TAMPEREEN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2003

TAMPEREEN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2003 Julkaisija: Tampereen konsernihallinnon talous- ja strategiaryhmä Paino: Tampereen kaupungin painatuskeskus 2004 ISSN 1239-8519

KAUPUNGIN TALOUS KÄÄNTYI ALIJÄÄMÄISEKSI Tampereen kaupungin talous toteutui lähes talousarvion ja ennakkoarvioiden mukaisesti. Taloudellinen liikkumavara heikentyi edellisestä vuodesta verotulojen alenemisen, toimintamenojen kasvun sekä korkean investointitason vuoksi. Verotulot vähenivät 33 miljoonaa euroa ja tilinpäätöksestä muodostui alijäämäinen ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun kirjanpitolakia ryhdyttiin kunnissa soveltamaan vuonna 1997. Kaupungin talous on tilinpäätöstietojen mukaan tulorahoituksen riittävyyden osalta kuitenkin tyydyttävä ja aiempien hyvien vuosien ansiosta taloutemme on vakaalla pohjalla. Veroprosentin nostaminen vuodelle 2004 osoittautui tilinpäätöksen ja alkuvuoden talouskehityksen valossa välttämättömäksi toimenpiteeksi kaupungin palvelutason turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Talouskasvun viivästyminen jarrutti maamme vientikehitystä viime vuonna. Kansantalous kasvoi hitaasti jo kolmannen vuoden peräkkäin. Kokonaistuotanto kasvoi ennakkotietojen mukaan 1,9 prosenttia. Talouskasvu jäi hitaammaksi kuin vuoden alussa arvioitiin ja näyttääkin siltä, että olemme pysyvästi siirtyneet ns. matalan kasvun aikakauteen. Kuntatalous heikkeni merkittävästi vuoden 2002 erinomaisiin tilinpäätöksiin verrattuna. Verotulot laskivat neljä prosenttia, mikä johtui verovähennysten lisäämisestä sekä yhteisöveroratkaisuista. Hidas talouskasvu vaikutti negatiivisesti myös työllisyyden kehitykseen ja heikensi kunnallisverokertymää. Tampereen työttömyysaste nousi vuoden aikana 14,7 prosenttiin. Työttömien määrä oli lähes 15 000 henkilöä ja työttömyysaste oli lähes kolme prosenttiyksikköä koko maan työttömyysastetta korkeampi. Kaupungin väkiluku oli vuoden 2003 lopussa 200 966 asukasta, jossa on kasvua 1 143 asukasta. Väestön kasvu hidastui hieman edellisistä vuosista. Tampereen seutukunnan asukasluku oli vuodenvaihteessa 309 589, jossa on kasvua 3 458 asukasta. Vuoteen 2020 mennessä väestön määrän ennustetaan kasvavan Tampereella noin 30 000 asukkaalla ja koko seutukunnassa lähes 50 000 asukkaalla. Vuonna 2003 tehtiin merkittäviä päätöksiä kaupunkistrategian toteuttamiseksi. Yksi tärkeimmistä oli kaupunginvaltuuston alkuvuonna tekemä periaatepäätös kaupungin toimintamallin uudistamisesta sekä pormestarijärjestelmän käyttöönotosta vuoden 2007 alusta lukien. Toimintamallin uudistus koostuu monista erillisistä hankkeista ja se toteutetaan vaiheittain vuosien 2003-2007 aikana. Kaupungilla on käynnissä poikkeuksellisen suuri määrä tulevaisuuteen tähtääviä yhdyskuntarakentamisen investointihankkeita. Tällaisia ovat muun muassa Vuoreksen ja Ratinan alueiden rakentaminen sekä pikaraitiotie, matkakeskus ja Ranta-Tampellan tunneli. Nämä hankkeet vaativat edetäkseen huolellisen valmistelun erilaisine selvityksineen. Hankkeiden valmistelu eteni vuoden 2003 aikana suunnitellulla tavalla. Tampereen kaupungin, yliopistojen, elinkeinoelämän ja muiden tahojen yhteiset kehittämisohjelmat: etampere, BioneXt Tampere, Hervannan EU-ohjelma sekä Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma etenivät tavoitteiden mukaisesti. Seudun kuntien kanssa yhteistyötä syvennettiin toteuttamalla aluekeskusohjelmaan kuuluvia hankkeita. Yhteistyön tiivistämistä jatketaan edelleen vuoden 2004 aikana käynnistämällä seudun kuntien kanssa yhteisen seutustrategian laadinta. Vuosi 2003 jää Tampereen kaupungin historiaan vuotena jolloin 200 000 asukkaan raja rikkoutui. Kaupunki säilytti tutkimusten mukaan myös hyvän imagonsa, mistä kuuluu erityiskiitos kaikille tamperela i- sille, kaupungin henkilöstölle sekä yhteistyötahoille. Jarmo Rantanen kaupunginjohtaja

I TOIMINTAKERTOMUS

1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1 Tampereen kaupungin hallinto 1.1.1 Kaupunginvaltuusto Tampereen kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 67 valtuutettua. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2003 toiminut Sirkka Merikoski (SDP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Pirjo Rauhala (Kok.) ja toisena varapuheenjohtajana Välimäki Pauli (Vihr.). Kaupunginvaltuustoon ovat lisäksi kuuluneet seuraavat valtuutetut (puoluekanta sulkeissa): Aaltonen Outi (Vihr.) Ashorn Per (Vihr.) Asumaniemi Hellä (SDP) Axén Erkki (Kok.) Berg Esko (Kok.) Dündar-Järvinen Aila (Kok.) Graeffe Gunnar (Kesk.) Gustafsson Jukka (SDP) Hanhilahti Timo (Kesk.) Heikkilä Jari (Vas.) Heikkilä Lasse (KD) Hervonen Antti (Kok.) Ilomäki Aimo (Vas.) Jaskari Harri (Kok.) Joki Matti (TaSi) Jokinen Tarja (SDP) Jumppanen Piippa (Kok.) Järvelä Ilkka (Vas.) Karhu Saara (SDP) Kivistö Anneli (Sit., SDP) Kivistö Tuula (SDP) Koivisto Sirpa (SDP) Koskinen Riitta (Kok.) Kummola Kalervo (Kok.) Laine-Aro Marita (Kok.) Leinonen Matti (SDP) Lintunen Taavi (SKP) Länsiö Matti (SDP) Löfberg Peter (RKP) Meriläinen Rosa (Vihr.) Minkkinen Lea (Vas.) Mäkinen Seppo (Kok.) Nieminen Timo P. (Kok.) Nyberg Matti (Sit., Kok.) Oksanen Lasse (TaSi) Ollila Riitta (SDP) Pesä Perttu (Vihr.) Punkari Antti (Kok.) Pöllänen Elli-Maija (Vas.) Rahikainen Matti (SDP) Rantanen Seppo (Kok.) Rantaviita-Tiainen Anna-Kaarina (Kesk.) Rauhala Leena (KD) Rimmi Eila (Vas.) Rinne Harri (Vihr.) Roivainen Irene (Vihr.) Ruoholahti Pauli (SDP) Salminen Seppo (SDP) Seppälä Miikka (Kok.) Sillanaukee Päivi (Kok.) Sipilä Satu (KD) Sirén Elina (Kok.) Sirnö Minna (Vas.) Soro Hannu (TaSi) Stenius-Kaukonen Marjatta (Vas.) Suoniemi Kalevi (TaSi) Tainio Hanna (SDP) Tiura Marja (Kok.) Tulonen Irja (Kok.) Tynkkynen Oras (Vihr.) Vesasto-Aro Irja (SDP) Viitanen Pia (SDP) Virtanen Pertti (TaSi). Virtanen Sirkkaliisa (Vas.) 1.1.2 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus huolehtii Tampereen kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuuluu yhteensä 11 jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2003 toiminut Timo P. Nieminen (Kok.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Pauli Ruoholahti (SDP) ja toisena varapuheenjohtajan 26.3.2003 asti Rosa Meriläinen (Vihr.) sekä tästä eteenpäin Lasse Oksanen (TaSi). Kaupunginhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat jäsenet: Aaltonen Outi (Vihr.) Graeffe Gunnar (Kesk.) Koskinen Riitta (Kok.) Länsiö Matti (SDP) Rantanen Seppo (Kok.) Sirén Elina (Kok.) Tainio Hanna (SDP) Virtanen Sirkkaliisa (Vas.) Kaupunginhallituksen esittelijöinä ovat toimineet kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen sekä apulais - kaupunginjohtajat Esa Kotilahti, Vesa Kauppinen (vs. Seppo Prunnila sijaisena), Lasse Eskonen ja vs. Kalevi La mmi. Kaupunginhallituksella on vuonna 2003 ollut kaksi jaostoa; liiketoimintajaosto ja henkilöstöjaosto. Liiketoimintajaoston tehtävänä on ollut kaupungin

