TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYS SISÄLLYSLUETTELO

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYS SISÄLLYSLUETTELO 1. SELVITYKSEN TAVOITTEET... 1 1.1. Selvityksen lähtökohta... 1 1.2. Teknisen keskuksen rakennemuutosohjelman tavoitteet... 1 1.3. Rakennemuutosselvityksen valmistelun eteneminen... 2 2. OSTOPALVELUJEN OSUUDEN LISÄÄMINEN... 3 2.1. Nykyinen tilanne... 3 2.2. Suunnitellut ja tehdyt toimenpiteet... 3 2.3. Henkilöstövaikutukset... 4 2.4. Taloudelliset vaikutukset... 4 2.5. Vaihtoehtoiset ratkaisut ja tunnistetut riskit... 5 3. OMIEN PROSESSIEN KEHITTÄMINEN... 5 3.1. Siilaisen valmistuskeittiön prosessit... 5 3.2. Hallinnon prosessit... 6 3.3. Kuntatekniikan prosessit ja organisointi... 6 3.4. Kiinteistöpalveluiden prosessit... 6 3.5. Yhteenveto henkilöstövaikutuksista... 6 3.6. Yhteenveto taloudellisista vaikutuksista... 7 4. ORGANISOINTIMUUTOKSET... 7 4.1. Logistiikkakeskus... 7 4.2. Tilojen kunnossapidon pienet hankkeet... 7 4.3. Torivalvonta... 8 4.4. Yhteenveto henkilöstö- ja taloudellisista vaikutuksista... 8 5. JATKOTOIMENPITEET... 8 5.1. TA 2014 ja TA/TS-valmistelu 2015-2017... 8 5.2. Tehtävät lisäselvitykset ja suunnitelmat... 9 5.3. Tarvittavat päätökset... 9 5.4. Ehdotus jatkotoimenpiteiksi... 10

1 1. SELVITYKSEN TAVOITTEET 1.1. Selvityksen lähtökohta Kaupunginvaltuusto päätti talousarvion hyväksymisen yhteydessä (25.11.2013 191) rakennemuutosohjelmasta ja sitä varten laadittavista selvityksistä. Ensimmäiset toimenpiteet sisällytettiin vuoden 2014 talousarvioon. Seuraavana vaiheena oli kevään 2014 aikana tehtävät jatkoselvitykset, jotka toimivat talousarvion 2015 laadinnan pohjana. Kaupunginhallitus päätti 27.1.2014, että kaikki selvitykset tullaan käsittelemään samanaikaisesti ja selvitystyö tulee tehdä 15.5.2014 mennessä. Teknisen keskuksen selvitysvastuulla on kaksi selvitystehtävää: 1) Logistiikkakeskuksen perustaminen, joka sisältää selvityksen henkilö- ja tavarakuljetuksista, niiden kehittämismahdollisuuksista, organisoinnista ja säästöpotentiaalista 2) Teknisen keskuksen rakennemuutokset, joka sisältää muutosten säästövaikutukset 2015 ja 2016. Lisäksi Teknisen keskuksen kehittämistyönä syntyy osa Kaupunkirakenneyksikön vastuulla olevan selvitystehtävän toimenpiteistä vuosille 2015-2017 3) katujen ja puistojen hoidon tuottavuuden parantaminen. Selvitys kattaa vuodet 2014-2017. Tarkastelussa ulottuu osittain myös vuodelle 2018, koska eläköitymisestä johtuvien henkilöstömuutosten vaikutus kohdentuu kokonaisuudessaan aina muutoshetkeä seuraavalle vuodelle. 1.2. Teknisen keskuksen rakennemuutosohjelman tavoitteet Vuosina 2014-2017 jää Teknisestä keskuksesta arvioiden mukaan eläkkeelle 65 työntekijää. Eläköitymisen vaikutus teknisen keskuksen työpanokseen budjetoituina henkilötyövuosina on vuoteen 2018 mennessä 54 henkilötyövuotta. Eläköitymisen vaikutukset henkilötyövuosiin on kohdennettu eläköitymisajankohtaa seuraavalle vuodelle. Allaolevassa taulukossa on yhteenveto työpanosmuutoksesta vuosina 2015-2018. Eläköitymisestä aiheutuva työpanoksen muutos budjetoidut htv:t 2015 2016 2017 2018 2015-2018 htv-muutos 14,0 8,5 15,0 16,5 54,0 Teknisessä keskuksessa on tulevien vuosien keskeisenä tavoitteena ikääntymisen ja eläköitymisen hallittu hallinta. Keski-ikä on tällä hetkellä 51,2 vuotta. Keski-ikä tulee väistämättä nousemaan useiden vuosien ajan, koska kaikkea eläkepoistumaa ei ole tarkoitus täyttää. Rakennemuutosohjelman tavoitteena on saavuttaa taloudellisia hyötyjä uudistamalla ja parantamalla toimintaa niin, että merkittävä osa eläköitymisen kautta vapautuvista tehtävistä jätetään täyttämättä. Rakennemuutosselvityksen ehdotukset perustuvat kaupungin työnantajana valitsemaan periaatteeseen, jonka mukaan vakinaisten työntekijöiden työpaikat säilytetään, mutta tehtävät voivat muuttua.

