EILA HEISKANEN,ERIKOISLÄÄKÄRI KSKS, NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET

Samankaltaiset tiedostot
LASKEUMAT JA VIRTSANKARKAILU. Eila Heiskanen Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri KSKS,Terveystalo

Pentti Kiilholma. Hallinnollinen osastonylilääkäri (eläk.) TYKS, Naistenklinikka Dosentti Turun Yliopisto

Naisen virtsaamishäiriöiden lääkehoito

Käypä hoito -suositus. Virtsankarkailu (naiset)

Iäkkäiden virtsainkontinenssi ja muut virtsaamisvaivat

Virtsankarkailu (naiset)

Sisällysluettelo SUOSITUSMATERIAALIN OSITTAINENKIN LAINAAMINEN, KOPIOIMINEN TAI SIITÄ JULKISESTI

EILA HEISKANEN,EL KSKS,SYNNYTYS-JA NAISTENTAUDIT

Sinulle, joka haluat lisätietoa inkontinenssista

Perustietoa yliaktiivisesta rakosta ja sen hoidosta

Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä.

BETMIGAN KLIINISET KOKEMUKST. Anna-Kaisa Pere Urologian erikoislääkäri

Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen. Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS

ONKO TEILLÄ VIRTSANKARKAILUA Kyllä Ei. Jos teillä on virtsankarkailua, niin vastatkaa oheisiin kysymyksiin ympäröimällä vastaus.

Naisen yliaktiivisen rakon hoito

Laskeumakirurgia ja raskaus. LL Kirsi Rinne GKS

Iäkkään virtsankarkailu

VIRTSAINKONTINENSSIN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET JA KUSTANNUS-VAIKUTTAVUUS. Pentti Kiilholma Dosentti Osastonylilää TYKS, Naistenklinikka

Kroonisen alavatsakivun urologiset syyt LT Jukka Sairanen, urologian klinikka, Vatsakeskus HYKS

TVT-ja TOT-leikkauksiin liittyvät komplikaatiot. LT Eija Laurikainen gynekologisen endoskopian el TYKS, NKL

Heräätkö jatkuvasti yöllä tyhjentämään rakkoa?

Ponnistusinkontinenssi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Iäkkäiden turvallinen itsehoitolääkitys

Urologiset vammat. Hanna Vasarainen HUS Urologian klinikka

Urologisen potilaan hoitoketju Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä

Virtsarakon tai kohdunlaskeumaan liittyvän ponnistuskarkailun hoito Seija Ala-Nissilä, LT TYKS, Naistenklinikka

KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Eturauhasen sairaudet. Ville Saari

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS

Tyypin 2 diabetes sairautena

Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri Naistentautien alueellinen koulutus

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Virtsatieinfektiot. ivä Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle

Hyötyykö potilas leikkaushoidosta?

Harjoittelun suunnittelu

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Etenevän neurologisen sairauden palliatiivinen hoito

Mitä uutta fibromyalgiasta?

REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS. Ilari Airo

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Astma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P)

Runsaat kuukautiset Käypä hoito

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Ohjeita synnytyksen jälkeen

FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:

Opiskelijoiden virtsatieinfektioiden diagnostiikka ja hoitolinjat Kristina Kunttu, LT, yhteisöterveyden ylilääkäri

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71

RASKAUDEN JA SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN VIRTSANKARKAILU

LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI. Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita

Lääkkeet muistisairauksissa

PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI

Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot

ETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO

Ehditkö? Tietoa naisten inkontinenssista

Laajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje

SensaTONE women Käyttöohje

Ehditkö? Tietoa naisten inkontinenssista

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala

Vesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla. Esite potilaiden vanhemmille

Raskauden ehkäisy synnytyksen jälkeen Katja Hämeenoja, ylilääkäri Lapin keskussairaala

Työterveyshuolto Oppilasvalintatarkastus

Lihavuusleikkausmillä. LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Virtsainkontinenssin alueellisen hoitoketjumallin luominen ja arviointi

Yleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa

Olkapään sairauksien kuntoutus

Laskeuman etiologiasta. LT Pia Heinonen Tyks, Naistenklinikka

Eturauhasen poistoleikkaus

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan

Naisen virtsankarkailun yksilöllinen konservatiivinen hoito

Valmistaudu vaihdevuosiin Teija Alanko Gynekologi

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä

Kaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Lantionpohjan lihasten harjoittelu. Potilasohje.

