Hallinnon palvelut TP 2013 TA 2014 TOT 2014 EROTUS EROTUS % Toimintatuotot ,6

Transkriptio

1 KÄYTTÖSUUNNITELMAN 2014 TOTEUTUMA TEKNINEN KESKUS/ VASTUUALUEET 7310 Hallinnon palvelut Vastuuhenkilö: teknisen keskuksen johtaja Hannele Portman Liiketoiminnan johtokunta piti 11 kokousta vuoden aikana. Maaliskuussa tehtiin tutustumisretki Kuopion Servicaan, jossa oli vastikään käynnistetty uusi tuotantokeittiö. Johtokunnan ja teknisen keskuksen hallinnon talousarviot yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi talousarvion toteutumaseurannan yksinkertaistamiseksi. Tekninen keskus toimi aktiivisesti tilaajan ja tuottajan välisten menettelyiden parantamisessa, mm. ottamalla vastuuta sopimuspäivityksistä ja neuvottelumenettelyiden kehittämisestä. Sisäisten asiakkaiden yhteistyötapaamiset aloitettiin ja niiden jatkamisesta vuosittain sovittiin. Kuntalaisten asiakaspalautteita varten suunnitellun asiakaspalautejärjestelmän käyttöönotto siirtyi vuoden 2015 puolelle. Hallinnon kehittämissuunnitelma valmistui toukokuussa. Suunnitelman toimeenpano ei edistynyt kehittämisresurssien vähäisyyden takia. Loppuvuoden aikana käynnistettiin ostopalveluna kuntatekniikan taloushallintoon liittyvä lean-kehittämishanke. Hallinnon palvelut TP 2013 TA 2014 TOT 2014 EROTUS EROTUS % Toimintatuotot ,6 Toimintakulut ,8 Toimintakate ,2 Hallinnon vastuualueen toimintakate oli euroa talousarviota parempi. Henkilöstökuluista syntyi säästöä, kun tehtäviä uudelleen järjestelemällä vuorotteluvapaan sijainen voitiin palkata muualle kaupungin organisaatioon Kiinteistöpalvelut Vastuuhenkilö: kiinteistönhoitopäällikkö Janne Korhonen Kiinteistöpalveluissa toiminnan taso pystyttiin pitämään tilauksen mukaisella tasolla. Kiinteistöpalveluiden kehittämissuunnitelma laadittiin syksyn aikana. Teknisen huollon palveluprosesseja uudistettiin leankehittämisen pilottihankkeena. Projektissa kuvattiin toiminnan nykytila, mitattiin työprosessien kestoja ja

2 tehtiin muutoksia toimintatapoihin. Menettelytapoja voidaan hyödyntää myöhemmin muiden yksiköiden kehittämistoiminnassa. Työjärjestelyjä ja toimintatapojen muutoksia tehtiin erittäin paljon henkilöstön sairauslomien ja runsaan eläköitymisen johdosta. Maaseutualueen henkilöstön uutena esimiehenä aloitti elokuussa Esa Sivonen. Samalla uudistettiin esimiestehtävän sisältöjä ja työpisteen sijaintia. Kiinteistönhoidon ja kunnossapidon piiriin tuli uusina kohteina Niinivaaran päiväkoti ja Uimaharjun remontoitu koulu. Ukkolan koulun kiinteistönhoito jatkui koko vuoden ennakkotiedoista poiketen. Ulkoalueiden hoidon Itäisen alueen alueurakan urakoitsija vaihtui 1.10 alkaen. Reijola-Niittylahti alueen kiinteistönhoito siirtyi ostopalveluun vuoden 2014 päättyessä. Kiinteistöpalvelut TP 2013 TA 2014 TOT 2014 EROTUS EROTUS % Toimintatuotot ,6 Toimintakulut ,6 Toimintakate Vastuualueen toimintakate oli talousarviota parempi. Säästöjä syntyi mm. vähälumisen talven seurauksesta kattolumitöiden osalta sekä vähäisistä