2 1.3. Rakennemuutosselvityksen valmistelun eteneminen Eläköitymisen hallinnan keskeiset toimenpiteet ovat ostopalvelujen määrän lisääminen ja samanaikaisesti omien prosessien parantaminen. Rakennemuutosohjelmaan on lisäksi sisällytetty uudelleenorganisointiehdotuksia, joista logistiikkakeskuksen perustamisesta on laadittu erillinen selvitys. Alla olevassa taulukossa on kuvattu teknisen keskuksen rakennemuutoksen kokonaisuutta. Osa kehittämiskohteista tulee vaatimaan erillistä selvittelyä tai suunnittelua ja nämä on myös kuvattu taulukossa. Teknisen keskuksen kehittämistyö käynnistettiin uuden organisaation perustamisen jälkeen alkuvuonna 2013. Rakennemuutosselvityksessä esiin nostetuista kehittämistoimenpiteistä osa on ollut valmisteilla jo ennen selvitystehtävien toimeksiantoa. Näitä toimenpiteitä on käynnistetty valmistelun kuluessa. Näin ollen osa rakennemuutosselvityksestä on luonteeltaan kuvausta tehdyistä toimenpiteistä, osa valmisteilla olevista ja osa suunnitteilla olevista. Rakennemuutosselvityksen toimenpiteiden valmistelussa on kohteesta riippuen henkilöstö osallistunut suunnitteluun tai pidetty ajan tasalla suunnittelun etenemisestä. Henkilöstö on mukana hallinnon pro-

sessien ja kiinteistöpalveluiden lean-pilotin kehittämisprosessissa. Kehittämissuunnittelua on tehty normaalien työyhteisötapaamisten puitteissa ravinto-, siivous- ja kiinteistöpalveluissa. Erillisiä henkilöstöinfoja on pidetty kuntatekniikan henkilöstölle organisointimuutoksista, siivous- ja ravintopalveluiden henkilöstölle kevään 2014 aikana valmistellusta ostopalveluhankinnasta, matkojen yhdistelykeskuksen henkilöstölle logistiikkakeskuksen perustamisesta. Lisäksi on tehtävämuutostilanteissa käyty erillisiä neuvotteluita yksittäisten henkilöiden kanssa. 3 Teknisen keskuksen vastuulla olevien rakennemuutosselvitysten tilanteesta on informoitu liiketoiminnan johtokuntaa 20.2.2014 ja 24.4.2014 sekä tuottajan neuvottelukuntaa 26.3.2014. Asia oli esillä myös tuottajan neuvottelukunnan ja tuotantolautakuntien yhteisessä iltakoulussa 16.4.2014. 