Cystocelen korjaus vaginaalisella verkolla. Teuvo Takala P-HKS GKS

Lääkkeet ja kuntoutuminen

LANTIOPOHJAN LIHASVOIMA- HARJOITTELU OPAS

Tunne itsesi. taas ehjäksi! Joka toiselle. Myös sinulle? naiselle saattaa kehittyä lantionpohjan laskeuma 1

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Harjoitusohjeita synnyttäneille äideille. Potilasohje.

Miesten seksuaalihäiriöt ja niiden vaikutus parisuhteeseen.

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Transkriptio:

EILA HEISKANEN,ERIKOISLÄÄKÄRI KSKS, NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET 30.9.2016

Virtsankarkaustyypit Diagnostiikka Hoito konservatiivinen Operatiivinen Apuvälineet KSKS:n hoitopolku

Ponnistusvirtsankarkaus Pakkovirtsankarkaus Sekamuotoinen virtsankarkaus Ylivuotovirtsankarkaus

Virtsa karkaa fyysisen ponnistuksen yhteydessä (yskäisy, hyppely, juoksu, kävely) Virtsaputkea ympäröivien tukirakenteiden ja virtsaputken sulkijamekanismin heikkous Syyt: 1. Lantionpohjan lihasten hermotushäiriö tai vamma (synnytys, leikkaus, tapaturma) 2. Sidekudosheikkous (ikä, suku, hormonaaliset syyt) 3. Elintavat (ylipaino, tupakka, ummetus)

Virtsa karkaa äkillisen virtsaamispakon yhteydessä tai heti sen jälkeen Taustalla rakkolihaksen supistelu (neurogeeninen, ei neurog., idiopaattinen) Syyt: 1. CNS sairaus tai vamma (neuropatia, diabetes, infarkti, verenvuoto, muistisairaus, Parkinsonin tauti) 2. Virtsainfektio, kasvain, rakkokivi, atrofia, elintavat

Yhtäaikainen ponnistus- ja pakkokarkaus Ym. karkausten mekanismit ja syyt

Liittyy virtsarakon akuuttiin tai krooniseen tyhjenemishäiriöön Mekanismina heikentynyt virtsaamisheijaste Syyt: 1. Hermoston sairaus tai vamma (esim. MS) 2. Lääkehoidot ja mekaaninen este (laskeuma, leikkauskomplikaatio, kasvain)

Synnynnäinen, toimenpiteestä johtuva tai anoksinen vaurio Leikkaus, sädehoito tai synnytysvaurio

25-60 V 20% Yli 70V 59% Vaihtelee eri tutkimuksissa 5-58% Haittaava karkaus 2-35% Iäkkäämpänä pakko- ja sekakarkaus yleistyy Karkaus jakaantuu Ponnistus 4-73% Pakko 1-22% Sekatyyppinen 1-35% Laitoshoidossa 50-80% Lievä (alle vähintään kerran viikossa) 2 x yleisempi) ei haittaa

Ikä Ylipaino: BMI Yli 30: 3.7 Yli 40: 5.0 Synnytys:1-4 tai yli 1.6,1.8,2.0,2.3 Sectio 1.5 Pihtisynn. 3.5 Alatiesynn-sectio 1.7 Hartiadystokia 2.9 3.-4.asteen repeämä 4.0 Pitkittynyt ponnistusvaihe 1.7

Hysterectomia 1.4 (urge 1.9) Diabetes pakkokarkaus 1.5 Äidin karkaus 1.5-1.8 Nuoremmilla sisaruksilla 1.7-1.8 Cystocele 2.5 Descensus 4.1 Lantionpohjan lihasten heikkous 3.4 Virtsatietulehdukset 2.4-1.5 Ummetus 2.0

Tee yli 3 kuppia/pv 1.3-1.5 Kahvi 0.7-1.2 Tupakointi 1.3-1.7 Heikentynyt toimintakyky 0.8-2.3

Ace-estäjät: yskä, stress Alfa-adrenergiset antagonistit: stress Antikolinergit: tyhjenemisvaikeus, ylivuoto-rakko, ummetus Diureetit: urge (virts.erit.lis) Gabapentiini: turvotus, yöllinen polyuria Kalsiumsalpaajat: tyhjenemisvaikeus, ummetus Opiaatit: tyhjenemisvaikeus, ummetus SSRI: rakkosupistuksia lisäävä vaikutus Tulehduskipulääkkeet: yöllinen polyuria