alueurakoiden lisätyötarpeesta Siivouspalvelut Vastuuhenkilö: siivouspäällikkö Anneli Ruotsalainen Siivouspalvelujen taso pystyttiin pitämään tilauksen mukaisella tasolla. Siivottavassa pinta-alassa tapahtui pieni lisäys. Uusia kohteita olivat Senioripiha 1, Niinivaaran päiväkoti ja Uimaharjun remontoitu koulu. Poistuvia kohteita olivat Karsikon ja Pajakadun päiväkodit Ukkolan koulu. Työjärjestelyjä tehtiin erittäin paljon tilamuutosten, siivoushenkilöstön sairauslomien ja runsaan eläköitymisen johdosta. Kaksi uutta työntekijää palkattiin. Reijola-Niittylahti alueen kohteita siirtyi ostopalveluun. Tiimien kehityskeskustelut pidettiin suunnitellusti. Siivoushenkilöstön ammatillista osaamista tukevalla käytännön työn ohjauksella ja Varhaisen tuen mallin mukaisella toiminnalla näyttäisi olleen vaikutusta myös henkilöstön sairauslomien vähenemiseen. Firstbeat-työhyvinvointihanke saatiin päätökseen ja positiivista kehittymistä tapahtui lähes kaikilla 19 projektissa loppuun saakka olleella henkilöllä. Keväällä tilojen käyttäjien kanssa yhteistyössä käynnistetty viiden mallikohteen Sisäilma Siivottavuushanke näyttää edistyneen paikoin kiitettävästi. Tavoitteena on laajentaa siivottavuuden parantamista muihinkin kaupungin kohteisiin.

3 Siivouspalvelut TP 2013 TA 2014 TOT 2014 EROTUS EROTUS % Toimintatuotot ,3 Toimintakulut ,0 Toimintakate Vastuualueen toimintakate oli talousarviota parempi. Merkittävin säästö syntyi henkilöstökuluissa. Sijaismäärärahoja jäi käyttämättä noin tehokkaiden työjärjestelyjen ja sairauslomien vähenemisen johdosta. Varhemaksuissa syntyi säästöä ja ostopalveluissa Ravintopalvelut Vastuuhenkilö: ruokapalvelupäällikkö Pirjo Mäkinen Ravintopalvelussa tiimirakenne muuttui vuoden alusta niin, että Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran tiimit siirrettiin Enon tiimiin ja Koivupihan tiimi Siilaisen tiimiin. Näin saatiin mm. vapautettua yksi henkilö Siilaisen suunnitteluun. Siilaisen uuden tuotantokeittiön suunnittelu käynnistyi alkuvuonna ja tuotannon suunnitteluun siirtyi yksi esimies. Reseptien tuotekehitystyö uusiin ja vanhoihin tuotantotapoihin aloitettiin syksyllä. Keväällä käynnistyi myös yllättäen tuotantoon tulleen Senioripihan keittiön toiminnan suunnittelu ja keittiön laitteiston tarkistus. Keittiöiden henkilöstö on työnsä ohella tehnyt pienryhmissä uuden keittiön tilojen kehittämistyötä ja henkilöstökoulutusta on kohdennettu uuteen toimintatapaan. Tutustumismatkoja on vaihtelevalla kokoon panolla tehty mm. Mikkeliin, Varkauteen, Sastamalaan ja Tampereelle. Kehityskeskusteluissa on kokeiltu vuoden aikana esimiesten vetämiä ryhmäkeskusteluja. Ravintopalvelussa otettiin onnistuneesti käyttöön sähköinen ProE-laskutusliittymä Aromituotannonohjausjärjestelmästä, jolla laskut muodostuvat suoraan Aromin aineistosta ja laskutuksen seuranta mahdollistui. Samalla käynnistettiin sähköinen elintarvikkeiden tilaus suoraan Arominjärjestelmästä, jolla saadaan jatkossa paremmat tilastot