2. OSTOPALVELUJEN OSUUDEN LISÄÄMINEN 2.1. Nykyinen tilanne Ostopalveluita käytetään jo nykyisellään palvelutuotannossa paljon. Tekninen keskus käyttää palveluiden ostoon vuosittain (TA2014) 9,4 miljoonaa euroa. Palvelujen ostojen osuus keskuksen kokonaiskuluista on 27 %, joista osa on sisäisiä eriä. Ostopalveluhankintojen tavoitteena on erityisosaamisen hankkiminen, palvelutuotannon täydentäminen ja oman organisaation ylikapasiteetin välttäminen sekä tukipalveluiden hankkiminen. Osa ostopalveluista hankitaan vaihtoehtona omalle tuotannolle. Teknisen keskuksen perustehtäviin rinnastettavia töitä on ostopalveluina tehty jo pitkään esim. katujen ja kiinteistöjen pihojen kunnossapidossa, jossa osa työstä hoidetaan alueurakoiden kautta. Myös omana työnä tehtävästä katujen kunnossapito-osuudesta osa hoidetaan ulkopuolisilta urakoitsijoilta hankittavina ostopalveluina. Kaupungin sisäisenä tukipalveluna järjestettävästä siivouspalvelusta ostetaan nykyisellään noin 25 % ostopalveluina. 2.2. Suunnitellut ja tehdyt toimenpiteet Teknisessä keskuksessa käynnistettiin eläköitymisen takia valmistelu ostopalveluiden osuuden lisäämiseksi keskuksen perustehtävien tuotannossa. Valmistelun lähtökohtana on ollut laajentaa ostopalvelutuotantoa niin, että kohteena ovat siivouksen lisäksi kiinteistönhoito ja ateriatuotanto. Kohteet on valittu siten, että ostopalvelun piiriin tulevat kohteet ovat samalla alueella, toiminta kattaa kaikki em. toimialat ja alkaa ajallisesti samaan aikaan. Palveluhankinta kilpailutetaan ja kohde määriteltiin laajuudeltaan riittäväksi, jotta toiminnan järjestäminen ostopalveluna on mahdollista. Ostopalveluiden kannalta sopiviksi kohteiksi on valmistelussa päädytty Reijolan ja Niittylahden alueisiin, missä Tekninen keskus tuottaa palveluita Niittylahden koululle ja päiväkodille sekä Reijolan koululle, päiväkodille, nuorisotiloihin, neuvolaan ja yhteisötalolle sekä Huvikummun päiväkodille. Tarkoituksena on siirtää näiden yksiköiden palvelutuotanto toteutettavaksi ostopalveluna 1.1.2015 alusta. Liiketoiminnan johtokunta on tehnyt asiaa koskevan päätöksen kokouksessaan 20.3.2014 23. Palvelutuotannon osa-alueet siivous, kiinteistönhoito ja ateriatuotanto - kilpailutetaan omina kokonaisuuksinaan. Siivouksen ja kiinteistönhoidon osalta tiedetään, että markkinoilla on kilpailua ja että toimijat ovat molemmilla osa-alueilla osittain samoja. Ateriatuotannon osalta markkinatilanne selviää kilpailutuksen myötä.