Anamneesi Kliininen tutkimus Laboratoriotutkimukset UÄ -tutkimus Kystoskopia Urodynaamiset tutkimukset

Oirekyselyt erotus - ja haittapisteet, virtsaamispäiväkirja Oireiden kesto Synnytykset Perussairaudet Lääkitykset Leikkaukset, sädehoito MP, hormonihoidot Elintavat (tupakka, ummetus)

Yleistila, BMI Jäännösvirtsan mittaus tarvittaessa Gynekologinen tutkimus: Limakalvojen kunto Kasvainten poissulku Laskeumat Lihasten kunnon arviointi

Virtsan kem. seulonta ja bakteeriviljely Jos verivirtsaisuus tai epäily tuumorista, myös uätutkimus Kystoskopia tarvittaessa Verivirtsaisuus Pienet virtsamäärät Rakkokipu Kipu virtsatessa Toistuvat tulehdukset Epäily kasvaimesta /divertikkelistä/ fistelistä

Sekamuotoinen tai pakkokarkaus Uusiutunut ponnistuskarkaus leikkauksen jälkeen Rakon tyhjenemishäiriö (flow tutkimus) Lääkehoitoon reagoimaton urge Virtsarakon sairauksissa (interstitiellikystiitti) kystoskopian lisäksi

Rakon paineen mittaus Virtsaputken paineenmittaus Virtsasuihkun virtausmittaus Rakon vetoisuus Residuavirtsa Auttaa hoidon valinnassa Ei ennusta hoidon onnistumista

Voidaan leikata ilman jatkotutkimuksia, jos Alle 70v. Ei aiempaa leikkaushoitoa Ei rakon toimintaan vaikuttavia yleissairauksia tai lääkityksiä Erotuspisteet alle 7 Haitta-aste yli 50% Yskäisytesti positiivinen Rakon vetoisuus yli 3dl

Konservatiivinen Operatiivinen

Lantionpohjan lihasharjoittelu ja fysioterapia Ohjattu lihasharjoittelu ja fysioterapia vähentävät virtsankarkailua Biopalautehoito, jos hankala tunnistaa lihaksia tai oma harjoittelu ei tuota tulosta Hoitoa tulisi jatkaa 3 kk ja jatkossa omaa harjoittelua vähintään 2 x/vko Alle 50v. hyötyvät eniten, mutta myös yli 70v. hyötyvät yhdessä lihaskuntoharjoittelun kanssa

Synnytyksen jälkeen ehkäisee inkontinenssia Sähköstimulaatiohoidosta (emätin, tibia,neurostimulaattori) voi olla hyötyä pakkokarkaukseen. Akupunktiota kokeiltu, tulokset eivät kovin lupaavia

Ponnistusvirtsankarkaus Duloksetiini parantaa ainakin lyhyen aikaa Teho voi heikentyä pidemmässä hoidossa Osalla sivuvaikutukset estävät hoidon Ei saa käyttää siprofloksasiinin, fluvoksamiinin ja enoksasiinin kanssa Paikallinen estrogeeni voi vähentää karkausta, mutta näyttöä ei ole

Pakkovirtsankarkaus Antikolinergit: oksibutyniini, tolderodiini, trospiumkloridi, solifenasiini, darifenasiini, fesoterodiini Vasta-aiheet: virtsarakon tyhjenemishäiriö, myastenia gravis, vaikea paksusuolitulehdus ja ahdaskulmaglaukooma Sivuvaikutukset: suun kuivuminen, ummetus, silmän akkomodaatiohäiriöt

Pakkovirtsankarkaus Tehossa ei eroa valmisteiden välillä, mutta sivuvaikutuksissa on eroja Eri valmisteita voi kokeilla ja hakea tehokkainta ja vähiten haittoja aiheuttavaa Ilta-annostelu vähentää kiusallisia sivuoireita Trisyklisistä masennuslääkkeistä voi olla apua (ei näyttöä) Paikallisestrogeeni lievittää oireita ja vähentää virtsatulehduksia

Iäkkäillä varovaisuutta (pienempi annos) Kognitiiviset häiriöt ja sekavuus Oksibutyniinilla eniten CNS -vaikutuksia Asetyylikoliiniesteraasin estäjien kanssa voivat heikentää toistensa tehoa

