaiheet 37 4.1 Vt 18 ja mt 621 osayleiskaavaprosessin sekä mt 621 eteläosan osayleiskaavaprosessin vaiheet 37 4.1.1 Aloitusvaihe 37 4.1.2 Luonnosvaihe 37 4.1.3 Ehdotusvaihe 37 4.1.4 Hyväksymisvaihe 37 4.2 Vt 18 ja mt 621 osayleiskaavan ja mt 621 eteläosan osayleiskaavan laatimisen yhteydessä tehdyt selvitykset ja tutkimukset 38 4.3 Aiemmat selvitykset ja suunnitelmat 38

5. Osallistuminen ja vuorovaikutus 38 5.1 Osalliset 38 5.2 Tiedottaminen 39 5.3 Osallistuminen 39 5.3.1 Maanomistajakysely 39 5.3.2 Yleisötilaisuudet 40 5.3.3 Osayleiskaavaluonnoksen nähtävilläolo ja palaute 40 5.3.4 Osayleiskaavaehdotuksen nähtävilläolo ja palaute 41 5.4 Viranomaisyhteistyö 41 6. Suunnittelun tavoitteet 41 7. Mitoitus 42 7.1 Emätilaselvitys 42 7.1.1 Lähtöaineisto 42 7.1.2 Emätilat 42 7.1.3 Käytetty rakennusoikeus 42 7.1.4 Jäljellä oleva rakennusoikeus 42 7.1.5 Rakennusoikeuden siirtäminen 43 7.2 Vyöhykejako 43 7.3 Mitoitusperusteet 44 8. Osayleiskaavan kuvaus 46 8.1 Kaavojen keskeinen sisältö 46 8.2 Vt 18 ja mt 621 osayleiskaava 46 8.2.1 Uuteen tielinjaan liittyvät merkinnät 46 8.2.2 Nykytilanteen toteavat merkinnät 46 8.3 Mt 621 eteläosan osayleiskaava 47 8.3.1 Asuminen 47 8.3.2 Maa- ja metsätalousalueet 48 8.3.3 Luonnonsuojelu ja virkistys 48 8.3.4 Kulttuuriympäristö 49 8.3.5 Liikenne ja melualueet 49 8.3.6 Muut 49 8.3.7 Mt 621 osayleiskaavan kokonaismitoitus 50 8.4 Merkinnät 50 9. Osayleiskaavojen vaikutukset 50 9.1 Vt 18 ja mt 621 osayleiskaava 50 9.1.1 Vaikutukset liikenteeseen 50 9.1.2 Vaikutukset liikenneturvallisuuteen 51 9.1.3 Vaikutukset ihmisten elinolosuhteisiin ja liikkumiseen 51 9.1.4 Vaikutukset elinkeinoelämään, alueiden käyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen 52 9.1.5 Ympäristövaikutukset 52 9.2 Mt 621 eteläosan osayleiskaava 54 9.2.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kulttuuriympäristöön 54 9.2.2 Vaikutukset palveluihin 55 9.2.3 Vaikutukset liikenteeseen 55 9.2.4 Vaikutukset virkistykseen 55 9.2.5 Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon 55 9.2.6 Vaikutukset maisemaan 55 9.2.7 Vaikutukset luontoon 55 9.2.8 Vaikutukset maa- ja metsätalouteen 56 9.2.9 Sosiaaliset vaikutukset 56

Selostuksen liiteasiakirjat Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vt 18 ja mt 621 osayleiskaava: o Kaavaluonnoskartta 1:10 000 o Kaavamerkinnät o Rakennuskannan selvitys -raportti o Perusselvitykset (Vt 18 Ähtäri Multia ja mt 621 Liesjärvi Keuruu osayleiskaavat) o Aluevaraussuunnitelma, NECL II 3.4 osaselvitys Mt 621 eteläosan osayleiskaava: o Kaavaluonnoskartta merkintöineen 1:10 000 o Emätilatarkastelu Emätilatarkastelun kartta Emätilatarkastelun taulukko o Alueen vanhat rakennukset -raportti o Luontoselvitys Selostukseen liittyy lisäksi osayleiskaavakartat (1:10 000) merkintöineen ja määräyksineen. Tämä kaavaselostus on vt 18 ja mt 621 osayleiskaavalle ja mt 621 eteläosan osayleiskaavalle yhteinen. Kaavakartta ja kaavaselostus sekä edellä mainittu materiaali on koottuna tiedostoihin, jotka ovat saatavissa kaupungin kaavoituksesta.