Siivouspalveluissa on Reijola-Niittylahden alueen lisäksi suunnitteilla viiden muun siivouskohteen työ toteutettavaksi ostopalveluina vuosien 2015-2016 aikana. Siirto vastaa 4,2 henkilötyövuoden suuruista työpanosta. Samanaikaisesti rekrytoidaan uusia siivoustyöntekijöitä kaupungin omaan palvelukseen. Siivoushenkilöstön keski-iän alentaminen uusrekrytoinneilla on välttämätöntä, koska tällä hetkellä lukumääräisesti suurin ikäryhmä (5-v jaolla) siivouspalveluissa ovat yli 60-vuotiaat. 4 2.3. Henkilöstövaikutukset Teknisen keskuksen perustehtävien hankinta ostopalveluina tulee vaikuttamaan oman henkilöstön mitoitukseen. Muutokset on suunniteltu tapahtuvan eläköitymisen kautta, eivätkä ne vaikuta vakinaisen henkilöstön asemaan. Ostopalvelujen lisäämisestä johtuvaa oman työn työpanoksen vähentymistä on kuvattu taulukossa. Miinusmerkkinen luku tarkoittaa tämän selvityksen htv-taulukoissa budjetoidun työpanoksen vähenemistä. Ostopalveluiden lisäämisestä johtuva oman työpanoksen vähentyminen budjetoidut htv:t 2015 2016 2017 2015-2017 htv-muutos -10,8-4,2 0,0-15,0 Ostopalveluhankinta perustuu lukuisiin eläköitymisiin, mutta joitain tehtäväjärjestelyitä joudutaan kuitenkin tekemään. Kiinteistönhoidon työntekijä on jo jäänyt eläkkeelle ja tehtävää hoidetaan tällä hetkellä tilapäisjärjestelyin. Siivouspalveluissa on vakinaisen henkilöstön työpanoksesta poistumassa vuoden sisällä 9,6 henkilötyövuotta eri puolilta kaupunkia ja se aiheuttaa tehtäväjärjestelyitä lukuisissa kohteissa. Poistuma on tarkoitus kompensoida kokonaisuudessaan ostopalveluin. Reijolan ja Niittylahden alueilla muutos ostopalveluihin tarkoittaa 6 työntekijän siirtämistä muihin siivouskohteisiin kaupungin alueella. Ravintopalveluissa ko. alueilla on 3 työntekijää, joista 2 on eläköitymässä kuluvan vuoden aikana ja yksi joudutaan siirtämään toiseen kohteeseen. 2.4. Taloudelliset vaikutukset Talouden näkökulmasta ostopalveluiden hankintaa voidaan perustella alhaisemmilla kustannuksilla. Käyttökelpoista vertailutietoa asiasta on kuitenkin varsin vähän jopa valtakunnan tasolla. Katujen kunnossapidon ja siivouksen osalta löytyy omasta organisaatiosta vertailutietoa. Käytännössä tiedetään, että jos omat prosessit ovat kunnossa, kustannusero on vähäinen ja muodostuu lähinnä eri alojen työehtosopimusten sisältöjen kautta. Jos omia prosesseja ei ole laajalti kehitetty, voidaan ostopalveluiden kautta saavuttaa merkittäviä kustannushyötyjä. Säästöpotentiaalin voidaan arvioida syntyvän toiminnan tehostamisen kautta, joka voi muodostua pienemmästä työpanoksesta, teknisistä ratkaisuista tai yrityksen volyymin kasvusta. Säästöä voi syntyä myös kaupunkiorganisaation työnantajariskien vähentymisen tai omien välillisten kulujen vähenemisen kautta. Käytännössä eurovaikutusten arviointi etukäteen on erittäin vaikeaa ja luotettava vertailutieto saadaan kilpailutusprosessin tuloksena. Euromääräiset muutokset on kuvattu taulukossa. Tässä ja jäljempänä olevissa taulukoissa plusmerkkinen etumerkki tarkoittaa tulosnäkökulmasta positiivista muutosta. Rakennemuutosselvityksen laadinnan yhteydessä ei ollut mahdollisuutta selvittää taloudellisten hyötyjen talousarviovaikutuksia

