Ikäjakauma 3 % 1 % alle > ikävuodet

Transkriptio

1 Kysely SKAL:n jäsenille /MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä asenteita terveelliseen ruokaan. Jäsenlehti postitettiin SKAL-jäsenyritykselle ja veteraanijäsenelle. Sama kysely oli jäsenten täytettävissä SKAL:n osastolla Logistiikka-Kuljetus 26 -näyttelyssä Taustatiedot Kyselylomakkeita palautettiin yhteensä (lehti+messut) 483, joista 19 % (n=92) oli naisten vastaamia. Vastanneiden keski-ikä oli 47 vuotta, vanhin oli 77-vuotias ja nuorin 16-vuotias. Vastaajat olivat pääasiassa yli 4-vuotiaita (Kuva 1). Suurin osa (86 %) vastaajista oli naimisissa tai avoliitossa, naimattomia oli 8 %, eronneita 4 % ja leskiä 1 %. Vastaajista 19 % tupakoi. Tupakoinnissa ei ollut eroja sukupuolen suhteen. Ikäjakauma % % % 16 % 11 % 2 3 % 1 % alle > ikävuodet Kuva 1. Vastaajien ikäjakauma. Ruokailutottumukset työpäivän aikana Vastaajista 61 % ilmoitti syövänsä lämpimän aterian taukopaikan ravintolassa ainakin kerran ja 16 % ainakin kolme kertaa viikossa, 13 % harvoin tai ei (Kuva 2.). 1

2 Lämpimän ruoan syöminen taukopaikan ravintolassa työpäivän aikana % harvoin tai en 1 % 16 % 58 % 1-2 krt/vko 3-5 krt/vko joka päivä useita kertoja 3 % Kuva 2. Lämpimän ruoan syöminen taukopaikan ravintolassa työpäivän aikana. Kyselyssä selvitettiin myös mitä muuta kuin lämpimän aterian liikenteen ammattilaiset syövät yleensä työpäivän aikana. Leipä ja sämpylät olivat kyselyn mukaan yleisimpiä eväitä, suuri osa (86 %) söi leipää/sämpylöitä ainakin 3 kertaa viikossa työpäivän aikana. Kolme neljästä (76 %) ilmoitti syövänsä niitä päivittäin. Taulukko 1. Liikenteen ammattilaisten työpäivän aikainen ruokailu harvoin tai en 1-2 krt/ vko 3-5 krt/ vko joka päivä useita kertoja leipää/sämpylää 5 % 9 % 1 % 57 % 19 % hedelmiä/marjoja 14 % 21 % 28 % 31 % 6 % jogurttia/viiliä 38 % 21 % 17 % 22 % 2 % suolaisia leivonnaisia (esim. 52 % 33 % 12 % 3 % % lihapiirakka, pasteija) makeita leivonnaisia (esim. 25 % 36 % 23 % 13 % 3 % munkki, pulla) perunalastuja tms. 89 % 9 % 1 % % % makeisia/suklaata 46 % 39 % 11 % 3 % 1 % virvoitusjuomia/energiajuomia 52 % 26 % 13 % 7 % 2 % mehuja 3 % 21 % 19 % 23 % 6 % kahvia/teetä 3 % 3 % 3 % 46 % 45 % 2

3 Vastaajista reilu kolmasosa (37 %) söi hedelmiä ja marjoja päivittäin ja 13 % ei juuri (Kuva 3.). Jogurtin/viilin syöminen oli harvinaisempaa. Noin neljännes (24 %) vastaajista söi sitä päivittäin, 38 % ei juuri. Marjojen ja hedelmien syöminen työpäivän aikana % 31% % 21 % 4 6 % 2 harvoin tai en 1-2 krt/vko 3-5 krt/vko joka päivä useita kertoja Kuva 3. Marjojen ja hedelmien syöminen työpäivän aikana. Kyselyn mukaan yli puolet vastaajista (52 %) nautti suolaisia leivonnaisia kuten lihapiirakoita harvoin tai ei työpäivän aikana. Päivittäin suolaisia leivonnaisia syöviä oli vain 3 % vastaajista. Makeiden leivonnaisten syönti oli hieman yleisempää. Neljäsosa ilmoitti syövänsä niitä harvoin tai ei juuri, 16 % päivittäin. (Kuva 4.). 3

4 Makeiden leivonnaisten syöminen työpäivän aikana % % 23 % 13 % % harvoin tai en 1-2 krt/vko 3-5 krt/vko joka päivä useita kertoja Kuva 4. Makeiden leivonnaisten syöminen työpäivän aikana. Perunalastuja tms. naposteltavia ei juurikaan syödä työpäivän aikana: suurin osa (89 %) vastaajista ilmoitti syövänsä niitä harvoin tai ei. Joka kymmenes vastaaja söi niitä vähintään viikoittain, mutta kukaan vastaajista ei syönyt niitä päivittäin. Makeisia ja/tai suklaata reilu puolet (54 %) vastaajista söi työpäivän aikana ainakin viikoittain. Päivittäiskäyttäjiä oli 4 % vastaajista. Vastaajista reilu puolet (52 %) ei käyttänyt virvoitusjuomia/energiajuomia juuri. Päivittäin niitä joi joka vajaa kymmenes (9 %). Mehujen juonti oli selvästi yleisempää. Vastaajista lähes kolmannes (3 %) ei juonut mehua juuri, 29 % joi päivittäin. Kahvia/teetä juotiin paljon, päivittäiskäyttäjiä oli 91 % vastaajista. Aterian valintaperusteet Kyselyssä selvitettiin miten tärkeiksi liikenteen ammattilaiset kokevat erilaiset ominaisuudet valitessaan ateriaa taukopaikan ravintolassa. (kuva 5). Hyvä maku, nopea saatavuus ja runsas kasvisten määrä koettiin tärkeimmiksi aterian valintaperusteiksi. 4