1 1. JOHDANTO Valtatie 18 ja maantie 621 osayleiskaava liittyy laajempaan NORTH EAST CARGO LINK (NECL) - hankkeeseen, jossa pyritään kehittämään itä-länsi suuntaista liikennettä Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Ähtärin, Keuruun ja Multian osalta hanke keskittyy valtatien 18 rakentamattomalle osuudelle (ns. Multian oikaisu) sekä Keuruulla lisäksi siihen liittyvän maantien 621 alueelle. Vt18 yhteys on huomioitu sekä Keski-Suomen että Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntakaavoissa. Suomessa työtä koordinoi Keski-Suomen liitto, joka 21.6.2011 valitsi Ramboll Finland Oy:n toteuttamaan valtatien 18 ja maantien 621 aluevaraussuunnittelun. Samoin Vt 18 ja Mt 621 osayleiskaavat laaditaan Ramboll Finland Oy:n toimesta. Lisätietoa NECL-hankkeesta http://www.keskisuomi.fi/necl2. NECL hankkeen yhteydessä on laadittu aluevaraussuunnitelma valtatien 18 uudesta linjauksesta sekä maantien 621 osoittamisesta. Aluevaraussuunnitelmaa ei laadittu maantielain mukaisena yleissuunnitelmana, vaan kunkin kunnan alueelle laaditaan omat osayleiskaavansa, jotka rajataan vaikutusten arvioinnin kannalta riittävän laajoiksi. Osayleiskaavojen keskeinen tavoite on väylävarauksen osoittaminen juridisesti sitovana maankäyttövarauksena. Keuruun osalta kaavatyö kulkee nimellä vt 18 ja mt 621 osayleiskaava. Osayleiskaavojen valmistelu ja aluevaraussuunnittelu on laadittu tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Keskeisenä on myös osallistumismenettely (liittojen, kuntien, eri tahojen ja maanomistajien välinen yhteydenpito). Aluevaraussuunnitelman sekä kaavatyön valmistelua ohjasi viranomaistahojen lisäksi koko kaava-alueen kuntien luottamus- ja virkamiehistä koostuva hankeryhmä, joka kokoontui yhteensä 6 kertaa: Ilkka Kajander Ulla Järvinen Teppo Sirniö Timo Määttä Eila Ilmarinen Ähtärin kaupunki Multian kunta Multian kunta Keuruun kaupunki Keuruun kaupunki Maantie 621 eteläosissa Keuruun keskustan luoteispuolella on ilmennyt maanomistajien toiveita rakentamispaikkojen lisäämiseen. Alueen maankäytön ohjaus päätettiin liittää osittain vt 18 ja mt 621 osayleiskaava -hankkeeseen, joskin mt 621 eteläosan kaavakartta laaditaan erillisenä. Kuva 1. Hankealue kokonaisuutena. Ote North East Cargo Link esitteestä.

2 2. TUNNISTETIEDOT / PERUSTIEDOT 2.1 Vireilletulo Vt 18 ja mt 621 osayleiskaava ja mt 621 eteläosan osayleiskaava voidaan katsoa tulleen vireille yleisellä kuulutuksella 18.4.2012. 2.2 Kaava-alueiden sijainti ja rajaus Vaikka vt 18 ja mt 621 osayleiskaavan ja mt 621 eteläosan osayleiskaavan kaava-alueet rajoittuvat toisiinsa, esitetään ne kaavojen erilaisten tavoitteiden vuoksi erillisillä kaavakartoilla. Vt 18 ja mt 621 osayleiskaava: Vt 18 ja mt 621 osayleiskaavan alue käsittää noin 16 kilometrin pituisen luoteis-itäsuuntaisen uuden valtatien 18 linjausvyöhykkeen Keuruun kaupungin luoteisosassa Ähtärin kaupunginrajan ja Multian kunnanrajan välillä. Valtatien 18 linjauksen lisäksi osayleiskaava-alueeseen kuuluu maantien 621 (Myllymäentie) aluetta reunavyöhykkeineen noin 13,5 kilometrin matkalta. Tielinjausten suuntaisten osayleiskaava-alueiden leveys on keskimäärin 2 kilometriä. Osayleiskaavaalueen laajuus on noin 4760 hehtaaria. Mt 621 eteläosan osayleiskaava: Mt 621 eteläosan osayleiskaavan alue sijoittuu Keuruun keskustan luoteispuolelle noin 2 8 kilometrin päähän keskustasta. Suunnittelualue rajoittuu idässä Suolahdenjärveen, kaakossa Kaivoslahteen ja Ketveleenlahteen sekä etelässä Ketvelniemen asemakaava-alueeseen. Osayleiskaava-alueen laajuus on noin 940 hehtaaria. Kuva 2. Suunnittelualueen sijainti, valtatien 18 uusi linjaus sekä maantien 621 sijoittuminen keskustaajamien välillä. 2.3 Kaavojen nimet ja ensijaiset tavoitteet Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja eri toimintojen, kuten asumisen, virkistyksen, palvelujen, työpaikkojen ja liikenteen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään muun muassa tavoitellun kehityksen pe-