omistamien liiketoimintaa harjoittavien yritysten, kaupungin liikelaitosten ja sisäisten palveluiden omistajaohjaus. Henkilöstöjaoston tehtävänä on ollut kaupungin henkilöstöpolitiikan ohjaus. Jaostoihin ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Liiketoimintajaosto Länsiö Matti (SDP) pj. Jaskari Harri (Kok.) I vpj. Gunnar Graeffe(Kesk.) II vpj. Anneli Kivistö (Sit., SDP.) Jaana Kinanen (TaSi.) Riitta Koskinen (Kok.) Elina Sirén (Kok.) Henkilöstöjaosto Rantanen Seppo (Kok.) pj. Ruoholahti Pauli (SDP) I vpj. Aaltonen Outi (Vihr) II vpj, Laine-Aro Marita (Kok) Sipilä Satu (Krist) Tainio Hanna (SDP) Oksanen Lasse (Tasi) Tampereen kaupungin keskeinen luottamuselin- ja toimialaorganisaatio on esitetty seuraavassa kaaviossa: TAMPEREEN KAUPUNGIN ORGANISAATIO Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Henkilöstöjaosto Liiketoimintajaosto Vaalielimet Tarkastuslautakunta Tilintarkastajat Tarkastustoimikunta Liikennelaitoksen johtokunta Sähkölaitoksen johtokunta Palvelujen hankintalautakunta Kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen Apulaiskaupunginjohtaja Vs. Esa Kotilahti kaupunginjohtajan ensimmäinen varamies Tampereen Veden johtokunta Liiketoiminta Asuntotoimi Kiinteistötoimi Kaupunginkanslia Sisäiset palvelut Sosiaali- ja terveyslautakunta Jaosto Koulutuslautakunta Jaosto Sara Hildenin taidemuseon johtokunta Ympäristölautakunta Ammattikorkeakoulun hallitus Aluepelastuslaitos Tekninen lautakunta Jaosto Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Apulaiskaupunginjohtaja Vesa Kauppinen Sosiaali- ja terveystoimi Apulaiskaupunginjohtaja Lasse Eskonen Koulutustoimi Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Apulaiskaupunginjohtaja Vs. Kalevi Lammi Tekninen toimi Ympäristötoimi

Sisäisen tarkastuksen valvomista, ohjaamista ja kehittämistä sekä tilintarkastuksen koordinointia varten on vuonna 2003 toiminut tarkastustoimikunta. Tarkastustoimikunnan jäseninä ovat toimineet kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Timo P. Nieminen ja tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Antti Punkari. 1.1.3 Lautakunnat, johtokunnat ja toimikunnat Tampereen kaupungissa toimi 8 lautakuntaa, 5 johtokuntaa, ammattikorkeakoulun hallitus sekä 17 toimikuntaa, neuvottelukuntaa tai työryhmää vuonna 2003. Lautakuntien ja johtokuntien tehtävänä on huolehtia oman toimialansa toiminnan ja talouden johtamisesta ja valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttamisesta. Toimikunnat huolehtivat niille asetettujen tehtävien toteuttamisesta. Lautakunnat Keskusvaalilautakunta Koulutuslautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Palvelujen hankintalautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Tarkastuslautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Johtokunnat Henkilöstökassan johtokunta Liikennelaitoksen johtokunta Sara Hildénin taidemuseon johtokunta Tampereen Sähkölaitoksen johtokunta Tampereen Veden johtokunta Ammattikorkeakoulun hallitus Toimikunnat ja neuvottelukunnat Eläkeläisneuvosto Hervanta-projektin toimikunta Kadunnimitoimikunta Kaupungin yhteistyöryhmä Kiinteistötoimitusten uskotut miehet Kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöryhmä Lahjoitus- ja tukirahaston toimikunta Liikennetoimikunta Luovan kirjallisen työn palkitsemistoimikunta Pelastuspalvelun neuvottelukunta Raittius- ja päihdeasiain neuvottelukunta Sosiaali- ja terveystoimen tutkimuslupatoimikunta Tampereen turvallisuusohjelman ohjausryhmä Teknisen luovuuden palkitsemistoimikunta Tiederahaston toimikunta Vammaisneuvosto Ympäristönhoitotoimikunta 1.1.4 Henkilöstö Toimialat 31.12.2003 31.12.2002 Konsernihallinto 350 322 Sisäiset palvelut 1056 1 063 Koulutuspalvelut 3 430 3 365 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalv. 1 151 1 025 Sosiaali- ja terveyspalvelut 7 205 7 033 Yhdyskuntapalvelut 867 1 239 Liikelaitokset 1 935 1 225 YHTEENSÄ 15 994 15 272 Yhdyskuntapalvelut 5 % Henkilöstö toimialoittain 31.12.2003 Liikelaitokset 12 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 46 % Konsernihallinto 2 % Sisäiset palvelut 7 % 1.2 Yleinen taloudellinen kehitys Koulutuspalvelut 21 % Kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut 7 % Siirtyneet kasvuodotukset leimasivat yleistä taloudellista kehitystä viime vuonna. Taloudelliset näkymät ovat kuitenkin kohentuneet viime vuoden epävarmuuden jälkeen ja kasvu näyttää olevan tukevammalla pohjalla kuin useaan vuoteen. Maailmantalouden tila on kirkastunut etenkin Aasiassa ja Yhdysvalloissa. Euroopassakin odotukset ovat toiveikkaita. Suomessa kotitalouksien kulutus kasvaa edelleen ripeästi, vientinäkymät ovat viimevuotista paremmat, eivätkä investoinnitkaan enää supistune. Suomen bruttokansantuotteen määrä kasvoi kuluneena vuonna ennakkotietojen mukaan 1,9 prosenttia. Kasvu jäi hieman pienemmäksi kuin edellisenä vuonna ja oli hitaampaa kuin vuosi sitten ennustettiin. Euroalueella tuotannon kasvu jäi 0,4 prosenttiin, vaikka kasvu vilkastui vuoden lopulla. Suomessa kokonaistuotannon kasvu perustui paljolti yksityiseen kulutukseen. Kotimaista kulutuskysyntää vilkastutti ansioiden nousun, verokevennysten ja matalan koron vahvistama kotitalouksien ostovoima. Nousun viivästyminen Euroopassa jarrutti viennin kasvua ja yritysten investointeja kotimaassa.