tuotteiden käytöstä ja muistamisen osuus tilausten tekemisessä vähenee. Tähän liittyen yksi ravintopalvelun esimies teki restonomin tutkintoonsa liittyvän opinnäytetyön. Myös suoritteiden kirjaus muutettiin suoraan yksiköissä sähköisesti tallennettavaksi, joka edellytti uusien tietokoneiden ja ohjelmalisenssien hankintaa. Niittylahti-Reijolan alueen tuotanto kilpailutettiin, mutta tuotanto jäi omaan toimintaan. Uimaharjun uuden koulun sekä Niinivaaran uuden päiväkodin toiminta käynnistettiin ja hankittiin peruskalusto. Samalla on tehty Sireenipihan, Yhteiskoulun uuden lukion, Karhumäen ja Nepen koulun sekä Noljakan ja Kaislan päiväkodin uudisrakennusten laitesuunnittelua. Osa Nepenmäen koululaisista siirtyi syksyllä parakkeihin Niinivaaran koulun pihaan, osa oppilaista siirtyi Niittylahden opiston tiloihin ja aterioihin. Enon lukiotoiminta loppui ja Yhteiskoulun lukio on koko vuoden ruokaillut Tiedepuistolla. Kotilahdesta siirtyi yksi osasto Hopearantaan keväällä. Loppuvuodesta tyhjennettiin Sepänpihan keittiö sekä Karsikon päiväkodin ja Pajakadun ryhmän keittiöt. Vesikkopuiston ja Siilin

4 päiväkodin keittiöt muutettiin loppuvuodesta palvelukeittiöiksi. Nämä muutokset ovat aiheuttaneet henkilöstön siirtoja ja toiminnan kehittämistä. Ravintopalvelut TP 2013 TA 2014 TOT 2014 EROTUS EROTUS % Toimintatuotot ,4 Toimintakulut ,4 Toimintakate ,7 Toimintakate oli euroa talousarviota huonompi. Tuotot olivat talousarviota suuremmat, mutta myös kulut ylittivät talousarvion. Palveluverkkomuutosten aiheuttama tuottojen väheneminen edellisestä vuodesta oli oletettua pienempi eli tuotot ylittivät talousarvion lähinnä päiväkoti- ja kotipalveluaterioiden lisäännyttyä arvioidusta. Suoritemäärä oli talousarvion mukainen, mutta suoritteiden rakenne muuttui enemmän palvelua sisältäviksi. Kulut ylittivät talousarvion eurolla, joka aiheutui varhemaksujen ylittymisestä eurolla, eläkemenoperustaisten maksujen ylittymisestä eurolla sekä elintarvikemenojen euron ylityksestä. Elintarvikekuluja on kuitenkin onnistuttu pitämään kurissa raaka-aineohjauksella ja valinnalla hintojen noususta huolimatta, lisäys elintarvikekuluissa edellisvuoteen oli 0,9 %. Palvelujen ostot ja vuokrat toteutuivat talousarvion mukaisesti. Suurin kuluerä eli palkkakulut olivat talousarvion mukaiset Kuntatekniikan palvelut Vastuuhenkilö: teknisen keskuksen johtaja Hannele Portman Kuntatekniikan organisaatiota uudistettiin vuoden alusta. Kunnossapitopäälliköksi siirrettiin Petri Ratilainen. Samalla kuntatekniikan palveluissa tehtiin myös muita tehtäväjärjestelyitä. Tavoitteena oli esimiestoiminnan ja yksiköiden välisen yhteistyön kehittäminen. Yhteistä koulutusta järjestettiin yksiköiden esimiehille ja työnjohdolle. Loppuvuoden aikana valmistauduttiin vuoden 2015 toimintansa aloittavan logistiikkayksikön käynnistymiseen. Logistiikkayksikköön siirtyi henkilöstöä sotesta, kuntatekniikan sisältä. Esimieheksi siirrettiin kaupunkirakenneyksiköstä Juha-Matti Alanen.

