Sote- tilaisuus , kommenttipuheenvuoro

Transkriptio

1 Sote- tilaisuus , kommenttipuheenvuoro Raija Kolehmainen Tähän tarvittaessa otsikko

2 Taustaa: Äänekoskella maantieteellinen alue on laaja ja monimuotoinen. Työttömyys on korkealla tasolla, on rakennemuutospaikkakunnan runsaat hyvinvointivajeet, mutta myös monia elinkeinoelämän vahvuustekijöitä. Lääkäri- ja erityisesti hammaslääkäripula on iso haaste. Kuntatalous on haastava, rasitteena kertyneiden alijäämien kattamisvelvoite. Väkiluku lähtenyt laskuun, ja on nyt n Sote- ratkaisua pohditaan siltä pohjalta, että haasteita on mutta on myös vahva usko tulevaisuuteen. => Tältä pohjalta sote ratkaisun ja jatkotyön keskiössä on: - halu turvata vaikutusmahdollisuudet Sote- järjestämisalueella - palvelutuotannon taloudellisuus ja lähipalvelupainotteisuus - vastuu kunnan hyvinvointipolitiikasta, kuntalainen ja asiakas - palvelutuotannon organisoinnin vaihtoehtojen arviointi omat vahvuustekijät ja haasteet huomioon ottaen

3 Järjestämisen ja tuotannon rajapinta Tuotantomallin suunnittelun perustaksi tarvitaan ratkaisut järjestämisvastuun laajuudesta ja kattavuudesta Järjestäjä kerää rahoituksen kapitaatioperiaatteella => vastuu siitä että kunnat saavat samalla panostuksella yhdenvertaiset palvelut. Jakamattoman järjestämisvastuun toteutus; yleisen tason normiohjaus vai yksityiskohtaiset palvelusopimukset? Järjestäjän ja tuottajan välinen työnjako määrittää mm: - Mitä enemmän palvelutuotannon yksityiskohtia ratkotaan tuotannon puolella, sitä vahvempi tuottajaorganisaatio tarvitaan - Mitä enemmän strategisia valintoja (mm. palvelurakenne) tehdään tuotannossa, sitä enemmän tarvitaan koordinointia ja ohjausta, mikä vaikuttaa mm. valittavaan hallintomalliin - Mitä kevyempi järjestämisorganisaatio, sitä vahvempi tulee olla tuottajan, että palvelujen koordinointi, sopimusten hallinnointi ja hallittavuus, resurssien kohdentaminen, ostopalvelujen hinnoittelu, laadunvalvonta ym. on mahdollista ja vaikuttavaa

4 Kuntapohjainen palvelutuotanto Yksittäinen kunta palvelutuottajana? Motiivit? - Toive lähidemokratiasta ja vaikutusvallasta palvelurakenteen säilymiseksi. Ei suoraan toimine enää perusteena, kun päätöksenteko ja linjaukset ja poliittinen edustuksellisuus ovat Sote-alueella - Luottamus kunnan oman toiminnan taloudellisuuteen; voi olla + tai -, sisältää myös riskin siitä että kunta ei kykene tuotantosopimuksen mukaiseen tuotantoon sovitulla kustannustasolla - Pyrkimys turvata palvelujen laatua, säilyttää olosuhteisiin räätälöityjä toimintamalleja, ja tavoite hyödyntää kuntiin kertynyt osaaminen ja infra. Näitä vaalittava joka tapauksessa kaikissa tuotantovaihtoehdoissa. - Sopimuskumppanuus Sote-alueeseen nähden: yksittäisen kunnan vahvuudet verrattuna maakuntatuottajan vahvuuksiin? Tuleeko kilpailutusvelvoite?

5 Maakunnallinen palveluntuottaja Tulossa todella suuri muutos. Huoli järjestämisorganisaation, sotealueen kyvystä ottaa kerralla haltuun koko kentän, 68 kunnan palvelutarpeiden, palvelutuotannon ja sen koordinoinnin ja sopimushallinnoinnin kirjo ja yksityiskohdat. Tuleeko ja miltä osin tulee kilpailuttamisvelvoitteita? Vahva maakuntatuottaja turvaa palvelujen koordinointia ja integrointia ja yksityiskohtaista suunnittelua ja toteuttamista maakunnan tarpeisiin. Uskottava ja riittävän suuri kilpailuttaja ja palvelujen hankkija Vapauttaa kunnat keskinäisestä rekrytointikilpailusta, ja helpottaa erikoistumista ja henkilöstön kohdentamista tarpeen mukaan. Mahdollistaa teknologian hyödyntämistä ja tietojärjestelmien yhdenmukaistamista; tietosuojan rajapintojen väheneminen? Maakuntayhteistyö tuo enemmän vaihtoehtoja toimialan kiinteistömassan omistuksen, hallinnoinnin ja hyödyntämisen kenttään Haaste: Ison organisaation ketteryyden, joustavuuden ja mukautumiskyvyn turvaaminen. Edellyttää hyvää sisäistä organisoitumista; aluejaot, vastuualuejaot jne.

6 Muita huomioita Sosiaalipalvelujen kohdentaminen (ml. vanhus-, vammais- ja mielenterv. palvelut) ja etuuksien myöntäminen kuntalaisille tapahtuu viranomaispäätöksillä. Tulee tapahtua lähellä kuntalaisia ja edellyttää hyvää olosuhdetuntemusta. Päätösmäärä ja viranomaistyön määrä (mm. sosiaalityö, lastensuojelu) on merkittävä, ja edellyttää runsasta työvoimapanosta. Onko järjestäjän vai tuottajan henkilöstöä? Miten asemoidaan lakiehdotuksessa? Sote- henkilöstön työsuhdeturva? Voiko saman työnantajan henkilöstö olla eri asemassa rakennemuutoksissa? Sote- tuotannossa tulee huomioida laaja hyvinvointivastuu ja ennaltaehkäisevät ja varhaisen vaiheen tuen palvelut. Löydetäänkö kannusteet sille että kunnan muilla toimialoilla, mm. päivähoito, opetus, nuoriso- vapaa-aika, kaavoitus- jne sektoreilla huomioidaan hyvinvointinäkökulma. => Sote- linjaus on saanut paljon kiitosta. Kuitenkin vasta järjestämislaki ja sen käytännön sovellukset ja niissä onnistuminen määrittävät, tuleeko myös lopputuloksesta hyvä. Tehdään siitä hyvä!!