Investoinnit supistuivat jo toista vuotta peräkkäin ja myös nettoviennin kasvu jäi vähäiseksi. Työvoiman kysyntä supistui viime vuonna vain 7 000 henkeä, vaikka talouskasvu oli hidasta. Toimialoittaiset muutoserot olivat kuitenkin melko suuret. Työpaikat vähenivät erityisesti teollisuudessa, mutta lisääntyivät julkisissa ja liike -elämän palveluissa, liikenteessä sekä rakennustoiminnassa. Työttömyystilanne pysyi lähes ennallaan. Työttömien määrä oli 235 000 eli 2 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kun työvoiman määrä pieneni etenkin nuorten ikäluokkien keskittyessä opiskeluun, työttömyysaste aleni 0,1 prosenttiyksikköä 9,0 prosenttiin. Yleinen hintatason kasvu oli edellisvuotta vähäisempi. Kuluttajahinnat nousivat viime vuonna ennakkotietojen mukaan ainoastaan 0,9 prosenttia. Matala korkotaso on hidastanut inflaatiokehitystä. Inflaatiopaineet näyttävät myös kuluvan vuoden osalta vähäisiltä. Tavaroiden ja palveluiden viennin määrä kasvoi 1,5 prosenttia, mutta koska vientihinnat laskivat tätä enemmän, jäi viennin arvo lähes 2 prosenttia edellistä vuotta vähäisemmäksi. Kansainvälisen talouden epävarmuus ja dollarin heikkous pitivät Suomen vientikysynnän vaisuna ja vientihinnat laskussa. Tuonnin määrä kasvoi vajaan prosentin ja tuonnin arvo 1,5 prosenttia. Teollisuustuotannon supistuminen vähensi tuotannollista tuontia, mutta kestokulutustavaroiden, mm. henkilöautojen, tuonti oli vilkasta. Investointien määrä väheni viime vuonna yhteensä 2,5 prosenttia, mutta kehitys oli kaksijakoinen. Tuotannolliset rakennus- sekä kone- ja laiteinvestoinnit vähenivät selvästi, kun taas asuinrakennusinvestoinnit lisääntyivät matalan korkotason ja kotitalouksien vahvan tulevaisuudenuskon ansiosta. Kasvua tukevan rahapolitiikan ja alhaalla pysyneen inflaation seurauksena korot ovat ennätyksellisen matalalla. Matala korkotaso on pitänyt asuntoluottojen kysynnän korkealla tasolla, vaikka talouskasvu on ollut vaimeaa. Vuoden 2002 alusta alkanut osakekurssien alamäki Euroopassa ja Yhdysvalloissa päättyi viime vuoden maaliskuussa. Sen jälkeen kurssit ovat nousseet lähes yhtäjaksoisesti. Sijoittajien usko talouden kääntymisestä paremp aan suuntaan näyttää vahvistuneen. Heikko talouskehitys on hidastanut julkisen sektorin tulojen kasvua ja lisännyt menopaineita. Myös verotuksen keventäminen on pienentänyt julkisen sektorin ylijäämää merkittävästi. Valtion talous oli viime vuonna vielä niukasti ylijäämäinen, mutta ylijäämä on supistunut tuntuvasti vuoden 2000 huipputasolta. Valtionhallinnon ylijäämä suhteessa 63,3 mrd. euroa, velan taso kasvoi edellisestä vuodesta 4 mrd. eurolla. Velka suhteutettuna kokonaistuotantoon oli vuoden lopussa 44,1 prosenttia, kun vuotta aiemmin velan osuus oli 42,4 prosenttia. Usean vuoden suotuisan kehityksen jälkeen kuntien yhteenlaskettu vuosikate kääntyi viime vuonna laskuun ja velkaantuminen nopeutui. Toimintakatteiden heikkeneminen ja verotulojen väheneminen merkitsivät talouden selvää kiristymistä, jota tosin lievensi valtionosuuksien lisääminen. Vuosikatteiden laskun taustalla on verotulojen heikko kehitys. Vuonna 2003 kuntien saamat verotilitykset olivat 13,4 mrd. euroa, jossa on laskua edelliseen vuoteen verrattuna 0,6 mrd. euroa eli 4,1 prosenttia. Verotulojen alenemista lievensi valtionosuuksien noin 0,4 mrd. euron lisäys. Kuntien toimintamenot kasvoivat nettomääräisesti4,6 prosenttia ja investointimenot lisääntyivät 1,6 prosenttia. Kuntien lainakanta vuoden lopussa 5,5 mrd. euroa, mikä on 0,7 mrd. euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. 1.3 Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden kehitys 1.3.1 Yleinen kehitys Tampereen kaupungin väestön kasvu on ollut viime vuosina vilkasta. Viiden viimeisen vuoden aikana väestömäärä on lisääntynyt noin 10 000 asukkaalla. Kuluneena vuonna väestön kasvu hidastui, mutta odotettu 200 000 tamperelaisen raja rikkoontui elokuussa 2003. Kaupungin väestömäärä oli vuoden lopussa 200 966 asukasta, jossa on kasvua 1 143 asukasta. Tampereen naapurikuntien kasvu jatkui erittäin vilkkaana. Tampereen seutukunnan asukasluku oli vuodenvaihteessa 309 589, jossa on kasvua 3458 asukasta. Vuoteen 2020 mennessä väestön määrän ennustetaan kasvavan Tampereella noin 30 000 asukkaalla ja koko seutukunnassa lähes 50 000 asukkaalla. Kaupungin työttömyystilanne on huolestuttava. Työttömyysaste nousi vuoden 2003 aikana 14,2 prosentista 14,7 prosenttiin. Työttömien määrä on edelleen korkea eli lähes 15 000 henkilöä. Kaupungin työttömyysaste on 2,8 prosenttiyksikköä koko maan työttömyysastetta korkeampi. Työpaikkojen määrä lisääntyi Tampereella suurista kaupungeista eniten vuonna 2002. Vuoden 2002 lopussa työpaikkoja oli noin 106 766, jossa on kasvua edellisestä vuodesta 2 262 työpaikkaa. Viimeisen viiden vuoden aikana työpaikkojen määrä on lisääntynyt keskimäärin 3 600 vuodessa. bruttokansantuotteeseen oli ennakkotietojen mukaan 2,1 prosenttia. Valtionvelka oli vuoden 2003 lopussa