3 riaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisemman kaavoituksen perustaksi. Kunnan osalle laadittua yleiskaavaa kutsutaan osayleiskaavaksi. Vt18 ja mt621 osayleiskaava: Osayleiskaavan keskeinen tavoite on uuden valtatien 18 väylävarauksen ja maantien 621 linjauksen osoittaminen juridisesti sitovana maankäyttövarauksena. Muu kaava-alueelle sijoittuva toiminta, mukaan lukien asuminen, esitetään nykytilanteen toteavana. Mt621 eteläosan osayleiskaava: Osayleiskaavan keskeinen tavoite on osoittaa kaava-alueelle uusia rakennuspaikkoja emätilaselvitykseen perustuen. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena siten, että sen perusteella kunta voi jatkossa myöntää suoraan rakennuslupia kaavassa määritellyille rakennuspaikoille (MRL 44, MRL 72 ), niin rantavyöhykkeellä kuin "kuivalla maallakin". Kaava-alueen eteläisimmät osat ovat asemakaavan lievealuetta, joka osoitetaan suunnittelutarvealueena. Kaavassa esitetty uusi rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutetaan alueen rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon. Ranta-rakentamisen osalta yhtenä tärkeänä suunnittelukriteerinä on pyrkiä säilyttämään riittävä määrä yhtenäisiä rakentamattomia alueita. 2.4 Yhteyshenkilöt Keuruun kaupungin edustajana työtä ohjaa kaavoitusjohtaja Timo Määttä. Kaavan ehdotusvaiheen hyväksyy kaupunginhallitus ja valmiin kaavan vahvistaa kaupunginvaltuusto. Osayleiskaava laaditaan yhteistyönä Keuruun kaupungin (kaavoittava viranomainen ja työn tilaaja) ja Ramboll Finland Oy:n (kaavoitustyöstä vastaava konsultti) kesken. Konsultin puolelta hankkeen vastuuhenkilönä ja kaavojen laatijana toimii arkkitehti Jouni Laitinen. Keuruun kaupunki: Kaavan laatija: Multiantie 5, 42700 KEURUU Ramboll Finland Oy kaavoitusjohtaja Timo Määttä Pitkänsillankatu 1, 67100 KOKKOLA puh. 0400 763 995 arkkitehti Jouni Laitinen sähköposti: timo.maatta@keuruu.fi puh. 040 5500 830 sähköposti: jouni.laitinen@ramboll.fi Aluevaraussuunnitelman laatija: Ramboll Finland Oy Hankkeen vastuuhenkilö: Sari Kirvesniemi Pakkahuoneenaukio 2 33101 TAMPERE puh. 040 575 6090 sähköposti: sari.kirvesniemi@ramboll.fi

4 Kuva 3. Suunnittelualueiden ja osayleiskaavojen rajaukset on esitetty punaisella katkoviivalla. 2.5 Osayleiskaavan oikeusvaikutukset Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 39 ) asettaa yleiskaavalle seuraavat sisältövaatimukset: Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus

