Ratkaisun avaimet omissa käsissä Maakuntaliiton tilaisuus 11.5.2016 Pieksämäki
Tilanteen kehitys Talous oli vakavasti kriisiytymässä Talouden muutos tapahtui vuonna 2011 tulos romahti vuodessa edellisen vuoden ylijäämästä 975.000 vuoden 2011 alijäämään 846.000. Ero yli 1,8 M V.2013 jo neljä kuudesta kriisikuntakriteereistä täyttyi Kunnan kumulatiivinen alijäämä alkoi kasvamaan Talouden pinnalla pitämiseksi olisi kyettävä hillitsemään kuluja tai kasvattamaan tuottoja Taloustyöryhmä valmisteltiin suunnitelma - RANTASALMEN KUNNAN TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN VUOSINA 2013 2016 Talouden toimenpide- ja tuottavuusohjelma kuntapalvelujen turvaamiseksi. 12.5.2016 Kunnanjohtaja Kristiina Järvenpää, Rantasalmen kunta 2
2000000 VUOSIKATE 2010-2016 1831000 1 733 113 1 815 000 1500000 1000000 500000 337 000 0 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016-259 000-176 000-347 000-500000 12.5.2016 Kunnanjohtaja Kristiina Järvenpää, Rantasalmen kunta 3
1500000 1000000 500000 975000 747 719 809 472 0 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016-500000 -1000000-864 000-1 084 000-1 283 000-660 000-1500000 12.5.2016 Kunnanjohtaja Kristiina Järvenpää, Rantasalmen kunta 4
4000 LAINAMÄÄRÄ EUROA / ASUKAS 3779 3500 3 277 3000 3055 2998 2 838 2500 2179 2220 2304 2 549 2 505 2000 1500 1626 1 713 1 761 1000 500 0 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Kunta Konserni (kunta + osuus konserni yhteisöistä) 12.5.2016 Kunnanjohtaja Kristiina Järvenpää, Rantasalmen kunta 5
Kumulatiivinen yli-/alijäämä 2012-2016 1 000 000,00 500 000,00 - (500 000,00) 2012 2013 2014 2015 2016 (1 000 000,00) (1 500 000,00) (2 000 000,00) (2 500 000,00) (3 000 000,00) (3 500 000,00) yli-/alijäämä Kumulatiivinen 12.5.2016 Kunnanjohtaja Kristiina Järvenpää, Rantasalmen kunta 6
Alijäämä euroa/asukas 2012-2016 2012 2013 2014 2015 2016 (269,68) (390,12) (604,61) (602,38) (786,53) 12.5.2016 Kunnanjohtaja Kristiina Järvenpää, Rantasalmen kunta 7
Palvelujen tuottaminen ja organisaation kehittäminen Pakko ajoi isoihin muutoksiin! Kuka tuottaa palvelut? - Mitä pienempi kunta, sitä tarkemmin kannattaa miettiä mitä tuotetaan itse ja missä hyödynnetään lain mahdollistamia muita tapoja hankkia tai tuottaa palveluita. Organisaatiota kehitettäessä on tunnistettava ohjaus- ja organisaatiomallit, jotka parhaiten palvelevat tuottavuuden kasvua ja samalla takaavat kuntalaisille riittävät ja laadukkaat palvelut. 12.5.2016 Kunnanjohtaja Kristiina Järvenpää, Rantasalmen kunta 8
Tekninen toimiala Ennen: isäntäkuntaperiaatteella ensin Juva, Joroinen ja Rantasalmi, myöhemmin Juva ja Rantasalmi. Rantasalmi toimi isäntäkuntana. Nyt: kolmen kunnan Juva, Rantasalmi ja Sulkava yhteinen osakeyhtiö. Yhtiön palvelutuotanto käynnistyi vuoden 2014 alusta. 12.5.2016 Kunnanjohtaja Kristiina Järvenpää, Rantasalmen kunta 9
Teknisen toimen yhtiöittäminen Yhtiöittämisratkaisulla haettiin yleisesti mahdollisuutta nopeaan reagointiin, täytäntöönpanon joustavuuteen ja hallinnollisen byrokratian karsimiseen Talouden heiketessä vaatimukset parempaan tuottavuuteen ja tehokkuuteen olivat kasvaneet Suuruuden etu resurssien suuntaaminen oikeisiin paikkoihin, ei tuplamiehitystä 12.5.2016 Kunnanjohtaja Kristiina Järvenpää, Rantasalmen kunta 10
Kuntien valtuustojen yhtiöittämiselle hyväksymät tavoitteet Luoda organisaatio, jolla on mahdollisuus nopeaan reagointiin ja joustavaan toimintatapaan. Saada kuntien näkökulmasta kustannustehokas ja kilpailukykyinen toimintamalli, jolla on parhaat edellytykset kasvattaa toiminnan tuottavuutta. Varmistaa henkilöstön ammatillinen osaaminen ja hyvä asiantuntemuksen taso. Uudelleen organisoida kuntien teknisen hallinnon tuottamat nykypalvelut yhtiömuotoisesti siten, että toiminta on sidottu kunnan yleiseen toimialaan (Kuntalaki 2 ) Yhtiön toiminta ei saa vääristää taloudellista kilpailua toimialueella eikä se saa käyttää väärin määräävää markkina-asemaansa Tuottaa kunnille ja kuntalaisille laadukkaat palvelut tasavertaisesti kuntien alueella Hoitaa taloutensa tasapainoisesti ja noudattaa palvelujen hinnoittelussa ensisijaisesti kustannusvastaavuutta ja läpinäkyvyyttä, jolloin yhtiön ensisijainen tarkoitus ei ole voiton tavoittelu! 12.5.2016 Kunnanjohtaja Kristiina Järvenpää, Rantasalmen kunta 11