5 yksityiskohtaisella tasolla. Euromuutosten vienti sisäiseen hinnoitteluun ja maksajahallintokunnan kulumuutokseksi joudutaan näin ollen ratkaisemaan erikseen talousarviovalmistelun yhteydessä. Vaikutukset toimintakatteeseen 1 000 2015 2016 2017 2015-2017 Ostopalveluiden lisääminen 68 16 0 84 2.5. Vaihtoehtoiset ratkaisut ja tunnistetut riskit Ostopalveluhankinnan vaihtoehtona on kohteiden säilyttäminen omana työnä tehtyinä kohteina. Tämä edellyttäisi kuluvan kevään aikana henkilöstön rekrytointien käynnistämistä eläköityvien tilalle. Henkilöstö- ja työllisyysjaosto on 21.1.2014 hyväksyessään henkilöstösuunnitelman vuoden 2014 osalta linjannut eläkepoistuman hyödyntämistä siten, että siivous- ja kiinteistönhoidossa lisätään ostopalvelujen osuutta tavoitteena 40%:n osuus. Tavoitetta on kuitenkin syytä pitää vain suuntaa-antavana, koska 40 %:n osuutta ei voida lyhyellä tähtäimellä saavuttaa ilman vakinaisen henkilöstön asemaa koskevien linjausten muuttamista. Toiminnallisena haasteena tulee kiinteistönhoidossa olemaan ulkopuolisen toimijan mukaan ottaminen kiinteistönhoidon tietojärjestelmiin sekä rajapinnat nykyisen alueurakan kanssa, jonka piiriin kuuluu kiinteistöjen ulkoalueiden kesä- ja talvihoito. Siivous- tai ruokapalveluiden osalta erityisiä toiminnallisia haasteita ei ole nähtävissä. 3. OMIEN PROSESSIEN KEHITTÄMINEN 3.1. Siilaisen valmistuskeittiön prosessit Siilaisen uuden monitoimikeittiön rakentaminen on Teknisen keskuksen suurin yksittäinen kehittämishanke. Ruokatuotannon keskittämisellä Siilaiselle pystytään aikaansaamaan merkittäviä muutoksia ravintopalveluiden prosesseihin, kun kaupungin alueella toimivien tuotantokeittiöiden määrää pystytään vähentämään. Tuotantotapaa koskeva päätös on tehty liiketoiminnan johtokunnassa 12.6.2013 44. Rakentamishankkeen suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Rakentaminen käynnistynee kuluvan vuoden lopulla ja valmistunee loppuvuonna 2015. Siilaisen tuotantokeittiön valmistumisen jälkeen myötä tullaan osa nykyisistä valmistuskeittiöistä muuttamaan palvelukeittiöiksi. Maaliskuussa 2014 on käynnistetty palvelukeittiöiksi muutettavien keittiöiden tarveselvityksen laadinta ja se käsitellään liiketoiminnan johtokunnassa toukokuussa 2014. Edelleen vuoden 2014 aikana selvitetään Enon, Tuupovaaran ja Kiihtelysvaaran 6 tuotantokeittiön organisointi tulevaisuudessa. Siilaisen hankesuunnittelun yhteydessä on arvioitu, että tuotannon keskittämisen kautta voidaan henkilöstön määrää vähentää 11 henkilötyövuoden verran. Muutos tapahtuu vähitellen eläköitymisen kautta ja ajoittuu vuosille 2016-2017. Muutos tulee vielä tarkentumaan, kun tuotanto- ja jakeluprosessien suunnittelu etenee.

6 3.2. Hallinnon prosessit Hallinnon prosessien kehittäminen käynnistettiin vuonna 2013. Tehtäväkokonaisuuksista tärkeimpinä kehittämisen kohteina ovat olleet ostolaskujen käsittely, sisäisen laskutuksen yksinkertaistaminen, kkpalkkaisten rekrytointiprosessi, tuntipalkkojen kirjausprosessi ja kustannuslaskenta. Prosessien kehittämisen avulla voidaan toimistotehtäviin kohdistuvaa työpanosta vähentää. Toimistohenkilöstön määrän vähentyessä esim. eläköitymisen myötä voidaan vakanssit tulevina vuosina jättää täyttämättä. 3.3. Kuntatekniikan prosessit ja organisointi Kuntatekniikan vastuualueella tehtiin yksiköiden ja esimiesten uudelleenjärjestelyitä keväällä 2013 ja vuoden 2014 alusta. Kuntatekniikan päällikön vakanssi on täyttämättä eikä sitä ole tarkoitus täyttää lähitulevaisuudessa. Kuntalain muutos, jolla rajoitetaan kuntien toimintaa kilpailluilla markkinoilla, on otettu huomioon korjaamon toiminnan organisoinnissa. Ulosmyynnistä on pääosin luovuttu. Korjaamon organisaatiota on samalla muutettu vastaamaan vähentynyttä palvelutuotannon tarvetta. Kunnossapitoyksikön uudelleen organisointi tehtiin 2014 alusta. Tavoitteena on kaikkien kuntatekniikan