5 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset 7) ympäristöhaittojen vähentäminen 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. 2.6 Osayleiskaavan suhde muuhun lainsäädäntöön Yleiskaava on otettava myös huomioon suunniteltaessa ja päätettäessä ympäristön käytön järjestämisestä muun lainsäädännön nojalla siten kuin erityislaeissa säädetään. Luonnonsuojelulain 10. luvun säännökset on otettava huomioon kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa. Yleiskaava on luonnonsuojelulain tarkoittama suunnitelma, josta on arvioitava 65 :ssä tarkoitetut vaikutukset. Myös luonnonsuojelulaissa tarkoitetut luontotyypit ja säännös erityisesti suojeltavista lajeista sekä luontodirektiivin liitteessä IV(a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämis- tai heikentämiskielto on otettava huomioon yleiskaavaa hyväksyttäessä. Luonnonsuojelulain nojalla perustettu maisema-alue on otettava huomioon yleiskaavoituksessa. Maantielain mukaan yleissuunnitelman ja tiesuunnitelman tulee perustua maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen oikeusvaikutteiseen kaavaan, jossa maantien sijainti ja suhde muuhun alueiden käyttöön on selvitetty. Yleiskaava on otettava huomioon siten kuin maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään. Yleissuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Tiesuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin oikeusvaikutteista kaavaa. Kaavaa laadittaessa ja hyväksyttäessä on noudatettava, mitä muinaismuistolain 13 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain mukaan on toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa otettava huomioon mm. alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. Koska toimintojen sijoittamisen perusratkaisut tehdään yleensä yleiskaavoituksen yhteydessä, on kaavaa laadittaessa otettava huomioon ympäristön pilaantumisen vaara. Pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu esim. maaperän tai vesistön pilaantumista tai sen vaaraa.

6 3. LÄHTÖKOHDAT JA SUUNNITTELUTILANNE 3.1 Suunnittelualueiden yleiskuvaus Vt 18 ja mt 621 osayleiskaava: Valtatien 18 uusi linjaus kulkee lähes asumattomilla metsäisillä alueilla jota vain harvat pienet peltoalueet rytmittävät. Maantien 621 linjaus noudattaa joitain oikaisuja lukuun ottamatta nykyisen tien linjausta. Suunnittelualue on valtatien 18 linjauksella suurelta osin ojitettua metsä-, suo ja peltoaluetta. Nykyisen tiestön varrella on erittäin harvaa maaseutumaista rakennuskantaa, josta osa on muunnettu loma-asutukseksi tai jäänyt tyhjilleen. Suurimmat kaava-alueelle sijoittuvista vesialueista ovat Liesjärven lounaisosa, Uuranjärven eteläisin kärki, sekä Taipaleenjärven ja Viinikanjärven länsireunat. Järvien rannoille sijoittuu lähinnä yksittäistä loma-asutusta. Maantien 621 varrella on yksittäisiä asuinrakennuksia ja taloryhmiä lähes koko tielinjalla. Runsaampaa asutusta on Keuruun keskustaajaman pohjoispuolella Suolahden Mäkikylän ja Lavikon alueilla. Mt 621 eteläosan osayleiskaava: Kaava-alue rajoittuu idässä Suolahdenjärveen, kaakossa Kaivoslahteen sekä Ketveleenlahteen. Lännessä suunnittelualueen rajaus kulkee Uskalinlammen ja Välilammen halki. Hartunlampi jää kokonaan kaava-alueen sisään. Etelässä kaava-alue rajoittuu Ketvelniemen asemakaavaalueeseen. Pohjoisessa kaava-alue rajautuu Lankkuan tilakeskuksen pohjoispuolelle. Kaava-alueella sijaitsee noin 42 pysyvän asumisen taloutta, joista muutama on maatilan talouskeskuksia. Loma-asuntoja on noin 16. Kuva 4. Vt 18 ja mt 621 osayleiskaavan rajaus Keuruun alueella on rajattu kartalle mustalla ja uusi tielinjaus on merkitty sinisellä. ( Fonecta, Karttakeskus, Liikennevirasto, Maanmittauslaitos, on YourMap.com) Kuva 5. Mt 621 eteläosan osayleiskaavan rajaus on rajattu kartalle mustalla kenoviivalla. ( Fonecta, Karttakeskus, Liikennevirasto, Maanmittauslaitos, on YourMap.com)