5 Kuntatekniikan palvelut TP 2013 TA 2014 TOT 2014 EROTUS EROTUS % Toimintatuotot ,8 Toimintakulut ,6 Toimintakate ,1 Kuntatekniikan toimintakate toteutui euroa talousarviota parempana. Tuotot jäivät ja kulut euroa talousarviota pienemmiksi. Suurin poikkeama oli rakentamisyksikössä, jossa tilauksen ja toteutuman ero oli noin euroa. Ero johtuu talousarvion laadintavaiheen jälkeen tapahtuvista muutoksista projektien tilauksissa. Sillä ei ole toimintakatevaikutusta ja yksikkö oli täystyöllistetty koko vuoden. Kuntatekniikan yksiköiden toiminta Varikko ja posti ja kuljetus Vastuuhenkilö: varikkopäällikkö Vesa Eronen Korjaamon organisaatiota ja tehtäviä uudistettiin vuoden alusta niin, että korjaamon vastuulle jäi enää oman ajoneuvokaluston sekä kriittisenkaluston toimintavarmuuden ylläpito. Korjaamon ulkoisesta myynnistä luovuttiin. Osa työntekijöistä siirtyi muutoksen seurauksena katujen hoidon yksikköön. Varikon talouden toteutuma oli talousarviota parempi. Posti ja kuljetus teki tavoitetta paremman tuloksen. Paperisten kirjeiden menekki on vähentynyt huomattavasti joka on vähentänyt palvelujen oston tarvetta. Eläköityminen vaikutti henkilöstökulujen pienenemiseen. Rakentaminen Vastuuhenkilö: työmaainsinööri Ilkka Ratilainen Rakentamisyksikkö toteutti useita uudis- ja saneerauskohteita. Uusia katuja rakentui 1952 m ja saneerauksia tehtiin 959 m. Karhunmäessä ja Humalatarhantiellä rakennettiin katu - ja vesihuoltoverkostoa tulevaa pientalorakentamista silmällä pitäen, Susirajalla vastaavia töitä tehtiin teollisuusrakentamista varten.hauentiellä uusittiin katurakenteita ja vesihuoltoverkostoa. Keskustassa jatkui Yläsatamakadun saneeraus välillä Kirkkokatu- Koulukatu-Kalevankatu. Saneeraus tuossa kohteessa kohdistui katuun, vesihuoltoverkostoon ja jalkakäytävien rakenteisiin. Kohde valmistuikin päättäen Sirkkalan siltaan tiiviisti liittyneen projektin. Viimeistelykohteita olivat Mesikämmenentien alue Karhumäessä, Ahontie Reijolassa, Kurkihirrentien alue Niittylahdessa, Nepenmäki, Raatekangas ja Penttilä. Viimeisteltyjä toteutettiin 2283 katumetrillä. Tilaustöinä toteutettiin tonttien esirakentamisia Telttakadulla Marjalassa sekä Lasitehtaantiellä Utrassa.

6 Maastomittaus Vastuuhenkilö: maanmittausteknikko Rauno Vainikainen Maastomittaus ja pohjatutkimuksessa vuosi 2014 oli toiminnallisesti hieman edellisvuotta hiljaisempaa, varsinkin vuoden kaksi viimeistä kuukautta. Tilaustöiden tulot laskivat noin 10 %, mistä suurin osa kohdentui maaperätutkimusten tilausten vähenemiseen. Rakennustontteja merkittiin maastoon myös huomattavasti aikaisempaa vähemmän, mutta taloudellinen tulos sillä toiminnolla oli hyvä johtuen suuresta kerrostalorakentamisesta. Pientalojen uudisrakentaminen kohdistui lähinnä Multimäen ja Karhunmäen uusille kaava-alueille. Näillä alueilla tehtiin myös suurin osa kadunrakennusmittauksen töistä. Enon keskustaalueella tehtiin iso kiinteistörajakartan päivitys. Kaapelien ja johtojen näyttöpalvelun, sekä kartoitusten kysyntä laski myös hiukan edellisen vuoden tasosta. Yksikössä valmisteltiin vuoden 2014 aikana Maastomittaus ja pohjatutkimuksen kehittämissuunnitelma, jota ryhdytään toteuttamaan vuoden 2015 alusta. Työtilausten määrä nousi noin 12 %, mutta töiden tuotot jäivät euroa talousarviossa ennakoitua pienemmiksi ja lisäksi yksikön menot ylittyivät