Rakentaminen oli kuluneena vuonna vahvasti kuluttajavetoista. Rakennuslupia myönnettiin 2 339 uudelle asunnolle. Rakennuslupamäärän lasku edellisenä vuonna näkyi valmistuneiden asuntojen huomattavana vähennyksenä. Uusia asuntoja valmistui viime vuonna 1 629. Toimitilojen rakentamisessa näkyy maailmantalouden epävarmuus, mutta vanhoja toimitiloja uudistetaan edelleen runsaasti. Vuoden 2003 talousarviossa kaupungin hyvää talousasemaa hyödynnettiin ja toimialojen nettomenojen suunniteltiin kasvavan 5,7 prosentilla edellisen vuoden talousarvioon verrattuna. Tilin päätöksessä toimintamenot olivat 6,1 prosenttia suuremmat kuin vuoden 2002 tilinpäätöksessä. Suuri osa menojen kasvusta suuntautui sosiaali- ja terveystoimeen. Talousarvio toteutui vuoden aikana varsin hyvin, lukuun ottamatta sosiaali- ja terveystoimen menojen ylitystarpeita. Kaupunginvaltuusto lisäsi talousarvion muutoksissa sosiaali- ja terveystoimen määrärahoja 10,3 milj. eurolla, mutta silti toimiala ylitti talousarvionsa 11,0 milj. eurolla. Investointitaso voitiin säilyttää edelleen korkeana ja vuoden aikana tasoa nostettiin vielä noin 8 milj. euron talousarvion muutoksilla. Sähkölaitoksen tuloksen kehittyminen jatkui suotuisana. Sähkölaitoksen koko vuoden liiketulos muodostui 31,3 milj. euroksi eli 5,7 milj. euroa talousarviota paremmaksi. Vastaavasti Tampereen Veden liiketulos oli 1,3 milj. euroa ja liikennelaitoksen 0,6 milj. euroa budjetoitua huonompi. Kokonaisuutena kaupungin talous toteutui kuluneena vuonna suunnitellun mukaisesti. Taloudellinen liikkumavara on heikentynyt edellisestä vuodesta verotulojen alenemisesta ja menojen kasvusta johtuen. Tilinpäätöksestä muodostui ensimmäistä kertaa alijäämäinen kirjanpitolain soveltamisen aikana. Talouden heikkenemisestä huolimatta investointien määrä pidettiin korkealla tasolla. Tilinpäätös on tulorahoituksen riittävyyden osalta tyydyttyvä, eikä tilinpäätös vaaranna vuoden 2004 talousarvion toteutumista lukuun ottamatta sosiaali- ja terveystoimea. 1.3.2 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa 1.3.2.1 Olennaiset tuloperusteiden muutokset Valtionosuudet kasvoivat 8,8 milj. euroa vuoden 2002 tilinpäätökseen verrattuna. Opetus- ja kulttuuritoimen kunnan omarahoitusosuus jäi arvioitua pienemmäksi. Opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 2003 rahoituksen tarkistuspäätöksessä myönnettiin myös lisärahoitusta vielä 1,3 milj. euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksissa on mukana maan hallituksen päättämien verotulo menetysten kompensaatiota 4,3 milj. euroa. mm. kirjaston, kulttuuritoimen, lasten iltapäiväkerhotoiminnan, liikuntatoimen ja työväenopiston maksujen osalta. Sosiaali- ja terveystoimessa tarkistettiin lastensuojelun asiakasmaksuja, päihdehuollon asumispalveluyksiköiden asiakasmaksuja, päivähoidon leikkitoiminnasta perittäviä maksuja sekä kehitysvammahuollon asiakas maksuja. Verotulot alenivat vuonna 2003 32,7 milj. euroa (-5,7 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnallis - verotulot vähenivät edellisvuoteen verrattuna 11,4 milj. euroa (-2,4 %) ja yhteisöverotulot alenivat 21,5 milj. euroa (-30,4 %). Ennakonpidätyksen alaiset tulot kasvoivat Tamp e- reella normaalisti, mutta tilitykset edellisiltä vuosilta vähenevät. Tästä johtuen kunnallisverotulot alenivat vuonna 2003. Kunnallisverotuksessa verotettavien äyrien kasvu oli Tampereella koko maan ja muiden suurten kaupunkien keskimääräistä kehitystä parempaa. Äyrimäärä kasvoi 3,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, kun vastaava kasvu koko maassa ja suurissa kaupungeissa oli keskimäärin 3,2 prosenttia. Yhteisöveron väheneminen johtui yritysten heikentyneestä tuloskehityksestä ja yhteisöveron kuntaryhmän jako-osuuden alenemisesta. Kiinteistöverotuloja kertyi 0,2 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Kiinteistöveron tuotto on kasvanut kiinteistöjen verotusarvojen ja kiinteistökannan kasvaessa. 1.3.2.2 Olennaiset toiminnassa tapahtuneet muutokset Kaupunginvaltuusto hyväksyi 29.1.2003 Tampereen kaupungin konsernirakenteen sekä konsernihallinnon uudistamisen periaatteet. Vuoden alussa julkistettiin konsernihallinnon uusi organisaatiomalli, valittiin johtajat, määriteltiin ydin- ja tukiprosessit sekä valittiin näille prosessinomistajat. Päätettiin myös käynnistää selvitykset taloushallinnon, virastopalvelujen, työterveyshuollon, ravintokeskusten sekä logistiikkapalvelujen palvelukeskusten mu odostamisesta. Kaupunginvaltuustossa 11.6.2003 päätettiin, että osana kaupungin strategista johtamis järjestelmää pormestarimalli otetaan käyttöön vuoden 2007 alusta. Palvelujen hankintalautakunta sekä liiketoimintajaosto lakkautettiin vuoden lopussa ja niiden tehtävät siirtyivät kaupunginhallituksen suunnittelujaostolle vuoden 2004 alussa. BioneXt Tampere -ohjelma käynnistyi vuoden alussa. Ohjelman painopisteet ja avaintoiminnot valittiin ja toteutuksessa päästiin hyvään vauhtiin. etampere tietoyhteiskuntaohjelma saavutti puolivälinsä. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluja maksuja korotettiin

