Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1
2
3
4
5
Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi sokeripitoisten ruokien ja juomien käyttö sekä vähäinen kasvisten syönti koettiin jossain määrin tai suureksikin ongelmaksi. 6
Vanhempien mielestä suurimmat ongelmat lasten keskuudessa olivat niinikään liiallinen ruutuaika, liiallinen sokeripitoisten ruokien ja juomien käyttö sekä vähäinen kasvisten syönti. Vanhemmista suurempi osa piti ongelmia jokseenkin suurena tai erittäin suurena verrattuna henkilökuntaan. 7
Vanhemmat olivat kuitenkin pääosin tyytyväisiä oman lapsensa liikuntaan, ruutuaikaan,hedelmien ja marjojen syöntiin sekä sokeripitoisten ruokien ja juomien käyttöön. Lasten kasvisten syöntiin oltiin hieman vähemmän tyytyväisiä. 8
9
Kuvioissa esitetään, kuinka suuri osuus kaikista tutkimukseen osallistuneista tytöistä ja pojista oli alipainoisia, normaalipainoisia, ylipainoisia tai lihavia. Reunimmaisin piirakka kertoo, kuinka suuri osuus Lohjalta osallistuneista lapsista oli alipainoisia, normaalipainoisia, ylipainoisia tai lihavia. 10
Kuvioissa on esitelty ylipainoisten ja lihavien lasten osuudet koko otoksesta ikäryhmittäin ja sukupuolittain. 11
12
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi syyskuussa 2016 uudet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset. Suositusten mukaan alle 8-vuotiaiden lasten tulisi päivän aikana: liikkua yhteensä 3 tuntia monipuolisesti. Tästä kolmesta tunnista vähintään yhden tunnin tulisi olla vauhdikasta, hengästyttävää liikuntaa. 13
Henkilökunnan lomakkeessa kysyttiin varhaiskasvatuksen liikuntasuositusten tietämyksestä: Mielestäni virallisen lapsia koskevan liikuntasuosituksen mukaan lasten tulee päivässä liikkua vähintään X tuntia, X minuuttia. Kuvioissa on esitetty kuinka suuri osa henkilökunnan vastauksista oli alle virallisten suosituksen, suosituksen mukainen tai yli virallisen suosituksen. Isompi piirakka käsittää kaikkien kuntien vastaukset, pienempi Lohjan päiväkotien vastaukset. 14
Kuviossa on esitetty: Kuinka suuri osuus liikkumisesta yhden päiväkotipäivän aikana on ollut paikallaanoloa, kevyttä liikkumista ja reipasta/vauhdikasta liikkumista. Oletus on, että päiväkotipäivä kestää keskimäärin n. 7 tuntia. HUOM! Tulokset ovat keskimääräisiä liikkumisen ja paikallaanolon määriä, eli kuvion perusteella ei voi päätellä yksittäisen lapsen liikkumisesta. Yksittäisten lasten kohdalla on liikkumisen määrässä on suurta vaihtelua. 15
Kuviossa on esitetty päiväkotiaikainen liikkuminen ikäryhmittäin ja sukupuolittain. Yksi palkki kuvaa keskimääräistä tuntia päiväkodissa. Esim. 3-vuotiailla tytöillä on päiväkodissa tunnin aikana keskimäärin 28 minuuttia paikallaanoloa, 27 minuuttia kevyttä liikkumista ja 5 minuuttia reipasta tai raskasta liikkumista. 16
Taulukossa on Lohjan päiväkotien keskimääräinen liikkuminen päiväkotiaikana sekä kaikkien Lohjalla tutkimukseen osallistuneiden päiväkotien keskiarvot ja kaikkien tutkimukseen osallistuneiden päiväkotien keskiarvot. HUOM! Tutkimusajankohta vaikuttaa tuloksiin. Loppusyksylle osuneilla tutkimusviikoilla päiväkodeissa havaittiin vähäisempää liikuntaa kuin esimerkiksi keväällä osallistuneissa päiväkodeissa, mikä johtunee ainakin osittain vuodenajasta (sää, lämpötila, valoisuus...) 17
Kuviossa on päiväkodin ulkopuolinen liikkuminen keskimääräisen tunnin aikana. Esimerkiksi viikonloppuna lapset olivat tunnin aikana paikallaan keskimäärin 28,5 minuuttia, liikkuivat kevyesti 26,2 minuuttia ja reippaasti tai raskaasti yhteensä 5,3 minuuttia. 18
Taulukossa on esitetty koko tutkimusotoksen sekä erikseen Lohjalta osallistuneiden lasten keskimääräinen paikallaanolo ja reipas-raskas liikkuminen päiväkodin ulkopuolella. HUOM! Tutkimusajankohta vaikuttaa tuloksiin. Loppusyksylle osuneilla tutkimusviikoilla havaittiin vähäisempää liikuntaa kuin esimerkiksi keväällä, mikä johtunee ainakin osittain vuodenajasta (sää, lämpötila, valoisuus...) 19