eurolla. Nämä yhdessä johtivat euron toimintakateylitykseen. Vaikka tilaukset lisääntyivät lukumääräisesti, ne olivat usein pieniä tehtäviä, joista laskutettavaa kertyi vähän. Keskimääräinen lasku oli noin 580 e/kpl pienempi kuin v Iso osa tulokertymän pienenemisestä kohdentuu maaperätutkimuspuolelle, esim. painokairaukset vähenivät kpl-määrinä 32% (272 ->185) ja metreinä 41% (2010 ->1192). Rakennustontteja mitattiin maastoon myös 53% vähemmän kuin v (217->103). Nämä kaksi yhteensä selittävät pääosin tulojen vähenemisen. Pientä vähenemistä suoritteiden määrissä oli melkein kautta linjan. Katujen ja metsien hoito Vastuuhenkilö: kunnossapitopäällikkö Petri Ratilainen Katujen hoidossa vuosi oli uusien toimintatapojen suunnittelun ja järjestäytymisen vuosi. Alkuvuodesta päätettiin muuttaa työntekijöiden tehtävärooleja siten, että sulanmaan aikana osa henkilöstöstä toimi pääsääntöisesti ylläpitotehtävissä ja osa rakentamis- ja investointitehtävissä. Katukunnossapidon kannalta vuosi oli suhteellisen normaali. Lumensadanta oli vuoden aikana kuitenkin vähäisempää, joten lumen ajon ja auraamisen kannalta yksikkö selvisi vähemmällä työmäärällä. Vastaavasti liukkauden torjuntaa oli normaalia enemmän. Kokonaisuudessaan talvihoidosta seurasi kustannussäästöjä. Uusien toimintatapojen johdosta yksikkö pystyi laajentamaan tehtäväkokonaisuuttaan kaupunki-infran rakentamishankkeiden toteuttamiseen. Rakentamis-, investointi- ja kunnostushankkeiden osuus oli merkittävä kunnossapitoyksikön toiminnan ja talouden kannalta. Metsien hoidon tilaukseen liittyvät tavoitteet täyttyivät laadullisesti ja määrällisesti hyvin. Henkilöstön toimintatapoihin tuli vuoden aikana muutoksia. Hoitotilaukseen isona muutoksena tuli kaikkien vaarallisten puiden poistaminen kaupungin omistamilta maa-alueilta. Tämä muutti toimintaa siten, että aiempaa enemmän toimittiin katutilassa ja rakennetuissa puistossa. Vuoden aikana kehitettiin myös muita toimintamenetelmiä, mm. konetyön osuus lisääntyi eri työvaiheissa ja vastaavasti henkilötyön osuus väheni. Sisäisiä puunkaatotilauksia tuli vuoden aikana paljon ja suurin osa tilauksista liittyi erilaisiin rakentamis- ja kunnostushankkeisiin.

7 Puistojen hoito, venepaikat Vastuuhenkilö: puutarhuri Hannu Holopainen Ylläpitotöitä tehtiin Krakin tilauksen perusteella 120 ha:n alueella. Puistoinvestointiohjelman mukaisesti toteutettiin Nepenmäen, Pajamäen ja Kaukalopuiston leikkipaikkojen rakentaminen. Niinivaaran koirapuiston aitaus laajennettiin, Sulkuniemeen rakennettiin matonpesupaikka. Kasvitieteelliseen puistoon tehtiin promootioistutusalue. Sisääntuloteiden ympäristön parantamista tehtiin Kajaanintien alkupään lehmusistutuksilla, Mehtimäen välialueita perusparannettiin ja Karhunmäen puistoalueita maisemoitiin. Katuviherviimeistelyjä ja istutuksia tehtiin Karhunmäen alueella. Kauppatorin hoito toteutettiin tilaustyönä vapaa-aikakeskukselle. Venepaikkojen tarkastusta ja korjausta tehtiin koko kaupungin alueella hoito-ohjelman mukaisesti. Turvallisuuden parantamiseen oli varattu investointimääräraha. Puistojenhoidon vakituisesta henkilöstöstä (20) oli hoitovapaalla yksi henkilö syyskuun alkuun saakka. Tukityöllistettyjä (6 kk:n jakso) oli töissä huhti - lokakuun välisenä aikana 10 henkeä ja kesätyöntekijöitä (1 kk:n jakso) 90 touko-elokuun välisenä aikana.