Sähköisen taloushallinnon hankekokonaisuus eteni suunnitelmien mukaisesti. Ostolaskujen sähköisessä käsittelyssä päästiin tietojärjestelmäprojektin loppuvaiheeseen. Vuoden 2004 alusta sähköisen taloushallinnon hankekokonaisuus laajenee toiminnan ohjauksen ja sähköisten palveluiden hankekokonaisuudeksi. Vuoden aikana valmisteltiin tietotekniikkakeskuksen, auto- ja konekeskuksen sekä tilakeskuksen liikelaitosmuotoiseen toimintatapaan siirtymistä 1.1.2004 alkaen. Materiaalikeskus siirrettiin osaksi konsernihallintoa. Sisäisten palvelujen toimiala lakkautettiin vuoden 2004 alusta. Lapsiasiamiehen toiminta vakiinnutti asemansa ja sille laadittiin toimintasuunnitelma. Lapsiasiamies toimii osaltaan lasten ja nuorten kasvun tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Ensimmäinen kestävänkehityksen raportti julkaistiin syksyllä. Sosiaali- ja terveystoimen toiminnan painopisteinä näkyivät korostuneesti kaupunginhallituksen toimialalle asettamat palvelutavoitteet: vanhusten kotona asumisen tukeminen, omalääkärijonojen ja erikoissairaanhoidon jonojen purkaminen sekä lasten ja nuorten kasvun tukeminen. Niihin liittyivät myös keskeiset resursoinnit. Toimintasuunnitelmiin vaikuttivat myös valtiovallan lisääntyvään normi - ohjaukseen liittyvät suositukset kansallisten terveysja sosiaaliohjelmien kautta. Toimeentulotuen, lastensuojelun sijaishuollon ja mielenterveyspalvelujen kysyntä jatkoi kasvuaan. Vanhusten palvelujen kehittämisessä etsittiin vaihtoehtoisia palvelumalleja valmistelemalla mm. palvelusetelin toimintama llit. Rakentaminen oli vahvasti kuluttajavetoista. Rakennuslupia myönnettiin 2 339 uudelle asunnolle. Edellisen vuoden lupamäärien lasku näkyi valmis tuneiden asuntojen huomattavana vähennyksenä. Vuoden aikana valmistui uusia asuntoja 1 629. Tampereen aluepelastuslaitoksesta muodostettiin liikelaitos, joka aloitti toimintansa 1.1.2003 ja huolehtii 33 pirkanmaalaisen kunnan pelastustoimesta. 1.3.2.3 Kehittämishankkeet Kaupunginvaltuusto hyväksyi 29.1.2003 Tampereen kaupungin konsernirakenteen sekä konsernihallinnon uudistamisen periaatteet. Uudistuksen tavoitteina on muun muassa palveluiden tuotantotapojen monipuolistaminen, kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen, poliittisen päätöksenteon aseman vahvistaminen sekä strategisen johtamisen edellytysten varmistaminen. Toimintamallin uudistus koostuu monista erillisistä hankkeista ja se toteutetaan vaiheittain vuosien 2003-2007 aikana. Uudistuksen lähtökohtana on strategisen ohjauksen ja palvelutuotannon ohjauksen erottaminen toisistaan sekä tähän liittyen tilaaja-tuottajamallin käyttöönotto niissä palveluissa, joissa se on mahdollista ja toiminnallisesti kannattavaa. Tulevaisuuden toimintamallissa kaupunki jaetaan a) tilaaja- ja viranomais - toimintaan, jossa toimivat lautakunnat sekä niitä tukevat tilaaja - ja viranomaisorganisaatiot sekä b) palvelu- ja liiketoimintaan, jota ohjaavat johtokunnat. Poliittisessa päätöksenteossa resurssit ohjataan tilaajaorganisaatioille, jotka saami llaan määrärahoilla ostavat palveluita palveluorganisaatioilta tai muilta palvelutuottajilta. Toimintamallin uudistus on edennyt monilta osin. Vuoden 2003 aikana päätettiin mm. tämän vuoden alusta toimintansa aloittaneiden elinkeino- sekä kiinteistö- ja asuntolautakuntien sekä kaupunginhallituksen suunnittelujaoston perustamisesta. Myös kaupungin konsernihallinto uudistettiin perusteellisesti. Vuoden aikana tehtiin myös selvitykset pormestarimallista. Sisäisten palveluiden liikelaitostaminen valmisteltiin siten, että tila keskuksen, tietotekniikkakeskuksen sekä auto- ja konekeskuksen toiminta käynnistyi vuoden 2004 alussa. Tämän lisäksi päätettiin erillisselvityksistä, joiden tavoitteena on organisoida kaupungin ydintehtäviä tukevat palvelut tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti palvelukeskuksiin. Kaupungilla on käynnissä poikkeuksellisen suuri määrä tulevaisuuteen tähtääviä yhdyskuntarakentamisen investointihankkeita. Tällaisia ovat muun muassa Vuoreksen ja Ratinan alueiden rakentaminen sekä pikaraitiotie, matkakeskus ja Ranta-Tampellan tunneli. Nämä hankkeet vaativat edetäkseen huolellisen valmistelun erilaisine selvityksineen. Hankkeiden valmistelu eteni vuoden 2003 aikana suunnitellulla tavalla BioneXt Tampere ohjelma käynnistyi vuoden alussa. Ohjelman painopisteet ja avaintoiminnot valittiin. Ensimmäisen toimintavuoden keskeisiä kohteita olivat biokemian ja teknologian koulutuksen sekä tutkimus- ja tuotekehitysinfrastruktuurin kehittäminen. etampere tietoyhteiskuntaohjelma saavutti puolivälinsä. Kaikki kuusi osaohjelmaa saavuttivat tai jopa ylittivät tavoitteensa. Uutena avauksena etampere ohjelma käynnisti pk-yrityksille tarkoitetun e- yrityspalvelun. Kaupunki on mukana EU-hankkeessa, jonka tavoitteena on löytää keinoja kestävän kaupunkikehityksen edistämiselle ja mittaamiselle (PRESUD). Hankkeeseen liittyvä toinen kaupunkiarviointi toteutettiin Tampereella joulukuussa 2003. Hervannan EU-ohjelmassa jatkui kaupungin vetämänä kolme omaa projektia. Hervannassa toteutettiin lisäksi 11 muuta hanketta, joiden rahoitukseen kaupunki osallistui Hervannan EU-ohjelman toimiston välityksellä. Palvelujen hankintalautakunta keskittyi toisena toimintavuotenaan palvelujen hankintastrategiaa tuke-