yksiköiden yhteistyön lisääminen ja oman työn tehokas kohdentaminen. Sisäisen postin yksikön uudelleen organisointi sisältyy logistiikkaa koskevaan rakennemuutosselvitykseen. Maastomittauksen ja pohjatutkimuksen yksikön toiminnan kehittämisestä tullaan laatimaan erikseen pidemmän aikavälin kehittämissuunnitelma. Prosessien kehittämisen kautta on pystytty parantamaan työn tuottavuutta. Osa vapautuneista tehtävistä on pystytty jättämään täyttämättä. Kuntalain muutoksen myötä on ulkoinen tulonmuodostus vähentynyt, mutta vaje on pystytty kattamaan. 3.4. Kiinteistöpalveluiden prosessit Kiinteistöpalveluiden vastuualueella käynnistetään kiinteistönhoidon ostopalveluiden kilpailutus 2014 aikana Reijolan ja Niittylahden kohteissa. Kiinteistöpalveluiden teknisen huollon yksikön toiminnat on nimetty lean-pilotiksi ja kehittämisprosessi käynnistyy toukokuussa 2014. Kiinteistöpalveluiden vastuualueella tullaan myöhemmin laatimaan erillinen kehittämissuunnitelma. Kuntalain muutos, jolla rajoitetaan kuntien toimintaa markkinoilla, on otettu huomioon puusepän verstaan toiminnan organisoinnissa. Ulosmyynnistä on luovuttu. Mittavan eläköitymisen seurauksena vapautuneista tehtävistä on vain osa täytetty. Rekrytointiprosessien tavoitteena on hankkia osaamista ja kehittämispotentiaalia vastuualueelle. 3.5. Yhteenveto henkilöstövaikutuksista Yhteenveto Teknisen keskuksen prosessien kehittämisen vaikutuksesta budjetoituun työpanokseen on kuvattu taulukossa.

7 Omien prosessien kehittämisen vaikutukset työpanokseen (budjetoidut htv:t) htv-muutos 2015 2016 2017 2015-2017 Siilaisen valmistuskeittiön rakentaminen 0-5 -6-11 Muiden prosessien kehittäminen -6-4 -4-14 Yhteensä -6-9 -10-25 Tuotannon prosessien kehittäminen ei vaikuta vakinaisen henkilöstön asemaan. Kaikki väheneminen syntyy eläköitymisen kautta. Tekemisen tapoja uudistettaessa voi yksittäisen työntekijän tehtävien sisältö muuttua. Muutoksissa kuullaan asianosaisia ja otetaan heidän toiveet huomioon, jos se on mahdollista. Henkilöstölle järjestetään mahdollisuus osallistua muutosten suunnitteluun. Tämä tapahtuu työyksiköiden normaalin työyksikkökokousten kautta. Suurimpien ja useita henkilöstöryhmiä koskevien muutosten osalta järjestetään erillisiä henkilöstöinfoja. 3.6. Yhteenveto taloudellisista vaikutuksista Alla olevassa taulukossa on yhteenveto prosessien kehittämisen euromääräisistä vaikutuksista. Siilaisen valmistuskeittiön rakentamisen seurauksena on keittiön sisäisen vuokran arvioitu kasvavan 300.000 eurolla vuotta kohden. Tämän seurauksena kulukehitys on miinusmerkkinen, vaikka työpanoksen määrä pienenee olennaisesti. Vastaavasti vuodelle 2017 on ennakoitu Kotilahden keittiön sisäisen vuokran pieneneminen 100.000 eurolla. Vaikutukset kuluihin 1 000 2015 2016 2017 2015-2017 Siilaisen valmistuskeittiön rakentaminen -35-100 320 185 Muiden prosessien kehittäminen 239 134 145 518 Kaikki 204 34 465 703 4. ORGANISOINTIMUUTOKSET 4.1. Logistiikkakeskus Kuljetusten uudelleen järjestämisestä on laadittu erillinen selvitys. Logistiikkakeskuksen perustaminen kuuluu kuitenkin osaksi Teknisen keskuksen rakennemuutosta ja on siitä syystä tässä yhteydessä nimikkeenä mukana. 4.2. Tilojen kunnossapidon pienet hankkeet Tilakeskuksen kanssa sovittiin elokuussa 2013 tilojen kunnossapitoon liittyvien pienten hankkeiden urakoinnin siirtämisestä Tekniseen keskukseen vuoden 2015 alusta. Tavoitteena oli yhdistää kunnossapitohankkeiden urakointi yhteen yksikköön, mikä olisi osaamisen ja työnjaon kannalta järkevä ratkaisu.