MIRABEGRON ELI BETMIGA Uusi lääke yliaktiivisen rakon hoitoon Beta-3-adrenerginen agonisti Lisää rakon vetoisuutta Ei juurikaan haittavaikutuksia Ei kontraindikaatioita ( RR seuranta tarvittaessa) Peruskorvaus on

Betmiga ollut käytössä Suomessa noin 5 vuoden ajan Palaute lääkkeestä positiivista

Botuliini A rakkoinjektiot vaikutus 6-12 kk, osalle tyhjenemishäiriö (alle 6 %) Rakkohuuhtelut: Gepan, DMSO Neuromodulaatio (sakraalinen, tibiaalinen) Rakon dilataatio (vaatii anestesian)-ei pitkäaikaisempaa apua

1990 -luvulla aloitettiin nauhaleikkaukset Tvt retropubinen Tvt-o ja tot transobturatorinen Aiemmin Burch kolposuspensio oli golden standard 1990 -luvun lopulta vain nauhaleikkauksia Nykyään Suomessa n. 2000/vuosi Mininauhoilla huonommat tulokset

TVT leikkauksessa enemmän rakkovaurioita ja hematoomia sekä leikkauksen jälkeistä rakon tyhjentämisongelmaa kuin TVT-O:ssa Nykyään pääsääntöisesti transobturatorisia leikkauksia Paikallispuudutus, säätäminen yskimisen mukaan Pitkäaikaistulokset 15 v. seurannassa 86-90% Komplikaatioita: VTI, hematoomat, leikkaus-alueen infektiot, virtsaretentio, hermovauriot, usuraatiot

Tarvittaessa voidaan nauhaleikkaus uusia Mikäli potilaalla on laskeuma, yleensä operoidaan laskeuma ensin 30-50%:lla virtsavaiva korjaantuu 10-20 %:lle de Novo karkaus Tarvittaessa nauha voidaan asettaa samassa leikkauksessa Laskeumaleikkauksen jälkeen nauha voidaan asettaa 3-6 kk:n kuluttua Retentio ongelmassa nauha voidaan katkaista 2 kk :n kuluttua (50 % jää kontinenteiksi)

Keinosulkijaleikkaukset Virtsaputken ympärille kystoskopiassa injektoitavat aineet (Bulkamid=polyakrylamidihydrogel) 40-60% tulokset -Huonokuntoiset potilaat, joilla korkea leikkausriski Rakon suurennus suolisegmentin avulla Rakkoavanne

V.2009 95 V. 2010 94 V. 2011 95 V. 2012 59 V. 2013 78 V. 2014 ad 30.6. 41 Tvt leikkaukset aloitettu vuonna 1996 Viimeinen Burch vuonna 2002

Imukykyiset vaipat Katetrit Vaginatamponi, inkontinenssirengas Vuoteensuojat WC:n istuinkoroke Yövalo Mattojen poisto

Lantionpohjan lihasharjoittelu synnytyksen jälkeen ja premenopaussista alkaen Painonhallinta Ummetuksen ehkäisy Tupakoinnin lopetus

Anamneesi:sairaudet,lääkitykset,oireiden laatu ja kesto,leikkaukset,sädehoito Oirekyselykaavakkeet ja virtsaamispäiväkirja Kliininen tutkimus(yskäisytesti,laskeumat,tuumorit) VTI:n poissulku,tarv.tuumoreiden poissulku Ummetuksen hoito Painon pudotus Lantionpohjan lihasten kuntoutus Lääkehoito kokeilu (estrog.,antikolinergit)

Läheteindikaatiot: -konservatiivinen hoito 3 kk:n ajan ei ole auttanut -aiemmin tehty virtsankarkausleikkaus -laskeuma tai tuumori -kiireettömään leikkaushoitoon pääsyn peruste on 50 pistettä

Haitta-aste:0-25% 10 pistettä 25-50% 20 pistettä 50-75% 30 pistettä 75-100% 40 pistettä 3 kk harjoittelu ei auta 20 pistettä Karkausten määrä: alle 7/vk 10 pistettä 7-14/vk 20 pistettä yli 14/vk 30 pistettä Yskäisytesti posit.makuuasennossa 30 p Yskäisytesti posit.seisten 10 p