vien palvelujen hankintaohjeiden valmisteluun. Palvelujen hankintaohjeissa kuvataan sujuva hankintaprosessi sekä onnistuneen palveluhankinnan takaavia menettelyjä ja pelisääntöjä. Aluekeskusohjelmassa toteutettiin vuoden aikana 11 hanketta. Yhteistyö maakuntaliiton kanssa tiivistyi. Aluekeskusohjelma oli mukana laadittaessa sekä maakuntaohjelmaa että sen toteuttamissuunnitelmaa. Kaupungin palvelujen liikkuvuutta tuettiin tarjoamalla mobiilipalveluita mm. sosiaali- ja terveystoimen kotisairaanhoidolle, Pirkanmaan aluepelastuslaitokselle ja kirjastoille. Etäällä olevien käyttäjien työasemien ylläpidon helpottamiseksi ja käyttöiän pidentämiseksi otettiin käyttöön palvelinkeskeinen tietojen käsittelyratkaisu CITRIX. etamperehankkeissa osallistuttiin etampere -kortin sekä koulun ja kodin välisen sähköisen yhteydenpidon kehittämiseen. Yleissivistävä koulutus teki sopimuksen wwwkäyttöliittymään perustuvasta e-oppimispalvelusta Opit. Hankkeen myötä vuonna 2004 otetaan kaikilla vuosiluokilla käyttöön tietokoneavusteinen oppimis - ympäristö. Verkkodemokratiaa edistettiin mm. avaamalla Sampolan kirjastoon uusi tietotori. Myös Netti-Nysse jatkoi toimintaansa. Kulttuuri- ja vapaaaikapalveluiden seutukuntayhteistyö eteni monin tavoin, esimerkkeinä alueellisesta yhteistyöstä lastenkulttuurihanke Pirkkanen, PIKI-kirjastojärjestelmä ja aikuisten kuvataiteen perusopetuksen AKU-projekti. Yhdyskuntapalvelut valittiin kaupungin tilaajatuottajamallin pilottikohteeksi. Tämä merkitsi toiminnan kehittämistarvetta sekä suuria muutoksia toimialan organisaatiossa ja toimintatavoissa. Valtaosa toimialan tehtävistä tulee jatkossa perustumaan tilaajan ja tuottajan välisiin palvelusopimuksiin. 1.3.2.4 Investoinnit Suurimmat investointiryhmät vuonna 2003 olivat talonrakentaminen sekä liikenneväylät ja puistot. Talonrakentamisen painopiste oli aiempien vuosien tapaan perusparantamisessa. Suurimmat perusparannushankkeet olivat Frenckellin ja Raatihuoneen peruskorjaus, ammattikorkeakoulun perusparannukset, Pyynikintie 2, Tammelan koulu 1-vaihe, Ratinan stadionin nykyaikaistaminen sekä Hatanpään alue (keittiön laajennus). Uudisrakentamisen kohteita olivat Linnainmaan sekä Harjun koulun laajennus, Leinolan perhetukikeskus, pelastustoimen tilajärjestelyt ja hätäkeskus. Suurimpana yksittäisenä kohteena jatkui Hatanpäänpuiston sairaalan laajennus, joka sisälsi sekä saneerausta että uudisrakentamista.maa-alueiden hankinnoista merkittävimmät olivat 17,3 hehtaaria Kauppi-Takahuhti- Ristinarkku -alueelta sekä 3 hehtaaria Rantaperkiöstä. Liikenneväylien investointiryhmään kuuluvista hankkeista merkittävimpiä olivat Frenckellinaukion rakentaminen keskustorin pohjoisosassa, Tarastejärven asfalttiaseman ja romuajoneuvoalueen rakentaminen sekä Rissonkadun rakentaminen. Puistoyksikön merkittävimpiä uudisrakennuskohteita olivat Kirkkoladonpuisto Pappilassa ja Juurespuisto Raholassa. Tärkein peruskorjauskohde oli Pikku Kakkosen leikkipaikka. 1.3.3 Merkittävimmät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon Verotulot toteutuivat 1,3 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota suurempina. Kunnan tuloveroarvio ylittyi 2,5 miljoonaa euroa. Yhteisöveroarvio alittui 0,8 miljoonaa euroa ja kiinteistöveroarvio 0,3 miljoonaa euroa. Valtionosuudet toteutuivat 11,1 milj. euroa alkuperäiseen talousarvioon merkittyä suurempina. Merkittäviä toimintamenojen ylityksiä tapahtui seuraavilla bruttobudjetoiduilla tehtäväalueilla tai tehtäväalueiden bruttobudjetoiduilla osilla: vanhusten palvelut (5,6 milj. euroa), erikoissairaanhoito (3,8 milj. euroa), yleissivistävä koulutus (1,0 milj. euroa), erityispalvelut (0,9 milj. euroa), sosiaalityö (1,0 milj. euroa), hallintokeskus (0,5 milj. euroa), liikuntatoimi (0,3 milj. euroa) ja ympäristötoimi (0,2 milj. euroa). Merkittäviä toimintatulojen alituksia tapahtui seuraavilla bruttobudjetoiduilla tehtäväalueilla tai tehtäväalueiden bruttobudjetoiduilla osilla: päivähoito (1,6 milj. euroa), varamäärärahat ja työllisyystyöt (0,8 milj. euroa), yleissivistävä koulutus (0,3 milj. euroa), vanhusten palvelut (0,3 milj. euroa), erityispalvelut (0,2 milj. euroa), henkilöstökeskus (0,1 milj. euroa) ja sosiaalityö (0,1 milj. euroa). Merkittäviä toimintamenojen alituksia tapahtui seuraavilla bruttobudjetoiduilla tehtäväalueilla tai tehtäväalueiden bruttobudjetoiduilla osilla: varamäärärahat ja työllisyystyöt (4,7 milj. euroa), päivähoito (1,7 milj. euroa), tekninen toimi (1,3 milj. euroa), henkilöstökeskus (0,8 milj. euroa), pelastustoimi (0,4 milj. euroa), koulutustoimen sekä kulttuuri- ja vapaaaikatoimen hallintopalvelut (0,3 milj. euroa), ammattiopisto (0,2 milj. euroa). Merkittäviä toimintatulojen ylityksiä tapahtui seuraavilla bruttobudjetoiduilla tehtäväalueilla tai tehtäväalueiden bruttobudjetoiduilla osilla: tekninen toimi (0,8 milj. euroa), erikoissairaanhoito (0,3 milj.euroa). Merkittäviä budjetoitua huonompia toimintakatteita toteutui seuraavilla nettobudjetoiduilla tehtäväalueilla tai tehtäväalueiden nettobudjetoiduilla osilla: kuvantaminen (0,1 milj. euroa). Merkittäviä budjetoitua parempia toimintakatteita

toteutui seuraavilla nettobudjetoiduilla tehtäväalueillat tai tehtäväalueiden nettobudjetoiduilla osilla: tilakeskus (1,1 milj. euroa), kiinteistötoimi (1,0 milj. euroa), katuyksikön esituotanto ja tilaustyöt (0,5 milj. euroa), konsernihallinnon projektit (0,4 milj. euroa), tietotekniikkakeskus (0,3 milj. euroa), maksullinen palvelutoiminta (0,3 milj. euroa), materiaalikeskus (0,3 milj. euroa), ulkomaalaispalvelut (0,3 milj. euroa). Edellä mainittujen poikkeamien syyt on esitetty tehtäväalueiden kohdalla käyttötalousosassa. 1.3.4 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuonna 2003 kaupungin talous heikkeni, koska verotulot vähenivät 5,7 prosenttia ja samanaikaisesti toimialojen nettomenot kasvoivat 6,1 prosenttia. Tilikauden tulos jäi ensimmäistä kertaa kirjanpitolain soveltamisen aikana lievästi alijäämäiseksi. Taseessa ei ole aiemmilta vuosilta kertynyttä alijäämää. Tuloksen kannalta tilinpäätös oli lähes tasapainossa. Rahoituksen osalta lainamäärä kasvoi 16,8 milj. euroa ja kassavarat vähenivät 24,0 milj. euroa. Vuoden 2004 talousarviossa verotuloja on arvioitu kertyvän 558,1 milj. euroa, missä on noin 4 prosentin kasvu vuodesta 2003. Kasvu kertyy lähes kokonaan vuodelle 2004 tehdystä tuloveroprosentin korotuksesta. Kunnallisveron tuotoksi on arvioitu 480,0 milj. euroa, mikä tarkoittaa 3,8 prosentin kasvua vuoden 2003 kertymään. Alkuvuodesta täsmentyneen arvion mukaan kunnallisveroja arvioidaan kertyvän 476,0 milj. euroa. Yhteisöveroja kertyi viime vuonna 49,2 milj. euroa ja vuoden 2004 talousarviossa niitä arvioidaan saatavan 52,0 milj. euroa. Alkuvuoden arvion mukaan yhteisöveroja arvioidaan kertyvän 53,0 milj. euroa. Vuoden 2004 talousarviossa valtionosuuksien määräksi on arvioitu 140,0 milj. euroa, missä on kasvua noin 20 milj. euroa vuodesta 2003. Ministeriöiden rahoituspäätösten perusteella valtionosuudet ovat toteutumassa 0,4 milj. euroa talousarviota suuremp i- na. Liikelaitosten tuottovaatimusta on tehostettu vuodelle 2004 siten, että sähkölaitoksen ja vesilaitoksen korvausta peruspääomasta on korotettu yhteensä 4,5 milj. euroa ja liikennelaitoksen konsernitukea on alennettu 0,4 milj. euroa. Kaupungin nettomenot kasvavat vuoden 2004 talousarviossa 7,4 prosenttia vuoden 2003 talousarviosta. Kasvu on suurten kaupunkien toiseksi suurin. Käyttömenojen nopea kasvu ja investointien tulorahoitusta huomattavasti suurempi taso heikentävät kaupungin taloutta edelleen. Talousarviossa tuloslaskelma on 10,7 milj. alijäämäinen ja oma tulorahoitus kattaa vain 57 prosenttia käyttöomaisuusinvestoinneista. Vaikka lainamäärä kasvaa 21,3 milj. euroa, kaupungin kassavarat vähenevät 33,9 milj. euroa. Toimialat ovat alkuvuoden 2004 aikana esittäneet talousarvioon noin 8,5 milj. euron edestä uudelleenbudjetointeja ja muutosesityksiä, jotka käsitellään kaupunginvaltuuston huhtikuun kokouksessa. Valtionosuudet ja verotulot ovat toteutumassa suunnilleen talousarvion mukaisina. Tasapainoisen taloudenhoidon kannalta uudet menojen lisäykset pitäisi kattaa vastaavansuuruisilla menojen säästöillä. Kuntien rahoitustilanne heikkenee edelleen vuonna 2004 ja kuntatalous säilyy jatkossakin kireänä. Tampereen kaupungin talouskehitys ei poikkea kuntien yleisestä talouskehityksestä. Kansantalouden yleinen epävarmuus, kaupungin menojen nopeana jatkuva kasvu sekä huomattavan suuret investointitarpeet asettavat paineita kaupungin tulevien vuosien talouden ja toiminnan tasapainoiselle suunnittelulle.