Myös sisäisten asiakkaiden kannalta nykyinen menettelytapa, missä kaksi yksikköä tekevät samankaltaisia tehtäviä, on hankala. 8 Yhteinen jatkovalmistelu on kesken. Päätöksenteko uudesta tai nykyisen toimintamallin jatkamisesta olisi tehtävä viimeistään talousarvion 2015 valmistelun yhteydessä. Henkilöstövaikutuksena muutos tarkoittaa yhden henkilön siirtoa Tilakeskuksesta Tekniseen keskukseen. Muu lisäresursointi järjestetään Teknisen keskuksen eläköitymisen kautta vapautuvista tehtävistä. 4.3. Torivalvonta Kuntatekniikan vastuualueen puistojen hoidon yksikkö on tuottanut sisäisenä palveluna Vapaaaikakeskukselle torivalvontatehtävät. Vapaa-aikakeskuksen kanssa on sovittu torivalvonnan siirtämisestä em. yksikön omaksi toiminnaksi. Muutoksen tavoitteena on mm. selkeyttää työnjakoa ja kehittää maksumenettelyitä, mikä luonteeltaan on lähempänä Vapaa-aikakeskuksen ydintoimintoja. Muutoksen yhteydessä siirretään yksi henkilö Teknisestä keskuksesta Vapaa-aikakeskukseen. 4.4. Yhteenveto henkilöstö- ja taloudellisista vaikutuksista Yhteenveto organisointimuutosten henkilöstövaikutuksista budjetoituina henkilötyövuosina on esitetty taulukossa. Organisointimuutokset budjetoidut htv:t 2015 2016 2017 2015-2017 Logistiikkayksikön perustaminen 5,5 5,5 Tilojen kunnossapidon pienet hankkeet 1,0 1,0 Torivalvonnan siirto Vapaa-aikakeskukseen -1,0-1,0 5. JATKOTOIMENPITEET 5.1. TA 2014 ja TA/TS-valmistelu 2015-2017 Teknisen keskuksen rakennemuutosselvityksestä on muodostettu kokonaisvaltainen kehittämisaineisto. Talousarviovalmistelussa tämä tarkoittaa, että kaikki euromääräiset säästötoimenpiteet syntyvät tätä kautta. Talousarvio 2014 sisältää Teknisen keskuksen osalta henkilöstösäästövelvoitteena 32.000 euroa. Tästä arvioidaan 17.000 euroa muodostuvan tilapäisillä toimenpiteillä, ts. palkattomien vapaiden muodossa. Muu osuus 15.000 euroa kertyy tässä selvityksessä esitettyjen kehittämistoimenpiteiden kautta. Talousarvion 2015 valmistelussa voidaan edetä selvityksessä esitetyn valmistelun pohjalta. Osa vuodelle 2015 kohdennetuista pysyvistä eurosäästöistä ja htv-vähennyksistä on tarvittaessa mahdollista siirtää vuodelle 2014. Tällöin ne pienentävät vastaavasti vuoden 2015 euro- ja htv-muutosta.