Taustaa sote-muutoksen tarpeelle Terveydenhuollon kustannuskehitys oli kestämätön ja sille ei ollut näkyvissä loppua. Kustannukset olivat nousseet viidessä vuodessa yli 4 M. Palvelutuotannon ongelmista keskeisin oli lääkäreiden saatavuus perusterveydenhuollossa. Oli löydettävä ratkaisu ongelmiin, jotka aiheutuivat kustannusten jyrkästä noususta, palveluiden heikosta saatavuudesta ja sen vaikutuksesta asukkaiden hyvinvointiin. Talouden hallinnan kannalta ainoa mahdollisuus oli irtautua aiemmasta soteyhteistyöstä. Sote-uudistuksen odottamiseen ei ollut enää varaa. Rantasalmen kunta halusi olla edelläkävijä ja lähti uudistamaan palveluita. 12.5.2016 Kunnanjohtaja Kristiina Järvenpää, Rantasalmen kunta 12
20000000 PERUSTURVAN TOIMINTAKULUT 2010-2016 18000000 16000000 14000000 12000000 10000000 8000000 6000000 14800204 16 473 161 17 898 574 17 359 067 19 013 133 17 076 024 16 093 080 4000000 2000000 0 TP2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 12.5.2016 Kunnanjohtaja Kristiina Järvenpää, Rantasalmen kunta 13
Tavoitteet sotelle Lähipalvelujen turvaaminen ja lähipalvelujen kehittäminen Rantasalmella niin, että rantasalmelaiset hoidetaan ensisijaisesti kotikunnassa Palvelutuotannon laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen kustannustehokkaasti Kustannustason hallinta ja ennakoitavuus, kustannustason nousun hillitseminen pitkällä aikavälillä sekä säästöjä lyhyellä aikavälillä Vanhuspalveluiden rakenteen kehittäminen niin, että palveluihin muodostuu lisäkapasiteettia ja laitoshoidon käyttö voidaan minimoida Hoitoketjun toimiva integraatio Lääkäriresurssien lisääminen terveyskeskukseen Työpaikkojen säilyminen Rantasalmella 12.5.2016 Kunnanjohtaja Kristiina Järvenpää, Rantasalmen kunta 14
Kokemuksia sote-prosessista Aikaa kannattaa varata riittävästi! - Kilpailutusprosessi ja toiminnan käynnistäminen oli vaativa projekti ja meillä oli äärimmäisen tiukka aikataulu. Tarjouspyyntö on tärkein asiakirja! Päätöksenteko sujui kunnassa yksimielisesti, joka helpotti kunnan puolella asioiden eteenpäinviemistä. Yhteistyö tuottajan kanssa sujui hienosti ja alkoi välittömästi hankintapäätöksen jälkeen. Epäilyt siitä, että päätösvalta olisi siirretty pois kunnasta, osoittaa vain tietämättömyyttä - Ensimmäistä kertaa kunta on todella voinut vaikuttaa siihen, että palvelut tuotetaan sellaisena kuin kunta ne haluaa tai jopa paremmin. Terveystalo toteuttaa palvelut sovitulla summalla ja kunta voi suunnitella talouttaan ilman yllätyksiä. Rantasalmelaiset saavat heille kuuluvat palvelut ja työpaikat turvataan omalla paikkakunnalla. Soten kokonaisulkoistuksen yhtenä etuna on se, että palvelut tuottava yritys joutuu kantamaan vastuun kokonaisuudesta. -> osaoptimointi ei onnistu! 12.5.2016 Kunnanjohtaja Kristiina Järvenpää, Rantasalmen kunta 15
Tällä hetkellä Oma organisaatio on kevyt! Esimerkiksi johtoryhmässä ei ole kuin kolme Rantasalmen kunnan palkkalistoilla olevaa henkilöä. Johdon yhteistoimintataidot korostuvat. Odotamme levollisena valtakunnallisia ratkaisuja! Toiminnan jatkuva kehittäminen. Uskomme, että kunnan talous saadaan tasapainoon lain edellyttämässä ajassa ja ennemminkin. 12.5.2016 Kunnanjohtaja Kristiina Järvenpää, Rantasalmen kunta 16
Lopuksi Ihmiset tekevät asiat, eivät organisaatiot. On palvelutuotanto omaa, kuntien välistä yhteistyötä, yhtiöitettyä tai ulkoistettua kysymys on aina yhteistyöstä. Yhteistyössä ei koskaan vain toinen osapuoli sanele ehtoja, vaan molempien pitää saada siitä jotain. Hallintomallit eivät saisi nousta palveluiden sisällön ja saatavuuden yläpuolelle. Tulevaisuuteen sisältyy maaseudun asukkaille uhka palveluiden etääntymisestä. Voiko hyvin toimiva paikallinen toimintatapa torjua uhkaa? 12.5.2016 Kunnanjohtaja Kristiina Järvenpää, Rantasalmen kunta 17
Kiitos! 12.5.2016 Kunnanjohtaja Kristiina Järvenpää, Rantasalmen kunta 18