2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 2.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2003 2002 1 000 euroa 1 000 euroa Toimintatuotot 349 054 312 737 Valmistus omaan käyttöön 92 923 83 823 Toimintakulut -1 025 226-952 577 Toimintakate -583 249-556 017 Verotulot 536 558 569 263 Valtionosuudet 120 427 111 585 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 6 861 7 999 Muut rahoitustuotot 2 779 2 253 Korkokulut -5 577-5 626 Muut rahoituskulut -24-2 728 Vuosikate 77 775 126 729 Poistot ja arvonalentumiset -79 852-75 126 Satunnaiset erät 0 2 809 Tilikauden tulos -2 077 54 412 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 1 534 975 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 10-2 128 Tilikauden ylijäämä -533 53 259 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 37 36 Vuosikate/Poistot, % 97 169 Vuosikate, /asukas 387 634 Asukasmäärä 200 966 199 823 Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate/Poistot

2.2 Tuloslaskelman analysointi Vuoden 2003 tuotot 2.2.1 Tuloslaskelman sisältö Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ns. ulkoiset erät eli tuotot, jotka on saatu kaupungin ulkopuolelta, ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kaupungin ulkopuolelta. Viralliseen tuloslaskelmaan sisältyvät myös kaupungin liikelaitokset. 2.2.2 Tuotot Tampereen kaupungin tuottojen kokonaismäärä oli vuonna 2003 yhteensä 1 015,7 milj. euroa. Tuottojen määrä kasvoi edellisestä tilikaudesta 9,0 milj. euroa (0,9 %). Toimintatuotot kasvoivat 36,3 milj. euroa (11,6 %) Merkittävimmät syyt toimintatuottojen kasvuun olivat sähkölaitoksen tulojen kasvu sekä myyntituloja muilta Pirkanmaan kunnilta lisännyt maakunnallisen aluepelastuslaitoksen toiminnan aloittaminen vuoden 2003 alussa. Toisaalta koko kaupungin kannalta merkittävimmät tulot, verotulot, vähenivät 569,3 milj. eurosta 536,6 milj. euroon (5,7 %). Verotulojen lasku johtui erityisesti yhteisöverojen vähenemisestä. 600 500 400 300 200 100 0 2003 2002 Koiravero Yhteisövero Kiinteistövero Kunnallisvero Myynti-tuotot 24 % Rahoitustuotot 1 % Maksutuotot 4 % Valtionosuudet 12 % Muut tuotot 4 % Tuet ja avustukset, 2 % Verotuloarvion toteutuminen Verotulot, milj. euroa Alkup. TA Muutokset TA yhteensä Toteutuma Ero Kunnan tulovero 460,0 460,0 462,5 2,5 Yhteisövero 50,0 50,0 24,7-0,8 Kiinteistövero 25,0 25,0 49,2-0,3 Muut verotulot 0,2 0,2 0,2 0,0 Yhteensä 535,2 535,2 536,6 1,4 Verotulot 53 % Verotulojen jakautuminen verolajeittain Milj. euroa 2003 2002 Kunnallisvero 462,5 473,9 Kiinteistövero 24,7 24,5 Yhteisövero 49,2 70,7 Koiravero 0,2 0,2 Yhteensä 536,6 569,3 Tuloveroprosentin ja veroäyrimäärän kehitys Veroäyrit Tuloveroprosentti Ansioäyrit, milj. euroa Äyrien muutos % 1997 16,75 2 009,8 3,0 1998 17,25 2 134,6 6,2 1999 17,25 2 204,9 3,3 2000 17,25 2 354,2 6,8 2001 17,25 2 499,7 6,2 2002 17,25 2 589,4 3,6 2003 17,25 2004 18,00 Valtionosuuksien toteutuminen Valtionosuudet milj.euroa Alkup. TA Muutokset TA yhteensä Toteutuma Ero Yleinen valtionosuus 3,9 3,9 4,0 0,1 Sos.- ja terv.huollon vos. 73,1 4,3 77,4 78,4 1,0 Opetus- ja kultt. vos. 32,3 5,2 37,5 38,0 0,5 Yhteensä 109,3 9,5 118,8 120,4 1,6