6 3.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Yleiskaavoitustyötä ohjaavat aina ylempi kaavataso eli maakuntakaava, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä näiden toteutumista valvovat valtion viranomaiset. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat siis oleellinen osa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Kuva 6. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet osana maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa asetetaan maamme alueidenkäytölle pitkän aikavälin linjaukset ja tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnön säilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Vt 18 ja mt 621 osayleiskaavassa sekä mt 621 eteläosan osayleiskaavassa on erityisesti huomioitava seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Toimiva aluerakenne Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Maakunnan suunnittelussa on selvitettävä maaseudun alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä kyläverkoston kehittämiseen liittyvät toimenpiteet, joilla edistetään olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä, palvelujen saatavuutta, elinkeinotoiminnan monipuolistamista sekä ympäristöarvojen säilymistä. Mahdollisuuksien mukaan on lisäksi selvitettävä ja edistettävä alueiden käytön järjestämistä rajaalueilla. Samalla tulee kiinnittää huomiota alue- ja yhdyskuntarakenteen toimivuuteen sekä elinkeinotoiminnan tarpeiden ja ympäristöarvojen yhteensovittamiseen. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja.

7 Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteentarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. Alueidenkäytössä on edistettävä matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta ja turvattava edellytykset julkiselle liikenteelle sekä eri liikennemuotojen yhteistyön kehittämiselle. Edellä mainittuja yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet. Lisätietoja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista saa ympäristöministeriön internet-sivuilta (www.ymparisto.fi). Kuva 7. Näkymä Myllymäentietä pohjoiseen kohti Purolan tilakeskusta. 3.3 Suunnittelutilanne 3.3.1 Maakuntakaava Maakuntakaavan tehtävä on määrittää alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoittaa aluevarauksia alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamisen kannalta tarpeellisessa laajuudessa ja tarkkuudella. Maakuntakaavaa laadittaessa on erityistä huomiota kiinnitettävä mm. vesi- ja maaainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin, maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen (MRL 28 ).

8 Keuruun kaupunki kuuluu Keski-Suomen liiton alueeseen. Ympäristöministeriö on vahvistanut vuonna 2007 valmistuneen Keski-Suomen maakuntakaavan 14.4.2009. Vt 18 ja mt 621 osayleiskaavan alue maakuntakaavassa: Maakuntakaavassa on osoitettu uusi valtatieosuus Multia-Ähtäri (vt). Maantie 621 on osoitettu seututienä (st). Muilta osin maakuntakaavassa ei ole vt 18 ja mt 621 osayleiskaavan alueella pohjakarttamerkintöjä lukuun ottamatta muita merkintöjä. Kuva 8. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta (hyväksytty 16.5.2007) sekä kohdealuetta koskevat merkinnät. Vt 18 ja mt 621 osayleiskaavan sekä mt 621 eteläosan osayleiskaavan rajaukset on lisätty kuvaan sinertävällä viivalla. Mt 621 eteläosan osayleiskaavan alue maakuntakaavassa: Maantie 621 on osoitettu maakuntakaavassa seututienä (st), mutta tien linjaus maakuntakaavassa poikkeaa mt 621 eteläosan kaava-alueen kohdalla selvästi tien nykyisestä linjasta: maakuntakaavan st linja on noin 0-800 metriä lännempänä kuin tien nykyinen linja. Mt 621 eteläosan osayleiskaavan alueen eteläosaan osuu maakuntakaavassa pohjavesialue (Alalampi) sekä itä-länsi suuntainen voimalinja. Kaava-alueen tuntumassa, joskin selvästi kaava-alueen rajauksen ulkopuolella Suolahdenjärven itäpuolella on kalliokiviainesten ottovyöhyke (eo/2).