20
Kuviossa on esitetty kuinka suuri osuus työntekijöistä koki erilaiset tekijät paikallaanolon vähentämisen tai liikkumisen edistämisen esteiksi. 21
Kuvioon on poimittu vain yleisimmät liikkumiseen ja paikallaanoloon liittyvät esteet. 22
Kuvassa on DAGIS tutkimuksessa havaittuja yhteyksiä päiväkotiaikaiseen liikkumiseen. Suurempaan liikkumisen määrään olivat yhteydessä: -Lasten mahdollisuus liikunnalliseen leikkiin päiväkotiryhmän tiloissa -Henkilökunnan vapaamuotoiset keskustelut liikunnasta vanhempien kanssa -Henkilökunnan tietämys liikuntasuosituksista Vähäisempään liikkumiseen oli yhteydessä lasten haastavan käyttäytymisen hallitseminen liikkumista rajoittamalla. 23
Kun yhteyksiä vakioitiin iällä, sukupuolella, kunnalla ja mittausajankohdalla, vähäisempään paikallaanoloon olivat yhteydessä: -Päiväkodin liikuntavälineet ja niiden saatavuus -Liikkumaan kannustava ympäristö (Esimerkiksi päiväkodin tilat (mm. jumppasali), helposti saatavilla olevat liikuntavälineet, vähän tietokoneita/tabletteja ym. ruutuja) 24
25
Kuvioissa on esitetty osuudet vastauksista, jotka olivat alle kansainvälisen suosituksen,korkeintaan suosituksen mukaiset ja yli suosituksen. Isompi piirakka käsittää kaikkien kuntien henkilökunnan vastaukset, pienempi Lohjan. 26
Kuviossa on esitetty: kuinka suurella osalla tutkimukseen osallistuineista lapsista on ruutuaikaa arkena korkeintaan 1 tunti, yli 1 tunti -2 tuntia, yli 2 tuntia -3 tuntia tai yli 3 tuntia. kuinka kauan tutkimukseen osallistuneet lapset keskimäärin viettivät aikaa ruutujen ääressä arkena. 27
Kuviossa on esitetty: kuinka suurella osalla tutkimukseen osallistuineista lapsista on ruutuaikaa viikonloppuna korkeintaan 1 tunti, yli 1 tunti -2 tuntia, yli 2 tuntia -3 tuntia tai yli 3 tuntia. kuinka kauan tutkimukseen osallistuneet lapset keskimäärin viettivät aikaa ruutujen ääressä viikonloppuna. 28
DAGIS-tutkimuksessa vähäisempään ruutuaikaan yhteydessä olivat: Se, että ruutuajalle on yhteiset säännöt ja molemmat vanhemmat pitävät niistä kiinni Se, että haastavissakin tilanteissa vanhempi kokee pystyvänsä pitämään kiinni niistä rajoista, jotka on asetettu Se, että vanhempi suhtautuu myönteisesti liikkumiseen ja ruutuajan rajaamiseen ja pitää näitä asioita tärkeinä Vanhemman antama roolimalli: mitä vähemmän vanhempi katsoo, sitä vähemmän lapsi katsoo. 29
30
Henkilökunnalta kysyttiin: Mielestäni suositusten mukaan lasten tulee päivässä syödä kasviksia, hedelmiä ja marjoja vähintään X annosta. Kuvioissa on esitetty, kuinka suuri osa vastauksista oli alle virallisen suosituksen, vähintään suosituksen mukainen ja yli virallisen suosituksen. Isompi piirakka käsittää kaikkien kuntien henkilökunnan vastaukset, pienempi Lohjan 31
Diagrammissa on esitelty lasten keskimääräiset eri ruokien käyttökerrat viikossa sukupuolittain. Kuntakohtaista vaihtelu ei juurikaan esiintynyt. HUOM! Tällä hetkellä DAGIS-tutkimuksen tulokset ruoankäytöstä kertovat eri ruokien käytön useudesta. Tuloksia keskimääräisistä käyttömääristä ei ole vielä saatavilla, sillä ruokapäiväkirjojen tallennus on toistaiseksi vielä kesken. 32
Yhteyshenkilöiltä kysyttiin, rajoitetaanko tiettyjä ruokia päiväkodeissa. Kuviossa on esitetty, kuinka suuressa osassa ruokia ei rajoiteta, rajoitetaan ruuan määrän takia tai rajoitetaan muista syistä. 33
Kuvioissa on esitetty yhteyshenkilöiden vastauksia siitä, onko päiväkodissa erityispäivinä/tilaisuuksissa tarjolla muita kuin ruokalistalla olevia ruokia ja juomia. Kuvioissa on vastausten prosentuaalinen osuus kaikista kunnista sekä Lohjan osalta. 34
35
36
37