2.2.3 Kulut Tampereen kaupungin kulujen kokonaismäärä vuonna 2003 oli 1 017,8 milj. euroa ja kasvoi edelliseen tilikauteen verrattuna 65,5 milj. euroa (6,9 %). Kulujen kasvu aiheutui pääasiassa toimintakulujen kasvusta, joka oli 63,5 milj. euroa (7,3 %). Kuluista merkittävimmän erän muodostavat henkilöstökulut, joiden määrä vuonna 2003 oli yhteensä 495,7 milj. euroa (48,7 % toimintakuluista). Omaan rakentamiseen ja muuhun omaan valmistamiseen liittyvät menot, esim. palkat, palvelujen ostot ja aineet, yhteensä 92,9 milj. euroa, sisältyvät tuloslaskelman toimintamenoihin ja on oikaistu investointimenoiksi rivillä Valmistus omaan käyttöön. Palvelujen ostot 27 % Vuoden 2003 kulut Aineet, tarvikkee ja Muut kulut tavarat 1 % Avustukst 12 % 7 % Henkilöstök ulut 45 % Poistot 7 % Rahoituskulut 1 % Kuluista ei ole vähennetty erää Valmistus omaan käyttöön 92,9 milj. Euroa 2.2.4 Toimintakate ja vuosikate Toimintatuottojen ja kulujen erotuksena syntyvä toimintakate kertoo, kuinka paljon varsinaisen toiminnan kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valt i- onosuuksilla. Toimintakate on kunnissa negatiivinen. Toimintakate heikkeni vuonna 2003 toimintakulujen voimakkaan kasvun vuoksi edelliseen tilikauteen verrattuna 27,2 milj. euroa (4,9 %). Toimintatuotot kattoivat vuonna 2003 37,4 prosenttia toimintakuluista. Vuosikate kuvaa kunnan kokonaistulorahoituksen riittävyyttä, siinä toimintakatteen lisäksi on otettu huomioon verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja -kulut. Vu osikate vuonna 2003 oli 77,8 milj. euroa, asukasta kohden laskettuna 387 euroa. Vuosikate heikkeni 49,0 milj. euroa (38,6 %) edelliseen tilikauteen verrattuna. Toimintakatteen alenemisen lisäksi vuosikatetta heikensivät erityisesti pienentyneet verotulot. 2.2.5 Tulos ja ylijäämä/alijäämä Tilikauden tulos kuvaa kaikkien tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen erotusta. Siinä on otettu huomioon myös pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käyttöä kuvaavat poistot ja satunnaiset erät. Tilikauden tulos oli vuonna 2003 2,1 milj. euroa negatiiv i- nen, kun vastaava välitulos vuonna 2002 oli 54,4 milj. euroa positiivinen. Tuloksenkäsittelyerillä tarkoitetaan kirjanpidollisia eriä, joiden avulla voidaan vaikuttaa tietyin edellytyksin tuloksen jakautumiseen eri tilikausien välillä. Poistoerokirjaukset on tehty kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisesti ja niiden avulla käytettyjen investointivarausten vaikutus jaetaan useammalle tilikaudelle. Poistoeron vähennystä on kirjattu 1,5 milj. euroa. Investointivarausten käyttötarkoitusta on muutettu, mutta varausten kokonaismäärä on säilynyt samana. Rahastojen muutokseksi on kirjattu liikelaitosrahaston vähennys 3,8 milj. euroa sekä riskirahastojen ja takausvastuurahaston lisäys 3,8 milj. euroa. Tuloksenkäsittelyerien jälkeinen alijäämä vuodelta 2003 muodostui 0,5 milj. euroksi, kun vuodelta 2002 syntyi ylijäämää 53,3 milj. euroa.

3 TOIMINNAN RAHOITUS 3.1 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2003 2002 1 000 euroa 1 000 euroa Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Vuosikate 77 775 126 729 Satunnaiset erät 0 2 809 Tulorahoituksen korjauserät -8 970-5 229 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit -131 337-120 710 Rahoitusosuudet investointimenoihin 2 641 1 908 Käyttöomaisuuden myyntitulot 13 979 2 801 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta -45 912 8 308 Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -6 398-10 130 Antolainasaamisten vähennykset 2 107 1 376 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 23 400 12 111 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -12 351-12 030 Lyhytaikaisten lainojen muutos 5 916 6 851 Oman pääoman muutokset 868 886 Muut maksuvalmiuden muutokset 8 377 23 900 Rahoitustoiminnan nettokassavirta 21 919 22 964 Kassavarojen muutos -23 993 31 272 Kassavarat 31.12. 121 374 145 367 Kassavarat 1.1. 145 367 114 095-23 993 31 272 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 60 107 Pääomamenojen tulorahoitus, % 53 91 Lainanhoitokate 5 8 Kassan riittävyys, pv 41 51 Investointien tulorahoitus 100 * Vuosikate/Investointien omahankintameno Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestointeja joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus 100 * Vuosikate/ (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanlyhennyksillä tarkoitetaan rahoituslaskelman mukaisia pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä Lainanhoitokate (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv 365 * Kassavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella

3.2 Rahoituslaskelman analysointi 3.2.1 Rahoituslaskelman sisältö Rahoituslaskelmaan kootaan kaikki kaupungin rahan lähteet ja käytöt. Rahoituslaskelma kuvaa kirjattujen liiketapahtumien vaikutusta kaupungin kassavaroihin eli sitä, lisääntyivätkö vai vähenivätkö kaupungin kassavarat tilikauden aikana. Tuloslaskelman tavoin rahoituslaskelma sisältää ainoastaan erät, jotka ovat syntyneet koko kaupungin kannalta ulkopuolisiin yksiköihin nähden. Liikelaitosten erät sisältyvät rahoituslaskelmaan. 3.2.2 Tulorahoitus ja investoinnit Tulorahoitus kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta kassavaroihin. Tulorahoituksen määrä oli 68,8 milj. euroa vuonna 2003, määrä väheni edelliseen tilikauteen verrattuna 55,5 milj. euroa. Rahoituslaskelman investoinnit muodostuvat käyttöomaisuuden investointimenoista, rahoitusosuuksista sekä myyntituloista. Investointimenojen määrä oli vuonna 2003 yhteensä 131,3 milj. euroa, joka on 10,6 milj. euroa edellisen vuoden määrää suurempi. Koska käyttöomaisuuden myyntitulot kuitenkin lisääntyivät, väheni rahan käyttö investointeihin yhteensä 1,3 milj. eurolla 114,7 milj. euroon. Tulorahoituksen ja investointien erotuksena laskettu välitulos varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli tilikaudella 45,9 milj. euroa negatiivinen. Vuonna 2002 vastaava määrä oli 8,3 milj. euroa positiivinen. Nettokassavirran merkittävä muutos aiheutuu vähentyneestä tulorahoituksen määrästä. 3.2.3 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminnan nettokassavirta oli vuonna 2003 yhteensä 21,9 milj. euroa, vastaava kassavirta vuonna 2002 oli 23,0 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja nostettiin vuonna 2003 yhteensä 23,4 milj. euroa, 11,3 milj. euroa edellistä vuotta enemmän. Kokonaiskassavirta rahoitustoiminnasta muuttui kuitenkin 1,0 milj. euroa edellistä vuotta pienemmäksi, koska muut maksuvalmiuden muutokset vaikuttivat kassavirtaan päinvastaisesti. Henkilöstökassan pääomien muutos 5,9 milj. euroa on sisällytetty rahoituslaskelmassa riville lyhytaikaisten lainojen muutos. Aiemmilla tilikausilla henkilöstökassan muutos on esitetty muihin maksuvalmiuden muutoksiin sisältyvien toimeksiantojen varojen ja pääomien muutoksissa. Vuotta 2002 koskevaa vertailutietoa on muutettu uutta kirjauskäytäntöä vastaavaksi. 3.2.4 Kassavarojen muutos Varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan kassavirroista muodostuva kokonaiskassavarojen muutos muodostui 24,0 milj. euroa negatiiviseksi. Vuonna 2002 vastaava kassavarojen muutos oli 31,3 milj. euroa positiivinen. Vuosikatteen ja nettoinvestointien kehitys 160,0 140,0 120,0 Nettoinvestoinnit Vuosikate 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 TP1997 TP1998 TP1999 TP2000 TP2001 TP2002 TP2003