9 Vaihemaakuntakaavat: Maakuntakaavan täydennykseksi on laadittu ja laaditaan vaihemaakuntakaavoja. Näistä ensimmäinen, Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaava, käsittelee Jyväskylän seudun jätehuoltokeskusta, eikä siten koske vt 18 ja mt 621 osayleiskaavan ja mt 621 eteläosan osayleiskaavan alueita. Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavaehdotus hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 15.11.2010, ja vahvistettiin ympäristöministeriössä 11.5.2011. Tämän 2. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä turvata suojelullisesti arvokkaiden harju-, kallio- ja moreenialueiden suojelulliset arvot. Tavoitteena on myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon. Kaavassa esitetään myös raaka-ainehuollon kannalta potentiaaliset malmivyöhykkeet. Kaavassa kiinnitetään erityistä huomiota vesija maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä maiseman ja luonnonarvojen vaalimiseen (MRL 28 ). 2. vaihemaakuntakaavassa ei ole merkintöjä vt 18 ja mt 621 osayleiskaavan alueella ja mt 621 eteläosan osayleiskaavan suunnittelualuetta koskee vain yksi pohjavesialue merkintä (pv), joka on myös varsinaisessa maakuntakaavassakin. Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava on hyväksytty 14.11.2012 maakuntavaltuustossa ja se käsittelee turvetuotantoon, suoluontoon ja tuulivoimaan liittyviä kohteita. 3. vaihemaakuntakaava ei ole vielä ympäristöministeriön vahvistama. Vt 18 ja mt 621 osayleiskaavan alueella sijaitsee useita 3. vaihemaakuntakaavassa turvetuotantoon soveltuviksi alueiksi merkittyjä alueita. Vt 18 ja mt 621 osayleiskaavan itärajalle sijoittuu myös maakuntakaavassa luo-9 merkinnällä osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä suoalue (Riihisuo-Korpisensuo). Mt 621 eteläosan osayleiskaavan kaakkoisrajalla sijaitsee 3. vaihemaakuntakaavassa sl -neliömerkinnällä osoitettu luonnonsuojelualue (Ketveleen harjukangas).

10 Kuva 9. Ote Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavasta.

11 Kuva 10. Ote Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan liittyvästä valuma-alueet ja purkupaikat kartasta. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava on maakuntavaltuuston 3.5.2013 hyväksymä ja sen tavoitevuosi on 2030. Vaihemaakuntakaavaa ei ole vielä vahvistettu ympäristöministeriössä. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on 1. osoittaa melualueet Keuruun pioneerirykmentin lähialueen ja Vuorisjärven räjäytyspaikan tarpeisiin 2. yhtenäistää Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla Pirkanmaan maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavan merkintöjä vastaavaksi 3. päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne (asuminen, liikenne, tekninen huolto, suojelu, virkistys, palvelut, teollisuus ja yritystoiminta) 4. suorittaa virkistystoimintojen (alueet, kokonaisuudet, reitistöt) tarkistuksia Vt 18 ja mt 621 osayleiskaavan ja mt 621 eteläosan osayleiskaavan alueilla ei Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa ole merkintöjä. Lisätietoja Keski-Suomen maakuntakaavasta saa Keski-Suomen liiton internet-sivustolta (www.keskisuomi.fi/maakuntakaavoitus).

12 3.3.2 Yleiskaava Vt 18 ja mt 621 osayleiskaavan alueella ei ole voimassa olevia yleiskaavoja. Pihlajaveden rantaosayleiskaavan alue sivuaa vt 18 ja mt 621 osayleiskaavan aluetta Liesjärven lounaispuolella. Yhteistä rajaa osayleiskaavoilla ei kuitenkaan ole. Mt 621 eteläosan osayleiskaavan itärajalla ja eteläosissa on voimassa oikeusvaikutukseton Keuruun keskustan osayleiskaava, joka on hyväksytty vuonna 1991. Keuruun keskustan osayleiskaavan voidaan katsoa olevan mt 621 eteläosan osalta vanhentunut mm. tielinjausten suhteen. Kuva 11. Mt 621 eteläosan osayleiskaavan alue limittyy osittain Keuruun kaupungin oikeusvaikutuksettoman yleiskaavan kanssa (hyväksytty 20.10.1991).

13 Kuva 12. Ote Keuruun kaupungin kaavoituskatsauksesta 2013 (liite 3 yleiskaavat). 3.3.3 Asemakaava Laadittavien osayleiskaavojen alueella ei sijaitse oikeusvaikutteisia asemakaava-alueita. Mt 621 eteläosan osayleiskaava rajoittuu eteläosiltaan Ketvelniemen asemakaavan alueeseen. Ketvelniemen asemakaavan muutos on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.5.2013 41. Vt 18 ja mt 621 osayleiskaavan reunalla sijaitsevat seuraavat ranta-asemakaavat: Liesjärvi I (13.2.1980) Liesjärvi II (28.9.1993) Viinikanjärvi (28.9.1993) Kuva 13. Ote Keuruun kaavoituskatsauksen 2013 liitekartasta (liite 1/ asemakaavoitettavana olevat alueet). Mt 621 eteläosan osayleiskaava rajoittuu etelässä Ketvelniemen asemakaavan alueeseen, joka on merkitty sinisellä värillä ja numerolla 5.