5 Hyvä maku Nopea saatavuus Runsas kasvisten määrä Sopiva hinta Vähärasvaisuus/keveys Vähäsuolaisuus Riittävän suuri annos Ruoan tuttuus Kuva 5. Taukopaikan ravintolan aterian eri ominaisuuksien tärkeys (asteikolla 1-6, kun 1= ei tärkeä ja 6= erittäin tärkeä). Alkoholin käyttö Vastanneista 6 % käytti alkoholia 4-7 päivänä viikossa, 16 % 2-3 päivänä ja 24 % kerran viikossa. Yli puolella käyttö ei ole viikoittaista, 23 % ilmoitti käyttävänsä alkoholia 2-3 päivänä kuukaudessa, 31 % kerran kuussa tai harvemmin. Liikunta Kyselyn mukaan 66 %:lla vastaajista on liikuntaharrastus. Noin neljännes (26 %) vastaajista raportoi liikkuvansa yhteensä ainakin 3 minuuttia päivittäin, vajaa kolmannes (31 %) useimpina päivinä viikossa, 43 % pari kertaa viikossa tai ei (Kuva 6). Hengästyttävää liikuntaa vastaajista harrasti 14 % päivittäin, 28 % useimpina päivinä ja 57 % pari kertaa viikossa tai ei. 5

6 Liikkuminen yhteensä vähintään 3 minuuttia % % 26 % 5 pari kertaa viikossa tai ei useimpina päivinä viikossa päivittäin Kuva 6. Viikoittainen liikkuminen. Hyvinvoinnista huolehtimista motivoivat tekijät Kyselyssä myös selvitettiin, mitkä tekijät motivoisivat parhaiten huoltamaan hyvinvointiaan. Annetuista vaihtoehdoista liittyminen hyvinvointiaan hoitavaan, viikoittain kokoontuvaan porukkaan (3 %) sekä osallistuminen työkyvyn ylläpitämiseen tarkoitettuun kuntoutukseen määräajoin (32 %) olivat vastaajien mielestä parhaiten motivoivia tekijöitä. 16 %:n mielestä asiantuntija-artikkelit sekä ohjeet saisivat huoltamaan hyvinvointia. Yleisöluennot eivät kiinnostaneet, vain 3 %:n mielestä ne motivoisivat. Annettujen vaihtoehtojen lisäksi moni koki myös puolison ja perheen tuen tärkeäksi. Ajanpuute koettiin ongelmaksi. Pohdinta Kyselyyn vastasi pieni osa SKAL:n jäsenlehden saaneista. Vastaamiseen houkuteltiin ilmaisella postimaksulla ja arvontapalkinnolla. Messuilla vastaaminen oli vastaajalle helpompaa ja pääosa vastauksista saatiinkin messuilta. Lämpimän aterian syöminen taukopaikan ravintolassa oli melko yleistä liikenteen ammattilaisten keskuudessa, vastaajista 61 % ilmoitti syövänsä lämpimän aterian taukopaikan ravintolassa päivittäin ja 77 % vähintään kolme kertaa viikossa. Taukopaikkojen ravintolat ovat siis tärkeässä osassa liikenteen ammattilaisten päivittäistä ruokailua. Kyselyssä jäi selvittämättä lämpimän ruoan nauttiminen muualla kuin taukopaikan ravintolassa. Lisäksi taukopaikan ravintola terminä jäi määrittelemättä. Kyselyssä taukopaikan ravintolalla tarkoitettiin huoltamoravintoloita. 6

7 Leipien ja sämpylöiden syöminen oli kyselyn mukaan yleistä, joten eväsleipien koostumukseen kuten leikkeleiden rasva- ja suolapitoisuuksiin tulisi kiinnittää huomiota. Kyselyssä ei selvitetty mitä leikkeleiden tai levitteiden käyttöä. Tämän kyselyn perusteella liikenteen ammattilaisten työaikaisessa ruokailussa olisi parantamisen varaa ainakin hedelmien ja marjojen käytön osalta. Vastaajista 14 % ei syönyt hedelmiä ja/tai marjoja juuri, 21 % söi niitä vain kerran pari viikossa. Hedelmät olisivat käteviä ja terveellisiä välipaloja liikkuvan työn ammattilaisille. Myös liikkumisessa olisi parantamisen varaa, lähes puolet (43 %) liikkui yhteensä vähintään puoli tuntia -2 kertaa viikossa, eikä liikunta ollut yleensä ottaen hengästyttävää. Mahdollisissa jatkokyselyissä on syytä selvittää mitkä asiat liikenteen ammattilaiset mahdollisesti kokevat haasteiksi työaikaisen ruokailun järjestämisessä sekä kysyä ideoita tilanteen parantamiseksi. 7