Talousarviovalmistelussa 2015 on otettava huomioon palveluverkkomuutoksista johtuvat euromääräiset ja henkilötyöpanoksen lisäystarpeet. Lisäksi on otettava huomioon, että Kaupunkirakenneyksikön vastuulla olleen katujen ja puistojen hoidon tuottavuuden parantamisen euromääräiset säästöt syntyvät samasta valmistelukokonaisuudesta. 9 Kustannusten alentumisen vaikutuksia sisäisiin palveluhintoihin ei ole otettu selvityksen laadinnan yhteydessä huomioon, vaan ne ratkaistaan talousarvion valmistelun yhteydessä. Kustannusten pienenemisen kautta on mahdollista joko pienentää Teknisen keskuksen miinuskatetta tai vaihtoehtoisesti säilyttää miinuskate ja kohdentaa säästötoimenpiteet maksajahallintokunnalle. Molempia ei voida samanaikaisesti tehdä. Organisointimuutoksiin liittyvät euromuutokset valmistellaan vasta talousarviovalmistelun yhteydessä. Osa muutoksista edellyttää organisaatioon liittyvää päätöksentekoa. Lisäksi muutosten euromääräiset vaikutukset vuodelle 2015 ovat kokonaisuuden kannalta vähäisiä. 5.2. Tehtävät lisäselvitykset ja suunnitelmat Useimpien tarkastelun kohteena olleiden osa-alueiden kehittäminen jatkuu joko arjen toimenpiteinä tai lisäselvityksien kautta. Tärkeimmät vireillä olevat tai lähiaikoina käynnistettävät selvitykset ja kehittämissuunnitelmat ovat - Siilaisen keittiön suunnittelu - Keittiöverkoston muutostöiden tarveselvitys - Keittiöverkoston toiminnan suunnittelu - Kiinteistöpalvelujen kehittämissuunnitelma - Kiinteistöpalvelujen teknisen huollon Lean-kehittämishanke - Maastomittauksen kehittämissuunnitelma - Hallinnon prosessien kehittämissuunnitelma - Teknisen keskuksen toimitilatarkastelu - Henkilöstösuunnitelma 2015-2017. 5.3. Tarvittavat päätökset Ostopalvelujen kilpailuttamista koskeva sisäinen hankintapäätös on tehty liiketoiminnan johtokunnassa maaliskuussa 2014. Siivouksen lisäkohteista tehdään erillisvalmistelu liiketoiminnan johtokuntaan 2014-2015 aikana. Teknisen keskuksen omien prosessien kehittäminen ei pääsääntöisesti edellytä erillistä päätöksentekoa, mutta etenemisestä raportoidaan liiketoiminnan johtokunnalle normaalin talousseurannan yhteydessä. Keittiöverkoston muutostöitä koskeva tarveselvitys käsitellään liiketoiminnan johtokunnassa kevään 2014 aikana. Muutosten vaikutuksista henkilöstöön pidetään erillisiä henkilöstöinfoja ja raportoidaan Teknisen keskuksen YT-toimikunnalle. Yksittäisiä henkilöitä koskevat toimenpiteet käsitellään yhteistoimintamenettelyn mukaisella tavalla ja päätöksenteko valmistellaan tarvittaessa henkilöstö- ja työllisyysjaoston käsiteltäväksi.

Organisointimuutosten osalta tarvittavat eri hallintokuntia koskevat päätökset voidaan tehdä talousarvion yhteydessä, rakennemuutosselvitysten käsittelyn yhteydessä tai vaihtoehtoisesti erillisinä päätöksinä. 10 Mahdolliset hallintosääntömuutokset selvitetään myöhemmin. Sisäisiin palvelusopimuksiin tarvittavat muutokset valmistellaan myöhemmin. 5.4. Ehdotus jatkotoimenpiteiksi Laaditun selvityksen perusteella Tekninen keskus ehdottaa, että selvityksen kappaleiden 2 ja 3 mukaiset Teknisen keskuksen kehittämistoimenpiteet merkitään tiedoksi ja otetaan talousarviovalmistelun pohjaksi. Lisäksi Tekninen keskus ehdottaa, että organisointimuutosten osalta kaupunginhallitus ja edelleen kaupunginvaltuusto päättävät etenemisestä selvityksessä ehdotetulla tavalla. Logistiikkayksikön perustamisesta tehdään erillinen ehdotus ao. selvityksessä. 12.5.2014 Hannele Portman teknisen keskuksen johtaja