14 3.3.4 Rakennusjärjestys Keuruun kaupungin voimassa oleva rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.7.2013. Rakennusjärjestys hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 20.5.2013 45. Osa laadittavan mt 621 eteläosan osayleiskaavan alueesta on määritelty rakennusjärjestyksessä suunnittelutarvealueeksi. Kuva 14. Rakennusjärjestyksen mukainen suunnittelutarvealueen rajaus (sininen viiva). 3.4 Pohjakartta Suunnittelun pohjana käytetään Maanmittauslaitoksen maastotietokantaa. 3.5 Maanomistus Kaava-alueiden maat ovat yksityisten maanomistajien hallussa. 3.6 Natura-alueet ja muut suojelualueet Vt 18 ja mt 621 osayleiskaavan aluella ei sijaitse Natura- tai luonnonsuojelualueita. Mt 621 eteläosan osayleiskaavan alueella, Ketveleenlahden ja Kaivoslahden välisellä kannaksella sijaitsee yksityinen luonnosuojelualue Ketveleen harjukangas (YSA090130). Kuva 15. Ketveleen harjukankaan yksityisen luonnonsuojelualueen halki kulkee Myllymäentie. Kuva Google street view.

15 Kuva 16. Luonnonsuojelu- ja pohjavesialueet. (Vt 18 Ähtäri-Multia ja Mt 621 Liesjärvi-Keuruu osayleiskaavan perusselvitysraportin liitekartta 4). 3.7 Luonnonympäristö Hankealue kuuluu kasvimaantieteellisessä aluejaossa keskiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen, Pohjanmaahan. Kasvillisuus on yleensä hyvin karua ja kasvisto niukkaa. Alueen korkeudesta johtuen luonnossa on pohjoisia piirteitä. Suunnittelualueen maisemarakenteessa on havaittavissa jääkauden aiheuttama maiseman luode-kaakkosuuntautuneisuus. Alueen kallioharjanteet, laaksopainanteet, jokiuomat ja soistumat ovat pääsääntöisesti luode-kaakkosuuntaisia.

16 Vt 18 ja mt 621 osayleiskaavan alue: Kaava-alueella sijaitsee kaksi pientä lähdettä, joista kumpikaan ei ole luonnontilainen, eikä siten suoraan määriteltävissä vesilainmukaisiksi suojeltaviksi pienvesiksi. Kaava-alueelle on luonteenomaista soiden suuri määrä, pääosa soista on ojitettu ja kasvaa metsää tai niihin on raivattu pieniä peltoja. Osayleiskaava-alueen hallitseva piirre on kumpuileva metsämaasto, jonka välissä harvakseltaan avautuu maisemaa rikastuttavia perinteisiä peltomaisemia. Alueella on lukuisia mäkialueita, joista osasta on avoimet näkymät metsämaiseman yli; näillä paikoilla on useimmiten myös asutusta. Alueen metsät ovat seka- ja havupuuvaltaisia. Kaava-alueen lammet ovat ruskeavetisiä ja suurten soiden ympäröimiä latvavesiä. Järvien lajisto on niukka. Kutinlahden, Pykälämäen, Virkamäen ja Suojärven alueiden peltoaukeamaisemat vaihtelevat metsämaiseman kanssa nykyisen maantien 621 laitamilla. Maantien päällyste muuttuu Palvalammen eteläosan kohdalla uudelleen päällystetyksi. Kaavaselostuksen liitteenä olevassa aluevaraussuunnitelmassa on esitetty takemmin kaavaalueelle sijoittuvat merkittävät ympäristökohteet (kohdenumero viittaa aluevaraussuunnitelman numerointiin): Ojitettu lähde, Kivisuon pohjoispuoli (kohde 10). Kohde ei ole vesilain mukainen suojeltava pienvesi, eikä siten ole osoitettu erillisellä kaavamerkinnällä. Korpisensuo-Riihisuo (luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä suoalue, kohde 12) Liesjoki (kohde 2) Soutujoki-Multianjoki (kohde 6) Kuva 17. Vt 18 ja mt 621 osayleiskaava-alueen merkittävät ympäristökohteet. Tarkemmin kaava-alueen luonnonympäristö on esitetty kaavaselostuksen liitteenä olevassa aluevaraussuunnitelmassa. Mt 621 eteläosan osayleiskaavan alue: